Rapsakkata

Suomen Natoon liittymisestä käydään vilkasta keskustelua. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Emilia Kullas on tuonut edustamansa edunvalvontajärjestöjen kautta ansiokkaasti esiin myös naisjohtajien näkökulmaa.

"Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jo 60 prosenttia suomalaisista kannattaa liittymistä puolustusliitto Natoon.

Nato-jäsenyyttä vastustaa 19 prosenttia suomalaisista. EVAn tutkimukseen vastasi 4.3.–15.3.2022. välisenä aikana 2 074 henkilöä."
Lähde: "EVA: Suomalaisista 60 prosenttia Nato-jäsenyyden kannalla – Päätös halutaan jo tänä vuonna."

Kansanäänestyksen sijaan, Suomessa tehdään kiihtyvällä tahdilla erilaisia Nato-jäsenyyttä luotaavia mielipidemittauksia, joilla pyritään osoittamaan, että a. nyt on kiire. b. enemmistön tuki löytyy. c. hinta-asiaan keretään palata tuonnempana.

Löytyisikö EVA:n Kullakselta tai hänen puolisonsa, päätoimittaja Arno Ahosniemen edustamalta verkostolta tarkennettua hintatietoa Naton kustannuksista Suomelle ja suomalaisille?

Sosiaalinen media on tulvillaan erilaista hintatietoa. Siksi on outoa, että tarkan euron mainestaan tunnettu ja seuraavaksi pääministeripuolueeksi povattu kokoomuskin on ollut Nato-jäsenyyden hinnoista hissukseen?

Yhdessä Nato-jäsenyyttä käsitelleessä tv-ohjelmassa eräs turpo-asioiden asiantuntija arvioi, että Suomen Nato-jäsenyyden juoksevat vuositason kustannukset olisivat 35-50 miljoonaa euroa. Joten tuosta olisi tärkeää kuulla lisää.

Naton suositus jäsenmailleen on ollut, että kunkin Nato-maan tulee investoida puolustus-/sotilasmenoihinsa 2%:a bruttokansantuotteestaan vuosittain.

Suomen bruttokansantuotteen ollessa noin 200 miljardia euroa vuodessa, niin Suomen kohdalla Nato jäsenyys tarkoittaisi 4 miljardin euron satsausta. Jos tämän hetken ko. kulut ovat olleet noin 3 miljardia euroa vuodessa, niin se tarkoittaisi noin 1 miljardin euron kustannusten lisäystä valtion budjettiin vuodessa.

Käynnissä olevan F35- hävittäjähankinnan vaikutus otettaneen huomioon Naton uuden aseistuksen hankintavaatimuksissa?

Eikä tuossa mitään. Suurimpana Naton kulujen maksajana, Yhdysvallat sanelee budjetoinnin suuntaviivoja näissä asioissa.

Ja jos ne suomalaisten keskuudessa tiedetään tarkasti ja hyväksytään, niin myös vasemmistoliiton on helpompi muuttaa kantaansa Nato-jäsenyyden suhteen.

Varsinkin, jos budjettikehystä avarretaan rahallisten Nato-jäsenyyden vaatimusten verran. Jolloin vältytään uusilta ja pitkäkestoisilta leikkauksilta.

Tosin tästä kannasta kansanäänestyksen suhteen, tuon budjettikehyksen laajennuksen toteutuessa, lienee vasemmistoliiton silloin luovuttava?

"STT:n kysely: Vasemmistoliitto selvimmin Nato-kansanäänestyksen kannalla – moni puolue pitää kansanäänestystä riskinä tai hitaana"
Lähde: STT - Saila Kiuttu, Sanna Nikula 5.3.2022 kello 10:00.

Vaikkakin Nato-maa Tanskassa kansanäänestys isoista asioista onnistuu.

"Tanska järjestää kansanäänestyksen siitä, tulisiko maan liittyä Euroopan unionin yhteiseen puolustukseen. Kansanäänestys pidetään 1. kesäkuuta, ilmoitti pääministeri Mette Frederiksen sunnuntaina."

"Tanska järjestää kansanäänestyksen EU:n yhteisestä puolustuksesta" Lähde: Demokraatti 7.3.2022 kello 09:49

Suomen virallisessa kielenkäytössä Suomen sotilaallista statusta Neuvostoliiton aikana kuvasi puolueettomuus ja Venäjän uudelleen synnyttyä liittoutumattomuus.

Venäjän hyökättyä massiivisella voimalla 24.2.2022 Ukrainaan, kiihtyivät Suomen Nato-jäsenyys 2020-luvulla - keskustelut kerralla kuumiksi.

Kokoomus on puheenjohtajansa Petteri Orpon johdolla viemässä Suomea ja suomalaisia nopeutetusti sotilasliitto Natoon. Mitä kaikkea se sitten toiminnallisesti ja rahallisesti tarkoittaakin?

Keskustelujen edetessä on tärkeää, että kokoomuksen johdolla tarkistetaan ja hoidetaan ammattisotilaiden sekä varusmiesten sosiaaliturva-asiat kuntoon. Tältä näyttivät tilanteet sotilaiden vakuutusasioissa vuonna 2011. Kun kokoomus oli pääministeripuolueena.

Kokoomusta, keskustaa ja rkp:tä erittäin lähellä olevat elinkeinoelämän järjestöt uskovat Suomen Nato-jäsenyyden "vähentävän Suomen maa- ja markkinariskiä Venäjän naapurina."

Tätä mieltä ovat elinkeinoelämän isoista johtajista ainakin:
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemi
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen

Lähde: STT 10.3.2022 - "Elinkeinoelämän järjestöt: Suomen paikka on puolustusliitto Natossa"

Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevien keskustelujen käydessä vilkkaana, niin samalla on tärkeää yhteistyössä huolehtia siitä, että monien ammattisotilaiden ja varusmiesten sekä heidän lähiomaistensa kohdalle, etenkin 2010-luvun alussa, osuneet ja ylempänä olevassa mobiiliflaijerissa mainitut merkkaamattomat ”Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät" on päättäjiemme lupausten mukaisesti tunnistettu, purettu ja korjattu.

Niin kuin pääministeri Jyrki Kataisen/kok. six-pack hallituksen puolustusministeri Stefan Wallin/rkp. lupasi.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Sveitsin puolueettomuusmalli tuskin sopii Suomeen. Sijainti keskellä Eurooppa vuorten ympäröimänä on hyvin erilainen. Useampana jokerina korttipakan pohjalla; Sveitsin pankkisalaisuuden piiriin liittyy niin isoja salaisuuksia, ettei mikään sotaisista maista tai hirmuhallitsijoista ole uskaltanut sitä nykyaikana valloittaa ja alistaa.

Taidokkaasti vaalittuun Sveitsin puolueettomuuteen kuuluvasta puolustusmallista; kannattaa varmasti kopioida kaikki toimivat osat suomalaistenkin hyötykäyttöön.

Poiminta teksti-tv:n uutisvirrasta:

Turhan spekuloinnin ja lisääntyvien pelkotilojen välttämiseksi on hyvä saada tietää, mitkä ovat olleet noin isosti kasvaneiden kuolleiden määrän syyt?

Otetaan ensin lyhyt lainaus, yhdestä, Helsingin Sanomien midatsolaami nimistä lääkeainetta koskevasta uutisesta:

Arkansas teki neljännen ja viimeisen ”liukuhihna­teloituksen” ennen tainnutuskemikaalin viimeistä käyttöpäivää
Ville Similä HS
28.4.2017 kello 17:53

"Arkansasin kuvernööri Asa Hutchinson määräsi suurta keskustelua Yhdysvalloissa nostaneen pikateloitusten suman, jotta se ehtisi panna tuomiot täytäntöön ennen huhtikuun loppua.

Huhtikuussa umpeutuu teloituksissa käytettävän midatsolaamin käyttöoikeus. Uutta erää ei ole helposti saatavilla, koska tainnuttavan midatsolaamin sopivuus teloituksiin on kyseenalaistettu. Pisimmillään teloitukset ovat kestäneet kymmeniä minuutteja."

Sitten vuoteen 2021 ja Ylen Ulkolinjan "Korona Ruotsissa"-ohjelmasta osuneeseen huomioon. Sen keskiössä ruotsinsuomalaisten ja koronaan sairastuneiden vanhusten hoitolinjaukset.

Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Oli päätetty, ettei heitä viedä sairaaloihin, he hoidetaan siellä omissa sängyissään tavallaan omassa kotonaan, siellä laitoksessa.

Siellä ne resurssit olivat täysin rajalliset, tosi monessa paikassa.

Ei ollut juuri mahdollisuutta antaa näitä suonensisäisiä nesteytyksiä. Eikä ollut mahdollisuutta antaa happea. Lisähapen tarve olisi ollut tosi suuri.

Sen sijaan annettiin palliatiivisia päätöksiä aika systemaattisesti, näille potilaille, jotka sairastuivat siellä vanhainkodeissa. Heitä rupes tulemaan tosi paljon.

Me saatiin sitten tämmöiset ohjeet, lääkemääräykset, mitä me saadaan käyttää.

Että esimerkiksi näille potilaille annettiin morfiinia muun muassa ja midatsolaamia.

Minunkin kokemuksella jo tiedetään, että mihin se johtaa, kun hengitysvaikeuksista kärsivälle ihmiselle annetaan lääkettä, joka vielä lisää deprimoi, tätä hengitystä. Se kyllä vähentää niitä mahdollisuuksia elonjäämiseen.”

Toivottavasti tällä samalla MM-yhdistelmällä eli morfiinilla ja midatsolaamilla ei ole toimittu Suomessa vastaavalla tavalla?

Vaikuttaako noissa alun Ylen teksti-tv:n uutisessa kerrotuissa Tilastokeskuksen tilastoluvuissa, tyrmistyttävältä vaikuttava Ruotsin malli paljonkin?

Siitä olisi juuri nyt hyvä saada julkiset ja mahdollisimman avoimet keskustelut aikaiseksi. Jotteivat tehdyt virheet toistuisi ja vakiintuisi ikään kuin yleisesti hyväksytyiksi toimintatavoiksi. Muutenkin heikossa asemassa olevien ja ympärivuorokautista hoivaa vaativien vanhusten sekä muistisairaiden keskuudessa.

Siitä esimerkiksi tässä bloggauksessa:

"Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 3"

https://suomi2017.wordpress.com/2022/02/22/kansanterveys-vastaan-kansantalous-koronavirus-3/

On käynnistynyt kolmas vuosi, kun siteäksi ja viheliääksi osoittautunutta koronavirusta eri versioineen yritetään kukistaa maailman kaikilta kulmilta.

Maailman terveysjärjestön pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus haluaa päästä koronaviruksen aiheuttamista sairauksista eroon vuoden 2022 loppuun mennessä.

"WHO: Koronapandemiasta päästävä eroon ensi vuoden loppuun mennessä" STT–Yle 20.12.2021.

Eikä tuossa mitään.

Toivotaan, että eroon pääsyssä onnistutaan. Rokotuskierrokset ja epäuskoisuus lisääntyvät, että mistä helkkarin pöpöstä tässä kaikessa onkaan kysymys?

Ajankuvan taltioimiseksi tässä tulee Jesp PK:n ideoima Goronan Gellistys 2022 - kuvahaaste. Vaikkapa vain omiin kuva-albumeihin tallennettuina.

Vaikkei kuvahaasteen avulla koronavirus häviäkkään, niin tuota aikaa odotellessa olisi edes himpun verran hauskempaa. Kun joukkueurheilulajeja harrastaneet tai harrastavat aikuiset, yli laji- ja sukupuolirajojen, lähtevät rohkeasti ideoimaan omaa koronavuosien ajankuvaansa, omien suosikkimaskiensa kanssa.

Kuopiolainen, 1980-luvun alussa perustettu ja 1990-luvun alkuun asti, Suomen Palloliiton sarjatoiminnassa vaikuttanut, jalkapalloseura Janon Etsijät Samla Pojkar PalloKaverit 1981 aloitti 40-vee juhlavuotensa viettämisen 25.11.2021.

Tuo virallinen päivämäärä tulee siitä, että 25.11.1981 Jespi sai yhdistysrekisteristä hyväksymisleiman, jonka jälkeen Jespi oli kyllin kelvollinen osallistumaan Suomen Palloliiton alaiseen ja sen Savon piirin järjestämään sarjatoimintaan.

Tässä bloggauksessa esittelen jespiläisten kehittämän ja eri urheilulajien joukkuekuvien dokumentointiin ja liikutteluun toimivan ratkaisun. Mobiiliflaijerin.

Ongelmanahan on ollut, että sosiaalisessa mediassa liikkuu eri urheilulajien erilaisia joukkuekuvia läjäpäin. Kuitenkaan niissä ei kulje mukana vuosilukuja eikä kuvassa olijoiden nimiä. Puhumattakaan, missä yhteydessä kuva on otettu ja mikä joukkue kuvassa on kyseessä?

Sama ongelma vaivaa myös kotien kuva-albumeissa ja erilaisissa pinoissa säilytettyjä joukkuekuvia.

Tähän ongelmaan Jespissäkin törmättiin, kun alettiin kysellä 40-vuoden aikaisia joukkuekuvia kaikkien Jespissä pelanneiden, sponsoreina toimineiden ja uskollisten kannattajien eli omien lähipiiriläisten saataville.

Jespin joukkuekuvien mobiiliflaijerisointi aloitettiin tästä yhden jespiläisen albumista tai nipusta löydetystä Jespin joukkuekuvasta. Ilman jespiläisten kehittämää mobiiliflaijerisointia tuo Jespin vuoden 1982 joukkuekuva näytti tältä. Alkuperäinen on niin sanottu paperinen kymppikuva.

Kuvassa olijoiden nimet löytyivät onneksi nopeasti. Muiden joukkueessa tuolloin varnuudella pelanneiden ja kuvasta poissa olijoiden nimiä muistellaan edelleen. Jespin historian ensimmäisessä joukkueessa oli tuolloin noin 15-20 pelaajaa.

Sitä ei kukaan enää muistanut, minä päivänä ja kuka kuvan otti sekä kenen (laina)kameralla)? Eikä myöskään muistettu, kuka osti (laina)kameraan filmiin? Saatikka sitä, kuka maksoi filmin kehityksen ja paperikopiot? Joten sekään ei selvinnyt, kenellä mahdollinen kuvanega eli alkuperäinen on?

Joten tähän mennessä saatujen varmistettujen tietojen pohjalta luotiin mobiiliflaijeri, josta löytyvät tarvittavat Jespin ensimmäisen joukkuekuvan tunnistetiedot.

Tiedonvaihtosessioiden jälkeen tarkentui, että kuva on otettu vuoden 1982 toukokuussa, Kuopion Hatsalan hiekkakentällä ja kyseessä oli Jespin pelihistorian ensimmäinen ottelu, silloisessa Palloliiton Savon piirin järjestämässä perussarjassa eli V divisioonassa. Todennäköisesti kuopiolaista FC Tarzania vastaan. Ottelu päättyi muistikuvien mukaan Jespin selvään 7-0 tai 8-0 voittoon.

Ja sitten tuon Jespin historian ensimmäisen virallisen joukkuekuvan ja ottelun tietous mobiiliflaijerina.

Joten, jos tässä joukkuekuvat mobiiliflaijereiksi jutussa on niin sanotusti ideaa ja toimit tai olet toiminut joukkueurheilun parissa, niin nappaa tämä jespiläisten kehittämä idea vapaaseen toteutukseen ja jatkokehitykseen.

Kuopiolaisen jalkapallon historiasta löydät tietoa, esimerkiksi tästä Wikipedian linkistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopion_jalkapallo
Linkki luettu 26.11.2021

Parempi naurusta hikisenä teatterin pehmustetulla penkillä kuin vilusta ja vitutuksesta sinisenä ulkokenttäpelien karuissa katsomoissa.

Varsinkin lokakuisen heleänä, mutta sateisen tuhnuisena lauantaina.

Tässä Kärhämäjärven Kiltti- ja Kanttarellikerhon arvio, Helsingin kaupunginteatteri Areena-näyttämöllä menevästä, Baskervillen koirasta. Saamieni tietojen mukaan, kerhon jäsenet näkivät esityksen 23.10.2021 lauantaina.

Huumorista tykkääville on kuulemma tarjolla mainio esitys! Liikuitpa yksin, kaksin tai porukassa. Tässä esityksessä on tarjolla juukelin kuukelin mainiota piristystä päivääsi.

Urheiluruudun lauantain 9.10.2021 suorassa lähetyksessä tehtiin suomalaista tv-historiaa.

Ensimmäisenä huomion tapahtuneesta Twitterissä teki Ville Mankki, jonka julkisesta Twitter-päivityksestä oheinen kuvakaappaus.

Kuvakaappauksen oikeanpuoleinen henkilö ei syyllistynyt vasemmassa kuvassa nähtyyn vilautukseen. Tämä selviää kohta seuraavassa kotikatsomon VAR-tarkistuksessa.

Tärkeää olisi, että krediitit tästä tarkkarajaisesta pyllytyksestä menisivät oikealle henkilölle.

Nimittäin. Harva suomalainen voinee kehua sillä, että on onnistunut tällaisen pyllytysvedon tekemään. Vieläpä keskimäärin yli miljoonan suomalaisen seuraaman Urheiluruudun suorassa tv-lähetyksessä!

Ilman valtakunnallista mielensä pahoittajien päiväkausia jatkamaa kohua.

Outoa tuossa mielensä pahoittajien kohun puuttumisessa on ollut se, että myös mielensä pahoittajien kotikatsomoissa tekemät VAR-tarkistukset ovat puuttuneet. Ainakin sosiaalisen median kanavilta.

Joten kenelle suomalaiselle kuuluvat krediitit tästä seuraavasta teosta? Olisi kiva tietää, mitä kaikkea paljaan takapuolen vilauttaminen erilaisissa kulttuureissa nykypäivänä tarkoittaa?

1/2 > Kuvat 1-4/8
Yllättävän vähän kohua ja jälkipuintia syntyi näistä kohta seuraavista Suomi - Ukraina jalkapallo-ottelun jälkitapahtumista.

Suorassa Ylen Urheiluruutu 9.10.2021 lähetyksessä tapahtunut persposkien ja vakoviivan vilautus osuivat aikajanan kohdalla 9.15 - 9.35. Linkit suorassa lähetyksessä tapahtuneeseen pyllytykseen tämän bloggauksen lopussa.

Tässä kuvasarjassa nähdään todennäköisimmän pyllyttäjän ensiesiintyminen, ääninäyte (Hävittiin! V**tu!), poistuminen ja uudelleen ilmaantuminen.

2/2 > Kuvat 5-8/8
(Sisältö saattaa järkyttää herkempisilmäisiä)
Ken on tuo ylen rohkea ja nopea kuin elohopea tyylin vilauttaja? Mikä oli hänen "sanomansa"?

Tässä kuvasarjassa nähdään itse pyllytys, joka tarkkarajaisuudessaan on upea suoritus. Genitaalit eivät vilahda suorassa lähetyksessä ja poistuminen tapahtuu kameran kuvausalueelta erittäin nopeasti. Vain takin liepeet heilahtavat kuvassa ja toimittajan selän takaan suoraan tv-lähetykseen uudelleen putkahtaessaan tekijällä on housut jo jalassa!

Herää kysymys, oliko tässä suoran tv-lähetyksen pyllytyksessö kyseessä hyvin harjoiteltu kuvio?

Eihän tämä pyllyttäjä vain tule saamaan syytettä Suomen kansan kiihottamisesta epäsiveelliseen toimintaan? Suomihan voitti seuraavassa MM-karsintapelissä Kazakstanin vieraissa.

Lopuksi suorassa tv-lähetyksessä tapahtuneesta ja sen jälkipelistä keksitty kuvailema.

Jossain päin Suomea lapsi herättää sitkeästi; sunnuntai-aamuna 10.10.2021, isäänsä seuraavan keskustelun kera.

"Isi, isi. Herää!"

"Nyt isi ei jaksa vielä herätä, kun oltiin poikain kanssa katsomassa vutismaaottelua."

"Just sen takia äiti pyysi sinut herättämään."

"Noh? Miksi ihmeessaä?"

"Äiti sanoi, että sinä olit telkkarissa suorassa tv-lähetyksessä."

"Niin mähän olin siellä vanikatsomassa. Joten saatoin telkkarissa vilahtaakin."

"Tule nyt isi. Olohuoneessa odottavat myös isovanhemmat ja naapurit, ne on jo kattonu sen sun vilautusosuuden pari kertaa Yle Areenasta ja haluais kuulla myös sinun kommentit."

* *

Katso Yle Areenassa
Urheiluruutu 9.10.2021 lauantaina
Katsottavissa ulkomailla:
http://areena.yle.fi/1-50677208

Persposkien vilautus aikajanan kohdalla
9.15 - 9.35
Suora linkki
https://areena.yle.fi/1-50677208?seek=546

HUOM!.
Poistuu Yle Areenasta 6.11.2021 mennessä.
41 258 katselua per 21.10.2021

* *

Yllättävää, ettei tästä pyllytyksestä ole tullut viraalia videoilmiötä. Maailmaa naurattavista meemeistä puhumattakaan. Ainakaan vielä.

Voiko jatkossakin olla niin, että vaaleilla valitut päättäjämme voivat itse päättää, kuinka monessa päättäjän roolissa he Euroopan unionissa, Suomessa valtakunnan, maakuntien ja asuinpaikkansa tasoilla toimivat?

Uutisvirtojen tietojen mukaan nuoret kuin vanhemmatkin päättäjät itse arvioivat tämän multirooleissa toimimisen olevan vain itsensä arvioitavissa oleva jaksamiskysymys.

Liiketoiminnan alalla kyse lienee vertauskuvainnollisesti siitä, että julkisen hallinnon budjettivaroja käytettäessä myyjät ja ostajat ovat todellisuudessa samaan ekosysteemiin kuuluvia.

Verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt poliittisten päättäjien, lobbareiden, pääomasijoittajien ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.
Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.
Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä.

Tästä bloggauksesta lisävaloa varjoihin:

"Päättäjien kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista"
- Julkaistu: 11 kesäkuun, 2021 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

- -

"Entistä useampi meistä tainnut tulla siihen uskoon, ettei äänestämällä voi moneenkaan asiaan Suomessa vaikuttaa. Tässä bloggauksessa pilottikohde 2020-luvun vaalien äänestysaktiivisuuden nostamiselle.

Joten, jos tämä aihe kiinnostaa Sinua, niin on tärkeää, että tämän bloggauksen tarjoama lukukokemus yhdistetään Valtioneuvoston 27.5.2021 tekemään periaatepäätökseen (OM/2021/68). Tuo yllättävän pienelle huomiolle jäänyt periaatepäätös on tehty Suomen ensimmäiseksi kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021 – 2023. Jonka sisällöstä päästään heti asiaan. Jos niin vain halutaan."

Eikä tuossa kaikki.

Tämä multirooleissa toiminen koskee tasapuolisesti kaikkia eduskuntapuolueiden ministereitä, valtiosihteereitä, kansanedustajia, erityisavustajia ja meppejä.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Yllättävää, ettei edes yhden kansanedustajan eduskuntapuolueet (Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle) aja tätä asiaa paremmin julkisuudessa esille! Heillä olisi vähiten menetettävää.

Tuo riski on olemassa. Varsinkin, kun puoluerekisteriin pyrkii parhaillaan perussuomalaisista erotettujen puolueprojekteja.

Valta kuuluu kansalle - niminen puolueprojekti on jo parhaillaan oikeusministeriössä nimien tarkastuksessa eli loppusuoralla puolueeksi rekisteröitymisen tiellä.

Vuoden 2017 jälkeisten perussuomalaisten omassa hallinnassa on se, mitä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hallituskuvioissa tapahtuu? Voiko kerran hallituksessa perussuomalaisia ja heitä äänestäneitä höplästä vetänyt kokoomuksen Petteri Orpo olla samassa hallituksessa?

Halutessaan, uskaltaessaan ja omaa esimerkkiä näyttäen sekä noudattaen, perussuomalaiset voivat mennä heittämällä ohitse myös Liike Nytin lanseraamasta Harkimo & Jungnell keskeisestä toimintamallista. Siitä kohta seuraavasta linkistä lisää.

Joten. Perussuomalaiset 2020-luvulle Riikka Purran johtamina voivat 100 seuraavan päivän aikana; haastaa koko Suomen poliittisen kentän omalla esimerkillään. Alkaen uudesta puheenjohtaja Riikka Purrasta.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Ratkaisevaa uuden ajan toimintatapojen uskottavuuden kannalta tulee olemaan se, että uskaltavatko, isojen tyttöjen ja poikien politiikan teossa kokemattomat vuoden 2017 jälkeiset perussuomalaiset vapautua työmies Matti Putkosen raudanlujasta ohjausotteesta?

Ja löytyykö, mahtavan uran perussuomalaisissa tehnyt; työmies Matti Putkosen korvaaja puoluetoimistolle uuden puheenjohtajan Riikka Purran luottohenkilöistä?

Kuopio on lukinnut uuden jalkapallostadionin suunnitelmat Mölymäellä sijaitsevalle Keskuskentälle.

Julkisen liikenteen vakiovuoroilla Kuopioon saapuvien kannalta, juna- ja linja-autoasemilta on kävelymatkaa kävelymatkaa noin 30 minuuttia. Riippuen matkan lopussa olevan jyrkän mäkinousun selvittämisestä..

Satunnainen Kuopiossa kulkija huomasi sen, että liikenteellisesti parhain uuden jalkapallostadioinin sijaintipaikka on aivan toisella suunnalla. Hatsalan kaupunginosan suunnalla, jossa on jo olemassa erilaisten urheilupaikkojen keskittymä. Keskuskenttään verrattuna sinne rakennettava uusi stadion on helposti saavutettavissa, niin jalkaisin, fillaroiden, julkisilla kuin omalla autolla ottelutapahtumiin saapuville.

Jo purettujen vanhan keila- ja uimahallin kohdalle voitaisiin rakentaa autoilijoille maksulliset parkkitalot, jotka palvelisivat talviaikaan viereiseen jäähalliin saapuvia. Kuin ympärivuoden palvelevaan uuden uimahallin asiakkaita. Kuin junaradan toisella puolella sijaitsevan Kuopio-hallin kävijöitä

Uutistietojen mukaan, ilmansaasteiden takia, huonoksi sijainniksi nuorten kannalta osoittautunut legendaarinen Hatsalan koulu puretaan. Kuitenkin saman Opistotien alkupäässä oleva ja aivan moottoritien kupeessa sijaitseva Klassinen lukio voi turvallisesti jatkaa.

Eikä tuossa mitään.

Paras paikka uudelle jalkapallostadionille on yleisön ja stadionin helpon saavutettavuuden kannalta, jo puretun Kuopion teknillisen oppilaitoksen tontti. Tontille pystytettyjen mainostaulujen mukaan erittäin vilkkaasti liikennöidyn tontin viereen rakennetaan uusia asuntoja. Joita Kuopion keskustan alueelle on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti.

Joten, jos ja kun uusi jalkapallostadion rakennetaan kuitenkin Keskarille (Keskuskentän kutsumanimi Kuopiossa), niin räväkätkin ehdotukset on hyvä ottaa huomioon. Tässä yksi niistä.

Hintaa jalkapallostadionille tulee varmasti lisää, mutta kaavailtua leasing-aikaa pidentämällä kuukausi- tai vuosierät saadaan kohtuulliselle tasolle. ;-)

Oli lopullisen uuden jalkapallostadionin malli mikä tahansa, niin tärkeintä lienee tarkistaa, varmistaa ja tuoda julkisuuteen se, että sopimuskauden jälkeen, rakennusliikkeiden ja sijoittajien himoitsema jalkapallostadionin maapohja Mölymäellä säilyy Kuopion kaupungin omistuksessa. Vink-vink.