Monesti illan leppoisaan tunnelmaan pääsemisessä; auttaa oikeanlainen musiikki. Letkeästi etenevänä, hyvin sovitettuna ja selkeästi sanat lausuttuina. Pieni tarina isoissa kehyksissä.
Laulaja, lauluntekijä Saku Ryhänen on rakentanut uraansa pikku hiljaa. Uusin kappale Tänä yönä on nyt kuunneltavissa You Tubessa. Ja vautsi, miten saksofoni maalaa äänellään miellyttäviä värinöitä tunteisiin.
Tänä yönä - Saku Ryhänen
Sakun faniryhmä löytyy Facebookissa. Josta löydät lisää maistiaisia Sakun tuotannosta. Eikä tässä ollut vielä kaikki.
Sakun Tänä yönä on mukana Radio Kajauksen tämän viikon Kajaushitti-kilpailussa. Voit äänestää, niin halutessasi, Sakua tai omemmalta tuntuvaa suosikkiasi osoitteessa: http://www.radiokajaus.fi/kajaushitti/
Nyt käynnissä olevassa kisassa on äänestysaikaa perjantaiaamuun kello 9.30 asti. Pienellä panoksellasi voit auttaa näin hyviä, mutta; niin kutsutulle suurelle yleisölle, tuntemattomia tekijöitä pääsemään esiin.
Vielä 7 päivän ajan nähtävissä Yle Areenalla. Ruotsin tv:n jymyjuttu, josta syyskuussa tullut Ylen FST Spotlightin jatkojakso herätti yllättäen vastamyrskyn Helsingin Sanomissa.
Kenellä on tapauksen todellisuus tiedossa?
Kumpi mahtaa olla lopulta oikeassa? Svt/Yle verkoistoineen? Vai Helsingin Sanomat näkemyksineen? Mistä kaikesta jutussa onkaan kyse?
Tästä linkistä suoraan FST Spotlightin jatkojaksoon: http://arenan.yle.fi/tv/2016000/
- tekstitys ruudun oikeasta alakulmasta myös suomeksi
- nähtävissä vielä 7 päivän ajan
Svt:n alkuperäinen jakso osoitteessa:
- http://www.svt.se/dokument-inifran/dubbel-bokforing
- tekstitys ruudun oikeasta alakulmasta vain ruotsiksi
- näytettiin Ylen Ulkolinjassa 20.6.2013 eli juuri juhannuksen alla
Mielenkiintoista on ollut huomata, että liikkeellä on paljon puhetta siitä, että nyt vaaditaan vähemmän valtiota. Vaan kun puheeseen tulee valtion osakeomistuksista luopumisesta finanssikonserni Sammossa, niin osakkeiden myyntiä vastustetaan kiivaasti.
Ruotsissa valtio laittoi jo koko Nordea pankin omistuksensa lihoiksi. Saaden rahaa muutamia miljardeja euroja, joilla lyhennettiin uutistietojen mukaan valtion velkaa.
Sampo-konsernihan on taas suurin (ulospäin näytetty) yksittäinen osakkeenomistaja Nordeassa. Valtion maksuliikennettä taas käsittääkseni Suomessa hoitaa 7 vuoden sopimuksella Pohjola Pankki Oyj (OP-Pohjola), joten miksei valtion osakkeenomistusta finanssikonserni Sammossa voi laittaa nyt lihoiksi?
Ja toteuttaa tätä Wahlroosin Björnin mantraa?
Lakisääteinen vakuutus- ja sosiaaliturva? Erittäin merkittävän julkisen vallan käyttö Yhtiössä? Kuten If-vakuutus...
Valtion omistama Solidium omistaa Sammon osakkeita per 30.9.2013 14,16 prosenttia rekisteröidyistä. Eli Suomen valtio on suurin yksittäinen osakkeenomistaja, joka on näytetty ulospäin.
Valtio omistaa Sammon osakkeita 79 280 080 kappaletta
Ylin hinta 35,63 €/kpl
Myynnistä yhteensä 2 824 749 250,40 € eli noin 2,8 miljardia euroa.
Sammon yhtiökokouksessa kerrottujen tietojen mukaan, Sampo-konsernin liikevaihdosta tulee enää 25 prosenttia Suomesta, joten luopuminen ei kirpaise siltäkään osin, muita kuin niitä osakkeenomistajia, jotka ovat tulleet niin sanotusti sisään osakkeen hinnan ollessa korkealla.
SAMMON OSAKEPOTISTA VALTIOLLE 2,5 MILJARDIA EUROA?
Eikö tuosta liikenisi sitten pikana puuttuvat määrärahat Lastensairaalan rakentamiselle? Yksittäisten lahjoittajien hankkeeseen luovuttamat rahat saisivat siten arvoistansa seuraa.
Tässä vaiheessa vedetään sitten, yleensä, esiin Reumasairaala-kortti. Väitettiin, että toimiva sairaalakokonaisuus ajettiin nurin, kun kahta miljoonaa euroa ei valtiolta löytynytkään...
Reumasairaalan lopettamiselle, puuttuvan 2 miljoonan euron takia on ollut liikkeellä toisenlainenkin versio.
EU-kilpailulainsäädännön takia säätiömuotoiset sairaalat on Suomessa jouduttu yhtiöittämään ja avaamaan näin toimintansa osalta enempi päivänvaloon. Esimerkkinä voinee ottaa aiemman Invalidisäätiön Helsingissä, joka Orton-konsernina sisältää käsittääkseni nykyisin useamman yhtiön, joka hoitaa asioita leikkauksista ja hoidoista kuntoutukseen sekä apuvälineisiin.
* * * *
No mene ja tiedä mikä on kulloinenkin totuus, mutta kyllä Wahlroos: epävirallinen elämänkerta kirjasta avautuu mielenkiintoisia näkökulmia moneen yhteiskunnallisesti merkittävään aiheeseen.
Solidiumin nykyinen toimitusjohtaja Kari Järvinen on; kirjan tietojen (sivu 228) mukaan, entinen mandatumilainen eli entinen BW:n alainen. Joten valtion koko osakepotin mahdollinen myynti on mielenkiintoinen asia, sillä tieto kulkee piireissä myyntihankkeista tässä tapauksessa erittäin nopeasti.
Onhan valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikkökin mielenkiintoinen taustaltaan. Monimiljonääri sekä SRV:n ja vakuutusyhtiö Pohjolan entinen toimitusjohtaja Eero Heliövaara...
* * * *
Varsinkin, jos otetaan huomioon se, että muun muassa OP-Pohjola ja Sampo/If - akseli on onnistunut kaappaamaan itselleen vallan koko lakisääteisen vahinkovakuuttamisen (kuten työtapaturmat ja ammattitaudit) "tuotantoketjussa". Halliten myös työeläkeyhtiöidensä Ilmarisen ja Varman kautta, merkittävää osaa, lakisääteisen työeläkevakuutuksen noin 150 miljardin euron kokoiseksi kasvanutta eläkerahapottia.
Eli sisääntulevan ja ulosmaksettavien rahavirtojen putki on täydellisesti hallinnassa. Vaikka tämän jutun suhteen ei ollakaan Neuvostoliiton aikaisessa Tallinnassa. Tai ei siis pitäisi olla...
Yksi näkökulma aihekokonaisuuteen. Erittäin merkittävän julkisen vallan käyttämisestä Yhtiöissä lisää > Kukkosen listasta
Kirjoitin aiemmin juuri ennen juhannusta, tuosta Yleltä tulleesta tv-dokumentistä. Oli mielestäni jo silloin kova juttu. Vaan hautautui kesän helteisiin. Tuntui, että myrskyn silmään joutunut Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen oli sanonut viimeisen sanan. Hänhän on joutunut selvittämään edeltäjänsä ja eläkeläisen Jukka Härmälän toimia. Tämän kertaisen kirjoitukseni tavoite on päästä perille tapauksen saloista.
Asia loppuunkäsitelty. Tilanne kesäkuussa 2013.
Kesäkuussa annettiin Stora Enson taholta vielä toimitusjohtaja Jouko Karvisien nimissä avoin sidosryhmäkirje, jonka luulin päättäneen asian käsittelyn.
Ote toimitusjohtaja Jouko Karvisen sidosryhmäkirjeestä. Kesäkuu 2013.
Vaan nyt syksyn edetessä juttu on ponnahtanut isosti otsikoihin. Mistä kaikesta mahtaakaan olla kysymys? Onko sittenkin tapahtunut väärinkäytöksiä? Tuorein jatkojuttu tuli FST Spotlightista, joka on katsottavissa vielä 24 päivän ajan Yle Areenalta: http://arenan.yle.fi/tv/2016000/
- oikeasta reunasta löytyy tekstityspainike
"Stora Ensos stora hemlighet. Textad. Stora Ensos bokföring ifrågasätts. Men bolaget tiger. Nu kräver aktiespararna att Stora Enso lägger korten på bordet."
Redaktör: Kjell Lindroos. Sändningstid: To 3.10.2013 kl. 21.30 Yle Fem Uppspelad: 1815 gånger ( Går att ses på utomlands )
Osakkeen omistajien tuntoja FST Spotlightin sivulla: "Lägg korten på bordet Stora Enso!"
Toivottavasti nuo osakkeenomistajien vaatimat toimenpiteet käynnistyvät. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala/vihr. on avainasemassa. Tässäkin ajankohtaisessa asiassa.
Tuo Rumpusen Riston uusin kirjoitus ja sen edeltäjä avaavat taustakuviota, joten se kannattaa aiheesta kiinnostuneiden ehdottomasti lukea.
* * * *
Jotenkin voisi olettaa ilmassa olevien tietojen perusteella sitä, että kohina jutun ympärillä jatkuu. Itse toivon, että myös kaupanteon alkupäätä selvitetään, mihin dokumentaatioon ja laskelmiin perustuen tappiolliseksi osoittautunut kauppa aikanaan tehtiin?
Eikä tässä kaikki.
Oliko Consolidated Papers - kaupan selvitystä tekemässä jokin investointipankki tai -pankkiiri? Jos oli, niin minkä niminen ja keitä avainhenkilöitä sieltä löytyykään. Suosittivatko kauppaa vai juoksemaan karkuun?
Olen myös sitä mieltä, että aina kun kovan luokan liikejuristit laitetaan tutkimaan jotain mahdollista väärinkäytösasiaa, niin tilaajan haluamaan lopputulemaan yleensä päästään aina. Selvityksen toimittaminen pelkästään Finanssivalvontaan tuntui oudolta. Toivottavasti se saadaan myös Stora Enson kautta jakoon suomeksi.
Sillä tuossa tuoreimmassa FST Spotlightin dokumentissa tutkija ja metsäteollisuuden asiantuntija Jakob Donner - Amnell toteaa, että Finanssivalvonnan toimivaltaan eivät liity verotukseen eikä kirjanpitolakiin liittyvät valvonta-asiat. Jos tuo pitää paikkansa, niin asiaahan on vasta tutkittu turvallisessa ja omassa sisäpiirissä.
Tämä keskuskauppakamarin antama päätös saanee toivottavasti oman huomionsa, kun asiaa selvitellään eri kanteilta tarkasteluna lisää.
Stora Enson tekemät osakkeiden takaisinostot olivat laittomia.
Itse olen täysi amatööri arvioimaan, miten vakavasta asiasta on kysymys. Osakkeen hintaan ja siten osakkeen omistajien omistuksen arvoon tuolla on ainakin vaikutuksensa. Jos nyt rahamaailman saloista jotain ymmärrän.
* * * *
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että perussuomalaisten riveistä löytyy halua ja taitoa selvittää asiaa lisää.
Mielenkiintoista olisikin, jos saatavilla olevat aineistot annettaisiin esimerkiksi perussuomalaisten riveistä löytyvien rautaisten talouden ja verotuksen asiantuntijoiden avoimeen käyttöön....
Kuin myös mielellään muidenkin puolueiden asiantuntijoiden, jotka haluavat olla selkeyttämässä, mielestäni erittäin merkittävää, yhteiskunnallista asiakokonaisuutta. Minkälaisen lausuman muuten verottaja tästä jutusta antaisi? Entä valtion omistajaohjausta hoitava Solidium?
* * * *
Sitten muutamia lisäosumia aiheesta FST Spotlight sivustolta. Jos joku huomaa näistä jutuista suomeksi - napin, niin vinkatkaa kohteliaimmin kommenttiosioon. Toivotaan siten, että tämän jutun tarkastelu eri kanteilta katsottuna ei juutu kielimuuriin:
”Stora Enso ei ole jakanut osinkoja laittomasti. Kenelläkään ei ole syytä kyseenalaistaa Stora Enson taloudellisen raportoinnin todenmukaisuutta. Hallitus korostaa, että Stora Enson nykyjohdolla on hallituksen täysi tuki sekä sen korjatessa menneisyydessä mahdollisesti tapahtuneita virheitä että sen tänä päivänä johtaessa yhtiötä vastuullisesti ja harkitusti.”
Yhteenvedon ovat laatineet laamanni, asianajaja Tomas Lindholm Lindholm Wallgren Asianajotoimisto Oy:stä sekä asianajaja Nina Isokorpi ja asianajaja Vesa Rasinaho Roschier Asianajotoimisto Oy:stä. Yhteenvedossa käsiteltävät aiemmat selvitykset on tehnyt pääosin Tomas Lindholm yhteistyössä yhtiön omien sekä ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Yhteenveto on toimitettu myös Finanssivalvonnalle.
Vaan kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Joten toivotaan, että raporttipötkäle saadaan Storan Enson toimesta jakoon myös suomen ja ruotsin kielellä. Myöhemmin myös paperille painettuna ja Storan Enson kautta toimitettuna. Ainakin kaikille aiheesta kiinnostuneille osakkeenomistajille Suomessa ja Ruotsissa.
Ja kun päivittelyni aiheen ympärillä päättyy, niin kello on 20:26 ja päivämäärä 9.10.2013
* * * *
Päivittely jatkuu - 10.10.2013 kello 8:50 alkaen
Hakukoneilta ei näköjään aina löydy tietoa heti. Vaan tässä seuraavassa Yle uutisessa tehty "virhe" jo myönnetään. Tosin summaa ei kerrota. Ja kenen laariin vaikuttavuudet ovat valuneet? Ja kuinka kauan?
Metsäyhtiön mukaan kirjanpitoa on täsmennetty, jottei inhimillinen erhe voisi enää toistua. Ketään yksittäistä työntekijää ei olisi Stora Enson mukaan oikein viedä vastuuseen – joskin epämääräisyyksistä julkisesti kertonut Gerard Goodwyn sai potkut.
Metsäyhtiö Stora Enson maajohtaja kuvaa toistunutta virhettä kirjanpidossa "inhimilliseksi".
– Se oli inhimillinen virhe, joka lähti pienenä liikkeelle ja toistui ikään kuin vuosittain. Se ei ollut mikään suuri kertaluontoinen virhe, maajohtaja Lauri Peltola sanoo Yle Uutisille.
Mikäli paljastuu, että virheen kooksi varmentuu yli miljardi euroa, niin kyseessä on Suomen teollisuus- ja taloushistorian yksi isoimmista rikoksista. Ainakin toistaiseksi.
* * * *
Joten mielenkiintoiseksi menee. Tiedonvälityksen ja journalismin kilpailutilanteen ja luotettavuuden kannalta katsottuna. Tämä Helsingin Sanomat 8.10.2013 juttu herättää enevässä määrin ihmetystä? Miksi Gerard Goodwyniin ei Helsingin Sanomien taholta uskottu? Olihan hän kuitenkin konsernilaskennan ammattilainen, joka suuren yleisön käytettövissä olevien tietojen valossa vain hoiti ammattiaan ja yritti sitkeästi oikaista itse asiaa eli toistuvaa virhettä kirjanpidossa organisaation sisällä. Josta hän taas tv-dokumentista saatujen tietojen valossa oli asemansa takia rikollisoikeudessa vastuussa Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Entä miten on mahdollista, etteivät tilintarkastusta suorittavat yhtiötkään huomaa tällaisen koko luokan virhettä?
"Goodwynin mielestä erotus oli monta miljardia euroa."
Monenlaisia motiiviepäilyjä leijuukin nyt ilmatila sakeana. Vaikka tällä asialla ei ole kuulemma merkitystä. Niin heitänpähän avoimen kysymyksen ilmoille. Kenen paperitehtaan paperille Helsingin Sanomat on painettu, esimerkiksi vuosien 2000 - 2013 aikana? Entä Sanomat konsernin muut paperilehdet? Esimerkiksi Iltasanomat?
Sillä. “Tiedotusvälineellä ei ole arvokkaampaa pääomaa kuin se, että siihen voi luottaa.” Julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimonen HS 11.7.2012.
Jotenkin ei välttyä sellaiselta ajatukselta, että tässä tapauksessa on ainakin yhden kirjan ja elokuvan ainekset kasassa. Myös suomalaisten tiedotusvälineiden lähihistoriassa on mielestäni paljon avattavaa.
Kirjan pitäisi olla pakollinen lukukokemus kaikille kansanedustajille, mepeille ja sellaisiksi aikoville. Virkamiehiä ja meitä taviksia unohtamatta.
Ja sitten tulisi saada käyntiin; avoin julkinen keskustelu kirjan sisällöstä. Minkä rahajärjestelmän saldot ovat ne viralliset ja todelliset? Ja kuuluuko asiakokonaisuus ollenkaan meille taviksille?
Aika heviä sisältöä. Mitä tiedotusvälineet ovat kertoneet?
Kirjan luettuani tuntuu siltä, että meitä on vedetty höplästä ja pitkään.
Hyvää taustatietoa avoimen internetin hakukoneita hurauttamalla:
veroparatiisit Britannia
EU ja vaalirahoituksen avoimuus
EU ja harmaa hallinto
* * * *
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen/sd. haastatteluun Voima-lehdessä 31.5.2013 tästä linkistä:
Ensin alkuun ihmettelin, mistä mahtaa olla kysymys. Sitten alkoi tämä seuraava juttu loksahtelemaan kohalleen.
Joten, jos hauska ja ajankohtainen kirjallisuus kiinnostaa, niin tämä kirjatraileri kandee kattoo jossain vaiheessa. Tämän seuraavan tekstiosuuden lähteenä on Iltasanomien nettisivusto. Siellä ollut nettilinkki tökki jostain syystä koko ajan, joten tässä on linkkaus YouTubeen (pituus 2:18).
Tämä on harvinaisuus - kirjasta tehty videotraileri: Veli-Pekka Hännisen Hämärämies
Tällaista herkkua näkee harvoin. Uutuuskirjasta on tehty videotraileri, joka ei sinänsä liity kirjaan lainkaan, vaikka sen hengessä meneekin. Videon pääosassa on Pirkka-Pekka Petelius.
Video on tehty Veli-Pekka Hännisen uutuuskirjasta Hämärämies. Trailerin kertomus ei ole kirjasta, mutta se on tehty samassa hengessä kirjan kanssa.
Lähde: Wsoy - Hämärämies, Vepe Hänninen
Hämärämies kirja porautuu rakennusalalla rehoittavan harmaan talouden ytimiin. Kirja yrittää ansiokkaasti selvittää muun muassa:
Onko; 5 euron tuntipalkkaa saavista, ei-suomalaisista tullut rakennusalalla vakiintunut maan tapa? Eikö tällekkään tilanteelle voida mitään?
Ketkä kokonaiskuviota pyörittävät ja siitä hyötyvät eniten?
Miten sujuvat Laulumaan Rekon; vähintäänkin, värikkääseen rakkauselämään ja perhesuhteisiin liittyvät kuviot?
Tiesitkö jo tämän? Hännisen Vepen ensimmäinen; vakuutusalan ytimiin porautunut, Minä, vakuutusetsivä on nyt saatavilla myös pokkariversiona.
Molemmat kirjat löytyvät saataville, esimerkiksi tästä linkistä
Mielenkiintoinen kirja, jonka toivottavasti olen joskus tilaisuudessa lukeman. Paljon erilaista porinaa kirja tuntuu herättävän. Uutiskynnyskin tuntuu parin viime päivän aikana ylittyneen reilusti.
Kirjan ympärille ryhmittynyt verkosto Facebookissa
Sitten hieman ajassa taaksepäin. Björn Wahlroosin omiin nimiin laitettu kirja: Markkinat ja demokratia (2012) kannattaa jokaisen hänen persoonastaan ja ajatuksistaan kiinnostuneiden lukea. Aikamoinen yllätys oli ainakin itselleni se, että Björn on eurosta ja EU:sta pitkälle samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa!
Tuo pointti ei ole jostain syystä ylittänyt vieläkään uutiskynnystä. Ja kohtahan ne ovat. Eurovaalit 2014...
"Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjasta löytyy nettikin pullollaan arvioita. Kuitenkin näistä kirjassa kerrotuista kohdista/väittämistä olisi hyvä saada viiltävän tarkkaa analyysiä ja laadukkaan tutkivan journalismin keinoin toteutettuna:
1. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan: Björn Wahlroos, epävirallinen kirja-arvostelu
"Minä olisin kirjoittanut aivan oman lukunsa Vakuutus-Pohjolan kaappauksesta ja tyhjentämisestä Sammon hyväksi ja sitä kautta Sampo-Leonian hyväksi ja sitä kautta Björn Wahlroosin hyväksi. Koko tapahtumasarja lienee saanut alkunsa Björn Wahlroosin päässä, ja yhteistyökumppanina hänellä toimi vanha kilpailija Peter Fagernäs. Hän rahasti Pohjolasta ne sadat miljoonat, jotka sinne jäivät Wahlroosin poikien viedessä miljardit. Siinä apuna toimi ruotsalainen vakuutusyhtiö Skandia, ja sana ”ruotsalainen” tarkoittaa usein näissä yhteyksissä Wahlroosia.
Mitä taas kotimaisiin valtakeskittymisiin tulee, turhan pieneksi on kirjassa jäänyt analyysi Wahlroosin klaanin liitosta työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Näyttää siltä, että Suomen suurimman eläkeyhtiön rahoilla valtaa on ostettu Wahlroosin Sammon hyväksi."
Tänään ilmestyvän Björn Wahlroosin epävirallisen elämäkerran mukaan kahdentoista vuoden takaista jättimäistä voitonjakoa ryydittivät lakisääteisten vakuutusten tuotot.
Liikennevakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus ovat muodostaneet 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista. Vaikka ne ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, vakuutusyhtiöt voivat jakaa niistä saatavat voitot kuten vapaaehtoisten vakuutusten voitot.
”Ennen kilpailulainsäädäntöä sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti vakuutusten hinnat. Koska hinnoittelu oli vaikeaa, maksut pantiin varmuuden vuoksi liian korkeiksi varmuusmarginaalien avulla”, sanoo kirjaan haastateltu Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen.
Viimeisen kerran ministeriö vahvisti maksut vuodelle 1998. Siihen mennessä maksut ja niiden käyttö sijoitustoiminnassa olivat kasvattaneet melkoisen rahakasan Sampoon. Wahlroosin tullessa yhtiöön pääomia alettiin jakaa osakkeenomistajille.
"Moraalitonta toimintaa"
Ruuskasen mielestä mekanismi näyttää jälkikäteen selvältä: Mandatumin ja Sammon osakkeiden vaihdolla Wahlroos sai omistuksen Sammossa, minkä jälkeen suomalaisten vuosikymmeniä maksamat lakisääteiset maksut kulkeutuivat osinkoina Wahlroosille ja muille osakkeenomistajille.
Wahlroos perusteli kevään 2001 jättiosinkoja ylikapitalisaation purkamisella. Hän itse sai tuona vuonna 26,5 miljoonan euron pääomatulot.
"Tästä yhteisten varojen purkamisesta ei käyty keskustelua julkisuudessa, vaikka valtio oli Sammon suurin omistaja. Mielestäni sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto olisi voinut kiinnittää siihen huomiota”, Ruuskanen arvostelee.
3. Kansan Uutiset: Björn Wahlroos tienasi autovakuutuksellasi miljoonia
Vakuutusyhtiö Sampoon kerääntynyt varallisuus purettiin uusille omistajille keväällä 2001.
Miten Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos tienasi yhdessä päivässä 26,5 miljoonaa euroa yhtiöstä, jossa ei ollut ollut päivääkään töissä?
Se kerrotaan tiistaina julkistettavassa teoksessa Wahlroos – Epävirallinen elämäkerta (Into), jonka Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen kokosi yhdessä 25 opiskelijan kanssa. Teos perustuu yli 200 haastatteluun. Wahlroos itse ei halunnut puhua tutkivalle työryhmälle.
Kaksi pakollista vakuutusta
Jokaisen auton omistajan on otettava lakisääteinen moottoriajoneuvon vastuuvakuutus. Jokainen työssäkävijä on vakuutettu tapaturman varalta. Nämä kaksi vakuutusta muodostavat 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista.
Vaikka vakuutukset ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, saavat vakuutusyhtiöt jakaa niistä kertyvät voitot samalla tavalla kuin vapaaehtoisista vakuutuksista koituvat voitot.
4. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan Onko Wahlroos talousfasisti?
"Työeläkeraha on isännätöntä siinä merkityksessä, että suurimpien rahastojen Varman ja Ilmarisen (sekä julkisen vallan eläkevakuuttajan Kevan) johto voi sijoittaa rahoja vapaasti palvelemaan omia rahavaltapyrkimyksiään. Työeläkerahastoissa oli viime vuoden lopussa sijoitettavaa kaiken kaikkiaan 150 000 000 000 euroa.
Rahastojen valvojiksi ilmoittautuvat työnantajien ja työntekijöiden järjestöt. Se symbioosi on korporatismia, sitä itseään.
Järjestöt käyttävät kansalle – ja tässä tapauksessa työeläkkeen saajille – kuuluvaa valtaa ilman että ne ovat siihen täysin edustavia. Niiden edustajat yhtiöiden hallintoelimissä ovat eläkkeensaajien tavoittamattomissa ja ylisuurilla palkkioilla korruptoituja.
Kun olen nostanut demokratian pelsebuubina framille Wahlroosin, kiinnitän huomion siihen, että hänen johtamansa Sampo Oyj:n ja suurimman työeläkeyhtiömme Varman välillä on kummallinen personaaliunioni.
Varma kuuluu käytännöllisesti katsoen kaikkien merkittävien suomalaisten suuryhtiöiden omistajien kärkikymmenikköön, mutta pienehköillä osuuksilla. Varaa olisi niitä osuuksia kasvattaa sen sijasta että meidän eläkerahoistamme 2/3 sijoitetaan ulkomaille hyödyttämään ulkomaista talouselämää.
Luvut elävät, mutta viime vuoden lopussa Varman 4 000 miljoonan euron ja 70 suomalaisen pörssiyhtiön salkussa yli neljäsosa oli kiinni Sampo Oyj:n osakkeissa ja muita käyvältä arvoltaan suurehkoja myös Fortumissa, Nokian Renkaissa, Wärtsilässä, Nokiassa, Elisassa, Metsossa, UPM-Kymmenessä ja YIT:ssä. Varma on sijoittanut lähes yhtä paljon (3 750 miljoonaa) riskipitoisiin ulkomaisiin hedge-rahastoihin kuin suomalaisiin turvallisiin pörssiyhtiöihin, ja ulkomaisissa sijoituskohteissa on myös monien veroparatiisien yhtiöitä."
* * * *
Joku tietysti aivan oikeutetusti kysyy, että miksi kaivella vanhoja? Tuskin Wahlroos noita juttuja yksin teki?
Aivan oikein. Kyse onkin siitä, että noissa edellä mainituissa Yhtiöissä käytetään lakisääteisissä eli pakollisissa vakuutuksissa, erittäin merkittävässä määrin julkista valtaa.
Sampo - konsernin suurin yksittäinen, ulospäin näytetty, osakkeenomistaja on Suomen valtio, Solidiumin kautta. Eli Sinä ja minä sekä muut veronmaksajat.
Ja kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Vaan yhtä kaikki. Onnittelut "Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjan kirjoittajille. Yhteiskunnalliselta kannalta kirja on mielestäni erittäin mielenkiintoinen.
Toivottavasti kirja herättää myös pitkäkestoista keskustelua siitä, kuinka paljon Suomessa on sellaisia aihealueita, jotka eivät "ylitä" valtakunnallista uutiskynnystä koskaan. Vaikka aihetta olisi. Eli kuka loppujen lopuksi käyttää Suomessa sitä suurinta tiedonvälitysvaltaa, kuka toimittajia kouluttaa ja minkälaisen keinovalikoiman turvin?
Yksi mielenkiintoisimmista näkökulmista ovat tietysti säätiöt. Kuten. Helsingin Sanomain säätiö. Saara ja Björn Wahlroosin säätiö.
* * * *
Eikä tässä vielä kaikki.
Toisenlaista näkökulmaa, kirjan tiimoilta; ovat nostaneet esiin; ainakin Matti Wiberg Turun Sanomissa Valeproffan vale-Wahlroos - arviossaan ja Jouko Marttila Talouden tulkki - blogissaan.
Upeaa, jos yhtä yhteiskuntamme ja finanssimaailman keskeistä henkilöä käsitellään eri kantilta. Sitä voi kysyä vaikka Kuopiossa Minna Canthilta. Tosin vain patsaalta, mutta eiköhän Björnille tätä tahtia tule omansa?
* *
Päivitys 2.9.2024
Kun hallitsee lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan sekä laillisuusvalvonnan alueet, niin menestyshän siitä liiketoiminnasta tulee.
Joko aika on kypsä paljastamaan Wahlroosin ekosysteemin ja sen avainhenkilöt. Kulmamiehenä toiminut Björn on mielestäni harjauksensa ansainnut.
Näin rahasampo luodaan ja pidetään käynnissä
- Julkaistu: 12 helmikuun, 2019 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
Kyseessä on vakuutuksilla, etenkin lakisääteisillä vakuutuksilla, vaurastumisen lyhyt oppimäärä. Vuosilta 1997 – 2018.
Vaihe 1
Hoidetaan omien tulevien päätoimialojen laillisuusvalvonta mieleiseksi.
Jalkapallossa yleisöäänestyksellä vuoden 2013 huoltajaksi tuli valittua Kari "Vili" Viertola. Kolmen joukkueen huoltajana Vilin kannatusjoukot olivat nähtävästi parhaiten organisoituneet.
Vuoden 2013 jalkapallohuoltaja kisan onnellinen voittaja.
Lähde: Huolto Pelaa
Tieto nopeasta finaalivaiheesta kulki Vilin eri joukkueiden välillä ja Facebook-ryhmissä sisään sekä sisällä nähtävästi tehokkaimmin. Myös alueen lehti Akaan Seutu tiedotti alueen omasta pojasta. Niin kuin pitääkin.
Onnittelut ja yläfemmat voittajalle, joka palkittiin asiaankuuluvasti Suomi-Espanja futismaaottelun puoliajalla. Tästä Akaan Seudun voittajan esittelyyn.
Kirjoitin pari viikkoa sitten finaaliäänestyksen jännittävistä viime hetkistä. Kyse oli siitä, että Facebookissa tapahtuneessa äänestyksessä porukat näyttivät painavan vain tykkää nappia.
Voittajan tykkäämiset olivat viime hetkillä luokkaa 444 kappaletta. Voitto heltisi 251 annetulla äänellä. Moni Facebookiin ohjeiden mukaan kirjaantunut ei siis hoksannut suorittaa itse äänestystä. Åland Unitedin Kjell Sipinen sijoittui toiseksi, mutta hänen 614 tykkääjää eivät hoksanneet nähtävästi äänestää.
Kjell Sipisen tykkäämiset eivät muuttuneet ääniksi.
Lähde: Huolto Pelaa
Kolmanneksi sijoittui ainoa naisedustaja Maarit Rautio, Tikkurilan Palloseurasta.
JÄLKIPELIÄ JA KEHITTÄMISEN KOHTEITA
Osuiko äänestys vielä lomakauteen? Jos osui, niin yleisöäänestykselle annettu aika seitsemän (7) päivää + yllättäen annettu 2,5 lisäpäivää oli erittäin lyhyt. Esimerkiksi Palloliiton omista piireistä (12 kpl) vain 5 ilmoitti nettisivuillaan kisan käynnistä olosta. Jos finaali käynnistyi virallisesti 16.8., niin Palloliiton sivuille tieto päättyi vasta 19.8.
Vuoden huoltaja-kisassa 13 finalistia
Palloliitto - 19.8.2013 klo 15.27
Tieto ei siis jostain syystä kulkenut. Tai jos kulki, niin se ei saanut mielestäni arvoistaan huomiota edes lajiliiton sisällä. Tiedä sitten kulkiko tieto edes seurojen sisällä? Tiedotusvälineet uutisoivat aiheesta nihkeästi, vaikka Cramolla oli tarjolla kaikista finaaliehdokkaista personoidut tiedotepaketit.
Sähköinen yleisöäänestys on aina haasteellinen. Facebookkikin aiheutti ongelmia. Uusilla mobiililaitteilla ei päässyt äänestämään, vaan ohjeiden mukaisen kirjaantumisen jälkeen, kun piti siirtyä äänestämään, niin ruutu meni valkoiseksi ja tilanteesta ei päässyt eteen- eikä taaksepäin. Ei onnistunut, vaikka tilanteeseen palattiin eri päivinä.
Parhaiten äänestys tuntui onnistuvan perinteiseltä tietokoneelta. Tosin tämänkaltainen näkymä yllätti yhden äänestäjän. Siksi oli hyvä, että Cramon Huolto Pelaa sivustolla ilmoitettiin, että kaikki annetut äänet tarkistettiin ennen voittajan julistamista.
Teknisiä ongelmia äänestyksessä
Lähde: Huolto Pelaa
Jääkiekossa vastaavassa Cramon ja lajiliiton äänestyksessä annettiin uutistietojen mukaan yli 5000 ääntä, joten oliko nyt kyseessä uusi alusta atk:ssa? Onnistuiko tiedottaminen paremmin? Yhtä kaikki. On hienoa, että myös eri lajien hiljaisia puurtajia muistetaan.
Leipäjono Eduskuntatalolla - tapahtuma, torstaina 5.9.2013 kello 16. Katso ohjelma, liity porukkaan ja levitä sanaa, niin halutessasi, omissa verkostoissasi. Tapahtumaryhmä Facebookissa:
"Luomuruokaa ja kunnon rap-riimejä ilmaiseksi eduskuntatalolla."
Paikalla on jälleen myös paljontoivottu Avoin mikki sekä free hugs.
Tule ajoissa...
Jalkapallon vuoden 2013 huoltajakisan finaali päättyykin maanantaina 26.8. Joten vielä ennättää. Äänestä ohjeiden mukaan. Pelkkä ehdokkaan kohdalla Tykkää-napin painallus ei ole äänen antaminen.
Yli 200 ehdokkaan joukosta finaaliin pääseminen on kullekin vuoden 2013 jalkapallohuoltajakisan ehdokkaalle mielestäni kova juttu. Och samma på svenska.
Vuoden 2013 jalkapallohuoltajakisan finaali. Laita Sinäkin äänesi kuulumaan.
Avoimesti fanittamastani Itä-Suomen finaaliehdokkaasta löytyi yksi hyvä lehtijuttu. Tosin taisi ilmestyä juuri ennen kuin finaaliehdokkaat oli julkistettu.
Viikkosavo kertoi numerossaan 7.8.2013 sivulla 25 olleessa erinomaisessa jutussaan Itä-Suomeen finaaliin selviytyneen ehdokkaan, Kari Julkusen, ajatuksia huoltajan työstä:
Vaan nyt tarvitaan apua tarvitaan tiedonlevitykseen, sillä kilpailu on hauska, mutta kisa kova ja määräaika finaalivaiheelle todella lyhyt.
Kari tuli valituksi finaaliin 200 ehdokkaan joukosta. Joten toivottavasti paikalliset tiedotusvälineet uutisoivat saavutuksesta ylpeänä. Oman kulmakunnan ehdokasta tulee mielestäni aina tukea.
Samalla kun porukalla autetaan hyvää koko Itä-Suomen ehdokasta vuoden 2013 finaalivaiheen voittoon. Samalla kun huoltajien työtä tehdään tunnetuksi.
* * * *
Kaikkien finaaliehdokkaiden tukiryhmiä Facebookissa 23.8.:
- tähän mennessä vajavaisilla atk-taidoilla löytyneet
- kaikki ryhmien tykkääjät eivät ole vielä äänestäneet.
- pois lukien tässä listauksessa viimeisenä olevan Kari Viertolan, jonka ryhmä on saanut porukkansa yli 100 prosenttisesti liikkeelle!
- osa ryhmistä ei tiedä tätä kirjoittaessani äänestyksen jatkoajasta maanantaille 26.8.
* * * *
Seuran kohdalla linkki, internetin uutisvirrasta löytyneeseen artikkeliin, jos ehdokkaalle ei ole löytynyt Facebookin tukiryhmää.
Kjell Sipisellä tällä hetkellä eniten tykkäyksiä 605 kappaletta, mutta johdossa on Kari Viertola 444 tykkäyksellä, sillä vain ohjeiden mukaan annetut äänet lasketaan. Ymmärrysongelmaa äänestäjien keskuudessa isomminkin?
Äänestäminen ohjeiden mukaan tökkii. Porukat käyneet vain tykkäämässä.
Paras tällä äänestystyylillä voittakoot ja Cramon muovaamaa vuoden 2013 huoltaja manttelia tyylillä kantakoot!
Hienoa, että erilaisten hiljaisten puurtajien työtä tuodaan esiin.
Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Etteivät kaikki asiat maailmassa tapahdu vieläkään enter-näppäimen painalluksella saati pelkän älypuhelimen ajatuksen nopeudella.
Mielenkiintoista seurata ennätääkö Åland Unitedin tukiryhmä muuttaa, ehdokkaalleen Kjell Sipiselle annetut tykkäämiset ääniksi? Juuri nyt 611.
Äänien perusteella johdossa olevalla Kari Viertolalla on 444 tykkäämistä, mutta tilannegrafiikan perustella ennemmän ohjeiden mukaan annettuja ääniä.
Ge Kjelle din röst ! (innehåller info hur ni skall göra)
Som ni kanske har läst i tidningarna så är Åland Uniteds serviceman Kjell Sipinen nominerad till utmärkelsen ”Årets serviceman” bland 12 andra medtävlande. Kjelle gör ett ytterst värdefullt arbete i det tysta som är värd all tänkbar uppmuntran.
Kjelle har många likes, men alla har inte röstat ! Följ informationen nedan för att säkra att Kjelle får Din röst !
Eftersom omröstningen avslutas redan imorgon så hoppas jag att ni alla, vill hjälpa till att sprida information om omröstningen till alla era vänner och bekanta och på så sätt bidra till att rösta fram Kjelle till utmärkelsen Årets serviceman 2013.
Omröstningen hittar man på denna länk
Tyvärr är sidan på finska. För att rösta på Kjelle skall följande göras:
1. Klicka på denna länk.
2. Själva omröstningen sker via Facebook. Man måste därför först logga in på Facebook genom att trycka på knappen ”Kirjaudu sisään Facebook-tuunuksellasi”
3. Sedan skall man ”Gilla” (”Tykkää”) Cramo som är det företag som håller i själva omröstningen.
4. Först därefter kan man scrolla neråt på sidan till ni hittar Kjell Sipinen och Rösta (Anna äänesi).
Observera att det är viktigt att proceduren sker i dessa steg, då Kjelle för tillfället har flest ”gilla”-noteringar men inte alls flest röster ännu.
ERT STÖD ÄR DÄRFÖR MYCKET VIKTIGT !!
Lähde: Åland Unitede nettisivusto
Publicerad 13:56 22 aug
Nyheten visad 306 gånger
* * * *
Näköjään suuria tunteita synnyttäneen finaalin takia pidän tärkeänä, että Palloliitto ja Cramo julkaisevat tilastot ehdokkaittain:
Näin ehdokkaiden tukiryhmät sekä järjestäjät saavat tietää sen, miten paljon tykkääjistä sekä omista Facebook - kannattajaryhmistä jätti äänestämättä? Kulkiko tieto finaalivaiheen käynnistymisestä ongelmitta?
Samalla selviää se, että olivatko äänestysohjeet selkeästi ymmärrettävissä? Myös ruotsia äidinkielenään puhuville. Oliko äänestyksessä teknisiä ongelmia? Miten ne ilmenivät ja miten ne ratkaistiin? Miten tukiryhmät parantaisivat äänestyksen toimivuutta ja siitä tiedottamista? Riittääkö 1 viikko finaalivaiheeseen vaiko olisiko aikaa tarvittu 2 viikkoa?
* * * *
Äänestykseen tulleen jatkoajan tulon on herättänyt myös Kylmäkosken Veikot toimintaan, oman johdossa olevan ehdokkaansa puolesta:
Kylmäkosken Veikot
22. elokuuta
Facebook
Täähän on kuin Bernien valtakunnassa jossa säännöt tehdään Ferrarin edun mukaisesti...
Eli Cramo on päättänyt jatkaa äänestysaikaa maanantaihin 26.8. asti. Jalkapallossa ja futsalissa on kyllä totuttu ettei säännöt muutu kesken ottelun
Jokatapauksessa nyt kaikki näytetään asennetta ja viedään Vili voittoon. Äänestetään Viliä ohjeiden mukaisesti.
1. huoltopelaa.fi sivulla kirjaudu sisään
2. tykkää Cramosta
3. Anna ääni Vilille
4. Pyydä kavereitakin tekemään näin
5. Kun kilpailu on ohi lakkaa tykkäämästä Cramosta
* * * *
Ehken selkeintä saattaa olla se, että eniten tykkäyksiä ja ääniä saaneet palkitaan. Eli kaksi vuoden huoltajaa. Toinen manner-Suomesta. Toinen saaristo-Suomesta. ;-)
Sen verran isoja tunteita äänestyksen viruminen tuntuu synnyttäneen.
