Monet kulttuuriin ja urheiluun liittyvät asiat ovat parhaita paikan päällä nähtyinä ja koettuina.
Kerrankin voin myöntää, että olen Hesarin toimittajan kanssa samaa mieltä. Täysin samaa mieltä. Vaikken osaa ruotsia muuta kuin savolaisittain.
Tätä Lilla Teaternissa tarjolla olevaa Figaros bröllop-näytelmää voin lämpimästi suositella kaikille liikunnan ja huumorin saloista nauttiville.
Taisto meidän kaikkien vapaa-ajasta käy kovana. Joten toivottavasti nuoremmatkin sukupolvet oppivat käymään teattereissa. Sieltä löytyvät monet elämän tunnetiloista ja haasteista. Suomesta ja maailmalta.
Onnistuuko kokoomus viemään rehellisyyden politiikassa next- levelille? Ensin väite kokoomuksen ulkoministerinä, valtiovarainministerinä, puheenjohtajana ja pääministerinä toimineen Alexander Stubbin suusta:
"Stubb: Emme ole yhdenkään etujärjestön marionetti" - Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb kiistää puolueensa ajavan esimerkiksi finanssialan ja elinkeinoelämän etuja. Lähde: Iltalehti/ STT uutiset 16.12.2015.
Toivottavasti tiedotusvälineet harjaavat myös tällaiset asiat läpi. Samalla tehokkuudella,kuten esimerkiksi perussuomalaisten vanhoja sanomisia harjattiin kevään, kesän ja syksynkin aikana.
Tuon valheelliseksi osoitettavissa olevan väitteen esittänyt Alexander Stubb, on nousemassa uutistietojen mukaan kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi tulevissa presidentinvaaleissa 2024. Vahvistus tapahtuu tulevana lauantaina eli 28.10.2023, Espoon Dipolissa, kokoomuksen ylimääräisessä puoluekokouksessa.
Sitten zuumaus tosielämän todisteisiin, josta löytyvät todisteet kokoomuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton vahvasta symbioosista. Ministerin Risikon valtiosihteereinä eli päällystakkeina toimivat henkilöt löytyvät Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsen järjestöjen palveluksesta!
Joita ovat muun muassa Finanssiala ry (pankit, finanssialan toimijat ja vakuutusyhtiöt) ja Työeläkevakuuttajat ry (Kela, eläkeyhtiöt ja - laitokset), joidenka iso taloudellinen motiivi on ollut se, että vakuutuslääkärijärjestelmän korjausehdotukset on ohjattu jo yli 10 vuoden ajan sivuraiteille.
"Vakuutuslääkärin työn taloudellinen motiivi" - Julkaistu: 15 helmikuun, 2023 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
"Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä parantavan työryhmän (STM091:00/2012) perustaminen oli historiallinen. Sillä tuosta lähtien on tunnustettu edes se, että on olemassa erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävä vakuutuslääkärijärjestelmä."
- -
"Se mikä julkisuudessa on jäänyt pienelle huomiolle on se, että esimerkiksi ministeri Risikon ministeriuran aikaiset valtiosihteerit, kuten Pia Pohja, Vesa Rantahalvari ja Ilkka Oksala ovat ministerin päällystakkeina pystyneet estämään omien päätoimiensa palkanmaksajien aseman heikennykset lainsäädäntöteitse.
Poliittisen järjestelmämme mahdollistamaa lobbausta härskimmillään. Se tunnetaan äänestäjien kannalta, joka eduskuntavaaleissa toistuvana ”Saat, mitä et tilaa” – ilmiönä.
SISÄLLYSLUETTELO
Kokoomuksen ykkösasiantuntija vakuutuslääkäreistä
Myös vakuutuslakimiesjärjestelmä tutuksi
Taloudellinen motiivi lakisääteisissä vakuutuksissa
Perustuslain vastainen vakuutusoikeusjärjestelmä
Vakuutuslääkäreiden lainsäädännön lähihistoriasta
Rehellinen tunnustus oikeusmurhista
Korjausehdotukset jäivät taas leikkauspöydille
Suomi oikeusvaltioksi vuoteen 2030 mennessä?"
Kokoomuksen puheenjohtajan ja nykyisen Nordean päälobbarin Jyrki Kataisen sanomaa vuodelta 2010:
"Rehellisyys on meidän leipälaji".
Toivottavasti se on myös totta 2020-luvulla. Niin politiikan teossa kuin lobbauksessa.
Lopuksi todisteet.
Tässä vielä tekstinä keskeisin osa Kataisen Jyrkin lausumasta:
KOKOOMUKSEN LEIPÄLAJINA REHELLISYYS ”Ensi kevään eduskuntavaaleihin puolue lähtee politiikassa hieman erikoisella teemalla – kokoomus nimittäin uskoo voittavansa vaalit rehellisyydellä.
Katainen uskoo, että kansa kyllä ymmärtää talouden tosiasiat, kun niistä kerrotaan suoraan.
– Suomalaiset ovat fiksuja ihmisiä jotka vaativat poliitikoiltaan paljon – erityisesti rehellisyyttä. Ja sehän meille sopii, sillä se on meidän leipälaji.” Lähde: MTV3 uutiset 21.03.2010
Työmies Putkonen on ollut titteliään suurempi vallankäyttäjä Suomessa!
Kuka tietää? Mikä ja miten iso rooli työmies Matti Putkosella oli vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmien rakentamisessa vuosina 1990-2009?
Pitkän uran sdp:n ja perussuomalaisten ekosysteemeissä toimineen Matti Putkosen elämää valottava kirja "Työmies-Vallattomasti vallan kahvassa" (kirjoittaja Hellevi Pouta, kustantaja Readme . fi) toimii hyvänä avaajana, jos työmiehen pitkää uraa myös sdp:n ekosyystemissä media saa ja uskaltaa valottaa tarkemmin..
Lainauksia uutisvirrasta työmies Matti Putkosen eläkkeelle jäämisestä:
Työmies-titteliä käyttänyt Putkonen, 73, jää eläkkeelle kuluvan kuun lopussa. Putkonen on toiminut perussuomalaisissa vuodesta 2010 lähtien. Sitä ennen hän oli yli 40 vuotta sdp:n jäsen. Lähde: Aamulehti X-kanava 19.9.2023.
Perussuomalaisten "työmies" Matti Putkonen jää eläkkeelle – ”Osallistuminen Sipilän hallitukseen oli katastrofi” Lähde: Maaseudun Tulevaisuus/STT 19.9.2023
Työmies Matti Putkonen jää eläkkeelle: ”Olen pirun tyytyväinen, että olen saanut olla mukana” Lähde: Helsingin Sanomat/STT 19.9.2023
”Tässä on ollut ylä- ja alamäkeä” – perussuomalaisten Putkonen jää eläkkeelle Lähde: Demokraatti 19.9.2023
Sitten vähemmän tunnettuun puoleen, niin demareiden kuin persujen ekosysteemeissä:
”Osallistuminen Sipilän hallitukseen oli katastrofi” osa otsikkoa Maaseudun Tulevaisuus / STT uutiset 19.9.2023. Tuota ja työmiehen kolmikanta sdp-uraa reilusti päivänvaloon.
B. Persut – Hallitusneuvottelut 2023
- Julkaistu: 2 kesäkuun, 2023
”Persut olivat mukana toimintahistoriansa ensimmäisissä hallitusneuvotteluissa vuonna 2015. Muistatko vielä nämä asiat Hallitusohjelma 2015 – tiimoilta? Entä Ratkaisujen Suomi – nimellä kulkeneen hallitusohjelman?
Viidakkoradion tietojen mukaan sen sivuilta 36 – 38 löytyvät linjaukset, muun muassa hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan liittyen olivat valtaosin persujen käsialaa. Niiden toteutus katkesi persujen kahtiajakautumiseen vuoden 2017 kesällä.
Pääministeripuolue kokoomuksen imperiumin puristuksessa persujen hallitushistoria tulee toistamaan itseään. Varsinkin niiden persuja uskollisesti äänestäneiden, jotka ovat odottaneet pitkään korjauksia vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkäriongelmiin, tulee valmistautua pettymyksiin.
Sitten tämän artikkelisarjan A-osassa mainitun Piritta Poikosen lisäksi toiseen persujen taustavaikuttajaan. Eduskuntavaalien 2023 jälkeen 12.4.2023 ilmestyi Työmies-kirja. Kyseisen kirjan julkistustilaisuudesta oheinen kuvakaappaus, joka on mobiiliflaijerisoitu aiheen isoon kuvaan.”
Joten toivottavasti kuulemme aiheesta lisää. Sillä vakuutusyhtiöiden ylivertaiseen asemaan nostaminen, suhteessa lakisääteisesti ja vapaaehtoisesti vakuutettuihin tapahtui juuri ennen työmies Putkosen kohusiirtoa persuihin vuonna 2010.
2010-luvun alun molemmin puolin näytti siltä, että silloiset persut uskalsivat puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tällä tarkoitan lakisääteisiin vakuutuksiin ja sosiaaliturvaan kytkeytyviä kafka- ja mafiamaisuuksia.
Nykyisistä persuista aiheen tuntevat erittäin hyvin työmies Matti Putkonen, Riikka Purran valtiosihteerinä toimivat Riikka Slunga-Poutsalo, kansanedustajat Arja Juvonen, Toimi Kankaanniemi ja Jari Ronkainen.
Mielestäni tämä Anssi Joutsenlahden vuoden 2010 kirjoitus vakuutusmafiasta on persujen toimintahistorian rehellisin koskaan kirjoitettu! Varsinkin, kun otetaan huomioon Anssi Joutsenlahden pitkäaikainen kokemus suomalaisessa politiikassa ja kristillisissä verkostoissa..
Noin miljoonan suomalaisen kannalta surullista oli se, että Vakuutusmafia vallitsee Suomessa - kirjoitus ei koskaan ylittänyt suomalaista uutis- ja kauhistelukynnystä. Vaikka faktat olivat mitä kovimmat ja paikkansa pitävimmät.
Parhaillaan julkisuuden pöyhinnässä ovat nuoremman sukupolven persut omine arvo- ja kirjoitusvalintoineen politiikan tekemisessä, joten pidän tämän lainaukseni ja esillenoston tiukasti kiinni kokonaiskontekstissaan.
Tuolloin 2010-luvun alkupuolella persut olivat Timo Soinin johdolla kalibroimassa itseään hallituspuolueen standardeihin sopivaksi. Tämän suuntaiset kirjoitukset jäivätkin persuilta tähän yhteen. Samoin Timo Soinin mukana olot aiheesta tehtyihin kirjallisiin kysymyksiin hallitukselle pariin ja jo ennen 2010-luvun alkamista..
Niin kuin nyt tiedetään persut ovat onnistuneet kaksi kertaa nousemaan hallituspuolueeksi. Vieläpä kahden hyvin erilaisen puheenjohtajan vetäminä ja isojen eduskuntavaaleissa saatujen äänimäärien ansiosta.
Pääministeri Orvon hallituksessa, persuilla on toisen kerran vakuutusmafian suitsimiseen tarvittavat ministeripaikat hallussaan. Nyt Kaisa Juuso sosiaali- ja terveysministerinä ja Leena Meri oikeusministerinä. Ja plussaa on hallitusohjelman sivulta 74 löytyvät aihetta koskevat kirjaukset.
Noh. Tuskin tälläkään kertaa mitään vakuutusmafian suitsimisia tulee tapahtumaan, koska reilun 13 vuoden aikana persuista on tullut kaksi kertaa hallituskelpoinen, mutta he ovat jo myös mukana vakuutusmafian hallintorakenteissa.
Mutta minulle on selvää tämä kokonaiskontekstissaan olevan asiakokonaisuuden suhteen se, ettei Suomessa ole vielä sellaista puoluetta, joka onnistuisi nuo vakuutusmafiamaisuudet parlamentaarisin keinoin suitsimaan. Ja nimenomaisesti lakisääteisesti vakuutettujen suomalaisten kannalta katsottuna.
Sen verran isoista rahoista on kyse, että persutkin vaikenevat tosiasioiden kertomisesta ja esillä pitämisestä. Tasavallan presidenteistä puhumattakaan.
Tässä osassa tuomme julkisuuteen Jespin viimeisen virallisen toimintavuoden, oheisen joukkuekuvan kautta. Ennen siitä puuttuvien avaintietojen jespittämistä ja sarjataulukon yhdistämistä mobiiliflaijeriksi.
Jespin hiljalleen edenneen lopettamisen syynä oli pitkälti se, että vuonna 1990 perustajajäseniä ei ollut enää mukana kuin muutama. Seuran toiminnan pyörittämiseen oli monenlaisia ideoita ja rahallisia vaatimuksia paljon, mutta jo tuolloin oli nähtävissä, että vapaa-aikaa vievien tehtävien hoitamiseen tarvittavia tekijöitä oli lopulta vähän. Myös iän karttuessa työt, opiskelut ja perheet veivät jespiläisten ajasta osansa. Ja jespiläisten piti tehdä sitten niitä arvovalintoja. Mukana III-divaritasolla vai jossain vähemmän vapaa-aikaa vievässä jalkapalloilevassa vutisporukassa?
Vuonna 1990 myös pelaajien karanteenipolitiikka oli modernisoitunut niin, että jos jokin aloituskokoonpano pelaaja treenasi Jespissä talven hyvin ja sitten ensimmäisten pelien lähestyessä hänen peräänsä kyseltiin, niin taitava jespiläinen olikin saanut paremman ”diilin” esimerkiksi johonkin muuhun kuopiolaiseen seuraan. Eikä tuossa mitään, näinhän jalkapallo pitkälti toimiikin. Vapaata pelaajien liikkumista ja yrittämistä yli erilaisten sarjarajojen. Kunhan kommunikointi toimii molempien suuntiin, niin pelaajien ja seurajohdon sekä valmentajien kesken hyvin.
Sitten kohti Jespin viimeisen toimintavuoden 1990 joukkuekuvaa ja lopullista sarjatilannetta sekä niistä tehtyyn kokonaiskuvaan. Eli isoon mobiiliflaijeriin. Vuoden 1990 sarjakauden päätteeksi Jespi tippui monen III-divisioona vuoden jälkeen IV-divisioonaan.
Joukkuekuvan osalta kyseessä on tuo alussa oleva kuvaruutukopio, mutta jos Sinulta löytyy alkuperäinen kuvakopio paperilla, niin skannaa se, esimerkiksi 200 dpi tarkkuuden värikuvana sähköiseen muotoon ja toimita jollekin jespiläiselle. Kiitos.
Kaikkien kuvassa olevien jespiläisten nimet löytyivät erittäin hitaasti, mutta varmasti. Ainoastaan yksi nimi jäi varmistamatta. Hän esiintyy siksi mobiiliflaijerissa taitelijanimellä. Tosin muutamien muiden joukkueessa tuolloin varmuudella pelanneiden ja kuvasta poissa olijoiden nimiä muistellaan edelleen. Jespin historian viimeisessä joukkueessa oli tuolloin noin 25 pelaajaa nimilistalla ja vain pariin henkilöön huvenneet taustajoukot.
Sitä ei kukaan enää muistanut, minä päivänä ja kuka kuvan otti sekä kenen (laina)kameralla)? Eikä myöskään muistettu, kuka osti (laina)kameraan filmiin? Saatikka sitä, kuka maksoi filmin kehityksen ja paperikopiot? Joten sekään ei selvinnyt, kenellä mahdollinen kuvanega eli alkuperäinen on? Onneksi nykyisin on ainakin kuvanottamisten ja kuvien välittämisen suhteen toisin. Ainakin isommissa seura- ja maajoukkueissa.
Sitten joukkuekuvien jespityksestä. Ensin varmistettujen tietojen pohjalta luotiin jespiläisten ideoima ja kehittämä mobiiliflaijeri, josta löytyvät tarvittavat Jespin viimeisen virallisen pelikauden joukkuekuvassa olevien nimitiedot, kuvauspaikka ja netistä löytynyt Jespin III divisioonan lopullinen sarjatilanne.
Tämä menetelmä tunnetaan nimellä joukkuekuvien jespitys. Englanniksi ”Just jesp it”. Näin somessa ilman tarkentavia paikka-/aika- ja pelaajatietoja sisältävät joukkuekuvat voidaan jespittämällä pelastaa myös tulevien kannattajasukupolvien ihailtaviksi. Kuin myös pelaajien ja taustajoukkojen omien ystävien, tuttavien ja sukulaisten tietoon. Jokaisen pelaajan ja taustajoukoissa toimineen jakaessa Jespin historiaa tiedoksi kaikille kiinnostuneille; omien kokemusten, muistojen ja niihin liittyvien tarinoiden kautta peilaten.
Eikä tuossa kaikki.
Viidakkoradion tietojen mukaan Jespi kuuluu virallisen toimintansa lopettamisen suhteen harvinaisiin kuopiolaisiin jalkapallojoukkueisiin. Ensinnäkin se myönsi vapaat siirtopaperit kaikille Jespistä poislähteneille ja se tärkein, maksoi kaikki avoinna olleet laskunsa, ennen kuin kilpailutoiminta virallisesti Suomen Palloliiton silloisessa Itä-Suomen piirissä yhteisellä päätöksellä lopetettiin. Tuohon aikaa harvinaisella puhelinkonferenssilla Jespin tuolloisten vastuuhenkilöiden kesken.
Vuonna 2023 toiminta jatkuu erilaisten vapaamuotoisten tapaamisten, kuten Jespin Kesä-Kihhaus, Jespin Syys-Suhhaus, Jespin Talvi-Tuijjaus, Jespin Kevät-Killaatus merkeissä.
Eikä tuossa vielä kaikki.
Jespin historiikin aiemmin ilmestyneet osat löydät osoitteista:
Vinkkaa niistä, niin halutessasi ja ennättäessäsi, verkostollesi. Kiitos.
Joukkuekuviin liittyvä jespityksen idea on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Ihan niin kuin jalkapallossa käytettävä keskitys. Keskitystä ja jespitystä voi ajan kanssa tapahtuvan harjoittelun ja ideoinnin kautta muuttaa paremmin toimivammaksi.
”Ensi kevään eduskuntavaaleihin puolue lähtee politiikassa hieman erikoisella teemalla – kokoomus nimittäin uskoo voittavansa vaalit rehellisyydellä.
Katainen uskoo, että kansa kyllä ymmärtää talouden tosiasiat, kun niistä kerrotaan suoraan.
– Suomalaiset ovat fiksuja ihmisiä jotka vaativat poliitikoiltaan paljon – erityisesti rehellisyyttä. Ja sehän meille sopii, sillä se on meidän leipälaji.” Lähde: MTV3 uutiset 21.03.2010
Siirrytään vuoteen 2017 ja perussuomalaisten kahtia jakautumiseen, jossa nykyinen perussuomalaisten runko lensi hallituksesta ulos.
Yhtenä syynä hallituksesta ulosheitolle kerrottiin tuolloin, että uudeksi perussuomalaisten puheenjohtajaksi tuolloin noussut ja tätä kirjoitettaessa eduskunnan puhemiehenä toimiva Jussi Halla-ahon sekä hänen johtamansa puolueen arvot ja arvopohja erosivat isosti sekä äkillisesti. silloisen pääministeri- ja valtiovarainministeripuolueiden keskustan sekä kokoomuksen vastaavista.
Nyt ollaan vuodessa 2023 ja pääministeri Orvon sylissä on visainen hallituksensa elinkeinoministeri Vilhelm Junnilaan liittyvä ongelmavyhti.
Vaihtoehtoja on maallikon näkökulmasta ainakin nämä:
A. Perussuomalaiset suostuvat vaihtamaan ministeri Junnilan johonkin jo tarkemmin harjattuun vaihtoehtoon.
B. Vaihtoehdon A toteutumiseksi tarvitaan kokoomukselta isoja vastaantuloja eli markkinatalouden termein kompensaatiota.
C. Pääministeri vaihdetaan. Mallia vuosilta 2003, 2009 ja 2019, kun keskusta ja sdp vaihtoivat pääministerinsä sekä myöhemmin puheenjohtajansa.
Tämän artikkelin mobiiliflaijerissa mainittuun Suomi 2017 verkoston blogin artikkelin linkkiin pääset tästä linkistä:
Jespin toimintahistorian eniten uutisoitu ottelu oli tämä 19.7.1989 Kuopion Väinölänniemellä pelattu Jesp – HJK ottelu. Se kuului tuon kesän Suomen cupin 6. kierroksen otteluihin.
Luvut olivat selvät HJK:n hyväksi. Jesp 0. HJK 9.
Tosin on tunnustettava, että Jesp joutui antamaan hieman taustoitusta. Viidakkoradion tietojen mukaan muutamia Jespin avauskokoonpanon miehiä puuttui ottelusta. Syynä oli varotustilin täyttyminen edellisen kierroksen ottelussa.
Oheiset Jespin arkistoista löytyneet lehtileikkeet kertovat selkeästä tasoerosta joukkueiden välillä. Tosi ammattilaiset vastaan tosi amatöörit. Vaikka tappio tuli, niin Jespin maine kasvoi. Tämän ottelun myötä yksi ennätys siirtyi Kupsilta Jespille.
Ottelun lopputulos 0-9 HJK:n hyväksi, jäänee Kuopion Väinölänniemen historian suurimmaksi virallisen ottelun tappioluvuksi. Nythän luonnonkaunilla kentällä ei pelata enää virallisesti jalkapalloa, joten tämä Jespin jalkapallossa tekemä kenttäennätys jäänee rikkomatta.
Aiempi ennätys oli tilastotietojen mukaan Väinölänniemellä pelattu 1980/1981 Uefa cupin ensimmäisen kierroksen, ensimmäinen osaottelu Kups (Suomi) vastaan St.Etienne (Ranska). Se päättyi vierasvoittoon luvuin 0-7. Ottelun päivämääränä oli Uefan sivuilta löytyneiden tietojen mukaan keskiviikko, 17 syyskuuta 1980. Ottelun alkamisaika oli kello 18:00.
Sen yksi tärkeimmistä silminnäkijähavainnoista pelaajien kentälle tuloa odotellessa oli se, että kyllä Michel Platinikin raapi ennen kentälle tuloaan persettään. Tai siltä se ainakin oli silminnäkijän mukaan näyttänyt. Luojan kiitos, ettei tuolloin ollut vielä ollut somea eikä kännykkäkameroita. Joten tämä kerrottuna näin luottamuksellisesti.
Joten savolaisittain ja positiivisesti ajateltuna. Jesp voitti Kupsin tässä suurin tappio yhdessä virallisessa ottelussa vertailussa kahdella maalilla. Joten ei se tappio aina ole häppee. Kunhan aikaa tappiosta on kulunut tarpeeksi, niin se tiedetään , että savolaista itseluottamusta ei nujerra mikään. Helsinkiläisethän rakastavat savolaisia. Vaikka muuta toisinaan väittävätkin. Ja varsinkin Helsingissä lausuttuna.
Lopuksi toivomus. Jos Sinulta löytyy Jesp-HJK ottelun kokoonpanot/videotallenne tai vuoden 1980 Kups-St,Etienne ottelun videotallenne, niin vinkkaa siitä jespiläisille. Kiitos.
Eikä tuossa vielä kaikki.
Jespin historiikin aiemmin ilmestyneet osat löydät osoitteista:
Nykyisen kaltaisella menettelyllä hallitusohjelmaan tehdyt kirjaukset ovat eräänlaisia aikuisten joulupukkisatuja.
Jotkut niihin vielä uskovat. Varsinkin, jos henkilö omaa suhteita hallituksessa kulloinkin istuviin puolueisiin.
Tässä kuvakoosteessa vuonna 2006 tehty ratkaisuehdotus ongelmaan, johon edelleen vuonna 2023 haetaan kuvakoosteessa olevalla hallitusohjelman kirjauksella ratkaisuja.
Huijataanko tälläkin hallitusohjelman kirjauksella äänestäjiä? Vai viivytelläänko ongelmien poistamisessa edelleen. Erilaisia työryhmiä ja neuvottelukuntia on käytetty esimerkiksi viivyttelyyn, kun vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmiä on remontoitu jo yli 20 vuoden ajan.
Hallitusohjelmien kirjausten ja tekemättömien ongelmien korjausten lähihistoriaa on käsitelty Oikeusturvan ajankuvan facessa. Se löytyy osoittesta:
Tämä Jespin historiikin toinen osa liittyy Jespin eniten uutisoidun ottelun, 19.7.1989 Kuopion Väinölänniemellä pelatun Jesp PK – HJK, ennakkouutisiin. Ja tämä HJK-matsi oli Jespin historian uutisoiduin matsi. Ennen ja jälkeen ottelun. Se oli myös ainoa ottelu, joka ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen Jespin kohdalla. Asetelmana ottelussa oli ammattilaiset vastaan tosiamatöörit.
Kun tuosta tulevasta HJK-matsista laitettiin tiedote liikkeelle. Niin kylläpä tiedotteeseen nimettyjen yhteyshenkilöiden puhelimet kilisivät ja toimittajat kysyivät tietoja Jespistä. Myös Jespin valmentaja sai paljon yhteydenottoja kuopiolaisilta jalkapallon pelaajasuuruuksilta, että neuvoja ja konkreettista apua oltiin Jespille valmiita antamaan. Ilmaiseksi, mutta ihan vain avauskokoonpanon paikkaa vastaan.
Ja se tärkein on hyvä muistaa. Suomessa elettiin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa vielä tanakasti lankapuhelinten aikaa. Soittopyynnöt töissä jätettiin keskuksen neideille tai rouville. Tai kotinumerosta ensin vastanneelle. Edistyneimmillä aikalaisilla oli nauhatallennukseen perustuva puhelinvastaaja kotonaan. Koko ajan mukana kannettavat matkapuhelimet olivat vielä unelmaa. Koko ajan tavoitettavissa olemisesta ei kukaan osannut edes haaveilla.
Eikä ollut tuolloin internetiä eikä somea. Tiedotetta laitettiin liikkeelle heinäkuun hiljaisuudessa. Perinteisellä kirjepostilla kuin myös esimiesten luvilla, työpaikan faxeilla! Tuolloin ei toimituksissakaan vielä eletty loputtoman sähköpostitulvan aikaa. Ja korkealle nousseiden uutiskynnysten ja koko ajan vähenevien toimittajien aikaa.
Niin kuin jespiläisen sanonnan mukaan eri aikakausia verrataan:
"Ennen ei ollut välttämättä paremmin, mutta nuorempana ei osattu edes kaivata tämän päivän härpäkkeitä.”
Eikä tuossa vielä kaikk.
Ja, Jespin tarina kiinnostaa, niin kuunnelkaa tämä yhden Jespissä ja muun muassa kuopiolaisessa jalkapallossa vaikuttaneen henkilön vierailu Suomifutis-podcastissa 14.6.2023. Mukavasti soljuvaa keskustelua jalkapallon eri osa-alueilta.
Suomifutiksen VARssi-podcastissa kuultiin 14.6.2023 mielenkiintoista asiaa muun muassa jalkapallotuomaroinnin tärkeydestä ja tämän päivän haasteista saada uusia tuomareita toimintaan mukaan.
Tuomarina tässä jaksossa todellinen ruohonjuuritason näkijä ja kokija; pitkän linjan jalkapallokokemuksen niin pelaajana, huoltajana, seuratyöntekijänä kuin tuomarina omaava, Pekka "Jede" Kiuru.
Jedelle on kertynyt kokemusta jalkapallokentiltä ja - kabineteista vuosikymmenten ajan. Niin Seinäjoen, Kuopion ja etenkin Riihimäen alueelta.
Kannattaa kuunnella. Ja vinkata kaikille jalkapallotutuille edelleen. Etenkin jalkapallotuomaritoiminnassa mukana oleville ja siitä kiinnostuneille.