Euroopan tulevaisuuskonferenssin tavoite on saada kansalaiset ideoimaan vahvempaa Eurooppaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on esittänyt some kanavillaan kutsunsa suomalaisille. Yhdessä muiden EU-maiden presidenttien kanssa.
Tulevaisuudesta keskustellaan 9.5.2021, jolloin Suomessa vietetään äitienpäivää.
Tässä oma ehdotukseni jo nyt, koska äitienpäivänä keskitytään tärkeimpiin asioihin.
Kiitos mahdollisuudesta osallistua keskusteluun. Tässä on kolme aihetta, jotka liittyvät oheiseen mobiiliflaijeriin.
Toivon Teidän yhdessä pääministeri Marinin kanssa kertovan meille tavan ja tolkun suomalaisille seuraavat asiat.
1. Miten syvällä EU-liittovaltion rakenteissa jo olemme? Mihin perustuen ja miksi?
2. Minkälaisiin EU-liittovaltiorakenteisiin sekä millä aikataululla, Te haluatte Suomen ja suomalaisten puolesta edetä? Ja mihin sitten taas ei.
3. Lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva ovat kuuluneet kansallisen toimivallan alle.
Nopeutuisivatko vuosikymmenien ajan päättäjiemme tiedossa olleiden ongelmakohtien korjaaminen ja korvaaminen, jos kyseiset asiakokonaisuudet siirrettäisiin Suomesta 2020-luvulla Euroopan unionin toimivallan alle?
Hyvää Euroopan tulevaisuuskonferenssia, joissa tekoja tarvitaan jo tänään. Yli erilaisten raja-aitojen.
Suomen omien; pitkään päättäjien tiedossa olleiden, ongelmakohtien ratkaisemisella on helppoa näyttää muille maille esimerkkiä.
Kaikkien tavan ja tolkun suomalaisten äänten kuuluviin saaminen on mielestäni tärkeä asia. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin.
* * * *
Tässä mukaan mobiiliflaijeri, jonka latasin tuohon TP facebook keskusteluun.
Suomen itsenäisyysprosentti 2020-luvulla?
Julkaistu: 6 joulukuun, 2020 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
SISÄLLYSLUETTELO
Perussuomalaiset (2.0) hytkyttävät vaikenemisen muureja
Uskaltaako Timo Soini enää jytkyttää?
EU:sta erolla uhkaamisella Suomen oikeusvaltion perusta kuntoon
Kenen asialla on ”Suomalaisten puhemies Euroopassa”?
Kokoomuskin on huolestunut EU-integraation syvenemisestä!
Suomalainen demokratia tehohoitovaiheessa
Itsenäisyyspäivän 6.12.2020 aiheisiin liittyviä artikkeleita
Kuntavaalien aiheiden kerrotään olevan kaikkein lähimpänä äänestäjiä. Kuitenkin yli 40 prosenttia äänioikeutetuista jättää kuntavaaleissa äänestämättä.
Näin kävi myös vuoden 2017 kuntavaaleissa.
Saataisiinko kuntavaaleihin aikaiseksi kunnon pöhinää niin toimien, etteivät kansanedustajat, mepit ja virkamiehet pystyisi asettumaan enää ehdolle? Näin estettäisiin myös heidän loppuun palamisensa, joka johtuu liian useassa eri luottamustehtävässä toimimisessa.
Joskus musiikin saralla osuu ihan tsägällä uusia tuttavuuksia kuunneltavaksi ja katsottavaksi. Kilpailu musiikin saralla on kovaa ja tarjonta laajaa.
Tästä seuraavasta Temple Balls tuttavuudesta on minulla kiittäminen, maarakennusalalla toimivaa, Salaojamestarit nimistä toimijaa instassa, josta bongasin tämän seuraavan kappaleen.
Tämä uusin kappale 16.4.2021 ilmestyvältä Pyromide albumilta on poljennoltaan melkoinen korvamato.
Temple Balls - "Thunder From The North" - Official Music Video - 70 756 katselukertaa per 11.2.2021 • Julkaistu 5.2.2021
Mielenkiinnolla odotan ennakkoon Levykauppa Äxästä tilamaani albumia tarkempaan kuunteluun.
Mielenkiintoiselta tuntuvia uusia bändejä ja perinteistä levykauppaa toimintaa tuen näin toimien mielelläni.
Mielenkiintoista on saada tietää, mitä bändin nimi tarkoittaa? Bändin jäsenten kertomana. ;-)
Temple Balls on kerennyt tekemään jo avausta Japanin markkinoille. Toivotaan, että koronan helpottaessa Temple Ballsin Arctic Metal Beat (AMB) iskee isosti läpi, niin isossa idässä kuin letkeässä lännessä.
Vieläpä niin onnistuen, että bändin pojjaat ja crew pystyvät hankkimaan tekemällään musiikilla elantonsa. Niin pallikkaisessa pohjoisessa ja eroottisessa etelässä.
Silloin voitanee sanoa, että maailmalla tunnetaan musiikillisesti 2020-luvun pohjoisen jingle bells kuin arktisen dingle balls.
Sen jälkeen lainaus kafkamaisen uutisen kohdasta, josta annan vinkkiä kaikille samassa tilanteessa oleville. Kyse on oman tapauksen asianomaisjulkisten tietojen saamisesta omaan käyttöön, kun lääketieteellisiä seikkoja sisältävä korvauspäätös on tullut tietoosi. Hylkäävänä tai osittain hyväksyttynä.
Lainaus alkaa.
Nähdään työkykyisenä Bäckman on hakenut työkyvyttömyyseläkettä useita kertoja. Yle sai nähtäväksi viimeisimmän Kelan päätöksen. Siinä todetaan, että Bäckmanille ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, koska ei ole tarpeeksi tutkimuksiin perustuvaa näyttöä sairauden aiheuttamasta ongelmasta, vaivasta tai kivusta.
Lisäksi Kelan mielestä on epäselvää, miksi Bäckman tarvitsee nivel- ja sidekudossairauden perusteella pyörätuolia.
Maarit Bäckman avustajakoiransa Ollin kanssa
Maarit Bäckman avustajakoiransa Ollin kanssa. Koira esimerkiksi huomaa, jos Bäckman on saamassa kipukohtauksen ja varoittaa häntä siitä. Pyry Sarkiola / Yle
Bäckman nähdään siis Kelan silmissä työkykyisenä.
Yle sai nähtäväksi myös kaksitoista lääkäreiden lausuntoa, joissa sanotaan Bäckmanin olevan työkyvytön.
Bäckman odottaa jälleen päätöstä uudesta työkyvyttömyyseläkehakemuksesta.
– Onko kukaan lukenut kunnolla papereitani? Olen liian nuori ja minulla on liian harvinainen sairaus. Niin kauan kun Kelan ei tarvitse nähdä minua, he istuvat siellä omassa kopissaan ja voivat vain sulkea silmänsä.
Työkyvyttömyyseläkkeisiin perehtynyt Kelan tutkija Riku Perhoniemi sanoo, että hylkäysprosentti työkyvyttömyyseläkkeissä on noussut.
Harva hakijoista palaa Perhoniemen mukaan enää työelämään. Vuorottelu eri etuuksilla (siirryt toiseen palveluun) on tavallista hylkäävien päätösten jälkeen.
– Seuraavien vuosien aikana hakija saattaa vuorotella työttömyysetuudella ja sairauspäivärahalla. Tai sitten dokumentit ovat parempia ja hakija saa uudella hakemuksella eläkkeen.
Lainaus loppuu.
KIRJALLINEN TIETOPYYNTÖ
Tässä kohtaa kannattaa mielestäni aina laittaa vireille kirjallinen tietopyyntö Kelalle. Ensin mallipohja kuvana ja sitten tekstinä.
Sitten mallipohja tekstinä.
Lähettäjän etu- ja sukunimi
Katuosoite
Postinumero Postitoimipaikka
Puhelinnumero
Sotu-tunnus
Kela
PL 10
00056 KELA
(Tarkista osoite saamastasi päätöksestä)
TIETOPYYNTÖ: ASIANOMAISJULKISET TIEDOT KÄYTTÖÖNI
Pyydän käyttööni, Kelan hylkäävästä kuntoutuspäätöksestä/sairauspäivärahapäätöksestä/työkyvyttömyyseläkepäätöksestä, jonka Kelan päivämäärä on ____/____ 20___, seuraavat asianomaisjulkiset tiedot:
1. Lääketieteellisten seikkojen käsittelyyn, Kelassa osallistuneen asiantuntijalääkärin nimitiedot, hänen erikoisalansa ja erityispätevyytensä.
Kyseiset asiantuntijalääkärin tiedot ovat julkisia, korkeimman hallinto-oikeuden vakuutuslääkäreitä ja julkisen vallankäyttöä koskevan vuosikirjapäätöksen KHO:2014:83 mukaisesti.
2. Kyseiseen hylkäävän päätökseen liittyvänä kopion, Kelan korvauskäsittelijän ja asiantuntijalääkärin merkinnöistä, jota kutsutaan lääkärikäsittelymuistioksi. Sen asianomaisjulkisuudesta on Kelan ylilääkäri Janne Leinonen todennut seuraavaa.
”Vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin kannanotto ei ole lääkärinlausunto vaan arvio, joka on tarkoitettu ensisijaisesti vakuutuslaitoksen sisäiseen käyttöön, ratkaisijan avuksi. Vakuutetun on kuitenkin mahdollista saada se itselleen.”
Lähde: Päivän Lehti 12.6.2020 – Kelan ylilääkäri Janne Leinonen
”Vakuutuslääkäreitä ohjaavat samat eettiset periaatteet kuin hoitavia lääkäreitä”
Toivon, että postitatte pyytämäni tiedot käyttööni ensitilassa, jotta pääsen tekemään paremmin perusteltua valitusta tuosta minua koskevasta Kelan päätöksestä.
Ystävällisin terveisin
Paikkakunta ja päivämäärä
Allekirjoitus
Nimen selvennys
Tuo tietopyyntö tulee lähettää kirjallisesti ja todistettavalla tavalla Kelaan.
MUUTAMIA HUOMIOITA ISOSTA KUVASTA
Toivoa sopii, että avoimesta Internetistä löytyvä Kelan Sosiaalivakuutus-lehden pääkirjoituksessa 5/2006 esitelty, Kelan silloisen asiantuntijalääkärin Paavo Rissasen erittäin tarpeelliseksi näkemä "Henkilökohtainen selvitysmies", kuuluu Kelan 2020-luvun palveluvalikoimaan asiakkailleen.
Varsinkin kaikille heille, jotka ovat samassa tilanteessa kuin Maarit Bäckman nyt on.
Sitten viisi yleisen tason huomiota Maarit Bäckmanin tapaukseen:
2. Samoin kannattaa kysyä: kysymys ykkösen henkilöiltä, tästä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä. Miten se vaikuttaa Kelan toimintoihin?
”Vakuutustaistelujen keskelle joutuneille on tärkeää välittää tieto tästä yhdestä työsuhdeturvan ja lakisääteisen vakuutusturvan huonontamisesta yli 40 vuoteen. Tästä toivomme, että kaikki ammattiliitot ovat jo informoineet jäseniään:
o KKO:n antama ennakkopäätös KKO:2006:104 on erittäin merkittävä kaikkien sairastuneiden työntekijöiden lakisääteisen vakuutusturvan kannalta.
o Työsuhde voidaan nyt tämän KKO:n ennakkopäätöksen mukaisesti laillisesti purkaa ilman seuraamuksia, jos työntekijän sairaus on jatkunut yli 12 kuukautta, mutta toisaalta tällä hetkellä voimassa olevien lakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ei tarvitse potilaalle myöntää.” Lähde: Oikeusturvan ajankuva torstaina, joulukuuta 20, 2012 - Tapaturmaeläkkeellä olevien määrä
3. Hylkäävä työkyvyttömyyseläkepäätös tulee perustella Kelaakin koskevan lain mukaan riittävällä tarkkuudella. Vaan toteutuvatko lakiin kirjatut velvoitteet, hylkäävän etuuspäätöksen perustelemisesta, Kelassa 2020-luvulla?
Lähde lainauksille on Finlex – Laki Kansaneläkelaitoksesta 17.8.2001/731
22 § (7.11.2014/875)
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun. Arvio voidaan merkitä asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
22 a § (7.11.2014/875)
Etuuspäätöksen perusteleminen
Etuuspäätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
Mikäli hylkäävän päätöksen perustelut ovat ympäripyöreät, niin valittaminenkaan ei tule tuomaan muutosta tilanteeseen. Ellei vakuutettu pysty viemään hylkäävän päätöksen käsittelyä avoimesti toimivan käräjäoikeuden suullisen käsittelyn sisältävään tuomioistuinkäsittelyyn.
4. Kela kerralla suomalaisen vakuutusalan avoimuuden esikuvaksi?
Näin Kelan ylilääkäri Janne Leinonen:
”Vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin kannanotto ei ole lääkärinlausunto vaan arvio, joka on tarkoitettu ensisijaisesti vakuutuslaitoksen sisäiseen käyttöön, ratkaisijan avuksi. Vakuutetun on kuitenkin mahdollista saada se itselleen.” Lähde: Päivän Lehti 12.6.2020 kello 08:23 - ”Kommentti: Vakuutuslääkäreitä ohjaavat samat eettiset periaatteet kuin hoitavia lääkäreitä”
Toivottavasti Kela julkistaa pikaisesti toimintaohjeet näihin kahteen asiaan.
A. Miten kukin vakuutettu/potilas saa käyttöönsä tuon ylilääkäri Leinosen vakuutetuille lupaamansa arvion?
B. Entä tuleeko arvion tehneen Kelan vakuutuslääkärin, nimitiedot, erikoisalat ja erityispätevyydet samassa lähetyksessä Kelalta pyydetyn arvion kanssa? Vakuutuslääkäritietojen avoimuutta koskevan vuosikirjapäätöksen KHO:2014:83 mukaisesti.
5. Tämä seuraavaan Finanssiala r.y:n artikkeli kannattaa hakea teholukuun:
”Entistä parempia päätöksiä etuuksista”
2.2.2015 kello 9:20 Kari Rissa
”Työkyvyttömyyteen, vammaan tai ammattitautiin liittyvien etuus- ja korvauspäätösten hyvät perustelut ovat ratkaisevan tärkeitä niin vakuutetuille kuin päätöksen tehneelle vakuutuslaitokselle. Oikeus saada perusteltu päätös kuuluu myös kaikkien perusoikeuksiin.”
- -
Hyvä päätös on Hassisen mukaan rakenteeltaan selkeä ja myös hyvin kirjoitettu. "Vakuutuslaitoksissa päätösten kirjoittaminen edellyttää toimivaa yhteistyötä korvauskäsittelijöiden, lakimiesten ja asiantuntijalääkärien kesken."
Harmi vakuutettujen ja potilaiden kannalta on se, että tärkeämpien lakipykälien korjaukset jäivät sosiaali- ja terveysministeriön leikkauspöydälle. Taas kerran. Ihan niin kuin aihetta vuosikymmenten ajan seuranneissa kotikatsomoissa arveltiinkin.
Nuorempien sukupolvien ei tarvitse lähteä nyhjäisemään tyhjästä. Kelaa koskevaksi lähtötilanteeksi kannattaa hakea avoimesta internetistä, esimerkiksi tämä tietopaketti:
Suomen demareiden kulmamies Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä Eero Heinäluoma. Hän tuntee muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa, Suomen 1990-luvun Euroopan unioniin liittymisen kuviot kuin omat taskunsa. Kuten miten ja miksi Suomi liitettiin euroon?
Tiesitkö jo tämän?
Perustuslakiimme vuosina 2007-2011 tehdyt muutokset eli "uudistukset" mahdollistavat Suomen liittämisen, vaikka Afrikan unioniin. Jos vain tuota haluavan hallituksen pokka pitää ja rohkeus riittää.
Siksi kansanäänestys EU-asioista Suomessa 2020-luvulla tulee olemaan kova juttu. Varsinkin, kun ja jos se valmistellaan avoimen sekä laajan yleisen keskustelun kautta. Josta myös tehdään kaikkien saataville kirjauksia ja yhteenvetoja, mitä mieltä eri puolella Suomessa EU-kansanäänestyksestä ollaan ja mihin perustuen?
Euroopan unioniin ja euroon liittyvä kansanäänestys tai useampi; on erittäin kiinnostava aihe kaikille yli 18-vuotiaille ja alle 44-vuotiaille suomalaisille, jotka eivät ole koskaan saaneet ilmaista kantaansa Suomen Euroopan unioniin kuulumisesta ja sen syvyysasteesta.
Kun taas kansanäänestyksen kohderyhmän tarkasteluun otetaan mukaan yli 44-vuotiaat suomalaiset, jotka eivät ole saaneet äänestää euroon kuulumisesta, niin kansanäänestyksen tai useamman tarve on 2020-luvun Suomessa, mitä ilmeisin.
Uutistietojen mukaan perussuomalaisten leiristä lähtöisin oleva kansalaisaloite EU:n elpymispaketista, saavutti vaadittavan 50 000 kannatusilmoituksen rajan muutamassa päivässä ja etenee eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina.
Mielenkiintoista onkin seurata, minkälaisia asioita läpi mennyt kansalaisaloite tuo julkiseen keskusteluun? Entä minkälaisia keskustelun avauksia oppositiopuolueet voivat aiheesta yhteistoimin tuoda EU-kansanäänestystä haluaville ja vastustaville?
Jos säännöllisesti julkaistavan eurobarometrin tuloksiin on luottamista, niin ei sitä tiedä, vaikka 2020-luvun suomalaiset ovat valmiita syvempään valtiotason suhteeseen Euroopan unionissa. Joten reilun pelin hengessä toteutettava kansanäänestys tai useampi tulee tekemään hyvää meille kaikille.
"Kansanäänestys EU:n elpymispaketista?"
- Julkaistu 30 syyskuun, 2020
"Lähiviikot näyttävät sen, että törmääkö kyseinen kansalaisaloite eduskunnan sisäisiin Berliinin muureihin? Tai sinkoutuuko se sihisten ja savuten eduskuntatalon kivisten jättikaltereiden välistä, eduskuntatalon edessä olevalle hiljaisen unohduksen nurmialueelle? Eduskuntatalon kivisistä portaista ja edustan mukulakivistä kimmokkeet toistuviin EU-mielenosoituksiin ottaen. Puolesta ja vastaan."
- -
"Joten toivoa sopii, että tuleville maksajasukupolville suodaan 2020-luvulla kansanäänestyksen mahdollisuus tai useampi EU-tason asioista. Kunhan valmistelut mahdollisille kansanäänestyksille valmistellaan hyvin. Äänestyksen lopputulosten jatkotoimenpiteet kannattanee suunnitella paremmin kuin Iso-Britannian Brexit – erossa näyttää parhaillaan tapahtuvan."
Tärkeintä päättäjien on huomioida se, kun ja jos jonkin kansanäänestyksen tuloksen kautta, Suomi sukeltaa mukaan syvempään EU-liittovaltiorakenteeseen, niin tärkeää on neuvotella ensin valmiiksi se, että kaikkien nykyisten EU-maiden ja eri urheilulajien maajoukkueet saavat jatkaa kisaamistaan entisellään.
Siirtymäajan takarajaksi yhden maajoukkueen tunnuksen alle siirtymisessä, esimerkiksi se vuosi (2058?), kun Suomen viimeinen maksuerä nyt kaavaillusta EU:n elvytyspaketista lankeaa suomalaisille maksuun.
En osaa kreikkaaa, mutta voisiko Kreetalla kehitetty Rakithon käsittely olla avuksi koronavirukseen liittyvien pelkotilojen laukaisemisssa?
Huumori on mielestäni hyvä ase, jos tuota YouTubessa olevaa huumoripläjäystä ei oteta liian tosissaan.
Huumorin avulla on hyvä muistuttaa, että annettuja ohjeita koronavirustartuntojen estämisessä on tärkeää noudattaa.
Käsittääkseni Kreetalle ja Kreikkaan suuntautuvat lomamatkat ovat taas Suomesta mahdollisia. Toivottavasti kaikki lähtee sujumaan hyvin ja matkaajat noudattavat annettuja ohjeistuksia tarkasti.
Lähiviikot sitten näyttävät, miten koronaviruskanta mahdollisesti leviää Kreetalla ja Kreikassa turistien mukana. Varsinkin, kun eri maista tulevat turistit väistämättä kohtaavat lentokentillä ja - koneissa sekä kohteissa hotelleissa, ravintoloissa, baareissa, yökerhoissa ja tavernoissa.
Paikallisten puolesta toivon lämpimästi sitä, että edes loppujakso puolen vuoden turistikaudesta (huhtikuu-lokakuu) sujuu ilman paikallisen väestön koronaan sairastumisten lisääntymistä.
Uutistietojen mukaan, Kreikalla ja Kreetalla ovat koronatartunnat pysyneet hyvin hallinnassa. Jos nyt nykyisen kaltaista koronavirusta pystyy kukaan hallitsemaan.
Mielenkiintoista on myös kuulla se, että jos joku matkavakuutuksen ottanut ja annettuja ohjeita säntillisesti noudattanut suomalainen sairastuu koronaan, niin miten voimassa olevan matkavakuutuksen ehtoja tilanteessa tulkitaan?
"Otsikko naurattaa varmasti monia, joilla on tämän bloggauksen aiheesta omakohtaista kokemusta. Eikä tuossa mitään. Kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin."
Tutustu ja vinkkaa aiheesta kiinnostuneille kavereillesi. Lämmin kiitos avustasi.
Lakihankkeen (STM140:00/2019) lausuntopyynnössä kerrotaan, että lausunnon voivat jättää kaikki lausunnonantamisesta kiinnostuneet. Kunhan se tapahtuu 10.7.2020 mennessä ministeriön lausuntopyynnössä antamaan osoitteeseen!
Asiantuntijatietojen mukaan koronaviruksen aiheuttama tilanne jatkuu vielä pitkään. Kuinka pitkään koronapandemian aiheuttamat tilanteet eri muodoissaan jatkuvat? Sitä ei taida kukaan asiantuntija pystyä ennustamaan. Siksi eri tahtiin koronavirustartunnat eri maanosissa ja maissa leviävät.
Vallan kulisseissa on käynneissä kovat kuhinat. Esimerkiksi talouselämän edustajat lobbaavat omia näkemyksiään poliittisia päätöksiä tekeville. Rajoitusten purkaminen on heidän ykkösprioriteettinsä. Eikä tuossa mitään.
Kyseessä on edunvalvonta eli lobbaus puhtaimmillaan. Onhan talouselämän toimivuus ja työelämään perustuva toimeliaisuus, yksi länsimaisen valtiojärjestyksen ja yhteiskuntarauhan perusta. Kovinta lobbaaminen taitaa olla EU-komissiossa. Ainakin mittasuhteiltaan.
Reilut 7 vuotta sitten näytti hetken siitä, että lobbaamisesta saadaan Suomessakin aikaiseksi, hyvät ja avoimet julkiset keskustelut. Joten toivottavasti 2020-luvulla onnistuu paremmin.
Erilaisten kriisien keskellä valtaa kulloinkin pitävillä on mahdollisuus pyöräyttää isojakin lakihankkeita, niin sanotusti sukkana koriin.
Hämäyksen vai minkä ihmeen takia pitkään Suomeen vireillä ollut lobbarirekisteri on nyt tulossa Suomeen avoimuusrekisterin nimellä! Liekö tuo mitään sanomaton nimike hämännyt isoa yleisöä, koska tätä kirjoittaessani tähän yhteiskunnallisesti erittäin tärkeään ja kaikille avoimeen kyselyyn on tullut vasta 14 vastausta!
Hyvää aiheessa on mielestäni se, että nyt jokainen lobbaamisesta kiinnostunut voi laittaa omat ehdotuksensa kehiin. Otakantaa.fi - palvelusta löytyvä "Kysely avoimuusrekisterivalmistelusta" on avoinna 6.5.2020 asti.
Tuosta kyselystä ja lobbausaiheen isosta kuvasta voit lukea taustaa Suomi 2017 - blogista:
"Avoimuusrekisteri"
- Julkaistu 23 huhtikuun, 2020
by Suomi 2017 - Suomi 2025?
"Suomalaisessa käytännöissä termit avoimuus ja läpinäkyvyys, saattavat erota tosielämän tilanteiden suhteen isostikin. Siksi on tervehdittävä ilolla hallitusohjelmaan kirjattua avoimuusrekisterihanketta, johon kytkeytyvä lainsäädäntöhanke kulkee hallituksen työjonossa oikeusministeriön tunnuksella OM033:00/2019."
Eikä tuossa kaikki.
Suomen lobbauskuvioissa yksi ison haaste ratkaistavaksi tulee tässä:
"Haasteelliseksi näiden asioiden korjaamisen tekee se, että vakuutusyhtiöillä on lonkerot eri kautta suoraan tai välillisesti monissa tahoissa ammattiyhdistysliikkeistä järjestöihin/yhdistyksiin ja eri sijoittajainstituutioihin. Vammautuneiden asiaa eteenpäin vietäessä tulee aina astuneeksi isoille varpaille."
Lähde: Uusi Suomi Puheenvuoro, Timo Kallioja 24.4.2020 - Pohdintaa vakuutuslääkärijärjestelmästä.
Pitäneekö paikkansa, että Helsingissä olevaa jättimäistä ostoskeskusta Mall of Triplaa kutsutaan naisväen suussa lempinimellä Mälli?
Joten voisiko Tampereen uuden mahtiareenan, Uros Liven lempinimi olla Jöpöttäjä? Esimerkiksi tuo Mall of Tripla lempinimi Mälli sointuu paremmin myös savolaisiin leukaperiin.
Joten voisiko kovan kiistelyn kohteeksi joutunut Uros Live olla lempinimeltään Jöpöttäjä? Tai Nöpöttäjä? Tai jokin muu? Ei siis virallisesti, vaan kansalaisten hyväksymänä hellittelynimenä. Ja voihan mahtiareenalla olla useampiakin lempinimiä.
Kova kohu Tampereelle rakenteilla oleva mahtiareenan nimestä varmasti jatkuu. Nyt somessa vellovien tietojen mukaan, kaupunkilehti Turkulainen on järjestänyt nimikilpailun päästääkseen Uros Live – nimestä suivaantuneet tamperelaiset piinasta.
Itse olen sitä mieltä, että eiköhän tuon virallisen nimen kanssa pystytä elämään. Tosin itse kirjoittaisin sanat järjestyksessä Live Uros. Ikään kuin osoituksena tulevasta ja omin silmin kohta koettavasta. Valonheitinten valossa ja kulloisenkin tapahtuman ympärillä olevaa latausta ilmasta haistellen sekä maistellen.
Ja pitäähän se myöntää, että uusi mahtiareena on saanut Uros Live - nimensä takia valtavasti julkisuutta. Ilmaista sellaista. Puolesta ja vastaan.
Joten ei pöllömpi nimi valinta, vaikken tiedäkkään, minkälaista toimintaa kyseisen nimen omistavan yrityksen taakse kytkeytyykään? Ja miten tuo Uros Live-nimi aukeaa ulkomaalaisille kävijöille.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvausasioihin liittyen, Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) kutsuu suomalaisia Helsinkiin. Kyseessä on harvinainen ”Vakuutuslääkärin rooli työtapaturman korvauskäsittelyssä” - yleisöluento 27.1.2020 Tapaturmavakuutuskeskuksen järjestämänä.
Toivottavasti mahdollisimman moni omakohtaista kokemusta omaava pääsee osallistumaan yleisöluennolle. Kuuntelemaan, keskustelemaan ja verkostumaan.
Huomaathan sen, että ilmoittautuminen pitää tehdä 22.1.2020 klo 16.00 mennessä Tapaturmavakuutuskeskuksen nettisivulta löytyvän ilmoittautumislinkin kautta.
Osallistujille tiedoksi, että yleisöluennon lopussa olevaan keskustelua osuuteen liittyviä yleisökysymyksiä kannattaa miettiä etukäteen. Kirjoittaa ne puhtaaksi ja varustaa omilla yhteystiedoilla.
Yleisökeskusteluaikaa on aina rajallisesti ja kaikki eivät pääse kysymään. Näin voitaneen sopia jo näin ennakkoon, että Tapaturmavakuutuskeskus kirjaa ja julkistaa kaikki tilaisuudessa suullisesti sekä kirjallisesti esitetyt ja jätetyt kysymykset. Sekä antaa niihin nettisivuillaan helmikuun 2020 aikana, kirjalliset vastaukset, joihin ohjaavat linkit jaetaan myös Tapaturmavakuutuskeskuksen some-kanavilla.
Näin toimien luottamus vakuutusjärjestelmän hyväksyttävyyttä (legimiteetti) kohtaan saattaa lähteä parantumaan, kun nähdään, että mieltä painaviin kysymyksiin vastataan.
Eikä tuossa kaikki.
Jos aiheen iso kuva kiinnostaa Sinua, niin tässä tulevat Tapaturmavakuutuskeskuksen kutsun mobiiliflaijeriin liittyvät linkit. Ole hyvä.