Tämä Jespin historiikin toinen osa liittyy Jespin eniten uutisoidun ottelun, 19.7.1989 Kuopion Väinölänniemellä pelatun Jesp PK – HJK, ennakkouutisiin. Ja tämä HJK-matsi oli Jespin historian uutisoiduin matsi. Ennen ja jälkeen ottelun. Se oli myös ainoa ottelu, joka ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen Jespin kohdalla. Asetelmana ottelussa oli ammattilaiset vastaan tosiamatöörit.
"Klubille helppo vastustaja Suomen cupissa""Janon Etsijät HJK:n vastustajaksi""Klubi kohtaa Savon Jespin""Janon etsijät - HJK:n mittarina""Janon Etsijät kiinnosti ex-tähtiä - Atikin paluu epäonnistui"
Kun tuosta tulevasta HJK-matsista laitettiin tiedote liikkeelle. Niin kylläpä tiedotteeseen nimettyjen yhteyshenkilöiden puhelimet kilisivät ja toimittajat kysyivät tietoja Jespistä. Myös Jespin valmentaja sai paljon yhteydenottoja kuopiolaisilta jalkapallon pelaajasuuruuksilta, että neuvoja ja konkreettista apua oltiin Jespille valmiita antamaan. Ilmaiseksi, mutta ihan vain avauskokoonpanon paikkaa vastaan.
Ja se tärkein on hyvä muistaa. Suomessa elettiin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa vielä tanakasti lankapuhelinten aikaa. Soittopyynnöt töissä jätettiin keskuksen neideille tai rouville. Tai kotinumerosta ensin vastanneelle. Edistyneimmillä aikalaisilla oli nauhatallennukseen perustuva puhelinvastaaja kotonaan. Koko ajan mukana kannettavat matkapuhelimet olivat vielä unelmaa. Koko ajan tavoitettavissa olemisesta ei kukaan osannut edes haaveilla.
Eikä ollut tuolloin internetiä eikä somea. Tiedotetta laitettiin liikkeelle heinäkuun hiljaisuudessa. Perinteisellä kirjepostilla kuin myös esimiesten luvilla, työpaikan faxeilla! Tuolloin ei toimituksissakaan vielä eletty loputtoman sähköpostitulvan aikaa. Ja korkealle nousseiden uutiskynnysten ja koko ajan vähenevien toimittajien aikaa.
Niin kuin jespiläisen sanonnan mukaan eri aikakausia verrataan:
"Ennen ei ollut välttämättä paremmin, mutta nuorempana ei osattu edes kaivata tämän päivän härpäkkeitä.”
Eikä tuossa vielä kaikk.
Ja, Jespin tarina kiinnostaa, niin kuunnelkaa tämä yhden Jespissä ja muun muassa kuopiolaisessa jalkapallossa vaikuttaneen henkilön vierailu Suomifutis-podcastissa 14.6.2023. Mukavasti soljuvaa keskustelua jalkapallon eri osa-alueilta.
Suomifutiksen VARssi-podcastissa kuultiin 14.6.2023 mielenkiintoista asiaa muun muassa jalkapallotuomaroinnin tärkeydestä ja tämän päivän haasteista saada uusia tuomareita toimintaan mukaan.
Mukavasti soljuvaa keskustelua futiksesta.
Tuomarina tässä jaksossa todellinen ruohonjuuritason näkijä ja kokija; pitkän linjan jalkapallokokemuksen niin pelaajana, huoltajana, seuratyöntekijänä kuin tuomarina omaava, Pekka "Jede" Kiuru.
Jedelle on kertynyt kokemusta jalkapallokentiltä ja - kabineteista vuosikymmenten ajan. Niin Seinäjoen, Kuopion ja etenkin Riihimäen alueelta.
Kannattaa kuunnella. Ja vinkata kaikille jalkapallotutuille edelleen. Etenkin jalkapallotuomaritoiminnassa mukana oleville ja siitä kiinnostuneille.
Artikkelin otsikko on kehitetty tästä Helsingin Sanomien 25.2.2023 otsikosta ja ingressistä:
Bruce Willisin sairastama otsalohkodementia on Suomessa yllättävän yleinen sairaus – Etenkin Pohjois-Savossa, sanoo asiantuntija
Otsalohkodementia on yleisempi Pohjois-Savossa kuin muualla Euroopassa. Tauti voi puhjeta jo nelikymppisenä, sanoo neurologian erikoislääkäri Eino Solje
Tuo toimittaja Katri Kallionpään artikkeli on mielestäni hyvin kirjoitettu ja saa toivottavasti suuren lukijajoukon aiheesta kiinnostuneiden keskuudessa.
Otsalohkodementia eli frontotemporaalidementia eli FTD on pirullinen sairaus. Vaikka se luokitellaan muistisairaudeksi, niin se on enemmän tiettyjä aivon osia tuhoava sairaus. Jolloin se näkyy yksilöllisesti muuttuvana käytöksenä, jonka läheiset huomaavat ensimmäisenä.
Bruce Willisin sairastuminen otsalohkodementiaan ja hänen perheensä toivomus siitä, että aiheesta keskustellaan avoimesti myös Willisin tapauksen kautta, on aivan upea asia!
Lainauksena Helsingin Sanomista nämä kolme poimintaa: 1. Otsalohkodementia poikkeaa Alzheimerin taudista myös siinä, että sen syy on usein perintötekijöissä.
Vajaalla puolella otsalohkodementiaan sairastuneista tauti esiintyy suvuttain.
2. Otsalohkodementiaan ei toistaiseksi ole taudinkulkuun vaikuttavaa lääkettä, mutta oireita voidaan lievittää.
Myöskään sairauden diagnosointi ei ole helppoa. Se tehdään Soljen mukaan tavallisimmin tunnistamalla tautiin sopiva oirekuva, neuropsykologisella tutkimuksella, kuvantamalla aivot magneettikuvalla sekä analysoimalla aivojen aineenvaihduntaa.
”Näin voimme päästä todennäköiseen diagnoosiin”, Solje sanoo.
Oikea diagnoosi on tärkeä, jotta potilaalle ei määrättäisi vääriä lääkkeitä, kuten Alzheimer-lääkkeitä, tiettyjä psyykenlääkkeitä tai rauhoittavia lääkkeitä.
”Ne saattavat jopa pahentaa sairastuneen tilaa”, Solje sanoo.
3. Suomessa aivosairaudet aiheuttavat Suomessa vuosittain arviolta 11 miljardin euron kustannukset.
Hyvä uutinen on se, se, että kansainvälinen tiedeyhteisö ja lääkkeitä kehittävät yritykset tekevät parhaillaan kuumeisesti töitä löytääkseen otsalohkodementiaan lääkkeen.
Suomalaiset tutkijat ovat tutkimustyössä kärkipaikoilla.
”Yleisimmin sairauden aiheuttaa yksi ainoa vaurioitunut geeni. Sen toiminnan muokkaamisen ei pitäisi olla mahdoton temppu”, Solje sanoo.
Lainaukset loppuvat.
Se, että Bruce Willisin perhe on antanut julkistaa hänen sairastumisensa syyn, tuo toivottavasti sairauden tutkimukseen rahaa ja kiinnostusta. Niin Yhdysvalloissa kuin Suomessa.
Uusia ratkaisuja odotellessa on tärkeää, että Suomessa saadaan kehitettyä mahdollisimman varhaisen diagnosoinnin tutkimus-, hoito- ja hoivapolut kuntoon,.
Tietoa, taitoa ja rahaa Suomessa otsalohkodementiaa sairastavien hoitamiseksi on, kunhan se saadaan koordinoitua mahdollisiimman toimivaksi kokonaisuudeksi.
Valtakunnallisella tasolla uudet hyvinvointialueet ovat vastuussa siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa hommat toimivat.
Muistiliitto ja sen paikallisyhdistykset ovat hyviä tiedonsaantipaikkoja.
Mobiiliflaijerissa mainitusta "Eduskuntavaalit 2023 - Vanhustenhoito Suomessa 1" - artikkelista, pääset luomaan isoa kuvaa ruohonjuuri- ja katutason näkökulmasta. Etenkin aivo- ja muistisairauksai sairastavien työikäisten tilanteisiin Suomessa.
Lopuksi. Otsikon mukaisesti todettakoon villinä ajatuksena se, että entä jos Bruce Willisin sukujuuret ovatkin pohjois-savolaisen Kärhämäjärven Viliperinmäen Villasissa?
Oletko Sinäkin huomannut, että aina eduskuntavaalien jälkeen huomaat saaneesi hallitusohjelmaan sitä, mitä et vaaleissa äänestämällä tilannut?
Oma tarkkailujaksoni on kestänyt nyt yli 20 vuotta. Voin kiteyttää tuntemukseni ja kokemukseni oheiseen mobiiliflaijeriin.
Mobiiliflaijeri Suomen todellisesta valtajärjestelmästä 2023.
Onko Suomessa oikea aika (yksi kokoomuksen vaaliteemoista) mennä rehellisyydessä eteenpäin (yksi keskustan vaaliteemoista)? Parhaiten Sinun puolellasi (yksi demareiden vaaliteemoista) olet lopulta Sinä itse.
Muuten saat, mitä et tilaa.
Eikä auta, jos persut julistavat, että pelastakaa Suomi (yksi persujen vaaliteemoista). Kun hekään eivät ole enää kiinnostuneita suomalaisten pelastamisesta. Esimerkiksi kafkamaisten vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmien merkkaamattomien miinakentien kauhuilta.
Yli miljoonaa suomalaista äänestäjää kiinnostavasta aiheesta kiteytystä oheisessa mobiiliflaijerissa. Liittyy suomalaisen oikeusvaltion perustaan ja periaatteisiin.
Vuosi 2023 näyttää, että rantautuuko taikka tupsahtaako Italiassa ja Ruotsissa toteutuneet vaalitulokset myös Suomeen? Ruotsin toteutunut äänestysprosentti ylitti 80 rajan ja Italian alitti 65 rajan.
Ruotsissa kohisee, kun ruotsidemokraatit (ruotsiksi Sverigedemokraterna, lyhenne SD) nousivat Ruotsin eduskuntavaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Italiassa kohisee, kun Italia saa ensimmäisen naispääministerin, Italian veljet (italiaksi Fratelli d’Italia, lyhenne FdI) – nimisestä puolueesta.
Molempien maiden äänestäjät ovat antaneet suomalaisten tiedotusvälineiden mukaan kannatustaan äärioikeistolle. Eli suomennettuna miljoonittain ruotsalaisia ja italialaisia äänestäjiä on tietämättömyyttään antanut tukensa eli äänensä, fasistiset juuret omaaville puolueille.
Noiden esimerkkien perusteella Suomessa nähtävästi pelätään; vallankahvassa parhaillaan olevien taholla, nyt suuresti sitä, että perussuomalaiset (persut, PS) ja kokoomus saavat tulevissa eduskuntavaaleissa kaikkien aikojen rytkynhytkyn!
Joten tässä ja oheisessa mobiiliflaijerissa tulee asiakokonaisuus, josta myös persut, kokoomus ja suomalaiset tiedotusvälineet vaikenevat. Också på finska. Muita eduskuntapuolueita ja niiden ekosysteemejä unohtamatta:
Faktaa suomalaisesta finanssifilungista- ja fasismista.
”Miksei suomalaisten todellinen ihmisoikeustilanne kiinnosta päättäjiä?
Jostain syystä myös suomalaisilta tiedotusvälineiltä ja ammattitaitoisilta toimittajilta; on jäänyt huomaamatta se, että miten ihmeessä samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla käyttämässä tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?
Kovien väitteiden pohjaksi faktaa; yhden tapahtumaketjun juuritietoihin, kun tapaturma- ja ammattitautilakia alettiin vuonna 2006 niin sanotusti ”uudistamaan”. Faktapohjalta toimienhan on aina tukevampi ponnistaa. Tosin myös tässä asiassa; vastapuolena olevien faktat saattavat olla aivan toiset. Ne viralliset faktat.”
Tehtiinpä sitten Kärhämäjärven 12 henkilön napatanssi- ja kansantanhuporukan kanssa, syksyn 2022 avausreissu kulttuuririentoihin. Se tehtiin rohkeasti esiintymisasuihin pukeutuneina, liftaamalla ja telttamajoituksilla. Tällä kertaa priscillamainen matkamme suuntautui Helsingin kaupunginteatteriin.
Tosin ennakkoon emme kovin tarkkaan tienneet, minkälaista ennakkoesitystä oikein olimme menossa katsomaan, joten oma pukeutumisemme ei mennyt ihan nappiin. Ja toisaalta hyvä niin, koska turhat ennakkoluulot pysyivät poissa. Kiitokset erilaisia "kyytejä" tarjonneille ja hyviä vinkkejä Helsingin keskustan maksuttomista telttamajoituspaikoista tarjonneille. ;-)
Lavastus ja valaistus rokkasivat hyvin yhteen.
Tuosta alun esirippuun heijastetusta kuvasta ymmärsimme, että tapahtumat sijoittuivat AC/DC-yhtyeen syntysijoille Australiaan, joka oli 1970-luvulla myös kärhämäjärveläisittäinkin katsottuna aika raju paikka. Varsinkin suurten kaupunkien ulkopuolella, joissa toimeentulo sananmukaisesti kaivettiin erilaisista kaivoksista. Ja raskaan työn rasitteet huuhdottiin pois 1900-luvun suomalaisillekin tutuilla tavoilla.
Esityksen aiheesta toteamme diplomaattisesti sen, että erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä ei ole pakko omaksua, mutta toistemme erilaisuutta ihmisinä kannattaa aina yrittää ymmärtää. Vaikkei silmien eteen avautuvia riikinkukkomaisia näkymiä heti ymmärtäisikään.
Esityksen sisällöstä voimme paljastaa ainakin sen, että kylläpä oli mahtava puvustuksen kavalkadi! Herttinen sentään, että katsomossa riitti pukujen vaihtojen ja tunnelmatilojen mukaan katsomista. Ryhmämme vanhimmat rouvat totesivat tanssien osalta, että aikamoisen rohkeaa ja miehistä heikuti-veikutimenoa oli heillekin tarjolla. Melkoisen silimäpelin kera.
Alun muhevassa sekä esilleponnahtaneessa hautakivi- ja arkkumallin yhdistelmässä olisi kaupallisen menestysidean ainekset. Ekologisesti toteutettuna ja uskontokunnittain räätälöityinä.
Kielenkäyttö oli osin aika "vulgaaria". Vaan hyvät "käännökset" ja lokalisoinnit oli esitykseen tehty. Tosin suomalaiset kukkahattutädit ja persevakosedät saattavat ottaa muutamista verbaalitykityksistä nokkiinsa. Ja hyvä niin. Riittääpä kylillä ja toreilla puhuttavaa sekä kauhisteltavaa. Yli keinotekoisten puolue- ja ajatusrajojen.
Esityksen live-bändi veti mahtavasti ja esiintyjät kukoistivat rooleissaan. Yleisökin oli yllättävän mahtavasti mukana. Ihan kuin olisimme itsekin olleet bileissä mukana. Modernien lavastusten ja matkan maisemien vaihdot rokkasivat sujuvasti eteenpäin.
Varsinkin Diivat-kolmikko sykähdytti eri osioissa laulullaan. Niin näin funkya ja soul-sykkeistä yhteislaulantaa sekä bändin soitantaa harvoin Suomessa kuulee.
Puvuston tekijöille ja vaatteiden vaihtojen hoitajille erityismaininnat. Saimme niistä hyviä ideoita seuraaviin Kärhämäjärven savusauna-, grillaus-, chillaus-, maito- ja mattolaiturikanervaaleihin. Latobileitä unohtamatta.
Suosittelemme Priscillaa muillekin kuin kärhämäjärveläisille. Hauska esitys, edelleen monelle kipeästä ja arasta aiheesta. Niin vanhemmille kuin nuorille.
Joten. Mielestämme Priscillan katsominen tekisi hyvää kaikille eri uskontokuntien edustajille, eduskuntapuolueiden kansanedustajille, kunnanvaltuutetuille, hyvinvointialueiden päättäjille. Kuin myös puoluekoneiston organisaattoreille ja virkamiehille.
Muuten meissä kaikissa piilee menetettyjen mahdollisuuksien siemensäkki.
Sillä, jos Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, niin kyllähän myös lihaa syövä ja mikkokärnämäisesti tykittelevä heteromieskin voi toimia, oikein kannustettuna menestyksekkäästi draq-queenin ammatissa. Muita ihmisille siunaantuneita ruokavalio- ja sukupuolisuuntauksia unohtamatta.
Vaikka tietämättömyys näissä Priscillan esille nostamissa asioissa monia edelleen ahdistaa, niin erilaisuuden ymmärtäminen myös yhdistää.
Yhdistäähän AC/DC-yhtyeen musiikkikin, hyvin erilaisia ihmisiä. Enemmän ehken mukaansa imevällä kokonaispoljennollaan kuin nerokkailla sanoituksillaan. Ainakin kärhämäjärviläisissä latobileissä.
Eikä tuossa kaikki.
Toivottavasti TV-kanavat ja suoratoistoplavelut nostavat vuonna 1994 tehdyn Priscilla-elokuvan katsottavaksi/vuokrattavaksi/ostettavaksi.
Vinkki tuli tästä Ylen uutisesta.
Priscilla, aavikon kuningatar -kulttielokuvan ohjaaja Helsingissä: "Nykysäännöillä tämän elokuvan tekeminen olisi mahdotonta"
"Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla vieraillut Stephan Elliott ei pääse ikinä eroon suurimmasta hitistään. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille uusia ovia elokuvallaan avannut ohjaaja huomauttaa, että ihmisoikeudet etenevät maailmassa eri tahtiin."
Suomen Natoon liittymisestä käydään vilkasta keskustelua. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Emilia Kullas on tuonut edustamansa edunvalvontajärjestöjen kautta ansiokkaasti esiin myös naisjohtajien näkökulmaa.
"Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jo 60 prosenttia suomalaisista kannattaa liittymistä puolustusliitto Natoon.
Nato-jäsenyyttä vastustaa 19 prosenttia suomalaisista. EVAn tutkimukseen vastasi 4.3.–15.3.2022. välisenä aikana 2 074 henkilöä." Lähde: "EVA: Suomalaisista 60 prosenttia Nato-jäsenyyden kannalla – Päätös halutaan jo tänä vuonna."
Kansanäänestyksen sijaan, Suomessa tehdään kiihtyvällä tahdilla erilaisia Nato-jäsenyyttä luotaavia mielipidemittauksia, joilla pyritään osoittamaan, että a. nyt on kiire. b. enemmistön tuki löytyy. c. hinta-asiaan keretään palata tuonnempana.
Löytyisikö EVA:n Kullakselta tai hänen puolisonsa, päätoimittaja Arno Ahosniemen edustamalta verkostolta tarkennettua hintatietoa Naton kustannuksista Suomelle ja suomalaisille?
Yhdessä Nato-jäsenyyttä käsitelleessä tv-ohjelmassa eräs turpo-asioiden asiantuntija arvioi, että Suomen Nato-jäsenyyden juoksevat vuositason kustannukset olisivat 35-50 miljoonaa euroa. Joten tuosta olisi tärkeää kuulla lisää.
Naton suositus jäsenmailleen on ollut, että kunkin Nato-maan tulee investoida puolustus-/sotilasmenoihinsa 2%:a bruttokansantuotteestaan vuosittain.
Suomen bruttokansantuotteen ollessa noin 200 miljardia euroa vuodessa, niin Suomen kohdalla Nato jäsenyys tarkoittaisi 4 miljardin euron satsausta. Jos tämän hetken ko. kulut ovat olleet noin 3 miljardia euroa vuodessa, niin se tarkoittaisi noin 1 miljardin euron kustannusten lisäystä valtion budjettiin vuodessa.
Käynnissä olevan F35- hävittäjähankinnan vaikutus otettaneen huomioon Naton uuden aseistuksen hankintavaatimuksissa?
Eikä tuossa mitään. Suurimpana Naton kulujen maksajana, Yhdysvallat sanelee budjetoinnin suuntaviivoja näissä asioissa.
Ja jos ne suomalaisten keskuudessa tiedetään tarkasti ja hyväksytään, niin myös vasemmistoliiton on helpompi muuttaa kantaansa Nato-jäsenyyden suhteen.
Varsinkin, jos budjettikehystä avarretaan rahallisten Nato-jäsenyyden vaatimusten verran. Jolloin vältytään uusilta ja pitkäkestoisilta leikkauksilta.
Tosin tästä kannasta kansanäänestyksen suhteen, tuon budjettikehyksen laajennuksen toteutuessa, lienee vasemmistoliiton silloin luovuttava?
"STT:n kysely: Vasemmistoliitto selvimmin Nato-kansanäänestyksen kannalla – moni puolue pitää kansanäänestystä riskinä tai hitaana" Lähde: STT - Saila Kiuttu, Sanna Nikula 5.3.2022 kello 10:00.
Vaikkakin Nato-maa Tanskassa kansanäänestys isoista asioista onnistuu.
"Tanska järjestää kansanäänestyksen siitä, tulisiko maan liittyä Euroopan unionin yhteiseen puolustukseen. Kansanäänestys pidetään 1. kesäkuuta, ilmoitti pääministeri Mette Frederiksen sunnuntaina."
"Tanska järjestää kansanäänestyksen EU:n yhteisestä puolustuksesta"Lähde: Demokraatti 7.3.2022 kello 09:49
Suomen virallisessa kielenkäytössä Suomen sotilaallista statusta Neuvostoliiton aikana kuvasi puolueettomuus ja Venäjän uudelleen synnyttyä liittoutumattomuus.
Venäjän hyökättyä massiivisella voimalla 24.2.2022 Ukrainaan, kiihtyivät Suomen Nato-jäsenyys 2020-luvulla - keskustelut kerralla kuumiksi.
Kokoomus on puheenjohtajansa Petteri Orpon johdolla viemässä Suomea ja suomalaisia nopeutetusti sotilasliitto Natoon. Mitä kaikkea se sitten toiminnallisesti ja rahallisesti tarkoittaakin?
Keskustelujen edetessä on tärkeää, että kokoomuksen johdolla tarkistetaan ja hoidetaan ammattisotilaiden sekä varusmiesten sosiaaliturva-asiat kuntoon. Tältä näyttivät tilanteet sotilaiden vakuutusasioissa vuonna 2011. Kun kokoomus oli pääministeripuolueena.
Kokoomusta, keskustaa ja rkp:tä erittäin lähellä olevat elinkeinoelämän järjestöt uskovat Suomen Nato-jäsenyyden "vähentävän Suomen maa- ja markkinariskiä Venäjän naapurina."
Tätä mieltä ovat elinkeinoelämän isoista johtajista ainakin:
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemi
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen
Lähde: STT 10.3.2022 - "Elinkeinoelämän järjestöt: Suomen paikka on puolustusliitto Natossa"
Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevien keskustelujen käydessä vilkkaana, niin samalla on tärkeää yhteistyössä huolehtia siitä, että monien ammattisotilaiden ja varusmiesten sekä heidän lähiomaistensa kohdalle, etenkin 2010-luvun alussa, osuneet ja ylempänä olevassa mobiiliflaijerissa mainitut merkkaamattomat ”Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät" on päättäjiemme lupausten mukaisesti tunnistettu, purettu ja korjattu.
Niin kuin pääministeri Jyrki Kataisen/kok. six-pack hallituksen puolustusministeri Stefan Wallin/rkp. lupasi.
Eikä tuossa vielä kaikki.
Sveitsin puolueettomuusmalli tuskin sopii Suomeen. Sijainti keskellä Eurooppa vuorten ympäröimänä on hyvin erilainen. Useampana jokerina korttipakan pohjalla; Sveitsin pankkisalaisuuden piiriin liittyy niin isoja salaisuuksia, ettei mikään sotaisista maista tai hirmuhallitsijoista ole uskaltanut sitä nykyaikana valloittaa ja alistaa.
Taidokkaasti vaalittuun Sveitsin puolueettomuuteen kuuluvasta puolustusmallista; kannattaa varmasti kopioida kaikki toimivat osat suomalaistenkin hyötykäyttöön.
Turhan spekuloinnin ja lisääntyvien pelkotilojen välttämiseksi on hyvä saada tietää, mitkä ovat olleet noin isosti kasvaneiden kuolleiden määrän syyt?
Otetaan ensin lyhyt lainaus, yhdestä, Helsingin Sanomien midatsolaami nimistä lääkeainetta koskevasta uutisesta:
Arkansas teki neljännen ja viimeisen ”liukuhihnateloituksen” ennen tainnutuskemikaalin viimeistä käyttöpäivää
Ville Similä HS
28.4.2017 kello 17:53
"Arkansasin kuvernööri Asa Hutchinson määräsi suurta keskustelua Yhdysvalloissa nostaneen pikateloitusten suman, jotta se ehtisi panna tuomiot täytäntöön ennen huhtikuun loppua.
Huhtikuussa umpeutuu teloituksissa käytettävän midatsolaamin käyttöoikeus. Uutta erää ei ole helposti saatavilla, koska tainnuttavan midatsolaamin sopivuus teloituksiin on kyseenalaistettu. Pisimmillään teloitukset ovat kestäneet kymmeniä minuutteja."
Sitten vuoteen 2021 ja Ylen Ulkolinjan "Korona Ruotsissa"-ohjelmasta osuneeseen huomioon. Sen keskiössä ruotsinsuomalaisten ja koronaan sairastuneiden vanhusten hoitolinjaukset.
Sairaanhoitaja Sonja Aspinen: ”Oli päätetty, ettei heitä viedä sairaaloihin, he hoidetaan siellä omissa sängyissään tavallaan omassa kotonaan, siellä laitoksessa.
Siellä ne resurssit olivat täysin rajalliset, tosi monessa paikassa.
Ei ollut juuri mahdollisuutta antaa näitä suonensisäisiä nesteytyksiä. Eikä ollut mahdollisuutta antaa happea. Lisähapen tarve olisi ollut tosi suuri.
Sen sijaan annettiin palliatiivisia päätöksiä aika systemaattisesti, näille potilaille, jotka sairastuivat siellä vanhainkodeissa. Heitä rupes tulemaan tosi paljon.
Me saatiin sitten tämmöiset ohjeet, lääkemääräykset, mitä me saadaan käyttää.
Että esimerkiksi näille potilaille annettiin morfiinia muun muassa ja midatsolaamia.
Minunkin kokemuksella jo tiedetään, että mihin se johtaa, kun hengitysvaikeuksista kärsivälle ihmiselle annetaan lääkettä, joka vielä lisää deprimoi, tätä hengitystä. Se kyllä vähentää niitä mahdollisuuksia elonjäämiseen.”
Toivottavasti tällä samalla MM-yhdistelmällä eli morfiinilla ja midatsolaamilla ei ole toimittu Suomessa vastaavalla tavalla?
Vaikuttaako noissa alun Ylen teksti-tv:n uutisessa kerrotuissa Tilastokeskuksen tilastoluvuissa, tyrmistyttävältä vaikuttava Ruotsin malli paljonkin?
Siitä olisi juuri nyt hyvä saada julkiset ja mahdollisimman avoimet keskustelut aikaiseksi. Jotteivat tehdyt virheet toistuisi ja vakiintuisi ikään kuin yleisesti hyväksytyiksi toimintatavoiksi. Muutenkin heikossa asemassa olevien ja ympärivuorokautista hoivaa vaativien vanhusten sekä muistisairaiden keskuudessa.
Siitä esimerkiksi tässä bloggauksessa:
"Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 3"
On käynnistynyt kolmas vuosi, kun siteäksi ja viheliääksi osoittautunutta koronavirusta eri versioineen yritetään kukistaa maailman kaikilta kulmilta.
Maailman terveysjärjestön pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus haluaa päästä koronaviruksen aiheuttamista sairauksista eroon vuoden 2022 loppuun mennessä.
Toivotaan, että eroon pääsyssä onnistutaan. Rokotuskierrokset ja epäuskoisuus lisääntyvät, että mistä helkkarin pöpöstä tässä kaikessa onkaan kysymys?
Ajankuvan taltioimiseksi tässä tulee Jesp PK:n ideoima Goronan Gellistys 2022 - kuvahaaste. Vaikkapa vain omiin kuva-albumeihin tallennettuina.
Goronan Gellistys 2022-kuvahaaste
Vaikkei kuvahaasteen avulla koronavirus häviäkkään, niin tuota aikaa odotellessa olisi edes himpun verran hauskempaa. Kun joukkueurheilulajeja harrastaneet tai harrastavat aikuiset, yli laji- ja sukupuolirajojen, lähtevät rohkeasti ideoimaan omaa koronavuosien ajankuvaansa, omien suosikkimaskiensa kanssa.
