Kyseinen ja tällä hetkellä uusin, Avun numero on ainakin itselleni historiallinen. Siinä julkaistu kahden aukeaman juttu jatkaa tätä "Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän muistio" - juttuani. Hyvällä journalistisella tavalla. Eri osapuolten näkemyksiä esiin tuoden.
Huippukirurgi Ilkka Tulikouran ulostulo on historiallinen!
Suomen vakuutuslääkärien yhdistyksen ja Ilmarisen vakuutusylilääkäri Seppo Kettunen pitää huippukirurgi Ilkka Tulikouran arvostelua poikkeuksellisena. Itse pidän nyt tapahtunutta tervetulleena, koska Tulikoura on ikäkaareellaan siinä vaiheessa, että vakuutusala ei pysty enää hänen uraansa kampittamaan. Lisäksi hänen lääketieteellinen osaamisensa on maailman huippua!
Mikäli aihe kiinnostaa, niin suosittelen tämän Avun ostamista lämpimästi.
* *
Itse nostaisin ainakin seuraavien vakuutuslääkärien hylkyprosenttijalanjälki - ilmiön laajaan tarkasteluun:
Mikael Ole Böstman
Jorma Juhani Juntunen
Mikael Juha Ojala
Samoin kuin reportaasissa mukana olevan sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antilan uran tapaturmalautakunnan (nykyinen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta) ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan johtotehtävissä. Kuinka monta ilman tosiasiallisia perusteluita annettua hylkäävää päätöstä hän on urallaan istunut?
Tämä kaikki edellinen huippukirurgi Ilkka Tulikouran vinkkaamana:
(koskee tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaa)
"Se saa rahoituksensa vakuutusyhtiöiltä. Lautakunnan päätöksistä näkyy selvästi, ettei se todellisuudessa ole puolueeton."
Lähde: Apu 11/2014 - sivu 36
Törmäsin vuoden 2012 lopussa mielenkiintoiseen asiaan. Ponoon. Ensin minulla ei ollut hajua koko jutusta, mikä se on. Softaa vai laitteita? Hifisteille vai minun kaltaiselleni, vaivoin stereon ja monon erottavalle, tavantallaajille tarkoitettu?
Raapaisin tuolloin asiaa ylös, koska juttu vaikutti todella mielenkiintoiselta. Kyselin verkossa avoimesti Ponosta, mutta kukaan ei tuntunut olevan kärryillä. Ainakaan Suomessa. Levy-yhtiötkään eivät vastanneet. Vaan nyt tietoa näköjään alkaa tupsahtelemaan.
Kovat nimet kehuvat avoimesti Ponoa.
Neil Young - niminen rokkari on ollut hankkeen kasvot ulospäin. Menossa on parhaillaan joukkorahoitukseen liittyvä kampanja, jossa tietoa jaetaan jo paljon konkreettisemmin.
Tämä päivä, 27.2.2014, jää historiaan ilon ja onnen päivänä. Ainakin minulle. Nimittäin Helsingin Sanomat jysäyttää sivullaan A 26 uutispommin. Suomen todellinen hallintamuoto ja sen avulla hallitsijat alkavat tulla päivänvaloon!
Perustuslain vastainen nelikantainen lainsäädäntömalli Suomessa 2014.
EK:n kanta kääntyi: Eläkeyhtiöiden johdon osakekaupat julkisiksi "Ongelmana avoimuuden lisäämisessä on ollut niin sanottu kolmikantainen valmistelu. Se tarkoittaa, että ministeriö, palkansaajajärjestöt ja työnantajat sopivat esityksestä yhteisymmärryksessä.
Jokaisella kolmikannan osapuolella on valmistelussa veto-oikeus, eli yhdenkin osapuolen vastustus riittää kaatamaan hankkeen.
Lainsäädäntövallan luovuttamista eduskunnalta ja ministeriöiltä korporaatioille kutsutaan korporatismiksi."
+ + + + +
Nyt vain pitäisi saada lakisääteisten vahinkovakuutusyhtiöiden johdon osakeomistukset julkisiksi:
"Osa eläkeyhtiöistä, kuten Varma ja Ilmarinen, ovat jo julkaisseet johdon osakeomistuksia sivuillaan vapaaehtoisesti.
Niistä tosin näkyy eläkeyhtiöiden johdon osakeomistus vain vuositasolla.
Pankit ja muut sjoituspalveluyritykset noudattavat lakia, jossa osakeomistukset ja kaupat näkyvät päiväkohtaisesti ja historiallisesti viisi vuotta taaksepäin."
Lainausten lähde: HS 27.2.2014 - Tuomo Pietiläinen - A 26
+ + + + +
Helsingin Sanomat kirjoitti perustuslain vastaisesta ja parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella toimivasta, Suomen todellisesta, valtakoneistosta 1990-luvun alkupuolella enemmänkin:
Poliitikkojen kadonnut valta
HS – Pääkirjoitus – 5.4.1993
Erkki Pennanen
Kirjoittaja on Helsingin Sanomain pääkirjoitustoimittaja.
ESKO AHON enemmistöhallituksen talouspoliittinen saamattomuus kertoo muustakin kuin hallituksen kokemattomuudesta ja avuttomuudesta.
Tosiasiassa koko poliittinen järjestelmämme on vinoutunut sellaiseksi, että hallituksella ja eduskunnalla, poliitikoilla yleensä, on kovin vähän sananvaltaa talouspolitiikassa. Valta on luisunut virkamiehille ja eturyhmille.
Talouspolitiikka on ollut ulkopolitiikan tavoin “liian tärkeä asia” vaaliareenoilla puitavaksi. Kuinka harva poliitikko onkaan pyrkinyt profiloitumaan talouspoliittisilla linjauksillaan. Julkisuudessa eduskuntaa myöten tyydytään turhan usein puhumaan niitä näitä. Itse asioista päätetään kabineteissa, pääasiassa muiden kuin poliitikkojen kesken.
Ulospäin tosin näyttää siltä kuin hallitus pitelisi talouspolitiikan lankoja käsissään.
Kun oppositio ei enää voi äänestää lakeja edes lepäämään, tiukan säästölinjan toteuttaminen on periaatteessa kiinni vain hallituksen rohkeudesta.
Hallituksen ongelma ei ole eduskunnan oppositio, vaan SAK:n puheenjohtajaan Lauri Ihalaiseen tässä tapauksessa personoituva korporatiivinen järjestelmä. Kun Ihalainen ilmoittaa televisiossa olevansa pöyristynyt hallituksen uusimmista säästöaikeista, meillä tiedetään, että hallitus on heikoilla.
Oppositiosta se voi ehkä olla piittaamatta, mutta Ihalaisen kanssa sen on pakko neuvotella tai perääntyä. Muuten edessä on kukaties yleislakko.
Sosiaalidemokraateille jos keille ay-liikkeen vallan ja valtaelkeiden kritiikki taitaa olla vähintäänkin kaksipiippuinen kysymys.
Korporatismilla on saavutuksensa. Muuttuneissa oloissa poliitikkojen olisi kuitenkin korkea aika ryhtyä peräämään kadonnutta valtaansa ja puolustamaan sitä.
+ + + +
Nyt on vain mielenkiintoista seurata, että uskaltavatko kansanedustajamme vaatia itselleen kuuluvan lainsäädäntövallan takaisin? Sallimmeko äänestäjinä perustuslain vastaisen menon jatkumisen?
Samalla on erittäin mielenkiintoista nähdä se, että tunnustetaanko korporaatioiden rooli myös lakisääteisten vakuutusten lainsäädännön toimeenpanossa ja tuomiovallan käytössä vakuutusoikeudellisessa erityistuomioistuinjärjestelmässä? Jota myös fasismiksi kutsutaan.
Lakisääteisen vahinkovakuuttamisen (työtapaturmat, ammattitaudit, liikenne-, potilas- ja lääkevahingot) maailmaan Suomessa tästä linkkitriosta:
"Kehittyneiden maiden, kuten Suomen, perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen seuranta on jäänyt ajastaan jälkeen. Kaikki artikkelin linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä."
Vaalit lähestyvät ja oma veikkaukseni on, että äänestyvilkkaus tulee jäämään 40-45 prosenttiin äänioikeutetuista. Ellei juttuun saada kunnon sutinoita aikaiseksi. Yksi tulee tässä.
Suomen oma EU-lähihistoria näyttää hyvin mielenkiintoiselta, jos lähestymiskulmaksi valitaan kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajan, Jorma Jaakkolan keräämät tiedot.
Virallisen EU todellisuuden ja todellisen EU todellisuuden ero?
Suomen toimiessa EU-puheenjohtajamaana vuonna 2006, Suomen tavoitteet olivat tällaiset.
Mikä on tilanne 8 vuoden jälkeen? Avoimuuden ja tehokkuuden suhteen.
* * * *
Joku tietysti ihan oikeutetusti kysyy, että mitä helkkaria menneisyyden tietojen kertauksella saavutetaan. Oma historian ja yhteiskunnan opettajani sanoi aikanaan, että kun tietää lähimenneisyyden pystyy arvioimaan, mitä lähitulevaisuudelta voi realistisesti odottaa.
Erityisesti kannattaa lukea siihen jätetty eriävä mielipide. Se pakotettiin ministeriön toimesta tiivistämään 10 sivusta kahteen sivuun!
* *
Isot rispektit ministeri Risikolle, että on ottanut asiakokonaisuuden avoimeen käsittelyyn. Painetta tulee varmasti kokoomuksen ja vakuutus- sekä finanssialan sisältä.
Toivottavasti avoimen joukkoistamisen avulla kaikki kiinnostuneet voivat antaa lisäyksiään ja huomioitaan jatkotyöskentelylle. Perusteilla oleva neuvottelukunta tulee olemaan ratkaisevassa asemassa, mitä oikeasti tapahtuu. Vai jämähtävätkö hyvät aikeet paikalleen? Taas kerran.
On siis hyvä tiedostaa, ettei hetkessä tapahdu mitään. Eikä ehken 10-15 vuoden kuluessakaan. Aiheesta kiinnostuneille oivia monitorointivinkkejä aikajanoista, jotka koskevat aiempia yrityksiä suitsia vakuutusalan ylivertaista asemaa:
1. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antamassa päätöksessä dnro 489/2/96, hänen lainsäädäntömme vastaiseksi katsomansa , liitepäätösmenettely on edelleen vakuutusoikeudellisessa tuomioistuinjärjestelmässä täysimääräisessä käytössä.
2. Myös Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös 1124/2/99 sosiaali- ja terveysministeriölle on parannusten kohdalta jäänyt toteutumatta. Tuo päätös koski nk. asiantuntijalääkäreiden puolueettomuutta.
3. Oikeuskanslerin antama päätös 496/1/05 lääkärijäsenten ja lääkäriasiantuntijoiden riippumattomuutta koskien on jäänyt myös mielestämme toteutumatta.
4. Kelan tutkijana toimineen, Maija Sakslinin, vuonna 2003 vakuutusoikeutta koskevassa selvityksessä esiintuomat epäkohdat ovat käsittääksemme edelleen vuonna 2014 voimissaan vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa.
5. Ulla Nevalaisen kirja vuodelta 2004 > Haista home vakuutusoikeus - kuuluu jokaisen vakuutustaisteluun joutuvan potilaan perusvarustukseen.
Lähde: Oikeusturvan ajankuvan VOLF - työryhmä
Tiesitkö muuten jo tämän? Maija Sakslin - niminen henkilö toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä, joten hänen näkemyksiään koko kuvan hahmottamiseksi lienee saatavilla?
Vaan, voisivatko eduskunnan oikeusasiamiehenä toiminut Riitta-Leena Paunio sekä sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana toiminut Tarmo Pukkila; eläkkeeltä käsin antaa tietotaitoaan potilaiden/vakuutettujen aseman parantamiseksi?
Kukkosen listasta pääsee hyvään alkuun. Siis, jos ollaan tosissaan korjaamassa epäkohtia ja perustuslain vastaisuuksia.
Eikä tässä kaikki. Tuon viimeisen postauksen kommenttiosiossa tietoa täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä (työeläkejärjestelmä) ja täydellä tapaturmaeläkkeellä (tapaturmavakuutusjärjestelmä) työtapaturman tai ammattitaudin takia olevien määristä.
Vakuutuslääkärijärjestelmää koskevaa keskustelussa vakuutusala puhuu mielellään vain toisesta. Ja toimittajatkin tuntuvat menevän vipuun. Ainakin tähän mennessä.
Virallisissa tiedotusvälineissä on jäänyt käsittelemättä Hesarin potkut saaneen päätoimittajan Mikael Pentikäisen erorahan suuruus. Sosiaalisessa mediassa asiaa on yritetty sitkeästi selvittää. Jo useiden kuukausien ajan. Tähän mennessä vastassa on ollut taas kerran; yksi Suomen sisäisistä ja lukuisista Berliinin muureista.
Twitter-kanavan mahdollisuuksia suoraan kysymiseen.
Spekulointi potkujen syistä jatkuu. Oliko Pentikäisen potkujen taustalla mahdollisesti sdp:n valta-asemien menettäminen lehden sisällä keskustalle? Tällainen uutinen herätti kevään korvalla kummastusta.
“Maaseudun lapset ovat siis vihdoin onnistuneet siinä, missä heidän esi-isänsä iskivät päitään seinään. He ovat murtautuneet vapaamielisen kaupunkilaisen Suomen pää-äänenkannattajan sisäpiiriin.
Kukin heistä on valittu näihin tehtäviinsä sukujuuristaan riippumatta, mutta jo Erkkojen yhtiön tarina itsessään todistaa, että veri on vettä sakeampaa.”
><
“Itse asiassa Sanoman yhtiökokouksessa valittuun hallitukseen sisältyy toinen, vähintään yhtä kiintoisa muutos aikaisempaan.
Uudessa hallituksessa ei ole enää yhtään jäsentä, jolla olisi suora henkilökohtainen yhteys Helsingin Sanomien toimitukseen.”
Antti Blåfield – Onko Hesari vallattu? – 4.4.2013
* * * *
Näin joulun alla Sanoma-talon lasikuutiossa on menossa YT-neuvottelut. Jälleen kerran. Uutistietojen mukaan Helsingin Sanomiin, Neloseen ja kaupunkilehti Metroon kohdistuu 70 henkilön vähennystarve (MTV3 teksti-tv 1.11.2013 - sivu 110).
Joten mielestäni on tärkeää, että potkut saaneen päätoimittajan kultaisen kädenpuristuksen suuruus tiedotetaan avoimesti. Varsinkin, kun Mikael Pentikäinen on nyt virallisestikkin keskustapuolueen meppiehdokas eurovaaleissa 2014.
Vai käykö niin, että tiedot pitää osata kaivaa Sanoman vuosikertomuksen 2013 luvuista tai sitten joku osakkeenomistaja uskaltaa kysyä asiasta kevään yhtiökokouksessa?
On kuulemma lastattu romaaneilla. Sain nimittäin tällaisen vinkin "Tule su 15.12. klo 15-17 Postitalon ja Kiasman väliselle kadunpätkälle. Ja katso: löydät sieltä harmaan mersun pysäköitynä ja romaaneilla täytettynä."
Mistä mahtaakaan olla kysymys? Hämärämiehen Car boot saleFacebook - linkki
Kävin parturissa tänään. Aikamoinen pöhheikkö oli päässyt kasvamaan. Koska edellisestä käynnistä oli jo useampi kuukausi, niin otin annoksen arjen luksusta alkuun. Eli hiusten pesulla aloitettiin, koska olen hyvän käsityön ja sorminäppäryyden vankkumaton kannattaja.
Sitten siirrytiin hiusten leikkauspaikalle ja parturirouva kysyi kohteliaasti: "Että minkä tyylisesti leikataan?" Olin valmistautunut tällä kertaa tuohon parturikäynnin vakioon ja vastasin: "Jari Tervo - tyyliin." Hilpeän hiljaisuuden vallitessa jatkettiin. Sitten pöhheikön alkuselvitystä tehdessään parturirouva totesti: "Että eiköhän me täältä vielä yksi Jari Tervo - tyyli löydetä."
Johon oli pakko heittää jatkoa: "Ja jos tuo otsatukka olisi jo taaempana ja niskatukka pitemmällä, niin laitettaisiin Juhani Tammiset." Ja kyllä muuten hiukseni ovat taas muutaman viikon tyylikkäät. Pitänee alkaa miettimään jo kesän 2014 käyntiä ja jonkin tv:stä tutun miehenkörilään hiusmallin kokeilua.
Onkohan Helsingin Sanomat palaamassa vallan vahtikoiraksi? Toivottavasti vertailuun saadaan myös muiden eläkeyhtiöiden toimitusjohtajien vuosipalkat. Työeläkevakuuttajat TELA ry on työeläkevakuuttajien etujärjestö, joka voinee avata aihetta kaikista parhaiten?
Euromiljönäärejä tosin eläkejohtajat ovat eläkkeelle päästessään kaikki tyynni. Toiset nopeammin. Toiset hitaammin. Palkkojen suhdetta tehtävien vaativuuteen on mahdotonta näin maallikkona arvioida. Johtajien eläkkeet ovat noilla palkoilla takuuvarmasti muhkeat. Eikä siinä mitään. Kunhan nyt naisjohtajien palkkaukset vedetään samalle tasolle! Tai sitten vain ilmoitetaan reilusti, että miesjohtajien palkoissa on ainiaan ns. kassilisä.
* * * *
Vaan mitä kaikkea, emme vielä tapaus Merja Ailus ja sen koko kuvasta vielä tiedä? No se jää arvailtavaksi.
"Työeläkevakuuttajien kattojärjestön Telan mukaan eläkeyhtiöiden mahdollisia poliittisia kytköksiä ei ole tarpeellista selvittää. Telan toimitusjohtaja Esa Swanljung tyrmää täysin pääministeri Matti Vanhasen keskiviikkoisen lausunnon."
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tuntuu olevan puheidensa perusteella avoimuuden kannattaja. Itse olen sitä mieltä, että esimerkiksi vakuutus- ja finanssialan suorassa tai välikäsien kautta hoidetussa vaalirahoituksessa piilee vielä paljon valaisemattomia katvealueita. Joten jatkoa seurannee?
Isot sijoitusvarat ja sen myötä kaapattavissa oleva valta kiinnostavat aina. Yksi huhu tuoreeseen Kevagate - tapaukseen liittyen on sellainen, että käynnissä on jonkin sortin valtataistelu. Kokoomus/rkp vetoinen Varma - klusteri (sisältäen Sampo/If/Mandatum/Nordea) ja sdp/keskusta vetoinen Ilmarinen - klusteri (OP-Pohjola/A-vakuutus/Pohjola Pankki Oyj) vastaan Kevan julkishallintoon nojaava koneisto.
* * * *
Vuosi sitten Ryhmäteatterissa pyöri Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmä, joka paljasti osan Suomen todellisesta hallintamuodosta ja hallitsijoista. Jokohan aika on, Keva-kohun edetessä kohti omaa kliimaksiaan, kypsä Suomessa vallitsevan todellisuuden avaamiseen?
Perustuslain vastainen ja parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella toimiva valtakoneisto esiteltiin lyhyesti Helsingin Sanomien seuraavissa uutisissa:
HS 5.11.2013 – EK kaatoi eläkejohtajien kauppojen julkistamisen
HS 1.11.2013 – Risikko: Enemmän avoimuutta eläkeyhtiöihin
HS 23.10.2013 – Eläkejohtajien omat pörssikaupat jäämässä piiloon
Eli ministerin ex-valtiosihteeri selättää ministerin! Kyseessä lienee niin kutsuttu kahden pallin taktiikka. Joka on viety pisimmälle vakuutus- ja finanssialan toiminnassa. Maan tapaa tämäkin?
* * * *
Perusjutuksi tulee nostaa viimeinkin se, että kenellä Suomessa on todellinen valta? Esimerkiksi lainsäädäntövalta. Eduskunnallahan sitä ei missään merkittävässä asiassa ole.
Pahimmillaan samat henkilöt/organisaatiot pääsevät perustuslain vastaisesti käyttämään lainsäädäntö-, toimeenpano – ja tuomiovaltaa. Hyvin ajoitettuna eri palleilla istuen. Pitkäkestoisesti. Vuosikymmenten ajan.
Otsikko ei varmasti ole kiinnostava. Vaan, jos kerron, että kyseinen lakihanke koskee kaikkia työikäisiä suomalaisia, niin joku muukin saattaa minun lisäkseni kiinnostua aiheesta. Valtioneuvoston hankerekisterissä hankkeen tiedot näyttävät tältä, joka ei itsessään paljasta sitä, että kyseessä on miljardien eurojen lakisääteisesti synnytetty liiketoiminta:
Toivottavasti päävastuullinen on vakuutusalan sidonnaisuuksista vapaa?
Nyt tarvitaan kaikkien apua.Työtapaturma- ja ammattitautitapauksen kokeneiden huomiot tervetulleita. Tutustukaa alla olevan linkin kautta löytyvään massiiviseen aineistoon (noin 300 sivua) ja levittäkää ystävällisesti tietoa asiasta. Mitä useampi aiheen omakohtaisesti tunteva silmäpari papereita lukee, niin sitä paremmin ongelmakohdat saadaan esiin.
Lausunnoille annettu aika on erittäin lyhyt, koska vuosien ajan käynnissä olleessa valmistelussa ei ole (taaskaan) ollut mukana yhtään vakuutettujen/potilaiden edustajaa. Vaan ei lannistuta.
Etusivu > Vireillä > Lausuntopyynnöt
Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyynnöt
STM114:2009
"Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi työtapaturma-ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä esitykseen liittyvästä ammattitautiasetuksesta. Lausuntoaika päättyy 8.1.2014."
Lausuntopyyntö (pdf, 62 kB)
Luonnos: Hallituksen esitys eduskunnalle työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (pdf, 1581 kB)
Luonnos: Ammattitautiasetus (pdf, 41 kB) Luonnos: Muistio ammattitautiasetuksesta (pdf, 131 kB)
#politiikka #laki #tapaturma #tapaturmat #ammattitauti #ammattitaudit #Sote #eduskunta #etujärjestöt #Suomi
* * * *
Ja jos aihe ja taustalla olevat lähtötilanteet kiinnostavat Sinua, niin tästä Aurinkokuningatar ja Kukkosen listaan johtavasta ajankuvakatsaus linkistä lisää.
Perusjuttuhan on se, että ensin sosiaali-ja terveysminister Paula Risikon/kokoomus pitää antaa julkisuuteen tieto siitä, tuleeko perustuslakia Suomessa vieläkään noudattaa? Jonka jälkeen on helpompi suhtautua tähänkin hankkeeseen tarkemmin, kun tietää millä niin kutsutulla peruspelikirjalla tapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöä sekä miljardien eurojen liiketoimintaa todellisuudessa hoidetaan.
