Erityisesti kannattaa lukea siihen jätetty eriävä mielipide. Se pakotettiin ministeriön toimesta tiivistämään 10 sivusta kahteen sivuun!
* *
Isot rispektit ministeri Risikolle, että on ottanut asiakokonaisuuden avoimeen käsittelyyn. Painetta tulee varmasti kokoomuksen ja vakuutus- sekä finanssialan sisältä.
Toivottavasti avoimen joukkoistamisen avulla kaikki kiinnostuneet voivat antaa lisäyksiään ja huomioitaan jatkotyöskentelylle. Perusteilla oleva neuvottelukunta tulee olemaan ratkaisevassa asemassa, mitä oikeasti tapahtuu. Vai jämähtävätkö hyvät aikeet paikalleen? Taas kerran.
On siis hyvä tiedostaa, ettei hetkessä tapahdu mitään. Eikä ehken 10-15 vuoden kuluessakaan. Aiheesta kiinnostuneille oivia monitorointivinkkejä aikajanoista, jotka koskevat aiempia yrityksiä suitsia vakuutusalan ylivertaista asemaa:
1. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antamassa päätöksessä dnro 489/2/96, hänen lainsäädäntömme vastaiseksi katsomansa , liitepäätösmenettely on edelleen vakuutusoikeudellisessa tuomioistuinjärjestelmässä täysimääräisessä käytössä.
2. Myös Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös 1124/2/99 sosiaali- ja terveysministeriölle on parannusten kohdalta jäänyt toteutumatta. Tuo päätös koski nk. asiantuntijalääkäreiden puolueettomuutta.
3. Oikeuskanslerin antama päätös 496/1/05 lääkärijäsenten ja lääkäriasiantuntijoiden riippumattomuutta koskien on jäänyt myös mielestämme toteutumatta.
4. Kelan tutkijana toimineen, Maija Sakslinin, vuonna 2003 vakuutusoikeutta koskevassa selvityksessä esiintuomat epäkohdat ovat käsittääksemme edelleen vuonna 2014 voimissaan vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa.
5. Ulla Nevalaisen kirja vuodelta 2004 > Haista home vakuutusoikeus - kuuluu jokaisen vakuutustaisteluun joutuvan potilaan perusvarustukseen.
Lähde: Oikeusturvan ajankuvan VOLF - työryhmä
Tiesitkö muuten jo tämän? Maija Sakslin - niminen henkilö toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä, joten hänen näkemyksiään koko kuvan hahmottamiseksi lienee saatavilla?
Vaan, voisivatko eduskunnan oikeusasiamiehenä toiminut Riitta-Leena Paunio sekä sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana toiminut Tarmo Pukkila; eläkkeeltä käsin antaa tietotaitoaan potilaiden/vakuutettujen aseman parantamiseksi?
Kukkosen listasta pääsee hyvään alkuun. Siis, jos ollaan tosissaan korjaamassa epäkohtia ja perustuslain vastaisuuksia.
Eikä tässä kaikki. Tuon viimeisen postauksen kommenttiosiossa tietoa täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä (työeläkejärjestelmä) ja täydellä tapaturmaeläkkeellä (tapaturmavakuutusjärjestelmä) työtapaturman tai ammattitaudin takia olevien määristä.
Vakuutuslääkärijärjestelmää koskevaa keskustelussa vakuutusala puhuu mielellään vain toisesta. Ja toimittajatkin tuntuvat menevän vipuun. Ainakin tähän mennessä.
Virallisissa tiedotusvälineissä on jäänyt käsittelemättä Hesarin potkut saaneen päätoimittajan Mikael Pentikäisen erorahan suuruus. Sosiaalisessa mediassa asiaa on yritetty sitkeästi selvittää. Jo useiden kuukausien ajan. Tähän mennessä vastassa on ollut taas kerran; yksi Suomen sisäisistä ja lukuisista Berliinin muureista.
Spekulointi potkujen syistä jatkuu. Oliko Pentikäisen potkujen taustalla mahdollisesti sdp:n valta-asemien menettäminen lehden sisällä keskustalle? Tällainen uutinen herätti kevään korvalla kummastusta.
“Maaseudun lapset ovat siis vihdoin onnistuneet siinä, missä heidän esi-isänsä iskivät päitään seinään. He ovat murtautuneet vapaamielisen kaupunkilaisen Suomen pää-äänenkannattajan sisäpiiriin.
Kukin heistä on valittu näihin tehtäviinsä sukujuuristaan riippumatta, mutta jo Erkkojen yhtiön tarina itsessään todistaa, että veri on vettä sakeampaa.”
><
“Itse asiassa Sanoman yhtiökokouksessa valittuun hallitukseen sisältyy toinen, vähintään yhtä kiintoisa muutos aikaisempaan.
Uudessa hallituksessa ei ole enää yhtään jäsentä, jolla olisi suora henkilökohtainen yhteys Helsingin Sanomien toimitukseen.”
Antti Blåfield – Onko Hesari vallattu? – 4.4.2013
* * * *
Näin joulun alla Sanoma-talon lasikuutiossa on menossa YT-neuvottelut. Jälleen kerran. Uutistietojen mukaan Helsingin Sanomiin, Neloseen ja kaupunkilehti Metroon kohdistuu 70 henkilön vähennystarve (MTV3 teksti-tv 1.11.2013 - sivu 110).
Joten mielestäni on tärkeää, että potkut saaneen päätoimittajan kultaisen kädenpuristuksen suuruus tiedotetaan avoimesti. Varsinkin, kun Mikael Pentikäinen on nyt virallisestikkin keskustapuolueen meppiehdokas eurovaaleissa 2014.
Vai käykö niin, että tiedot pitää osata kaivaa Sanoman vuosikertomuksen 2013 luvuista tai sitten joku osakkeenomistaja uskaltaa kysyä asiasta kevään yhtiökokouksessa?
On kuulemma lastattu romaaneilla. Sain nimittäin tällaisen vinkin "Tule su 15.12. klo 15-17 Postitalon ja Kiasman väliselle kadunpätkälle. Ja katso: löydät sieltä harmaan mersun pysäköitynä ja romaaneilla täytettynä."
Mistä mahtaakaan olla kysymys? Hämärämiehen Car boot saleFacebook - linkki
Kävin parturissa tänään. Aikamoinen pöhheikkö oli päässyt kasvamaan. Koska edellisestä käynnistä oli jo useampi kuukausi, niin otin annoksen arjen luksusta alkuun. Eli hiusten pesulla aloitettiin, koska olen hyvän käsityön ja sorminäppäryyden vankkumaton kannattaja.
Sitten siirrytiin hiusten leikkauspaikalle ja parturirouva kysyi kohteliaasti: "Että minkä tyylisesti leikataan?" Olin valmistautunut tällä kertaa tuohon parturikäynnin vakioon ja vastasin: "Jari Tervo - tyyliin." Hilpeän hiljaisuuden vallitessa jatkettiin. Sitten pöhheikön alkuselvitystä tehdessään parturirouva totesti: "Että eiköhän me täältä vielä yksi Jari Tervo - tyyli löydetä."
Johon oli pakko heittää jatkoa: "Ja jos tuo otsatukka olisi jo taaempana ja niskatukka pitemmällä, niin laitettaisiin Juhani Tammiset." Ja kyllä muuten hiukseni ovat taas muutaman viikon tyylikkäät. Pitänee alkaa miettimään jo kesän 2014 käyntiä ja jonkin tv:stä tutun miehenkörilään hiusmallin kokeilua.
Onkohan Helsingin Sanomat palaamassa vallan vahtikoiraksi? Toivottavasti vertailuun saadaan myös muiden eläkeyhtiöiden toimitusjohtajien vuosipalkat. Työeläkevakuuttajat TELA ry on työeläkevakuuttajien etujärjestö, joka voinee avata aihetta kaikista parhaiten?
Euromiljönäärejä tosin eläkejohtajat ovat eläkkeelle päästessään kaikki tyynni. Toiset nopeammin. Toiset hitaammin. Palkkojen suhdetta tehtävien vaativuuteen on mahdotonta näin maallikkona arvioida. Johtajien eläkkeet ovat noilla palkoilla takuuvarmasti muhkeat. Eikä siinä mitään. Kunhan nyt naisjohtajien palkkaukset vedetään samalle tasolle! Tai sitten vain ilmoitetaan reilusti, että miesjohtajien palkoissa on ainiaan ns. kassilisä.
* * * *
Vaan mitä kaikkea, emme vielä tapaus Merja Ailus ja sen koko kuvasta vielä tiedä? No se jää arvailtavaksi.
"Työeläkevakuuttajien kattojärjestön Telan mukaan eläkeyhtiöiden mahdollisia poliittisia kytköksiä ei ole tarpeellista selvittää. Telan toimitusjohtaja Esa Swanljung tyrmää täysin pääministeri Matti Vanhasen keskiviikkoisen lausunnon."
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tuntuu olevan puheidensa perusteella avoimuuden kannattaja. Itse olen sitä mieltä, että esimerkiksi vakuutus- ja finanssialan suorassa tai välikäsien kautta hoidetussa vaalirahoituksessa piilee vielä paljon valaisemattomia katvealueita. Joten jatkoa seurannee?
Isot sijoitusvarat ja sen myötä kaapattavissa oleva valta kiinnostavat aina. Yksi huhu tuoreeseen Kevagate - tapaukseen liittyen on sellainen, että käynnissä on jonkin sortin valtataistelu. Kokoomus/rkp vetoinen Varma - klusteri (sisältäen Sampo/If/Mandatum/Nordea) ja sdp/keskusta vetoinen Ilmarinen - klusteri (OP-Pohjola/A-vakuutus/Pohjola Pankki Oyj) vastaan Kevan julkishallintoon nojaava koneisto.
* * * *
Vuosi sitten Ryhmäteatterissa pyöri Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmä, joka paljasti osan Suomen todellisesta hallintamuodosta ja hallitsijoista. Jokohan aika on, Keva-kohun edetessä kohti omaa kliimaksiaan, kypsä Suomessa vallitsevan todellisuuden avaamiseen?
Perustuslain vastainen ja parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella toimiva valtakoneisto esiteltiin lyhyesti Helsingin Sanomien seuraavissa uutisissa:
HS 5.11.2013 – EK kaatoi eläkejohtajien kauppojen julkistamisen
HS 1.11.2013 – Risikko: Enemmän avoimuutta eläkeyhtiöihin
HS 23.10.2013 – Eläkejohtajien omat pörssikaupat jäämässä piiloon
Eli ministerin ex-valtiosihteeri selättää ministerin! Kyseessä lienee niin kutsuttu kahden pallin taktiikka. Joka on viety pisimmälle vakuutus- ja finanssialan toiminnassa. Maan tapaa tämäkin?
* * * *
Perusjutuksi tulee nostaa viimeinkin se, että kenellä Suomessa on todellinen valta? Esimerkiksi lainsäädäntövalta. Eduskunnallahan sitä ei missään merkittävässä asiassa ole.
Pahimmillaan samat henkilöt/organisaatiot pääsevät perustuslain vastaisesti käyttämään lainsäädäntö-, toimeenpano – ja tuomiovaltaa. Hyvin ajoitettuna eri palleilla istuen. Pitkäkestoisesti. Vuosikymmenten ajan.
Otsikko ei varmasti ole kiinnostava. Vaan, jos kerron, että kyseinen lakihanke koskee kaikkia työikäisiä suomalaisia, niin joku muukin saattaa minun lisäkseni kiinnostua aiheesta. Valtioneuvoston hankerekisterissä hankkeen tiedot näyttävät tältä, joka ei itsessään paljasta sitä, että kyseessä on miljardien eurojen lakisääteisesti synnytetty liiketoiminta:
Nyt tarvitaan kaikkien apua.Työtapaturma- ja ammattitautitapauksen kokeneiden huomiot tervetulleita. Tutustukaa alla olevan linkin kautta löytyvään massiiviseen aineistoon (noin 300 sivua) ja levittäkää ystävällisesti tietoa asiasta. Mitä useampi aiheen omakohtaisesti tunteva silmäpari papereita lukee, niin sitä paremmin ongelmakohdat saadaan esiin.
Lausunnoille annettu aika on erittäin lyhyt, koska vuosien ajan käynnissä olleessa valmistelussa ei ole (taaskaan) ollut mukana yhtään vakuutettujen/potilaiden edustajaa. Vaan ei lannistuta.
Etusivu > Vireillä > Lausuntopyynnöt
Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyynnöt
STM114:2009
"Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi työtapaturma-ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä esitykseen liittyvästä ammattitautiasetuksesta. Lausuntoaika päättyy 8.1.2014."
Lausuntopyyntö (pdf, 62 kB)
Luonnos: Hallituksen esitys eduskunnalle työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (pdf, 1581 kB)
Luonnos: Ammattitautiasetus (pdf, 41 kB) Luonnos: Muistio ammattitautiasetuksesta (pdf, 131 kB)
#politiikka #laki #tapaturma #tapaturmat #ammattitauti #ammattitaudit #Sote #eduskunta #etujärjestöt #Suomi
* * * *
Ja jos aihe ja taustalla olevat lähtötilanteet kiinnostavat Sinua, niin tästä Aurinkokuningatar ja Kukkosen listaan johtavasta ajankuvakatsaus linkistä lisää.
Perusjuttuhan on se, että ensin sosiaali-ja terveysminister Paula Risikon/kokoomus pitää antaa julkisuuteen tieto siitä, tuleeko perustuslakia Suomessa vieläkään noudattaa? Jonka jälkeen on helpompi suhtautua tähänkin hankkeeseen tarkemmin, kun tietää millä niin kutsutulla peruspelikirjalla tapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöä sekä miljardien eurojen liiketoimintaa todellisuudessa hoidetaan.
Monesti illan leppoisaan tunnelmaan pääsemisessä; auttaa oikeanlainen musiikki. Letkeästi etenevänä, hyvin sovitettuna ja selkeästi sanat lausuttuina. Pieni tarina isoissa kehyksissä.
Laulaja, lauluntekijä Saku Ryhänen on rakentanut uraansa pikku hiljaa. Uusin kappale Tänä yönä on nyt kuunneltavissa You Tubessa. Ja vautsi, miten saksofoni maalaa äänellään miellyttäviä värinöitä tunteisiin.
Sakun faniryhmä löytyy Facebookissa. Josta löydät lisää maistiaisia Sakun tuotannosta. Eikä tässä ollut vielä kaikki.
Sakun Tänä yönä on mukana Radio Kajauksen tämän viikon Kajaushitti-kilpailussa. Voit äänestää, niin halutessasi, Sakua tai omemmalta tuntuvaa suosikkiasi osoitteessa: http://www.radiokajaus.fi/kajaushitti/
Nyt käynnissä olevassa kisassa on äänestysaikaa perjantaiaamuun kello 9.30 asti. Pienellä panoksellasi voit auttaa näin hyviä, mutta; niin kutsutulle suurelle yleisölle, tuntemattomia tekijöitä pääsemään esiin.
Vielä 7 päivän ajan nähtävissä Yle Areenalla. Ruotsin tv:n jymyjuttu, josta syyskuussa tullut Ylen FST Spotlightin jatkojakso herätti yllättäen vastamyrskyn Helsingin Sanomissa.
Kumpi mahtaa olla lopulta oikeassa? Svt/Yle verkoistoineen? Vai Helsingin Sanomat näkemyksineen? Mistä kaikesta jutussa onkaan kyse?
Tästä linkistä suoraan FST Spotlightin jatkojaksoon: http://arenan.yle.fi/tv/2016000/
- tekstitys ruudun oikeasta alakulmasta myös suomeksi
- nähtävissä vielä 7 päivän ajan
Svt:n alkuperäinen jakso osoitteessa:
- http://www.svt.se/dokument-inifran/dubbel-bokforing
- tekstitys ruudun oikeasta alakulmasta vain ruotsiksi
- näytettiin Ylen Ulkolinjassa 20.6.2013 eli juuri juhannuksen alla
Mielenkiintoista on ollut huomata, että liikkeellä on paljon puhetta siitä, että nyt vaaditaan vähemmän valtiota. Vaan kun puheeseen tulee valtion osakeomistuksista luopumisesta finanssikonserni Sammossa, niin osakkeiden myyntiä vastustetaan kiivaasti.
Ruotsissa valtio laittoi jo koko Nordea pankin omistuksensa lihoiksi. Saaden rahaa muutamia miljardeja euroja, joilla lyhennettiin uutistietojen mukaan valtion velkaa.
Sampo-konsernihan on taas suurin (ulospäin näytetty) yksittäinen osakkeenomistaja Nordeassa. Valtion maksuliikennettä taas käsittääkseni Suomessa hoitaa 7 vuoden sopimuksella Pohjola Pankki Oyj (OP-Pohjola), joten miksei valtion osakkeenomistusta finanssikonserni Sammossa voi laittaa nyt lihoiksi?
Ja toteuttaa tätä Wahlroosin Björnin mantraa?
Valtion omistama Solidium omistaa Sammon osakkeita per 30.9.2013 14,16 prosenttia rekisteröidyistä. Eli Suomen valtio on suurin yksittäinen osakkeenomistaja, joka on näytetty ulospäin.
Valtio omistaa Sammon osakkeita 79 280 080 kappaletta
Ylin hinta 35,63 €/kpl
Myynnistä yhteensä 2 824 749 250,40 € eli noin 2,8 miljardia euroa.
Sammon yhtiökokouksessa kerrottujen tietojen mukaan, Sampo-konsernin liikevaihdosta tulee enää 25 prosenttia Suomesta, joten luopuminen ei kirpaise siltäkään osin, muita kuin niitä osakkeenomistajia, jotka ovat tulleet niin sanotusti sisään osakkeen hinnan ollessa korkealla.
SAMMON OSAKEPOTISTA VALTIOLLE 2,5 MILJARDIA EUROA?
Eikö tuosta liikenisi sitten pikana puuttuvat määrärahat Lastensairaalan rakentamiselle? Yksittäisten lahjoittajien hankkeeseen luovuttamat rahat saisivat siten arvoistansa seuraa.
Tässä vaiheessa vedetään sitten, yleensä, esiin Reumasairaala-kortti. Väitettiin, että toimiva sairaalakokonaisuus ajettiin nurin, kun kahta miljoonaa euroa ei valtiolta löytynytkään...
Reumasairaalan lopettamiselle, puuttuvan 2 miljoonan euron takia on ollut liikkeellä toisenlainenkin versio.
EU-kilpailulainsäädännön takia säätiömuotoiset sairaalat on Suomessa jouduttu yhtiöittämään ja avaamaan näin toimintansa osalta enempi päivänvaloon. Esimerkkinä voinee ottaa aiemman Invalidisäätiön Helsingissä, joka Orton-konsernina sisältää käsittääkseni nykyisin useamman yhtiön, joka hoitaa asioita leikkauksista ja hoidoista kuntoutukseen sekä apuvälineisiin.
* * * *
No mene ja tiedä mikä on kulloinenkin totuus, mutta kyllä Wahlroos: epävirallinen elämänkerta kirjasta avautuu mielenkiintoisia näkökulmia moneen yhteiskunnallisesti merkittävään aiheeseen.
Solidiumin nykyinen toimitusjohtaja Kari Järvinen on; kirjan tietojen (sivu 228) mukaan, entinen mandatumilainen eli entinen BW:n alainen. Joten valtion koko osakepotin mahdollinen myynti on mielenkiintoinen asia, sillä tieto kulkee piireissä myyntihankkeista tässä tapauksessa erittäin nopeasti.
Onhan valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikkökin mielenkiintoinen taustaltaan. Monimiljonääri sekä SRV:n ja vakuutusyhtiö Pohjolan entinen toimitusjohtaja Eero Heliövaara...
* * * *
Varsinkin, jos otetaan huomioon se, että muun muassa OP-Pohjola ja Sampo/If - akseli on onnistunut kaappaamaan itselleen vallan koko lakisääteisen vahinkovakuuttamisen (kuten työtapaturmat ja ammattitaudit) "tuotantoketjussa". Halliten myös työeläkeyhtiöidensä Ilmarisen ja Varman kautta, merkittävää osaa, lakisääteisen työeläkevakuutuksen noin 150 miljardin euron kokoiseksi kasvanutta eläkerahapottia.
Eli sisääntulevan ja ulosmaksettavien rahavirtojen putki on täydellisesti hallinnassa. Vaikka tämän jutun suhteen ei ollakaan Neuvostoliiton aikaisessa Tallinnassa. Tai ei siis pitäisi olla...
Yksi näkökulma aihekokonaisuuteen. Erittäin merkittävän julkisen vallan käyttämisestä Yhtiöissä lisää > Kukkosen listasta
Kirjoitin aiemmin juuri ennen juhannusta, tuosta Yleltä tulleesta tv-dokumentistä. Oli mielestäni jo silloin kova juttu. Vaan hautautui kesän helteisiin. Tuntui, että myrskyn silmään joutunut Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen oli sanonut viimeisen sanan. Hänhän on joutunut selvittämään edeltäjänsä ja eläkeläisen Jukka Härmälän toimia. Tämän kertaisen kirjoitukseni tavoite on päästä perille tapauksen saloista.
Kesäkuussa annettiin Stora Enson taholta vielä toimitusjohtaja Jouko Karvisien nimissä avoin sidosryhmäkirje, jonka luulin päättäneen asian käsittelyn.
Vaan nyt syksyn edetessä juttu on ponnahtanut isosti otsikoihin. Mistä kaikesta mahtaakaan olla kysymys? Onko sittenkin tapahtunut väärinkäytöksiä? Tuorein jatkojuttu tuli FST Spotlightista, joka on katsottavissa vielä 24 päivän ajan Yle Areenalta: http://arenan.yle.fi/tv/2016000/
- oikeasta reunasta löytyy tekstityspainike
"Stora Ensos stora hemlighet. Textad. Stora Ensos bokföring ifrågasätts. Men bolaget tiger. Nu kräver aktiespararna att Stora Enso lägger korten på bordet."
Redaktör: Kjell Lindroos. Sändningstid: To 3.10.2013 kl. 21.30 Yle Fem Uppspelad: 1815 gånger ( Går att ses på utomlands )
Osakkeen omistajien tuntoja FST Spotlightin sivulla: "Lägg korten på bordet Stora Enso!"
Toivottavasti nuo osakkeenomistajien vaatimat toimenpiteet käynnistyvät. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala/vihr. on avainasemassa. Tässäkin ajankohtaisessa asiassa.
Tuo Rumpusen Riston uusin kirjoitus ja sen edeltäjä avaavat taustakuviota, joten se kannattaa aiheesta kiinnostuneiden ehdottomasti lukea.
* * * *
Jotenkin voisi olettaa ilmassa olevien tietojen perusteella sitä, että kohina jutun ympärillä jatkuu. Itse toivon, että myös kaupanteon alkupäätä selvitetään, mihin dokumentaatioon ja laskelmiin perustuen tappiolliseksi osoittautunut kauppa aikanaan tehtiin?
Eikä tässä kaikki.
Oliko Consolidated Papers - kaupan selvitystä tekemässä jokin investointipankki tai -pankkiiri? Jos oli, niin minkä niminen ja keitä avainhenkilöitä sieltä löytyykään. Suosittivatko kauppaa vai juoksemaan karkuun?
Olen myös sitä mieltä, että aina kun kovan luokan liikejuristit laitetaan tutkimaan jotain mahdollista väärinkäytösasiaa, niin tilaajan haluamaan lopputulemaan yleensä päästään aina. Selvityksen toimittaminen pelkästään Finanssivalvontaan tuntui oudolta. Toivottavasti se saadaan myös Stora Enson kautta jakoon suomeksi.
Sillä tuossa tuoreimmassa FST Spotlightin dokumentissa tutkija ja metsäteollisuuden asiantuntija Jakob Donner - Amnell toteaa, että Finanssivalvonnan toimivaltaan eivät liity verotukseen eikä kirjanpitolakiin liittyvät valvonta-asiat. Jos tuo pitää paikkansa, niin asiaahan on vasta tutkittu turvallisessa ja omassa sisäpiirissä.
Tämä keskuskauppakamarin antama päätös saanee toivottavasti oman huomionsa, kun asiaa selvitellään eri kanteilta tarkasteluna lisää.
Itse olen täysi amatööri arvioimaan, miten vakavasta asiasta on kysymys. Osakkeen hintaan ja siten osakkeen omistajien omistuksen arvoon tuolla on ainakin vaikutuksensa. Jos nyt rahamaailman saloista jotain ymmärrän.
* * * *
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että perussuomalaisten riveistä löytyy halua ja taitoa selvittää asiaa lisää.
Mielenkiintoista olisikin, jos saatavilla olevat aineistot annettaisiin esimerkiksi perussuomalaisten riveistä löytyvien rautaisten talouden ja verotuksen asiantuntijoiden avoimeen käyttöön....
Kuin myös mielellään muidenkin puolueiden asiantuntijoiden, jotka haluavat olla selkeyttämässä, mielestäni erittäin merkittävää, yhteiskunnallista asiakokonaisuutta. Minkälaisen lausuman muuten verottaja tästä jutusta antaisi? Entä valtion omistajaohjausta hoitava Solidium?
* * * *
Sitten muutamia lisäosumia aiheesta FST Spotlight sivustolta. Jos joku huomaa näistä jutuista suomeksi - napin, niin vinkatkaa kohteliaimmin kommenttiosioon. Toivotaan siten, että tämän jutun tarkastelu eri kanteilta katsottuna ei juutu kielimuuriin:
”Stora Enso ei ole jakanut osinkoja laittomasti. Kenelläkään ei ole syytä kyseenalaistaa Stora Enson taloudellisen raportoinnin todenmukaisuutta. Hallitus korostaa, että Stora Enson nykyjohdolla on hallituksen täysi tuki sekä sen korjatessa menneisyydessä mahdollisesti tapahtuneita virheitä että sen tänä päivänä johtaessa yhtiötä vastuullisesti ja harkitusti.”
Yhteenvedon ovat laatineet laamanni, asianajaja Tomas Lindholm Lindholm Wallgren Asianajotoimisto Oy:stä sekä asianajaja Nina Isokorpi ja asianajaja Vesa Rasinaho Roschier Asianajotoimisto Oy:stä. Yhteenvedossa käsiteltävät aiemmat selvitykset on tehnyt pääosin Tomas Lindholm yhteistyössä yhtiön omien sekä ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Yhteenveto on toimitettu myös Finanssivalvonnalle.
Vaan kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Joten toivotaan, että raporttipötkäle saadaan Storan Enson toimesta jakoon myös suomen ja ruotsin kielellä. Myöhemmin myös paperille painettuna ja Storan Enson kautta toimitettuna. Ainakin kaikille aiheesta kiinnostuneille osakkeenomistajille Suomessa ja Ruotsissa.
Ja kun päivittelyni aiheen ympärillä päättyy, niin kello on 20:26 ja päivämäärä 9.10.2013
* * * *
Päivittely jatkuu - 10.10.2013 kello 8:50 alkaen
Hakukoneilta ei näköjään aina löydy tietoa heti. Vaan tässä seuraavassa Yle uutisessa tehty "virhe" jo myönnetään. Tosin summaa ei kerrota. Ja kenen laariin vaikuttavuudet ovat valuneet? Ja kuinka kauan?
Metsäyhtiön mukaan kirjanpitoa on täsmennetty, jottei inhimillinen erhe voisi enää toistua. Ketään yksittäistä työntekijää ei olisi Stora Enson mukaan oikein viedä vastuuseen – joskin epämääräisyyksistä julkisesti kertonut Gerard Goodwyn sai potkut.
Metsäyhtiö Stora Enson maajohtaja kuvaa toistunutta virhettä kirjanpidossa "inhimilliseksi".
– Se oli inhimillinen virhe, joka lähti pienenä liikkeelle ja toistui ikään kuin vuosittain. Se ei ollut mikään suuri kertaluontoinen virhe, maajohtaja Lauri Peltola sanoo Yle Uutisille.
Mikäli paljastuu, että virheen kooksi varmentuu yli miljardi euroa, niin kyseessä on Suomen teollisuus- ja taloushistorian yksi isoimmista rikoksista. Ainakin toistaiseksi.
* * * *
Joten mielenkiintoiseksi menee. Tiedonvälityksen ja journalismin kilpailutilanteen ja luotettavuuden kannalta katsottuna. Tämä Helsingin Sanomat 8.10.2013 juttu herättää enevässä määrin ihmetystä? Miksi Gerard Goodwyniin ei Helsingin Sanomien taholta uskottu? Olihan hän kuitenkin konsernilaskennan ammattilainen, joka suuren yleisön käytettövissä olevien tietojen valossa vain hoiti ammattiaan ja yritti sitkeästi oikaista itse asiaa eli toistuvaa virhettä kirjanpidossa organisaation sisällä. Josta hän taas tv-dokumentista saatujen tietojen valossa oli asemansa takia rikollisoikeudessa vastuussa Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Entä miten on mahdollista, etteivät tilintarkastusta suorittavat yhtiötkään huomaa tällaisen koko luokan virhettä?
Monenlaisia motiiviepäilyjä leijuukin nyt ilmatila sakeana. Vaikka tällä asialla ei ole kuulemma merkitystä. Niin heitänpähän avoimen kysymyksen ilmoille. Kenen paperitehtaan paperille Helsingin Sanomat on painettu, esimerkiksi vuosien 2000 - 2013 aikana? Entä Sanomat konsernin muut paperilehdet? Esimerkiksi Iltasanomat?
Sillä. “Tiedotusvälineellä ei ole arvokkaampaa pääomaa kuin se, että siihen voi luottaa.” Julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimonen HS 11.7.2012.
Jotenkin ei välttyä sellaiselta ajatukselta, että tässä tapauksessa on ainakin yhden kirjan ja elokuvan ainekset kasassa. Myös suomalaisten tiedotusvälineiden lähihistoriassa on mielestäni paljon avattavaa.