Nyt alkaa ainakin meemien poliittisessa sarjassa ponnahtelemaan esiin hyviä kattauksia. Lähde tälle on sosiaalinen media. Vuoden 2015 poliittinen meemi?
Stubb tekemässä perttisalolaiset?
Miksei kokoomuskaan uskalla kertoa rehellisesti; kenen taustarahoittajan tai ekosysteemin jäsenen asia on kuitenkin aina se tärkein? Myös kansainvälisessä eli globaalissa mittakaavassa.
Lisäisin tuohon meemiin viestintä-/lobbaustoimisto Eurofactsin, joka on saanut viime vuosina lukuisia uusia kilpailijoita pikavauhdilla kasvaville lobbaus- ja viestintämarkkinoille. Jonne virtaa yhä kasvava joukko kunnianhimoisia henkilöitä politiikasta ja tiedotusvälineistä:
"Hyviä katsauksia Suomen korporatismi – ja lobbauskoneistomme ytimiin:
– kruunaako jälkipotkulla tuleva yhteiskuntasopimus perinteiden jatkumisen?
1. Helsingin Sanomat 1.1.2015 – toimittaja Teemu Luukka
HS-analyysi – Työmarkkinajärjestöt näyttivät tänä vuonna mahtinsa
Moni on odottanut, että globalisaatio tappaa järjestövallan. Päättynyt vuosi todisti, että työmarkkinajärjestöt ovat voimissaan.
2. Suomen Kuvalehti 17/2015 – lobbari Anders Blom
675 miljoonan euron koneisto – Suomi on maailman lobatuin maa
Eduskunnan on säädettävä lobbausta säätelevä laki, vaatii lobbari.
3. Helsingin Sanomat 27.7.1996 Toimittaja Paavo Rautio
Euroedustaja Olli Rehnistä Oxfordin tohtori
Väitöksen aiheena korporatismi Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa
Olli Rehnin (kesk) nyt hyväksytty lähes 400-sivuinen väitöskirja käsittelee korporatismia ja talouskehitystä kolmessa pienessä Euroopan maassa: Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa. Ajanjaksoksi on otettu 1945-1995.
– artikkeliin ei löytynyt toimivaa linkkiä.
Toivottavasti saamme edellä mainituista koneistoista; vapaiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden tekemänä mahdollismman kattavan ja todellisuuden kanssa yhtenevän tilannekuvan. Kaavioin ja selventävin tekstiselostein varustettuina."
Voisiko lyhyiden ja ytimekkäiden kansalaisaloitteiden aalto olla olla se vipuvoima, jonka avulla voimme yhdessä vaikuttaa politiikan isoon kuvaan?
Vai ollaanko nyt parhaillaan, vain viemässä jo 1990-luvulla puheena olleita isoja rakenneuudistuksia maaliin? Kansalaisilta mitään kysymättä ja kertomatta.
Kahden kauppa ja useampien korvapuusti
1990-luvulla ongelmat olivat samoja. Vienti ei vetänyt. Valtion velka oli kasvanut uhkaavan isoksi. Työttömyys rikkoi ennätyksiä. Suomalaisia työntekijöitä korvaamaan haluttiin saada halvempaa työvoimaa.
Tasavallan presidentiksi sdp:n ehdokkaana valittu Martti Ahtisaari nostatti sdp:n ja SAK:n leirissä hiuksia sekä verenpaineita. Presidentin kampanjan aikainen vaatimus lisätä kansanvaltaa ihan oikeasti ja vähentää puolueiden sekä etujärjestöjen; oli ennen kuulumaton.
Nytkin tehdään parasta aikaa irtaantumisyrityksiä kansallisesta korporatismista; länsimaisen demokratian perustalta toimivan parlamentarismin suuntaan.
Tosin kukaan vaaleilla valittu ei ole noin kertonut. Vaan vinkin antoi 17.10.2015 Uusi Suomi - verkkolehdessä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J.Penttilä. Isompaan uutiseen piilotettuna.
Pääministeri Sipilän hallituksen päätavoitteet?
Vai käykö niin, että "lipsahdamme" kansallisesta korporatismistanmme; lume demokratian kaapuun puettuun finanssifasimiin ja tiukasti kuristavaan liittovaltiokehykseen?
Varoittavan vinkin tästä antoi taas SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja blogikirjoituksessaan "Haukat saivat yliotteen EK:ssa", Uusi Suomi Puheenvuorossa.
"Ei voi olla yhtymättä Raimo Sailaksen jokunen viikko sitten esittämään johtopäätökseen, että taustalla on EK:n ideologinen motiivi työntää ay-liike sivuraiteille yhteiskunnassa. Tätä ideologista pyrkimystä tukee myös Sipilän kolmen ässän hallitus."
Korporatismista selätysloikka finanssifasismiin.
Yhteiskuntasopimussooppaa ja sen ainesosien selville saamista; yhdestä lähestymiskulmasta eli katu - ja ruohonjuuritasolta katsottuna, osoitteessa
Kärjistetysti sanottuna, terveydenhuollon yhdeksi pääongelmaksi on tullut se, että julkiselle puolelle potilas pääsee hoitoon, kun se järjestelmälle sopii. Yksityiselle puolelle taas, kun potilaalle sopii ja lompakossa taikka luottokortilla on varaa tarvittaviin hoitoihin. Tai on työelämässä ja toimivan työterveyshuollon piirissä.
On hyvä huomioida, että nyt ilmassa on kolme isoa uudistusta. Alue- eli maakuntahallinnon luominen. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon uudistaminen. Valtapelit ovat päättäjien keskuudessa siten valtaisat.
Tosiasia lienee se, että mikäli vuosia vireillä ollut julkisen terveydenhuollon uudistaminen epäonnistuu, niin paineet ja kustannukset sosiaalihuollon puolella räjähtävät pilviin. Yksityisen terveydenhuollon ihanne potilastyyppi on jatkossakin selkeän rajauksen piiriin kuuluva vamma tai sairaus.
Joten voitaisiinko edes julkisen terveydenhuollon korjaukset saada alkamaan oikeista kohdista? Siihen ottaa kantaa tämä tuore ja mielestäni erinomainen kansalaisaloite:
Älä Sairastu Vakavasti - blogiliike on tehnyt kansalaisaloitteen julkisen terveydenhuollon korjaamisesta, nimellä:
Ensi alkuun tarvitaan 50 allekirjoitusta, jotta aloite jää voimaan täydeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Joten tutustu ja anna, niin halutessasi, tukesi hankkeelle.
Allekirjoitukseen tarvitset pankkitunnukset tai mobiilitunnisteen.
Mikäli puolen vuoden aikana kansalaisaloite saa 50 000 allekirjoitusta, se pääsee eduskunnan käsittelyyn.
Hallituksen toiminta sote - uudistuksen suhteen näyttää siltä, että sote - uudistuksesta onkin tulossa vanhan ajan pintaremontti.
Käytössä on perinteistä juustohöylää; palveluiden ja henkilökunnan leikkaamista ilman, että terveydenhuollon todellisiin pääongelmiin tartutaan ollenkaan.
Terveydenhuollon pääongelmat ovat ratkaistavissa täysremontilla, yhteistyössä yli ammattikunta-, etujärjestö - ja hallintorajojen.
Kunhan korjaukset lähtevät liikkeelle oikeista periaatteista, niin myös rahaa pystytään säästämään ihan oikeasti.
Joten tutustu, allekirjoita ja vinkkaa edelleen omissa verkostoissasi!
- Lämpimin kiitoksin, sillä vain yhdessä toimien voimme olla enemmän -
Ainakin kaikille niille, jotka tuntevat kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän.
Tervetullut SAK:n ulostulo!
Tämä Älä Sairastu vakavasti Suomessa - blogin mielipidekirjoitus leviää toivottavasti maksimaalisesti. Hallituksen esitys on nimittäin edennyt loppusuoralle. Kaikessa hiljaisuudessa.
Muutamia huomioita lakihankkeen vaikuttavuuksista:
"1. Hallitus pyrkii leikkaamaan vakuutusoikeuteen tulevien valitusten määrää aggressiivisesti.
- heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva henkilö ei uskalla viedä valitustaan eteenpäin.
- korkea hinta toimii ennakkopelotteena, vaikka edelleen valittaminen on ilmeisen perusteltua.
2. Hallitus pyrkii leikkaamaan korkeimpaan oikeuteen ja hallinto-oikeuteen tulevien valituslupahakemusten määrää aggressiivisesti.
- heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva henkilö ei uskalla viedä valitustaan eteenpäin.
- korkea hinta toimii ennakkopelotteena, vaikka valitusluvan hakeminen on ilmeisen perusteltua.
3. Hallitus pyrkii leikkaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) menevien valitusten määrää aggressiivisesti.
- mikäli kansallisia muutoksenhakukeinoja ei viedä loppuun asti; esimerkiksi vakuutusoikeuteen; niin henkilö ei voi enää välttämättä tehdä valitusta EIT:een.
- korkea hinta toimii ennakkopelotteena, vaikka valituksen tekeminen EIT:lle oikeusprosessissa toteen osoitettavissa olevista lainvastaisuuksista on ilmeisen perusteltua.
- valitusten määrän aggressiivisella pienentämisellä saadaan kiillotettua Suomen julkisuuskuvaa.
- jolloin Suomen ei tarvitse korjata tiedossa olevia epäkohtia, koska niistä ei enää valiteta."
Kanarialinnut - dokumenttielokuva sai tv ensi-iltansa Ylellä 12.10.2015. Jonka jälkeen se tuli 30 päivän ajan nähtäväksi Yle Areenalle.
Yllättäen eilen 15.10.2015 ; dokumentti poistettiin Yle Areenalta. Kelan tekemän kantelun takia?
Poistosta ilmoitettiin Facebookissa ja Twitterissä.
Kesän aikana dokumentti on ollut avoimesti nähtävissä elokuvateattereissa ympäri Suomen. Synnyttäen voimistuvaa keskustelua sisäilmamyrkyistä sairastuneiden kohtelusta "oikeusvaltio" Suomessa.
Toivoa sopii, että Kanarialinnut dokumentin näkee mahdollisimman moni suomalainen, joita aihe kiinnostaa ja koskettaa. Joko oman tai lähipiiriläisen kohtaamien tilanteiden takia.
Dokumentin osoite Yle Areenalla: http://areena.yle.fi/1-2855486
HUOM!
Tällä hetkellä ohjelma on katsottavissa vain suorana huomenna lauantaina 17.10.2015 kello 12.20, Yle TV1.
Mielestäni nyt on hyvä alkaa käymään avointa keskustelua siitä, että ovatko sisäilmamyrkyistä sairastuneiden tilanteet vieläkään hallinnassa ja esimerkiksi pysyvästi sairastuneiden toimeentuloon liittyvät asiat kunnossa? Vaikkei asia olekaan hallitusohjelmassa.
Nimittäin: "Uusien sisäilmamyrkyistä sairastuneiden suomalaisten vyöry kuuluu olevan loputon. Massiivisena; useiden viikkojen ajan jatkunut; turvapaikan hakijoiden/pakolaisten/siirtolaisten vyöry saattaa räjäyttää ongelman maailmanlaajuisesti tunnetuksi.
Nimittäin; uutistietojen mukaan, erilaisia majoitusmuotoja oltaisiin uutistietojen mukaan toteutettu terveydelle sopimattomiin tiloihin? Tiloihin, jotka on jouduttu sulkemaan sisäilmaongelmien takia; ainakin suomalaisten käytöltä. Totta vai tarua? Toivottavasti tiedotusvälineet kaivavat asian esille.
Koska 10 – 15 vuotta on lyhyt aika näiden asioiden korjaamiseksi. Ainakin potilaan/vakuutetun kannalta, niin nostan nämä seuraavat eduskunnassa tehdyt kirjalliset kysymykset varmistuksena esille. Kirjallisiä kysymyksiä selaamalla pääsee hyvin kärryille siitä, minkälaisista asioista kansanedustajat saavat kovinta palautetta äänestäjiltään.
Vaan kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia."
Katsausta vuosien 2004-2009 tilanteisiin. Kirjallisia kysymyksiä hallitukselle, ministereiden lupauksia ja keskustelua eduskunnassa aiheen tiimoilta:
Vuosia vireillä ollut sote-uudistus etenee politiikan pelikentillä. Hitaasti ja varmasti. Lainsäädännön tasolla hallituksen esitykset tulee saada valmiiksi vuosien 2017-2018 aikana, koska eduskuntavaalit ovat taas edessä 2019.
Karrikoiden. Julkisen puolen terveydenhuoltoon saa ajan, kun se järjestelmälle sopii. Yksityiselle puolelle taasen, kun tarve on ja rahat riittävät.
Kulisseissa on menossa jättimäinen taistelu siitä, että julkista terveydenhuoltoa tulee yksityistää rankalla kädellä. Perusteluna juuri se, ettei julkinen puoli; potilaan näkökulmasta toimi. Vaikka tutkivat/hoitavat lääkärit ovat osin samoja.
Rupesin miettimään, että mahtaako tuo olla koko totuus?
Tsekkaa uutisessa oleva linkkaus 8 teesiin terveydenhuollostamme.
Erittäin mielenkiintoinen ja järkeen käypä avaus. Onkohan nyt niin, että ratkaisuehdotus on erinomainen! Vaan esittäjä väärä?
Vaikka aihe ei ole media- eikä klikkausseksikäs, niin toivon, että mahdollisimman moni potilas/asiakas kokemuksia omaava löytää tuon uutisessa mainitun sarjan: 8 TEESIÄ (Terveydenhuollon pääongelmat)
Joista ensimmäinen on tuon Yle Uutisessa olevan linkin mukaan ilmestynyt ja löytyy osoitteessa:
keskiviikko 7. lokakuuta 2015 TEESI 1: Terveydenhuollon organisointi ja prosessit osin jopa 40-60 vuotta vanhoja ja tehottomia
Kolmiosaisen sarjan viimeinen. Eduskunta 3 - dokumenttinäytelmä ei jätä ketään kylmäksi.
Näytelmän sisältö on aikamoisen jytäkkä!
Näytelmän käänteistä herää kysymys ja jos toinenkin? Miksei tästäkään ole median toimesta meille kerrottu? Eikö politiikoilla ole enää valtaa? Mitä kaikkea on jo sovittu, mutta meille ei ole vieläkään kerrottu? Suomessa ja EU:ssa tehtyinä.
Entistä useamman nähtyä Eduskunta 3:sen, niin kuhinaa syntyy varmasti vallan huipulla. Kuin myös katu- ja ruohonjuuritasolla. Tervetullutta sellaista.
Liput tuntuvat menevän nyt kuumille kiville.
Varsinkin, kun lopullisen näytelmän nähden toimittajien; hyvin pureksittuja arvosteluja alkaa olla saatavilla. Puolesta ja vastaan.
Entä näitkö aiemman? Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmän vuonna 2012? Sehän käsitteli Suomen todellista hallintamuotoa; korporatismia. Jättimäisten eläkeyhtiöiden kautta. Joita hallinnoivat, parhaillaan pääministeri Sipilän hallituksen kovassa kurmutuksessa olevat, työmarkkinaosapuolet.
Mielenkiintoista seurata kaatuuko kansallinen korporatismimme? Ja jos kaatuu, niin mitä sen tilalle? Viimeinkin aitoa; perustuslakiin pohjautuvaa parlamentarismia? Vaiko vain tiettyjen etujärjestöjen hallinoimaa, jota myös fasismiksi kutsutaan.
← Kansanäänestys 2017 Korporatismi kaatumassa?
Julkaistu syyskuu 23, 2015
Vaiko kovenemassa? Yhteiskuntasopimuksen kautta tapahtunut tykitys Suomen todellista hallintamuotoa eli korporatismia kohtaan on ollut viime kuukausina kova. Tykitys pelkästään korporatismin yhtä osapuolta; ay-liikettä eli työntekijäpuolen ammattijärjestöjä kohtaan on ollut saatanallisen massiivinen.
Ketkä tapahtumia ohjaavat ja aikatauluttavat? Entä käsikirjoittavat? Yksi avoin veikkaus tulee tästä linkistä
Väyrysen Paavon luoma kansalaisaloite 1372; kansanäänestyksen järjestämiseksi eurojäsenyydestä on saanut 35 120 allekirjoitusta tähän mennessä.
Road-show aiheen ympärillä valuu parhaillaan pohjoisesta etelään. Etelästä itään. Lännestä itään.
Kenen rahoilla maan kattavaa kiertuetta hoidetaan? On varmasti yksi kysymys, jota parhaillaan euron kovien kannattajien imperiumissa nyt mietitään. Vaan eiköhän Paavolla vastaukset ole jo valmiina, kun joku toimittaja niitä tulee vain kysyneeksi.
Väyrysen Paavo ajaa siis; vain eurosta kansanäänestystä ja on kalibroinut aikatähtäimensä vuoteen 2020. Euroopan unionista eroa hän ei uutistietojen mukaan kannata. Myöskin kanta Natoon on arvailujen varassa.
Joten miksei kansanäänestys voisi koskea yhdellä kertaa esimerkiksi euroa, Euroopan unionia ja Natoa? Kustannustehokkaasti ja yhdellä kertaa.
OIKEASTI EUROOPPALAINEN SUOMI 2020
Hyvänä perustana keskusteluille; esimerkiksi kokoomuksen isänmaallisen edustajan, Jorma Jaakkolan sivusto, joka käsittelee omaa euro, EMU ja EU-lähihistoriaamme.
Tuossa kaikessa pitää mielestäni nähdä mahdollisuus; saada kansanäänestys, kolmesta aiheesta, vuoden 2017 aikana aikaiseksi. Edes kerran rehellisesti ja avoimesti. Ja ensimmäisenä Euroopassa! Suomen 100-vuotisen taipaleen juhlavana kohokohtana.
Esimerkiksi oheisen mallin mukaisesti. Heti vuoden 2017 alussa vai syksyllä? Kuitenkin ennen juhlavaa itsenäisyyspäivää 6.12.2017.
Kansanäänestys 2017. Yhdessä. Tillsammans. Together.
Kansanäänestyksen kautta, myös Väyrysen Paavolla on mahdollisuus saada Pohjoismaisen oikeusvaltion perustan rakentaminen pitävälle pohjalle. Ensimmäistä kertaa myös Suomeen ja meidän kaikkien suomalaisten turvaksi.
Yhdessä toimien. Yli puolue-, media- ja aaterajojen.
Tuolla numerolla kulkeva ja Paavo Väyrysen tekemä "Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa" on synnyttänyt todella vilkkaan liikenteen sosiaalisessa mediassa sekä toreilla ja turuilla. Yle uutisoi ensimmäisen vuorokauden allekirjoittaneiden määrän olleeen yli 15 000! Joten tiedotusvälineetkään eivät meinaaa pysyä vauhdissa mukana. Kalevan näkemys vauhdista oli tämä:
Kuvatekstiksi sopisi: "I´m back - Olen takaisin tositoimissa"
Allekirjoituksia kansalaisaloitteelle on toisena päivänä eli 18.7.2015 kello 12:12 tullut jo 18 235 allekirjoittanutta.
Tiedotusvälineet ovat uutisoineet aiheesta hyvin, mutta harva tiedotusvälineistä on liittänyt uutiseensa mukaan suoraan linkkiä kansalaisaloitteeseen.
Tässä seuraavassa Uusi Suomi - uutisessa on mielestäni laitettu kaikki elementit kohdalleen. Siis, jos halutaan palvella lukija-asiakasta hyvin:
Vaikka Väyrysen Paavo herättää meissä suomalaisissa monenlaisia tunteita, niin kansalaisaloitteessa olevat perustelut ovat jo herättäneet hankkeelle laajaa tukea; yli puolue- ja aaterajojen.
Uskon tällä kansalaisaloitteella olevan mahdollisuudet jopa 500 000 allekirjoittaneen rajan rikkomiseen.
Edellyttää tietysti yhteisiä toimia ja avointa tietoa, miten EU- ja euro asioiden kanssa on toimittu? Ja vastaavatko nuo toimet, kunkin meistä omia näkökantoja yhteisten asioiden hoitamisessa?
Viimeisimmän perustuslaki "uudistuksemme" tärkeimmät asiat ovat edelleen julkisuudessa keskustelematta. Vaikkakin, muun muassa vihreiden perustuslakiasiantuntija Tuija Brax aikanaan niin esitti.
Suurimman huomion julkisuudessa vei presidentin valtaoikeuksien kaventaminen.
Jos olen pysynyt kärryillä, niin nämä EU-liittovaltioon siirtymiseen (kerralla tai pienissä osissa) mahdollistavat perustuslain kohdat eivät nousseet viralliseen julkisuuteen. Sosiaalisessa mediassa asiasta kyllä kohistiin laajastikkin.
Ja jos tuo kaikki on jo tuttua, niin kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajan Jorma Jaakkolan katsaus omaan EU- ja eurolähistoriaamme on hyvää taustatietoa kansanäänestyksen järjestämiseksi myös Euroopan unioniin kuulumisesta.
Ja sitten omat lisäperustelut kansanäänestyksistä.
SUOMEN 100 – VUOTISJUHLAVUODEN KUNNIAKSI KANSANÄÄNESTYS
Suomen 100-vuotisen taipaleen juhlavuoden 2017 asiat olisivat mielestäni ansainneet maininnan hallitusohjelmaan.
Onhan valtioneuvoston julistaman juhlavuoden teema – Yhdessä. Together. Tillsammans.
Miksei Suomessa voitaisi järjestää sitova kansanäänestys Euroopan unioniin ja euroon kuulumisesta? Iso-Britannian ja David Cameronin ajatuksia Suomeen soveltaen.
Perusteeksi Suomessa riittää mielestäni nämä kaksi pointtia:
1. alle 40 – vuotiaat eivät ole saaneet koskaan äänestää EU:iin kuulumisesta.
2. yli 40 – vuotiaat eivät ole saaneet koskaan äänestää euroon liittymisestä
Todella pienissä puolueissa löytyy tervettä potkua.
Politiikan tuntemisen suhteen olen täysin maallikko. Räväkkää ja kuitenkin tiukalta asiapohjalta ponnistavaa vaihtoehtoa moni tuntuu nyt kaipaavan.
Olisihan se upeaa, jos kaikki nämä seuraavat 16 puoluerekisterissä olevaa puoluetta laitettaisiin kohtaamaan toisensa. Edes verovaroin kustannettavan Ylen suorissa vaalitenteissä.
Vaikka kahden, 8 puolueen arvontakorin taktiikoilla. Siis, jos tuo 8 puoluejohtajaa per vaalitentti on tv-lähetyksissä ehdoton maksimi?
Arvonnat tehtäisiin suorassa tv-lähetyksessä; kuten futiksen MM-kisojen lohkoarvonnat. Tässä tapauksessa puolet (8) A-koriin ja puolet (8) B-koriin. Virallisesti vahvistetut jäsenmäärät määräisivät puoluerankingin. Sitten vain vuorokorein nostamaan osallistujat per vaalitentti.
Olisipahan takuuvarmasti mielenkiintoisempaa kuultavaa. Hyvässä tai pahassa; sen voi sitten jokainen äänestäjä itse päättää.
Tästä Wikipedian listauksesta alkuun: http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_puolueista
- jos halua Ylellä piisaa, niin ainakin 4 (× 2 tunnin) tälläista 8 puolueen vaalitenttiä ennätetään vielä järjestämään.
- tavoite saada viime vaaleissa nukkuneista (n. 1 400 000 äänestäjää), edes osa liikkeelle.
Eikä tässä vielä kaikki.
Sitten vielä pientä ajatuksen tynkää ; avoimeen ja uusista ideoista sakeana sykkivään ilmatilaan. Mitä voisi tapahtua, jos nuo tasapuolisemmat vaalitentit Ylellä toteutuisivat?
Eurovaaleissa taisi yli puolet äänioikeutetuista jättää äänestämättä. Kuitenkin noissa vaaleissa vuonna 2014, äänioikeutettuja oli 4 440 297. Lähteenä vaalit.fi
Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2011 äänestämättä jätti 29,5 prosenttia äänioikeutetuista. Joka on mielestäni helkkarin paljon.
Entäs, jos 10 prosenttia nukkuvista lähtisikin äänestämään? Yks kaks uusia äänestäjiä olisikin liikkeellä 444 029 kappaletta! Jos nuo Ylen tv-vaalitentit olisivat pienpuolueiden kannalta onnistuneet, niin liikkeelle voisi lähteä jo 15 prosenttia nukkuvista.
Silloin oltaisiin jo 666 044 uuden äänen potissa. Suomeksi tarkoitettuna tuo voisi tarkoittaa sitä, että koko nykyinen kansalliseen korporatismiin perustuva paketti menisi uusiksi! Ainakin valtapuolueiden alapään sijoitusten osalta.
Eikä tässä vielä kaikki.
Pääministeri Stubb on sanonut useaan kertaan, että politiikka/konsensus ovat rikki. Voisiko se olla syynä siihen, että viime eduskuntavaaleissa reilusti yli miljoona suomalaista jätti äänestämättä? Vaikkakin pääministeri Stubb on todellisuudessa tarkoittanut koko ajan Suomen todellista hallintamuotoa eli korporatismia.
MARTTI AHTISAARI TILANNEKUVAN ANTAJAKSI?
On sanonta, että ruutia on turha keksiä uudelleen. Ja vaikka tieto lisää väittämän mukaan tuskaa, niin tässä korporatismikoneistomme avaamisessa se mielestäni kannattaa ottaa.
Joten onkohan mahdollista saada jonkun median kautta; nämä kaksi puhetta korporatismista; kaikkien meidän suomalaisten saataville?
Presidentti Martti Ahtisaaren puheet:
Oulussa 28.3.1993
Helsingissä 18.11.1993
- niin kutsuttu "Ystävän kirje"
Suullisen ja kirjallisen perimätiedon mukaan, noissa kohta 22 vuotta vanhoissa puheissa; piilee selkeäsanainen ja myös nykypäivään sopiva totuuksien siemensäkki. Myös useamman vaalivoiton ja nukkuvien puolueen enemmistön liikkeelle saamisen suhteen.
Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä.
Joten entäs, jos tiedon lisäämisen jälkeen, niin vaihtoehdoista kuin Suomen todellisesta hallintamuodosta, lähtisikin jo 20 prosenttia nukkuvista liikkelle äänestämään? Ihan vaikka sitten ihan piruuttaan?
Sitten oltaisiinkin jo valtapuolueiden pääkonttoreissa ja ekosysteemeissä positiivisessa paniikissa. Nimittäin 888 059 uutta äänestäjää panisi järjestystä uusiksi myös valtapuolueiden yläpäässä.
Äänestysprosentti 90 kertoisi muulle maailmalle ilosanomaa siitä, että demokratia Suomessa voi ennen näkemättömän hyvin!
Joten Raimo Sailaksen huoli demokratiamme tilasta; Kanava-lehdessä 4/2014, olikin turhaa.
