Rapsakkata

Kanarialinnut - dokumenttielokuva sai tv ensi-iltansa Ylellä 12.10.2015. Jonka jälkeen se tuli 30 päivän ajan nähtäväksi Yle Areenalle.

Yllättäen eilen 15.10.2015 ; dokumentti poistettiin Yle Areenalta. Kelan tekemän kantelun takia?

Kesän aikana dokumentti on ollut avoimesti nähtävissä elokuvateattereissa ympäri Suomen. Synnyttäen voimistuvaa keskustelua sisäilmamyrkyistä sairastuneiden kohtelusta "oikeusvaltio" Suomessa.

Toivoa sopii, että Kanarialinnut dokumentin näkee mahdollisimman moni suomalainen, joita aihe kiinnostaa ja koskettaa. Joko oman tai lähipiiriläisen kohtaamien tilanteiden takia.

Dokumentin osoite Yle Areenalla:
http://areena.yle.fi/1-2855486
HUOM!
Tällä hetkellä ohjelma on katsottavissa vain suorana huomenna lauantaina 17.10.2015 kello 12.20, Yle TV1.

Lisätietoa tilanteista sensuroinnin suhteen osoitteessa:
https://www.facebook.com/events/521183854714720/

Mielestäni nyt on hyvä alkaa käymään avointa keskustelua siitä, että ovatko sisäilmamyrkyistä sairastuneiden tilanteet vieläkään hallinnassa ja esimerkiksi pysyvästi sairastuneiden toimeentuloon liittyvät asiat kunnossa? Vaikkei asia olekaan hallitusohjelmassa.

Nimittäin:
"Uusien sisäilmamyrkyistä sairastuneiden suomalaisten vyöry kuuluu olevan loputon. Massiivisena; useiden viikkojen ajan jatkunut; turvapaikan hakijoiden/pakolaisten/siirtolaisten vyöry saattaa räjäyttää ongelman maailmanlaajuisesti tunnetuksi.

Vaan kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia."

Katsausta vuosien 2004-2009 tilanteisiin. Kirjallisia kysymyksiä hallitukselle, ministereiden lupauksia ja keskustelua eduskunnassa aiheen tiimoilta:

← Vakuutusmafia vallitsee Suomessa
Kanarialinnut
Julkaistu lokakuu 13, 2015
https://suomi2017.wordpress.com/2015/10/13/kanarialinnut/

Vuosia vireillä ollut sote-uudistus etenee politiikan pelikentillä. Hitaasti ja varmasti. Lainsäädännön tasolla hallituksen esitykset tulee saada valmiiksi vuosien 2017-2018 aikana, koska eduskuntavaalit ovat taas edessä 2019.

Karrikoiden. Julkisen puolen terveydenhuoltoon saa ajan, kun se järjestelmälle sopii. Yksityiselle puolelle taasen, kun tarve on ja rahat riittävät.

Kulisseissa on menossa jättimäinen taistelu siitä, että julkista terveydenhuoltoa tulee yksityistää rankalla kädellä. Perusteluna juuri se, ettei julkinen puoli; potilaan näkökulmasta toimi. Vaikka tutkivat/hoitavat lääkärit ovat osin samoja.

Rupesin miettimään, että mahtaako tuo olla koko totuus?

Luin juuri äsken tällaisen tuoreen Yle uutisen "Kaikki ajavat vain omaa etuaan" – potilas siirtäisi vastuun koko terveydenhuollosta valtiolle" ja siitä aukeavan potilasnäkökulman:

Erittäin mielenkiintoinen ja järkeen käypä avaus. Onkohan nyt niin, että ratkaisuehdotus on erinomainen! Vaan esittäjä väärä?

Vaikka aihe ei ole media- eikä klikkausseksikäs, niin toivon, että mahdollisimman moni potilas/asiakas kokemuksia omaava löytää tuon uutisessa mainitun sarjan:
8 TEESIÄ (Terveydenhuollon pääongelmat)

Joista ensimmäinen on tuon Yle Uutisessa olevan linkin mukaan ilmestynyt ja löytyy osoitteessa:

keskiviikko 7. lokakuuta 2015
TEESI 1: Terveydenhuollon organisointi ja prosessit osin jopa 40-60 vuotta vanhoja ja tehottomia

http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2015/10/teesi-1-terveydenhuollon-organisointi.html

Kolmiosaisen sarjan viimeinen. Eduskunta 3 - dokumenttinäytelmä ei jätä ketään kylmäksi.

Näytelmän käänteistä herää kysymys ja jos toinenkin? Miksei tästäkään ole median toimesta meille kerrottu? Eikö politiikoilla ole enää valtaa? Mitä kaikkea on jo sovittu, mutta meille ei ole vieläkään kerrottu? Suomessa ja EU:ssa tehtyinä.

Entistä useamman nähtyä Eduskunta 3:sen, niin kuhinaa syntyy varmasti vallan huipulla. Kuin myös katu- ja ruohonjuuritasolla. Tervetullutta sellaista.

Liput tuntuvat menevän nyt kuumille kiville.

Varsinkin, kun lopullisen näytelmän nähden toimittajien; hyvin pureksittuja arvosteluja alkaa olla saatavilla. Puolesta ja vastaan.

* *

Lisätietoa Eduskunta 3 dokumenttinäytelmästä Ryhmäteatterin nettisivuilta:
http://www.ryhmateatteri.fi/esitykset/eduskunta_iii
– esitysten aikataulut ja lippujen ostaminen

ja Facebookista:
https://www.facebook.com/Ryhmateatteri
– eri tiedotusvälineissä olleita tekijöiden haastatteluja ja näytelmän arvioinnit.

* *

Entä näitkö aiemman? Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmän vuonna 2012? Sehän käsitteli Suomen todellista hallintamuotoa; korporatismia. Jättimäisten eläkeyhtiöiden kautta. Joita hallinnoivat, parhaillaan pääministeri Sipilän hallituksen kovassa kurmutuksessa olevat, työmarkkinaosapuolet.

Mielenkiintoista seurata kaatuuko kansallinen korporatismimme? Ja jos kaatuu, niin mitä sen tilalle? Viimeinkin aitoa; perustuslakiin pohjautuvaa parlamentarismia? Vaiko vain tiettyjen etujärjestöjen hallinoimaa, jota myös fasismiksi kutsutaan.

← Kansanäänestys 2017
Korporatismi kaatumassa?
Julkaistu syyskuu 23, 2015

Vaiko kovenemassa? Yhteiskuntasopimuksen kautta tapahtunut tykitys Suomen todellista hallintamuotoa eli korporatismia kohtaan on ollut viime kuukausina kova. Tykitys pelkästään korporatismin yhtä osapuolta; ay-liikettä eli työntekijäpuolen ammattijärjestöjä kohtaan on ollut saatanallisen massiivinen.

Ketkä tapahtumia ohjaavat ja aikatauluttavat? Entä käsikirjoittavat? Yksi avoin veikkaus tulee tästä linkistä

Lue kohteliaimmin lisää linkistä:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/09/23/korporatismi-kaatumassa/

Väyrysen Paavon luoma kansalaisaloite 1372; kansanäänestyksen järjestämiseksi eurojäsenyydestä on saanut 35 120 allekirjoitusta tähän mennessä.

Road-show aiheen ympärillä valuu parhaillaan pohjoisesta etelään. Etelästä itään. Lännestä itään.

Kenen rahoilla maan kattavaa kiertuetta hoidetaan? On varmasti yksi kysymys, jota parhaillaan euron kovien kannattajien imperiumissa nyt mietitään. Vaan eiköhän Paavolla vastaukset ole jo valmiina, kun joku toimittaja niitä tulee vain kysyneeksi.

Tästä tarkempi "Eurooppalainen Suomi 2020" - kiertueohjelma.

Väyrysen Paavo ajaa siis; vain eurosta kansanäänestystä ja on kalibroinut aikatähtäimensä vuoteen 2020. Euroopan unionista eroa hän ei uutistietojen mukaan kannata. Myöskin kanta Natoon on arvailujen varassa.

Joten miksei kansanäänestys voisi koskea yhdellä kertaa esimerkiksi euroa, Euroopan unionia ja Natoa? Kustannustehokkaasti ja yhdellä kertaa.

OIKEASTI EUROOPPALAINEN SUOMI 2020
Hyvänä perustana keskusteluille; esimerkiksi kokoomuksen isänmaallisen edustajan, Jorma Jaakkolan sivusto, joka käsittelee omaa euro, EMU ja EU-lähihistoriaamme.

Tuossa kaikessa pitää mielestäni nähdä mahdollisuus; saada kansanäänestys, kolmesta aiheesta, vuoden 2017 aikana aikaiseksi. Edes kerran rehellisesti ja avoimesti. Ja ensimmäisenä Euroopassa! Suomen 100-vuotisen taipaleen juhlavana kohokohtana.

Esimerkiksi oheisen mallin mukaisesti. Heti vuoden 2017 alussa vai syksyllä? Kuitenkin ennen juhlavaa itsenäisyyspäivää 6.12.2017.

Kansanäänestyksen kautta, myös Väyrysen Paavolla on mahdollisuus saada Pohjoismaisen oikeusvaltion perustan rakentaminen pitävälle pohjalle. Ensimmäistä kertaa myös Suomeen ja meidän kaikkien suomalaisten turvaksi.

Yhdessä toimien. Yli puolue-, media- ja aaterajojen.

NÄKÖKULMIA AIHEESEEN
Valtioneuvoston Suomi 100 - sivusto
Katu- ja ruohonjuuritason Suomi 2017 - sivusto

Tuolla numerolla kulkeva ja Paavo Väyrysen tekemä "Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa" on synnyttänyt todella vilkkaan liikenteen sosiaalisessa mediassa sekä toreilla ja turuilla. Yle uutisoi ensimmäisen vuorokauden allekirjoittaneiden määrän olleeen yli 15 000! Joten tiedotusvälineetkään eivät meinaaa pysyä vauhdissa mukana. Kalevan näkemys vauhdista oli tämä:

Allekirjoituksia kansalaisaloitteelle on toisena päivänä eli 18.7.2015 kello 12:12 tullut jo 18 235 allekirjoittanutta.

Tiedotusvälineet ovat uutisoineet aiheesta hyvin, mutta harva tiedotusvälineistä on liittänyt uutiseensa mukaan suoraan linkkiä kansalaisaloitteeseen.

Tässä seuraavassa Uusi Suomi - uutisessa on mielestäni laitettu kaikki elementit kohdalleen. Siis, jos halutaan palvella lukija-asiakasta hyvin:

Nyt kansa saa päättää, päättääkö kansa Suomen eurojäsenyydestä - 16.7.2015

Vaikka Väyrysen Paavo herättää meissä suomalaisissa monenlaisia tunteita, niin kansalaisaloitteessa olevat perustelut ovat jo herättäneet hankkeelle laajaa tukea; yli puolue- ja aaterajojen.

Ja tässä vielä suora linkki kansalaisaloitteeseen nro 1372:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
- tällä hetkellä jo 18 315 allekirjoittanutta.

Eikä tässä kaikki.

Uskon tällä kansalaisaloitteella olevan mahdollisuudet jopa 500 000 allekirjoittaneen rajan rikkomiseen.

Edellyttää tietysti yhteisiä toimia ja avointa tietoa, miten EU- ja euro asioiden kanssa on toimittu? Ja vastaavatko nuo toimet, kunkin meistä omia näkökantoja yhteisten asioiden hoitamisessa?

Viimeisimmän perustuslaki "uudistuksemme" tärkeimmät asiat ovat edelleen julkisuudessa keskustelematta. Vaikkakin, muun muassa vihreiden perustuslakiasiantuntija Tuija Brax aikanaan niin esitti.

Suurimman huomion julkisuudessa vei presidentin valtaoikeuksien kaventaminen.

Jos olen pysynyt kärryillä, niin nämä EU-liittovaltioon siirtymiseen (kerralla tai pienissä osissa) mahdollistavat perustuslain kohdat eivät nousseet viralliseen julkisuuteen. Sosiaalisessa mediassa asiasta kyllä kohistiin laajastikkin.

Tästä LJL 3/2011 eli HE 60/2010 koplaus

Ja jos tuo kaikki on jo tuttua, niin kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajan Jorma Jaakkolan katsaus omaan EU- ja eurolähistoriaamme on hyvää taustatietoa kansanäänestyksen järjestämiseksi myös Euroopan unioniin kuulumisesta.

Jorma Jaakkolan blogi löytyy osoitteessa:
http://jormajaakkola.fi/

Ja sitten omat lisäperustelut kansanäänestyksistä.

SUOMEN 100 – VUOTISJUHLAVUODEN KUNNIAKSI KANSANÄÄNESTYS

Suomen 100-vuotisen taipaleen juhlavuoden 2017 asiat olisivat mielestäni ansainneet maininnan hallitusohjelmaan.

Onhan valtioneuvoston julistaman juhlavuoden teema – Yhdessä. Together. Tillsammans.

Miksei Suomessa voitaisi järjestää sitova kansanäänestys Euroopan unioniin ja euroon kuulumisesta? Iso-Britannian ja David Cameronin ajatuksia Suomeen soveltaen.

Perusteeksi Suomessa riittää mielestäni nämä kaksi pointtia:
1. alle 40 – vuotiaat eivät ole saaneet koskaan äänestää EU:iin kuulumisesta.
2. yli 40 – vuotiaat eivät ole saaneet koskaan äänestää euroon liittymisestä

Uusi Suomi - verkkolehden päätoimittaja Markku Huusko kirjoitti aviisiissaan 25.3.2015 mielenkiintoisella otsikolla.

"Vaaliyllätys muhiikin pienten puolella" - analyysi oli mielestäni vajavainen, joten heitän vapaasti paranneltavissa olevan idean Yleisradion suuntaan.

Politiikan tuntemisen suhteen olen täysin maallikko. Räväkkää ja kuitenkin tiukalta asiapohjalta ponnistavaa vaihtoehtoa moni tuntuu nyt kaipaavan.

Olisihan se upeaa, jos kaikki nämä seuraavat 16 puoluerekisterissä olevaa puoluetta laitettaisiin kohtaamaan toisensa. Edes verovaroin kustannettavan Ylen suorissa vaalitenteissä.

Vaikka kahden, 8 puolueen arvontakorin taktiikoilla. Siis, jos tuo 8 puoluejohtajaa per vaalitentti on tv-lähetyksissä ehdoton maksimi?

Arvonnat tehtäisiin suorassa tv-lähetyksessä; kuten futiksen MM-kisojen lohkoarvonnat. Tässä tapauksessa puolet (8) A-koriin ja puolet (8) B-koriin. Virallisesti vahvistetut jäsenmäärät määräisivät puoluerankingin. Sitten vain vuorokorein nostamaan osallistujat per vaalitentti.

Olisipahan takuuvarmasti mielenkiintoisempaa kuultavaa. Hyvässä tai pahassa; sen voi sitten jokainen äänestäjä itse päättää.

Tästä Wikipedian listauksesta alkuun:
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_puolueista
- jos halua Ylellä piisaa, niin ainakin 4 (× 2 tunnin) tälläista 8 puolueen vaalitenttiä ennätetään vielä järjestämään.
- tavoite saada viime vaaleissa nukkuneista (n. 1 400 000 äänestäjää), edes osa liikkeelle.

Eikä tässä vielä kaikki.

Sitten vielä pientä ajatuksen tynkää ; avoimeen ja uusista ideoista sakeana sykkivään ilmatilaan. Mitä voisi tapahtua, jos nuo tasapuolisemmat vaalitentit Ylellä toteutuisivat?

Eurovaaleissa taisi yli puolet äänioikeutetuista jättää äänestämättä. Kuitenkin noissa vaaleissa vuonna 2014, äänioikeutettuja oli 4 440 297. Lähteenä vaalit.fi

Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2011 äänestämättä jätti 29,5 prosenttia äänioikeutetuista. Joka on mielestäni helkkarin paljon.

Entäs, jos 10 prosenttia nukkuvista lähtisikin äänestämään? Yks kaks uusia äänestäjiä olisikin liikkeellä 444 029 kappaletta! Jos nuo Ylen tv-vaalitentit olisivat pienpuolueiden kannalta onnistuneet, niin liikkeelle voisi lähteä jo 15 prosenttia nukkuvista.

Silloin oltaisiin jo 666 044 uuden äänen potissa. Suomeksi tarkoitettuna tuo voisi tarkoittaa sitä, että koko nykyinen kansalliseen korporatismiin perustuva paketti menisi uusiksi! Ainakin valtapuolueiden alapään sijoitusten osalta.

Eikä tässä vielä kaikki.

Pääministeri Stubb on sanonut useaan kertaan, että politiikka/konsensus ovat rikki. Voisiko se olla syynä siihen, että viime eduskuntavaaleissa reilusti yli miljoona suomalaista jätti äänestämättä? Vaikkakin pääministeri Stubb on todellisuudessa tarkoittanut koko ajan Suomen todellista hallintamuotoa eli korporatismia.

MARTTI AHTISAARI TILANNEKUVAN ANTAJAKSI?
On sanonta, että ruutia on turha keksiä uudelleen. Ja vaikka tieto lisää väittämän mukaan tuskaa, niin tässä korporatismikoneistomme avaamisessa se mielestäni kannattaa ottaa.

Joten onkohan mahdollista saada jonkun median kautta; nämä kaksi puhetta korporatismista; kaikkien meidän suomalaisten saataville?

Presidentti Martti Ahtisaaren puheet:
Oulussa 28.3.1993
Helsingissä 18.11.1993
- niin kutsuttu "Ystävän kirje"

Suullisen ja kirjallisen perimätiedon mukaan, noissa kohta 22 vuotta vanhoissa puheissa; piilee selkeäsanainen ja myös nykypäivään sopiva totuuksien siemensäkki. Myös useamman vaalivoiton ja nukkuvien puolueen enemmistön liikkeelle saamisen suhteen.

Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä.

Joten entäs, jos tiedon lisäämisen jälkeen, niin vaihtoehdoista kuin Suomen todellisesta hallintamuodosta, lähtisikin jo 20 prosenttia nukkuvista liikkelle äänestämään? Ihan vaikka sitten ihan piruuttaan?

Sitten oltaisiinkin jo valtapuolueiden pääkonttoreissa ja ekosysteemeissä positiivisessa paniikissa. Nimittäin 888 059 uutta äänestäjää panisi järjestystä uusiksi myös valtapuolueiden yläpäässä.

Äänestysprosentti 90 kertoisi muulle maailmalle ilosanomaa siitä, että demokratia Suomessa voi ennen näkemättömän hyvin!

Joten Raimo Sailaksen huoli demokratiamme tilasta; Kanava-lehdessä 4/2014, olikin turhaa.

‎Eduskuntavaalit‬ ovat kuulemma puhtaasti pääministerivaalit. Siksi kuulemma, vaalitentteihin ja erilaisiin tiedotusvälineissä julkaistaviin puolueohjelmiin tai - katsauksiin otetaan mukaan vain osa puolueista.

Eikö kaikki puoluerekisterissä olevien puolueiden puheenjohtajat tulisi ottaa tasaveroisina mukaan? Vai pelätäänkö pienen pieniä pienpuolueita, jo niin paljon? Meiltähän puuttuu aito oppositio vaihtoehto kokonaan.

Joten tällä hetkellä näyttää siltä, että jos käyn äänestämässä, niin kirjoitan äänestyslippuun:
Pääministeri Jermu

Miksi näin toimisin? Vain äänestämällä voit vaikuttaa; väitetään. Eli antaisin selkeän protestiäänen.

Olen jo vanha pieru ja monta kertaa ehdokas, joka on päässyt eduskuntaa; on "unohtanut" lupauksensa Arkadianmäelle päästyään.

Eikä siinä mitään. Ainahan oma perse ja uraputki, niin sanotusti pelastetaan ensin. Ja onhan ne velvoitteet vaalirahoittajienkin suuntaan, vaikkei niistä valtaosalla ole edes äänioikeutta vaaleissa.

* *

Tässä mielestäni mainiota Kummelia Ylen Elävästä arkistosta. Setti saavuttanee puolueen perustamiseen tarvittavan jakomäärän Facebookissa. Rajahan puolueen perustamiseen on 5 000 allekirjoitusta.

Tästä Pääministeri Jermun ja Kummelin tunnelmiin:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/20/kummelin-paaministerin-maa-peri-taman-rehellisyyden

Potpurri ilmestynyt saataville 20.3.2015.

* *

Eikä tässä kaikki.

Olisihan se kova juttu, jos jokainen pääministeri Jermua äänestänyt ottaisi kuvan äänestyslipustaan.

Ja olisihan se aika upeaa, jos paljastuisi, että yli 200 000 äänesti pääministeri Jermua. Varsinkin, jos nuo protestiäänet tulisivat nukkuvien riveistä.

Eduskuntavaaleissa 2011 äänestämättä jätti 29,5 prosenttia äänioikeutetuista.

Äänioikeutettuja oli esimerkiksi eurovaaleissa 2014 yhteensä 4 440 297. Lähde: vaalit.fi

Joten nukkuvien puolueessa on viime eduskuntavaalien äänestyskäyttäytymisen perusteella noin 1 309 888 jäsentä. Ylivoimaisesti suurin puolue Suomessa.

Joten ei ihme, jos valtiovarainministeriön pitkäaikainen virkamies Raimo Sailas, nyt eläkkeellä, on huolissaan demokratiamme tilasta.

* *

Miten on? Oletko Sinä löytänyt tarjolla olevista vaihtoehdoista omasi? Vai olisiko pääministeri Jermun äänestämisessä ideaa?

Useiden viikkojen ajan pääministeri Stubb on toistanut, että milloin politiikka ja milloin taas konsensus ovat Suomessa rikki.

Nyt Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Marko Junkkarin mukaan kyse olikin läpästä! Näin Hesarin pääkirjoitussivulla 15.3.2015.

Mielenkiintosta huomata, että painetussa lehdessä tuo juttu oli otsikoitu "Korpilahden henkeä luodaan."

Mielenkiintoista olisi saada tietää, ketkä kokoomuslaiset taustoittajat ovat tämän takana:
"Kokoomuslaiset ovatkin myöhemmin taustoittaneet, että konsensuskritiikki oli lähinnä omalle väelle suunnattu hengennostatusläppä."

Sdp:n ekosysteemeissä taas tuo pääministerin harrastama "hengennostatusläppä" on nostanut raivoisia tunteita. Eläähän sdp ehken eniten korporatismikoneiston suomasta vallasta. Etujärjestöissä, kuin myös epäpoliittisissa kansalaisjärjestöissä ja ay-liikkeessä. Vinkin antajana edellseen keskustan Paavo Väyrynen.

* *

Tuota pääministeri Stubbin johtamaa "konsensus on rikki" hokemaa Helsingin Sanomat 18.2.2015 avasi "Vaalitutkija: Vain skandaali voisi kääntää keskustan kannatuksen" - analyysissään osuvasti näin:

- Suomalaiset rakastavat hyvinvointivaltiota", Grönlund löytää selityksen sille, ettei esimerkiksi pääministeri Alexander Stubbin (kok) entistä oikeistolaisempi tyyli ole purrut vaan pikemminkin pelottanut kansaa.

"Ja miksi hän on arvostellut konsensusta, kun on ilmeisesti tarkoittanut korporatismia?" Tutkija oudoksuu sanavalintaa.

(Åbo Akademin valtio-opin professori, vaalitutkija Kimmo Grönlund)

* *

Oma valistunut veikkaukseni on se, että Suomen todellinen hallintamuoto eli kansallinen korporatismi on niin kovassa asemassa, ettei edes kokoomus sitä uskalla uhmata. Sehän tarkoittaisi myös luopumista finanssi- ja vakuutusalan valtakoneistosta, jota on kiistatta pidetty yhtenä kokoomuksen vahvoista valta-alueista.

Eli myös eduskuntavaalien 2015 jälkeen korporatismikonsensus jatkaa vallankahvassa.

Ellei sitten tuon linkin avautuvaa ja hyvin härskiä valtakoneistoa aleta purkamaan kaikkien nykyisten eduskuntapuoluieiden toimesta (kokoomus, sdp, keskusta, rkp, vasemmistoliitto, kd, vihreät, perussuomalaiset ja muutos 2011).

* *

Ja toisaalta on hyvä muistaa.

Se mitä ei virallisen Suomen toimesta tunnusteta olemassa olevaksi. Sitä ei ole olemassakaan. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

* *

On sanonta, että ruutia on turha keksiä uudelleen.

Hienoa olisikin, että kokoomuksen lanseeraaman korjausliikkeen ja keskustan "Suomi kuntoon" - ohjelman perustaksi saataisiin nämä kaksi puhetta korporatismista; kaikkien meidän suomalaisten saataville?

Presidentti Martti Ahtisaaren puheet:
Oulussa 28.3.1993
Helsingissä 18.11.1993
- niin kutsuttu "Ystävän kirje"

Unohtamatta keskustan Olli Rehnin; korporatismia käsitellyttä, Oxfordin tohtorinväitöskirjan antia vuodelta 1996.

Tämä, päivän (14.2.2015) Helsingin Sanomissa oleva, Lauantaivieras-sarjan juttu saattaa olla eduskuntavaalien 2015 kannalta erittäin merkittävä.

Varsinkin, jos se johtaa avoimeen ja julkiseen keskusteluun Suomen omasta pankkilähistoriasta. Yli puolue-, media- ja aaterajojen. Ennen eduskuntavaaleja.

Suomen oikeusvaltio- ja demokratiaprosessit ovat olleet pitkään rikki, koska ilmeisen kipeitä asioita ja virallisen härskejä käytäntöjä ei olla vieläkään läpikäyty.

Pääministeri Stubbin suulla on puhuttu, että muun muassa politiikka ja konsensus ovat rikki. Oikea sana kuvaamaan tiedossa olevaa ongelmakenttää on korporatismi. Myös EU:n sisällä.

Nykyisessä talouden ja euron turbulenssissa; isoimmaksi kasvanut riski on se, että 1990-luvun pankkikriisin hoidossa tehdyt virheet toistetaan. Hoidetaanhan eurokriisiä Suomesta kotoisin olevilla menetelmillä.

Siksi joukkovoimalla toimiminen voi tuoda asiakokonaisuuden parhaiten esille.

Kuin sattumalta. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ulostuloon liittyvä adressi onkin nyt erittäin ajankohtainen. Varsinkin, kun ja jos, kaikkien muiden puheenjohtajien ulostulot saadaan adressin aiheeseen:

Totuus esiin - Mihin hävisi hyvinvointivaltio
TULE MUKAAN - AUTTAKAA MEITÄ SELVITTÄMÄÄN TOTUUS!

Me entiset yrittäjät, takaajat ja kotinsa menettäneet 90-luvun uhrit haluamme selvittää totuuden 1990-luvun tapahtumista ja sen seurauksista tämän päivän yhteiskunnalle.

Kuka tai ketkä mahdollistivat 1990 luvun laittomuudet? Senkin me haluamme tuoda päivän valoon.

Tutustu, allekirjoita adressi ja levitä siitä tietoa, niin halutessasi verkostoissasi edelleen. Iso ja lämmin kiitos Sinulle.

* * *

Sitten eteenpäin. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoo tuossa Hesarin haastattelussa seuraavaa:

Laman uhreista vaikeneminen on Sipilän mukaan osaltaan rapauttanut politiikan ja poliitikkojen mainetta Suomessa. Luottamuspula näkyy pohjoismaalaisittain huolestuttavan matalina äänestysprosentteina.

"Jotkut taloustieteilijät vertaavat tilannetta nälkävuosiin."

* * *

Tieto lisää tuskaa, mutta tässä tapauksessa se kannattaa mielestäni ottaa.

Mitä kaikkea emme omasta lähihistoriastamme vieläkään tiedä? EU:n, euron ja perustuslakimme "uudistusten suhteen. Siitä vielä lopuksi yhteen näkökulmaan.

Joukkoistaminen toimii erinomaisen hyvin Suomessa
Julkaistu lokakuu 19, 2011
by Suomi 2017 - Suomi 2.0

Karjalan Kuvalehden numero 6/2011 ”Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä”- reportaasin soisin jokaisen omasta taloudestaan kiinnostuneen suomalaisen lukevan. Miksei myös kaikille EU:n kielille käännettynä muillekin.

Tämän vaalirahoitus bloggauksen olen tähdännyt ulottuvaksi yli puolue- ja aaterajojen. Avoimuus vallatakoon alaa myös vaalirahoittajien avoimessa kertomisessa.

Helsingin Sanomat kirjoitti lauantaina 10.1.2015 otsikolla - Tarasti aistii jo kevään vaalit. Toimittaja Marjukka Liitenin koko sivun jutussa todetaan muun muassa seuraavaa:

Tarastin johdolla syntyi vaalirahakohujen jälkeen nykyinen laki vaalirahoituksesta. Siihen valmistelee nyt pieniä viilauksia työryhmä, jossa Tarasti on asiantuntijana.

"Ainahan on mahdollista, että annetaan vääriä ilmoituksia, mutta toisaalta Valtiontalouden tarkastusvirasto voi vaatia lisää tietoja uhkasakon varjolla."

* *

Sitten nopea leikkaus uusimman Hymy lehden kanteen.

Joten toivotaan, että vaalirahoittajakuviot saadaan viimeistään helmikuun aikana auki ja kaikkien kiinnostuneiden tietoon. Yli puolue- ja aaterajojen ylittyvänä. Esimerkiksi aikaväliltä 2000 - 2015.

Nimittäin pääministeri Stubbin puoluekollega, nykyinen Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Jyri Häkämies näytti mallia omalla vuoden 2011 eduskuntavaalien rahoitusilmoituksellaan. Vaalirahoituksen uusi avoimuus standardi on jo olemassa?

Lisää tästä Suomi 2017 "Eduskuntavaalit 2011 – eduskunnan puhemiesten vaalirahoittajat taas piilossa" - linkistä.