Suomen demareiden kulmamies Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä Eero Heinäluoma. Hän tuntee muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa, Suomen 1990-luvun Euroopan unioniin liittymisen kuviot kuin omat taskunsa. Kuten miten ja miksi Suomi liitettiin euroon?
Mitkä ovat demareiden kannat EU:iin ja euroon?
Tiesitkö jo tämän?
Perustuslakiimme vuosina 2007-2011 tehdyt muutokset eli "uudistukset" mahdollistavat Suomen liittämisen, vaikka Afrikan unioniin. Jos vain tuota haluavan hallituksen pokka pitää ja rohkeus riittää.
Siksi kansanäänestys EU-asioista Suomessa 2020-luvulla tulee olemaan kova juttu. Varsinkin, kun ja jos se valmistellaan avoimen sekä laajan yleisen keskustelun kautta. Josta myös tehdään kaikkien saataville kirjauksia ja yhteenvetoja, mitä mieltä eri puolella Suomessa EU-kansanäänestyksestä ollaan ja mihin perustuen?
Euroopan unioniin ja euroon liittyvä kansanäänestys tai useampi; on erittäin kiinnostava aihe kaikille yli 18-vuotiaille ja alle 44-vuotiaille suomalaisille, jotka eivät ole koskaan saaneet ilmaista kantaansa Suomen Euroopan unioniin kuulumisesta ja sen syvyysasteesta.
Kun taas kansanäänestyksen kohderyhmän tarkasteluun otetaan mukaan yli 44-vuotiaat suomalaiset, jotka eivät ole saaneet äänestää euroon kuulumisesta, niin kansanäänestyksen tai useamman tarve on 2020-luvun Suomessa, mitä ilmeisin.
Uutistietojen mukaan perussuomalaisten leiristä lähtöisin oleva kansalaisaloite EU:n elpymispaketista, saavutti vaadittavan 50 000 kannatusilmoituksen rajan muutamassa päivässä ja etenee eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina.
Mielenkiintoista onkin seurata, minkälaisia asioita läpi mennyt kansalaisaloite tuo julkiseen keskusteluun? Entä minkälaisia keskustelun avauksia oppositiopuolueet voivat aiheesta yhteistoimin tuoda EU-kansanäänestystä haluaville ja vastustaville?
Jos säännöllisesti julkaistavan eurobarometrin tuloksiin on luottamista, niin ei sitä tiedä, vaikka 2020-luvun suomalaiset ovat valmiita syvempään valtiotason suhteeseen Euroopan unionissa. Joten reilun pelin hengessä toteutettava kansanäänestys tai useampi tulee tekemään hyvää meille kaikille.
"Kansanäänestys EU:n elpymispaketista?"
- Julkaistu 30 syyskuun, 2020
"Lähiviikot näyttävät sen, että törmääkö kyseinen kansalaisaloite eduskunnan sisäisiin Berliinin muureihin? Tai sinkoutuuko se sihisten ja savuten eduskuntatalon kivisten jättikaltereiden välistä, eduskuntatalon edessä olevalle hiljaisen unohduksen nurmialueelle? Eduskuntatalon kivisistä portaista ja edustan mukulakivistä kimmokkeet toistuviin EU-mielenosoituksiin ottaen. Puolesta ja vastaan."
- -
"Joten toivoa sopii, että tuleville maksajasukupolville suodaan 2020-luvulla kansanäänestyksen mahdollisuus tai useampi EU-tason asioista. Kunhan valmistelut mahdollisille kansanäänestyksille valmistellaan hyvin. Äänestyksen lopputulosten jatkotoimenpiteet kannattanee suunnitella paremmin kuin Iso-Britannian Brexit – erossa näyttää parhaillaan tapahtuvan."
Tärkeintä päättäjien on huomioida se, kun ja jos jonkin kansanäänestyksen tuloksen kautta, Suomi sukeltaa mukaan syvempään EU-liittovaltiorakenteeseen, niin tärkeää on neuvotella ensin valmiiksi se, että kaikkien nykyisten EU-maiden ja eri urheilulajien maajoukkueet saavat jatkaa kisaamistaan entisellään.
Siirtymäajan takarajaksi yhden maajoukkueen tunnuksen alle siirtymisessä, esimerkiksi se vuosi (2058?), kun Suomen viimeinen maksuerä nyt kaavaillusta EU:n elvytyspaketista lankeaa suomalaisille maksuun.
En osaa kreikkaaa, mutta voisiko Kreetalla kehitetty Rakithon käsittely olla avuksi koronavirukseen liittyvien pelkotilojen laukaisemisssa?
Rakibustersit tulevat Kreetalta.
Huumori on mielestäni hyvä ase, jos tuota YouTubessa olevaa huumoripläjäystä ei oteta liian tosissaan.
Huumorin avulla on hyvä muistuttaa, että annettuja ohjeita koronavirustartuntojen estämisessä on tärkeää noudattaa.
Käsittääkseni Kreetalle ja Kreikkaan suuntautuvat lomamatkat ovat taas Suomesta mahdollisia. Toivottavasti kaikki lähtee sujumaan hyvin ja matkaajat noudattavat annettuja ohjeistuksia tarkasti.
Lähiviikot sitten näyttävät, miten koronaviruskanta mahdollisesti leviää Kreetalla ja Kreikassa turistien mukana. Varsinkin, kun eri maista tulevat turistit väistämättä kohtaavat lentokentillä ja - koneissa sekä kohteissa hotelleissa, ravintoloissa, baareissa, yökerhoissa ja tavernoissa.
Paikallisten puolesta toivon lämpimästi sitä, että edes loppujakso puolen vuoden turistikaudesta (huhtikuu-lokakuu) sujuu ilman paikallisen väestön koronaan sairastumisten lisääntymistä.
Uutistietojen mukaan, Kreikalla ja Kreetalla ovat koronatartunnat pysyneet hyvin hallinnassa. Jos nyt nykyisen kaltaista koronavirusta pystyy kukaan hallitsemaan.
Mielenkiintoista on myös kuulla se, että jos joku matkavakuutuksen ottanut ja annettuja ohjeita säntillisesti noudattanut suomalainen sairastuu koronaan, niin miten voimassa olevan matkavakuutuksen ehtoja tilanteessa tulkitaan?
"Otsikko naurattaa varmasti monia, joilla on tämän bloggauksen aiheesta omakohtaista kokemusta. Eikä tuossa mitään. Kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin."
Tutustu ja vinkkaa aiheesta kiinnostuneille kavereillesi. Lämmin kiitos avustasi.
Lakihankkeen (STM140:00/2019) lausuntopyynnössä kerrotaan, että lausunnon voivat jättää kaikki lausunnonantamisesta kiinnostuneet. Kunhan se tapahtuu 10.7.2020 mennessä ministeriön lausuntopyynnössä antamaan osoitteeseen!
Asiantuntijatietojen mukaan koronaviruksen aiheuttama tilanne jatkuu vielä pitkään. Kuinka pitkään koronapandemian aiheuttamat tilanteet eri muodoissaan jatkuvat? Sitä ei taida kukaan asiantuntija pystyä ennustamaan. Siksi eri tahtiin koronavirustartunnat eri maanosissa ja maissa leviävät.
Vallan kulisseissa on käynneissä kovat kuhinat. Esimerkiksi talouselämän edustajat lobbaavat omia näkemyksiään poliittisia päätöksiä tekeville. Rajoitusten purkaminen on heidän ykkösprioriteettinsä. Eikä tuossa mitään.
Kyseessä on edunvalvonta eli lobbaus puhtaimmillaan. Onhan talouselämän toimivuus ja työelämään perustuva toimeliaisuus, yksi länsimaisen valtiojärjestyksen ja yhteiskuntarauhan perusta. Kovinta lobbaaminen taitaa olla EU-komissiossa. Ainakin mittasuhteiltaan.
EU:n avoimuusrekisterilainsäädäntö Suomeen 2021?
Reilut 7 vuotta sitten näytti hetken siitä, että lobbaamisesta saadaan Suomessakin aikaiseksi, hyvät ja avoimet julkiset keskustelut. Joten toivottavasti 2020-luvulla onnistuu paremmin.
Erilaisten kriisien keskellä valtaa kulloinkin pitävillä on mahdollisuus pyöräyttää isojakin lakihankkeita, niin sanotusti sukkana koriin.
Hämäyksen vai minkä ihmeen takia pitkään Suomeen vireillä ollut lobbarirekisteri on nyt tulossa Suomeen avoimuusrekisterin nimellä! Liekö tuo mitään sanomaton nimike hämännyt isoa yleisöä, koska tätä kirjoittaessani tähän yhteiskunnallisesti erittäin tärkeään ja kaikille avoimeen kyselyyn on tullut vasta 14 vastausta!
Hyvää aiheessa on mielestäni se, että nyt jokainen lobbaamisesta kiinnostunut voi laittaa omat ehdotuksensa kehiin. Otakantaa.fi - palvelusta löytyvä "Kysely avoimuusrekisterivalmistelusta" on avoinna 6.5.2020 asti.
Tuosta kyselystä ja lobbausaiheen isosta kuvasta voit lukea taustaa Suomi 2017 - blogista:
"Avoimuusrekisteri"
- Julkaistu 23 huhtikuun, 2020
by Suomi 2017 - Suomi 2025?
"Suomalaisessa käytännöissä termit avoimuus ja läpinäkyvyys, saattavat erota tosielämän tilanteiden suhteen isostikin. Siksi on tervehdittävä ilolla hallitusohjelmaan kirjattua avoimuusrekisterihanketta, johon kytkeytyvä lainsäädäntöhanke kulkee hallituksen työjonossa oikeusministeriön tunnuksella OM033:00/2019."
Eikä tuossa kaikki.
Suomen lobbauskuvioissa yksi ison haaste ratkaistavaksi tulee tässä:
"Haasteelliseksi näiden asioiden korjaamisen tekee se, että vakuutusyhtiöillä on lonkerot eri kautta suoraan tai välillisesti monissa tahoissa ammattiyhdistysliikkeistä järjestöihin/yhdistyksiin ja eri sijoittajainstituutioihin. Vammautuneiden asiaa eteenpäin vietäessä tulee aina astuneeksi isoille varpaille."
Lähde: Uusi Suomi Puheenvuoro, Timo Kallioja 24.4.2020 - Pohdintaa vakuutuslääkärijärjestelmästä.
Pitäneekö paikkansa, että Helsingissä olevaa jättimäistä ostoskeskusta Mall of Triplaa kutsutaan naisväen suussa lempinimellä Mälli?
Joten voisiko Tampereen uuden mahtiareenan, Uros Liven lempinimi olla Jöpöttäjä? Esimerkiksi tuo Mall of Tripla lempinimi Mälli sointuu paremmin myös savolaisiin leukaperiin.
Joten voisiko kovan kiistelyn kohteeksi joutunut Uros Live olla lempinimeltään Jöpöttäjä? Tai Nöpöttäjä? Tai jokin muu? Ei siis virallisesti, vaan kansalaisten hyväksymänä hellittelynimenä. Ja voihan mahtiareenalla olla useampiakin lempinimiä.
Kyllä kansa jonkin lempinimen keksii.
Kova kohu Tampereelle rakenteilla oleva mahtiareenan nimestä varmasti jatkuu. Nyt somessa vellovien tietojen mukaan, kaupunkilehti Turkulainen on järjestänyt nimikilpailun päästääkseen Uros Live – nimestä suivaantuneet tamperelaiset piinasta.
Itse olen sitä mieltä, että eiköhän tuon virallisen nimen kanssa pystytä elämään. Tosin itse kirjoittaisin sanat järjestyksessä Live Uros. Ikään kuin osoituksena tulevasta ja omin silmin kohta koettavasta. Valonheitinten valossa ja kulloisenkin tapahtuman ympärillä olevaa latausta ilmasta haistellen sekä maistellen.
Ja pitäähän se myöntää, että uusi mahtiareena on saanut Uros Live - nimensä takia valtavasti julkisuutta. Ilmaista sellaista. Puolesta ja vastaan.
Joten ei pöllömpi nimi valinta, vaikken tiedäkkään, minkälaista toimintaa kyseisen nimen omistavan yrityksen taakse kytkeytyykään? Ja miten tuo Uros Live-nimi aukeaa ulkomaalaisille kävijöille.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvausasioihin liittyen, Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) kutsuu suomalaisia Helsinkiin. Kyseessä on harvinainen ”Vakuutuslääkärin rooli työtapaturman korvauskäsittelyssä” - yleisöluento 27.1.2020 Tapaturmavakuutuskeskuksen järjestämänä.
Vakuutuslääkärin rooli työtapaturman korvauskäsittelyssä
Toivottavasti mahdollisimman moni omakohtaista kokemusta omaava pääsee osallistumaan yleisöluennolle. Kuuntelemaan, keskustelemaan ja verkostumaan.
Huomaathan sen, että ilmoittautuminen pitää tehdä 22.1.2020 klo 16.00 mennessä Tapaturmavakuutuskeskuksen nettisivulta löytyvän ilmoittautumislinkin kautta.
Osallistujille tiedoksi, että yleisöluennon lopussa olevaan keskustelua osuuteen liittyviä yleisökysymyksiä kannattaa miettiä etukäteen. Kirjoittaa ne puhtaaksi ja varustaa omilla yhteystiedoilla.
Yleisökeskusteluaikaa on aina rajallisesti ja kaikki eivät pääse kysymään. Näin voitaneen sopia jo näin ennakkoon, että Tapaturmavakuutuskeskus kirjaa ja julkistaa kaikki tilaisuudessa suullisesti sekä kirjallisesti esitetyt ja jätetyt kysymykset. Sekä antaa niihin nettisivuillaan helmikuun 2020 aikana, kirjalliset vastaukset, joihin ohjaavat linkit jaetaan myös Tapaturmavakuutuskeskuksen some-kanavilla.
Näin toimien luottamus vakuutusjärjestelmän hyväksyttävyyttä (legimiteetti) kohtaan saattaa lähteä parantumaan, kun nähdään, että mieltä painaviin kysymyksiin vastataan.
Eikä tuossa kaikki.
Jos aiheen iso kuva kiinnostaa Sinua, niin tässä tulevat Tapaturmavakuutuskeskuksen kutsun mobiiliflaijeriin liittyvät linkit. Ole hyvä.
Elämäni ensimmäisessä mielenosoituksessa 1970-luvulla; olin yhtenä monista jalkapallon harrastajista marssimassa Amiskan mäeltä kaupungintalolle. Mielenosoituksen aiheena ja mielenosoittajien vaatimuksena oli saada Kuopioon pelkästään jalkapallolle pyhitetty ja lajin luonteelle sopiva sisähalli talviajaksi. Ei onnistunut tuolloin, kun ei ollut rahaa jäi päättäjien vastaukseksi.
Paljon on vettä virrannut Kallavedessä ja jalkapalloja hävinnyt erilaisten kenttien pöpelikköihin, koska 1970- ja 1980 - luvuilla maaliverkot olivat maalikehikoissa vain ennen virallisia otteluita.
Nyt Kuopiossa juhlitaan ansaitusti jalkapallon Suomen Mestaruutta 2019, josta seuraava kuvakaappaus.
Lämpimät onnittelut joukkueelle ja taustavoimille.
Tämän vuoden mestaruusjuhlat jatkuvat ainakin viikon ajan. On se verran kova juttu Kuopiossa.
Suurin muutos jalkapallon pelaamiseen on tullut vuosikymmenten aikana siitä, että myös Suomessa on siirrytty entistä enemmän puoli- ja kokoammattilaisuuteen. Kuten esimerkiksi jääkiekossa on tehty menestyksekkäästi jo muutamien vuosikymmenten ajan.
Ja tässä tullaan tämän kirjoitukseni pääpointtiin. Aiemmin kuopiolaisessa jalkapallossa yritettiin pärjätä seurojen rahankeruulla, kuten bingot. Tai sitten kuopiolaisten ja Pohjois-Savon yritysten tukirahoilla.
Ja niin kuin kaikki jalkapalloseuratoiminnan ytimessä mukana olleet tietävät, niin varojen keruu jalkapalloseuran toiminnasta kertyvien kustannusten peittämiseen on haasteellista. Lajikirjon kasvettua myös Kuopiossa se on varmasti entistä haastavampaa.
Niin kuin joukkuelajien harrastajien keskuudessa tiedetään hyvin, niin isotkaan rahalliset satsaukset eivät kanna hedelmää, jos kaikki palaset eivät loksahda kohdalleen. Varsinkaan joukkueen henkiseen virkeystilaan liittyvät.
Tätä seuraavaa Kupsissa kesällä tapahtunutta kuviota ihmetteli varmasti moni muukin, joten nyt tapahtuneen ymmärtää paremmin:
– Olen erittäin iloinen koko Kuopion, fanien ja etenkin Ari Lahden puolesta. Lahti on satsannut seuraan valtavasti.
Armstrong liittyi KuPSin valmennusryhmään kesken kauden päävalmentaja Jani Honkavaaran pyynnöstä.
Honkavaara luonnollisesti vastasi joukkueesta ja oli joukkueen suuri tekijä, mutta hän sai toivomaansa apua kokeneelta Armstrongilta.
Honkavaara kehuikin mestaruuden jälkeen taitoa ja ilmapiiriä, joita Armstrong toi KuPSiin.
– Keke oli se puuttuva palanen: se miten hän tuli ja otti kaikki huomioon. Hän on ollut ilopilleri ja heittänyt sellaista ”läppää”, että me muut olemme tunteneet itsemme hänen rinnallaan vanhoiksi, Honkavaara sanoi hymyillen.
Lähde: Ilta-Sanomat 19.10.2019 - Kuvat: Keith Armstrong teki yllättävän liikkeen, kun KuPS juhli mestaruuttaan – näin hän selitti temppuaan
Ja savolaiseen spekulointiin kuuluvana, saattaahan se olla niin, että tuossa Ilta-Sanomien jutussa on Kupsin seuraava päävalmentaja, joka jatkaa tutussa kaupungissa menestyksekästä työtään ammattivalmentajana?
Nimittäin Kupsin ja hopealle jääneen FC Interin menestystekijä on varmasti ollut se, että toiminnan rahoittamisessa on ollut pääroolissa yksi iso lompakko, jolloin päätäntävalta on ollut tarvittaessa nopealiikkeistä. Toki tarkkaava korva, luottamuksen jakaminen ja tunneälyyn pohjautuva mieli ovat tärkeitä päärahoittajan roolissa menestymiselle. Kuin myös riittävän matkan päässä pysyminen ruohonjuuritason päivittäisestä toiminnasta.
Yksi merkittävä muutos vuosikymmenten takaiseen menoon on ollut se, että Kupsinkin toiminnassa taustatoiminnot on yhtiöitetty ja vastuutehtäviä hoidetaan päätoimisesti. Tässä on myös yksi tärkeä menestystekijä, jota ei vielä 1900-luvulla suomalaisessa jalkapallossa ollut.
"Veikkausliigassa pelaava Kuopion Palloseura on hankkinut uuden urheilutoimenjohtajan. Jonne Lindblom aloittaa työt kuopiolaisseurassa. Hän on toiminut kymmenen vuotta pelaaja-agenttina ja siirtyy nyt työskentelemään seuratoiminnan puolelle menestyvän Veikkausliigaseuran palvelukseen."Lähde: Kupsin verkkosivut 26.09.2019 - Veikkausliigassa pelaavalle Kuopion Palloseuralle uusi urheilutoimenjohtaja
Aiemminhan Suomessa jalkapallojoukkueita pyrittiin rakentamaan oman seuran junioreista ja kaupungin tai maakunnan pojista. Irtonaista rahaa ei ollut koskaan liikaa. Tiedot kehityskelpoisista pelaajista liikkuivat viidakkoradion kautta. Suomens sisällä pelaajien liikkuvuus oli pientä, koska seurojen määräämät siirtokorvaukset eivät olleet monestikkaan järjellisiä. Eikä myöskään suhteessa pelaajien uusien seurojen maksukykyyn. Joten moni pelaajista lopetti ylemmillä sarjatasoilla pelaamisen ja siirtyi alemmille tasoille tai puulaakifutikseen, jossa siirtokorvaukseen karanteeneja ei voitu asettaa. Taisipa se johtaa yhden legendaarisen kuopiolaisen jalkapalloseuran, Jesp PK:n perustamiseen vuonna 1981.
Sitten takaisin vuoden 2019 tilanteisiin.
Joten Kupsinkin mestaruusjoukkuueen rakenne on seurausta siitä, että jalkapalloilijoiden työmarkkinat ovat totaalin globaalit. Kiitos siitä taas kuuluu belgialaiselle jalkapalloilijalle Jean-Marc Bosmanille, joka jaksoi taistella vuonna 1990 käynnistyneen siirtokorvausriidan EU-tuomioistuimeen asti, jossa voitto jalkapalloilijoiden vapaalle liikkuville julistettiin 15.12.1995. EU:n yhden pääpilareista; vapaan työvoiman liikkuvuuden perusteella.
Ennen tuota Bosman päätöstä vallalla oli ollut esimerkiksi se, että jalkapallossa joukkueet saivat nimetä kokoonpanoon vain kolme ulkomaalaispelaajaa. Tietojen lähde on Wikipedian "Bosman-sääntö" - artikkeli.
Sitten vielä Kupsin ja suomalaisen jalkapallon ydinpointteihin kolmen lehtiartikkelin lainauksen muodossa. Raha tarvitaan aina, mutta miten hankittuna ja mihin:
1. Helsingin Sanomat 19.10.2019 "KuPS ei olisi mestari tänään ilman pankkiiri Lahden rahoja, ilman omia kasvatteja, joista on kasvanut runkopelaajia joukkueeseen ja ilman päävalmentajaa Jani Honkavaaraa, joka kouliintui päävalmentajaksi HIFK:ssa ja jatkoi kehittymistään KuPSissa.
Ari Lahti sanoi HS:lle, että hän on omistajana laittanut seuraan omaa rahaa seuraan 6-7 miljoonaa euroa. Viimeinkin panostetuilla rahoilla tuli jättipotti.
Lahden mukaan mestaruudesta ei olisi voinut unelmoida realistisesti vuonna 1998, jolloin hän meni mukaan KuPSin tai toimintaan tai edes vuonna 2006, jolloin hän otti omistajuuden.
”Silloin sanoin, että tavoitteeni on, että Kuopiossa pelataan säännöllisesti europelejä. Sille naurettiin”, Ari Lahti sanoi HS:lle taannoin.
Lahti muisteli, että vuonna 2010 KuPSissa päätettiin, että vuonna 2018 seura voittaisi mestaruuden. Mestaruus on Lahden mukaan osa jatkumoa ja hyvää työtä, jota seurassa on tehty pitkään." Lähde: Ari Virtanen HS - Pankkiirin miljoonilla tuli viimein jättipotti Kuopiossa, ja KuPS juhlii mestaruutta – omistajan visioille naurettiin viime vuosikymmenellä.
2. Talouselämä 19.10.2019: Vaikka EM-hanke voi vielä kääntyä perinteiseksi läheltä piti -tilanteeksi, Islannin esimerkki on osoittanut, että pienelläkin Pohjoismaalla voi pysyä pallo hallussa.
Antti Rinteen hallitus onkin viisaasti kääntänyt katseensa napapiirille ja kirjannut hallitusohjelmaan tavoitteen siitä, että niin sanottu Islannin malli otetaan käyttöön Suomessakin.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että lapset kuskataan suoraan koulusta jalkapallotreeneihin ja edelleen illan suussa kotiin.
Tiukat kotiintuloajat pitävät huolen siitä, ettei nuoriso luiskahda potkulautailun, tähtitieteen tai muiden epäterveiden harrastusten pariin.
Jalkapalloväki odottaa DDR:n... siis Islannin mallin käyttöönottoa jo innoissaan.
Matka kansakunnan ykköslajiksi on kuitenkin pitkä. Kun jalkapallon Veikkausliigan pelejä seuraa paikan päällä keskimäärin 2 500 katsojaa, jääkiekkoliigassa määrä on melkein kaksinkertainen, vaikka otteluita on tuplasti.
Ilman mesenaatteja ei suomalaisessa jalkapallossa tulevaisuudessakaan pitkälle potkita.
Lähde: Mikko Metsämäki (Kirjoittaja on Kupsin kasvatteja) Kolumni: Islannin mallilla menestykseen – Jalkapallon Suomen mestaruuden voittaa savolainen pankkiiri tai länsirannikkolainen laivanvarustaja
3. Kauppalehti 2.4.2019: ”Veikkausliigan voitto merkitsisi miljoonaa euroa, europelit noin 200 000 euroa.”
”Suurin tavoite on palauttaa tekemiseemme uskottavuutta, mutta myös elämyksellisyyttä tapahtumiin esimerkiksi led-mainonnan kautta”, Sarajärvi sanoo ja kertoo yhtiön investoineen järjestelmään 700 000 euroa.
Sarajärvi näyttää viisivuotisstrategiaa, jossa vilahtelee samoja sanoja: uskottavuus, elämyksellisyys, pelaajapolku.
”On epätodennäköistä, että kaikki menee pieleen. Sekin on harvinaista, että kaikki onnistuu. Pyrimme siihen, että jatkossa meitä on vaikeampi haavoittaa. Silloin on myös todennäköisempää saavuttaa menestystä – taloudellisesti ja urheilullisesti – kun teemme asioita systemaattisesti. Voimme voittaa yksittäisiä otteluita tai pelata hyvän kauden, mutta viisi hyvää kautta putkeen vaatii jo onnistunutta suorittamista”, Sarajärvi toteaa.
Lähde: Pasi Lehtinen Kauppalehti, Miljoonavelkainen SJK tahtoo uskottavuutensa takaisin ilman mesenaatteja: ”On tähän rahaakin laitettu”
Eli haasteita kuopiolaisessa ja suomalaisessa jalkapallossa piisaa. Varsinkin rahoituksen osalta. Toivottavasti mesenaatit eivät polta itseään loppuun ja saavat jollain aikavälillä sijoittamaansa rahaa takaisin päin.
Upeaa olisi myös se, että kuopiolaisen ja suomalaisen jalkapallon eteen töitä tehneet ja tekevät voivat vaihtaa tietoa entistä avoimemmin, koska menestys on tiettyjen treenimäärien ja rahallisten sijoitusmäärien jälkeen henkimaailman asioita, joka edellyttää, että perusasiat - ja asenteet ovat kaikilla ruohonjuuritason toimintaan osallistuvilla kunnossa.
Näin osuvasti homman kiteyttää Liverpoolin päävalmentaja Jürgen Klopp:
"“You want to be a serious player?
You have to be a serious person”
Sleep enough
Train hard
Eat the right things
Drink the right things
Be lucky
Joten juhlat Kuopiossa jatkukoot. Nyt on kaikki loksahtanut Kupsin toiminnoissa viimein kohdilleen ja etenkin tämän vuoden pelaajat sekä kaikki kannattajat ovat juhlansa ansainneet.
Toivottavasti myös SJK saa toimintansa viimein paremmin jengoilleen. Rahalliset satsaukset ovat ainakin olleet tuon Kauppalehden uutisen mukaan todella isoja, joten harjoittelu- ja pelaamisolosuhteista menestys ei tule jäämään kiinni. Kunhan uutena päävalmentajana Jani Honkavaara saa toiminta-aikaa sen kolme vuotta, kuten Kupsissa.
Sillä on upeaa, että menestystä tulee pitkäkestoiseti myös Helsingin ulkopuolelle. Ja myös kaikista ulkomailta Suomeen ammatikseen pelaamaan tulleista huolehditaan työmarkkinoiden yhteiseksi sovittujen pelisääntöjen mukaan. Toiveikas hymiö.
Tuohon otsikon kysymykseen ei ole vielä saatu vastausta, koska vakuutuslääkärit ottavat edelleen kuuliaisesti, toki tuhtia rahakorvausta vastaan, vakuutuslakimiehille kuuluvia julkisuuden iskuja vastaan.
Nuoremmat sukupolvet myös Kelassa johtopaikoille.
Ensin annos virallista todellisuutta.
"Mitä vakuutuslääkäri tekee?"
Lähde: 10.10.2019 Elämässä - Media Kelan asiakkaille.
"Vakuutuslääkäritoimintaan tarvitaan lisää yhteistyötä ja avoimuutta, sanoo Kelan uusi johtava ylilääkäri Janne Leinonen."
- -
"Miten vakuutuslääkäritoimintaa on tarkoitus kehittää lähitulevaisuudessa?
Eduskunta hylkäsi äskettäin kansalaisaloitteen ”vakuutuslääkäreiden mielivallan lopettamisesta”. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa vakuutuslääkäritoiminnasta selvityksen eduskunnalle. Vakuutuslääkäritoimintaan tarvitaan yleisesti lisää koulutusta, yhteistyötä ja avoimuutta.
Joitain hyödyllisiä, uusia työkaluja on tulossa toiminnan tueksi. Ja vakuutuslääketieteen tuleva professuuri tuo toivottavasti lisää kotimaista tutkimustietoa ja osaamista."
Varsinkin, jos aiheen iso kuva kiinnostaa Sinua, niin tässä katu- ja ruohonjuuritason tietopaketti käyttöösi:
"Kelan vakuutuslääkärit 2019 –"
Julkaistu lokakuu 10, 2019
"Nuoremmat sukupolvet nousevat entistä enemmän myös vakuutusalan kärkipaikoille. Kelan uusi (vakuutus)ylilääkäri nimettiin 12.8.2019. Tuoko; monenlaisia tunteita toimillaan potilaiden/vakuutettujen joukossa herättänyt, ylilääkäri Janne Leinonen Kelan vakuutuslääkäritoimintaan sen läpinäkyvyyden, jota Kelan toimintaan on kaivattu vuosikymmenten ajan?"
- -
"Kelan uusin pääjohtaja valitaan uutistietojen mukaan lähiviikkojen aikana. Jos prosessi sujuu ennakoidusti, niin tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimittää Kelan uusimman pääjohtajan virkaansa marraskuun 2019 alussa. Säilyttääkö keskustan ekosysteemi ikiaikaisen Kelan pääjohtaja paikan itsellään?
SISÄLLYSLUETTELO
Katsaus Kelan lähihistoriaan
Ministerin outo vastaus Kelan asiantuntijalääkäreistä
Lääkärinlausuntojen ja -lomakkeiden ”uudistaminen”
Kho:n päätöksen (2014:83) noudattamatta jättämisestä"
Vakuutuslääketiede on itseasiassa valtaosin juridiikkaa, jolloin suurinta päätösvaltaa Kelankin korvauspäätöksissä käyttävät vakuutuslääkäreiden takaa löytyvät vakuutuslakimiehet. Toivottavasti heidätkin saadaan viimein pitkäkestoiseen päivänvaloon kertomaan omasta työstään vakuutuslääkäreiden ohjaajina.
"Pyöreään pöytään myös vakuutuslakimiehet"
Julkaistu lokakuu 13, 2017
"Toivotaan, että tähän uuteen ja vakuutuslääkärien rooleista käytävän keskustelun kärkeen nostetaan potilaan/vakuutetun valinnanvapaus olla menemättä, tietämättään myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle."
Sukupuolittuneista ammattinimikkeistä on hyvä pikku hiljaa päästä eroon. Kunhan asiaan saadaan myös virallisen Suomen päätökset perusteluineen.
Uskaltaisiko puolueeksi muuttumassa oleva Liike Nyt tarttua rohkeasti aiheeseen? Nyt eduskunnan puhemies - tehtävänimike rohkeasti käsittelyyn, jolloin uutiskynnyksen ylittäminen on takuuvarmaa. Sitten Liike Nyt voi edetä hieman kevyempiin ammattinimikkeisiin, kuten sähkömies, kirvesmies, putkimies ja järjestysmies.
Ensin ihmetystä viime viikkoina uutisvirrassa vilahtaneeseen oikeusasiavaltuutettuun. Tämän 3.10.2017 Suomen Tietotoimiston (STT) nimiin kirjatun uutistiedon valossa oikeusasiavaltuutettu on Aamulehden tekemä linjapäätös:
”Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiavaltuutettu ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo muun muassa hallituksen virkatoimien laillisuutta.
Aamulehti on päättänyt välttää sukupuolittuneita, mies-päätteisiä sanoja ammateista ja tehtävistä. Siksi teksteissämme voi esiintyä totutusta poikkeavia ilmaisuja.”
Ja sama uutinen mobiiliflaijerimuodossa.
Kaikki sukupuolittuneet nimikkeet uusiksi!
Eikä tuossa Aamulehden linjapäätöksessä mitään, kunhan sen käyttöperuste vain mainitaan jokaisen oikeusvaltuutettu - sanan sisältävän uutisen lopussa. Ainakin näin ensi alkuun, kunnes uudet tehtävänimikkeet ovat lyöneet itsensä läpi myös suomalaisten arkielämässä.
Varsinkin, kun tuon Tampereen 2019 nälkälakko uutisoinnin yhteydessä muutkin tiedotusvälineet ovat ruvenneet käyttämään eduskunnan oikeusvaltuutettua, eduskunnan oikeusasiamiehen sijaan.
Vai onko Aamulehden ja sitä kautta Lännen Median, tarkoituksena kenties herättää hämmennystä käytössä olevien ammattinimikkeiden suhteen ja sitten värikästä julkista keskustelua, joka lopulta johtaa konkreettisiin korjauksiin -mies päätteisissä ammattinimikkeissä? Kuten Suomi 2017 verkoston ehdotuksena eduskunnan puhemies voisi jatkossa olla esimerkiksi eduskunnan puheenvuoro-ohjaaja (EPO).
Uuden hallituksen ja eduskunnan 100 päivän kuhertelu- eli tutustumisaika on ohitse. Upeaa huomata, että nuoremmat sukupolvet ovat hereillä. Muuten höplästä veto jatkuu ja yleisen elämän kokemuksen kerryttävän näkemykseni mukaan pahenee.
Tässä mobiiliflaijerissa on sosiaalisen median tietojen mukaan ainakin miljoonaa äänestäjää kiinnostava asiakokonaisuus.
Mitä mieltä puheenjohtaja Li Andersson on asian tärkeydestä?
Lakisääteisiiin sosiaalivakuutuksiin ja sosiaaliturvaan liittyvissä vaalilupauksissa kaikki eduskuntapuolueet tuntuvat vuorollaan "pettävän".
Vasemmistoliitto on näin maallikon näkökulmasta mielenkiintoinen toimija. Avainkysymys lienee tässäkin kohtaa se, että uskaltaako ja saako puolueen nuorempi sukupolvi olla sitä vastaan, minkä puolueen vanhemmat sukupolvet ovat olleet asiakirjatietojen mukaan hyväksymässä?
Joten kohteliaimmin tähän Potilas- ja sosiaaliapu ry:n puheenjohtaja Nico Ojalan nostamaan aiheeseen liittyen.
Lienee hyvä tuntea vasemmistoliiton lähihistoriaa? Tässä kohta seuraavassa bloggauksesssa siirtymää Lipposen I hallituksen toimiin ja käynnistysvaiheeseen.
Avainkysymyksiä ovat vuonna 2019 edelleen:
1. Kenellä todellinen valta Suomessa on?
2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen?
3. Miten samojen organisaatioiden henkilöt voivat olla käyttämässä, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?
Lipposen I hallituksen hallituspuolueet olivat:
SDP
Kokoomus
RKP
Vasemmistoliitto
Vihreät
Tässä tietopaketti kyseiseen hallitukseen liittyen:
"Huomenlahja helvetistä"
Julkaistu helmikuu 23, 2016
by Suomi 2017 - Suomi 2025?
"Kaikessa hiljaisuudessa. Ohi hallitusohjelmien. Laillisuusvalvojien ja tiedotusvälineiden ummistaessa silmänsä. Sopimus- ja hyvinvointiyhteiskuntamme on paljastunut monille suomalaisille; kafkamaiseksi kyykytyskoneistoksi. Joka perustuu sellaiseen korporatismiin, joka on päässyt pienen piirin sopimuksilla laajentumaan fasistiseksi järjestelmäksi. Kenenkään uskaltamatta kyseenalaistaa mafiamaista toimintaa.
SISÄLLYSLUETTELO
Korporaatioiden yhteiskuntasopimusneuvottelut 2015-2016
Ratkaisijan rooleissa: P. Lipponen 1995 ja L. Ihalainen 2016
Nelikantainen toimintamalli vakuutusalalla
Tarvitaan täysremontti – pintaremontin sijaan
Suomi pohjoismaiseksi oikeusvaltioksi 2016 vai 2017?
Sampo-konserni korporatismikoneiston hyödyntäjänä
Huomenlahja helvetistä vaikuttavuudet 2016"
Tuon mobiiliflaijerin avoimen kirjeen myötä on helpottavaa huomata, että nuoremmat sukupolvet ovat tilanteen suhteen hereillä. Voisiko asia edetä myös sitä kautta, että nuoremmat sukupolvet alkaisivat koota ison kuvan työlistaa siitä, mitä kaikkea tulee lainsäädännön tasolla laittaa korjaukseen. Muuten höplästä veto vain jatkuu.
Ja kun on kattava työlista tehtynä ja kutsu neuvottelukuntaan tai työryhmään irtoaa, niin mukana on vankkaa näyttöä siitä, mitä kohtia ja missä järjestyksessä tulee saada kuntoon vuosina 2019 -2013.
Avoimesta internetistä löytyy hyviä pohjapapereita työstettäväksi. Tässä avauskentällinen avoimeen analysointiin ja paranteluun vuoden 2019 tosielämän tilanteita vastaavaksi:
Kukkosen lista
OM/4/32/2006 (OM016:00/2008) Velpe ry
Keskustelualoite 4/2013
STM091:00/2012 eriävä mielipide
STM114:00/2009 Oiva ry
