Rapsakkata

Ratikkapysäkillä agressiivisesti pörräävät kerjäläiset olivat itselleni Hesassa piipahtaessani uusi kokemus.

Nuorehehkoja ja tervejalkaisia molemmat.

Kenenkään en nähnyt kuppeihin rahaa laittavan, koska tyyli on niin hilkulla, ettei suomalainen lataa kymmennennen pyyntikerran jälkeen turpaan. Varsinkin, jos samat tyypit tekevät sen 5 minuutin odotusaikana.

Toivon, että olen seuraavan asian suhteen väärässä.

Nyt heillä on menossa sen sortin kotouttaminen, että heidän etelä-eurooppalaiseen tyyliin toimivaan kerjäykseen suomalaisten toimesta sopeudutaan.

Lähtevätkö sitten pikku hiljaa ratikkaa pysäkillä odottavien uhrien arvoesineistö uudelle maalliselle vaellukselleen? Vanhukset, lapset ja naiset ensin...

Kunta-alan palvelujen rahoitus on nyt kuuminta hottia. Kuitenkaan todellisiin ongelmakohtiin ei puututtu ns. hyvinä aikoina mitenkään.

Lopussa olevan linkin kautta löytyvä ja kuntapäättäjien hyvin tiedossa oleva ongelma tuskin ratkeaa nytkään.

Onhan ravintoketjun loppupäässähän ihan oikea veronmaksaja. Ei rakennuskompleksi eikä mikään varpusparvena jakautuva organisaatio.

Valtio tukkii tästä asiasta urputtavien päättäjien turvat todennäköisesti maksamillaan kunta-avustuksilla.

* * * *

HS 23.3.2009 kertoi eilisessä numerossaan näin:

"Ollilan mukaan pohjoismaiset poliitikot olivat 1990-luvulla viisaita eivätkä sortuneet protektionismiin.

Poliitikot tekivät päätöksiä, joihin sisältyi suuria riskejä, Ollila arvioi menemättä enempää yksityiskohtiin.

* * * *

Käsittääkseni Suomessa todellinen valta annettiin edellisen pankkikriisin yhteydessä pitkälle suuryrityksille. Kuten pankeille ja vakuutusyhtiöille.

Eikä siinä sinällään mitään, mutta kun laillisuusvalvontakin kastroitiin samassa yhteydessä.

Siksi tähän alla olevaan kuntatalouden ongelmaan tuskin tullaan puuttumaan. Lähivuosina ongelma tulee varmasti räjähtämään esille jollain tapaa.

Vakuutusyhtiöille kuuluvia kustannuksia kunnille:

perjantaina, joulukuuta 14, 2012
Vakuutuslääkärit

https://ajankuva.blogspot.com/2012/12/vakuutuslaakarit.html
Linkki korjattu ja luettu 30.8.2024

Finanssikriisin keskellä purskahti jo pieni ilon pore, kun julkisuuteen astui suomalaisen yritysmaailman kiistaton menestyjä Ollilan Jore.

Sanon näin tuntemattomien kesken mielummin häntä Joreksi, etten syyllisty piilosekstistiseen viestintään.

Oma veikkaukseni on, että Jore tulee vielä vääjämättä astumaan poliitikan pelikentille. Ja suoraan raskaaseen sarjaan.

: : : :

Tuoreimpana poimintana päivän HS ja taloussivu:

"Ollilan mukaan pohjoismaiset poliitikot olivat 1990-luvulla viisaita eivätkä sortuneet protektionismiin.

Poliitikot tekivät päätöksiä, joihin sisältyi suuria riskejä, Ollila arvioi menemättä enempää yksityiskohtiin.

Samaan aikaan pohjoismaiset yhtiöt, esimerkiksi Nokia, saneerasivat rajusti ja tekivät itsestään erittäin kilpailukykyisiä.

Ollilan mukaan on olemassa suuri vaara, että maailmantalous vajoaa lamaan, jos poliitikot eivät nyt onnistu vastustamaan protektionistisia paineita."

Ollila on huolissaan myös useiden Euroopan maiden levottomuuksista, joiden hän pelkää leviävän.

: : : :

Mielestäni on siten mahdollista, että Joresta tulee EU:n korkean tason virkamies, ellei jopa EU-komission puheenjohtaja.

Varsinkin, jos EU:sta tulee liittovaltio, jonka tarkoituksena on muodostaa taloudellisesti toimiva kombinaatio maapallon muita talouskeskittymiä vastaan.

Mielenkiintoista on ennen sitä kuulla, miten moni on samaa mieltä Joren kanssa hänen kanssaan?

"Pohjoismainen malli on kapitalismin tulevaisuus"

Finanssikriisin yksi avaimia on se, että kuinka paljon jatkossa sallitaan rahaa olevan verotuksesta vapaana.

Rahahan ei maailmasta ole loppumassa, vaan avainkysymys lienee se, että sallitakoon sellainen rajussa kasvussa ollut suuntaus, että maailmassa on kasvava joukko niin varakkaita henkilöitä, jotka eivät ole minkään verovaroin tuotettujen palvelujen varassa.

Jolloin ymmärrettävästi heidän halunsa maksaa minkäänlaisia veroja tulokertymistään lähenee nollaa. Tai sitten tulojen hankintatavat ovat toistaiseksi nk. pimeän talouden puolella. Tosin rapsakkaa rahaahan sekin on. Ja vielä suuruksiltaan varsin ostovoimaista.

Absurdiahan tässä lienee se, että kaikki tuo on ollut samojen rikkaiden teollisuusmaiden, kuten G-20 maat, tiedossa jo vaikka kuinka pitkään.

EU tuntuu tässäkin asiassa varsin eripuraiselta, vaikka jonkin sortin edistymistä lienee odotettavissa. Kuitenkin ihmetyttää, että Suomi tekee erillisiä sopimuksia EU:n linjasta poiketen?

* * * *

HS 15.3.09 uutisoi mm. seuraavaa:

Pohjoismaiden ministerineuvoston jäsenmaat allekirjoittavat tiedonvaihtosopimukset Caymansaarten kanssa.

Sopimukset liittyvät pyrkimykseen ehkäistä veronkiertoa.

Pohjoismaat ovat solmineet aikaisemmin vastaavanlaiset sopimukset Mansaaren, Jerseyn ja Guernseyn kanssa.

* * * *

Parempi toki toteutettu pohjoismainenpyrkimys, kun ainaiseen odotukseen perustuva EU-nukkimainen erehdys.

Vae, mitenkä se mänikään...?

Onkon Suomi EU:n valtavirtaa edustava toimija tänä päivänä? Pääministeri Vanhasen mukaan näin on tarkoitus olla. Ainakin jatkossa.

Kuitenkin monet asiat muuttuvat Suomessa länsieurooppalaiseen suuntaan vasta pakon edessä.

Eli kun ja jos, joku yksittäinen kansalainen jaksaa sekä hänellä on varaa viedä muutosta vaativat juttu/jutut EY-tuomioistuimeen asti.

Hyvänä esimerkkinä vuosikausia vellonut juttu autoverotuksesta.

Päivän Hesarissa rohvesori Tuomas Ojanen kiteyttää asiaa seuraavasti:

"Kun Suomi ei oma-aloitteisesti sopeuta lakejaan ja käytäntöjään EU-oikeuteen, niin yksityiset ihmiset joutuvat EU-oikeuden toteuttamistalkoisiin", Ojanen arvostelee.

"Systeemi ei voi perustua siihen, että jostain löytyy aina yksilö, joka taistelee ja vie asioita EY-tuomioistuimeen punnittaviksi ja oikaistaviksi."

"Autoveroasia on tärkeä, mutta olisi jo korkea aika ryhtyä keskustelemaan muistakin EU-jäsenyyteen liittyvistä kysymyksistä kuin käytetyistä autoista ja rahapeleistä", Ojanen sanoo.

Hän toivoo keskustelua siitä, mitä EU-oikeus vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliturvaan, ympäristöasioihin sekä ihmisten mahdollisuuksiin liikkua ja tehdä työtä."

* * * *

Mielenkiintoista olisi saada tietää tuosta EY-tuomioistuimen toimesta lisää.

Onhan Suomen istuvalla tuomarilla, Allan Rosas, näkemystä asioihin Suomessa ja EU:ssa jo varsin pitkältä ajalta.

Lisäksi ennakkotietojen mukaan Allan Rosas on vahvasti presidentti Halosen suojeluksessa menossa toiselle kaudelle tuossa EY-tuomioistuimessa...

* *

Päivitys 30.8.2024
Lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan kafkamaisten tilanteiden sekä mafiamaisen järjestelmä rakenteen poistamiseen tarvitaan viimeinkin EU:n apua.

Tule apuun EU! Tai joku muu?
- Julkaistu: 14 syyskuun, 2021 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Tässä postauksessa avointa taustatietoa vakuutusmafia-aiheen isoon kuvaan ja oheiseen mobiiliflaijeriin sekä siihen upotettuun, Twitteristä otettuun vuoden 2015 kuvakaappaukseen liittyen.

Vastaajana verkostomme tekemään kysymykseen oli Euroopan komissio Suomessa – Europeiska kommissionen i Finland (Twitterissä EU-komissio Suomessa).

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2021/09/14/tule-apuun-eu-tai-joku-muu/

"Vakuutuslääketiede tappaa" - väite on kova.

Aihe saattaa vaikuttaa absurdilta, jollei itselleen tai omaan lähipiiriin ole sattunut kaikki käsitykset muuttavaa kohtalon kouran kouraisua.

Kakkoselta tuli pari päivää sitten sarjassa Puolutuksen puheenvuoro, jakso nimeltään:

Hermovaurio. Kuinka kipua voi mitata?

Jakso kerrottiin liikenneonnettomuudessa olleen ja siinä kiistattomasti vammautuneen mieshenkilön helvetillisenmoisesta tapellusta vakuutusyhtiötä vastaan.

Jaksossa valotetaan mielestäni onnistuneesti suomalaisten vakuutusyhtiöiden vakuutuslakimies- ja vakuutuslääkärilogiikkaa.

Samoin tulee mielestäni hyvin esiteltyä se etiikka ja moraali, joka noiden ammattikuntien keskuudessa vallitsee.

- - - -

Itseltänikin ohjelma meni ensin niin sanotusti ohi, mutta näin eilen illalla tulleen uusinnam.

Ohjelma löytyy Ylen Areenalta 17.4.09 asti.

- - - -

Puolustuksen puheenvuoro
TV2 Keskiviikko klo 21.00 18.3.2009
http://areena.yle.fi/toista?id=2003609

5/6: Hermovaurio. Kuinka kipua voi mitata?

R: Pirkko Hämäläinen, Marc Gassot, Outi Vuoriranta, Juho Milonoff. O: Sakari Kirjavainen. YLE Draamalle tuottanut Moskito Television Oy.

Kesto: 00:48:29

HUOM! 30-8-2024
Vieläköhän tämä ohjelma on saatavissa Ylellä uusintaan?

HS kirjoitti taas homekouluista.

Päivän kaupunkiosiossa toimittaja Merituuli Saikkonen kirjoitti rakennuskeskeisesti seuraavaa:

" Helsinkiläiskoulujen remontin tarve on valtava. Helsingin opetusvirasto on nyt yrittänyt laittaa remonttikohteita kiireellisyysjärjestykseen.

Pikaisesti kunnostusta kaipaavat ne koulut, joissa koulujen huono kunto uhkaa jo oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuutta ja terveyttä.

Näitä kouluja Helsingistä löytyi 22.

* * *

Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuojan mukaan erityisesti sisäilmaongelmista johtuvien remonttien tarve lisääntyy jatkuvasti.

"Tietoisuus näistä asioista on lisääntynyt ja se on lisännyt remonttitarvetta", Hapuoja sanoi.

Tilakeskuksessa remontteja on nyt ruuhkaksi asti.

"Remonteille on kaksi eri jonoa. Ensin ne asetetaan tutkimusjonoon ja vasta sitten korjausjonoon", Hapuoja kertoi. "

. . . .

Toivottavasti terveydelle vaarallisista tiloista sairastuneiden opiskelijoiden ja henkilökunnan kohdalla on omat tutkimusjononsa ja korjausjonosta.

Sellaiset jonot, jotka vetävät rakennuksiin kohdistuvia jonoja nopeammin.

Miksikö näin toivon?

Elämästähän ei kukaan saa uusintoja.

Sillä varsin vakiintunut käytäntö Suomessa on se, että terveyden tilalle vaarallisista tiloista valittavat leimataan hulluiksi ja turhan valittajiksi.

Mikäli valittaja on sukupuoleltaan nainen, niin vielä pahempaa kyytiä on luvassa työterveyshuollon rattaissa. Toki niissäkin on aina eronsa.

* *

Päivitys 30.8.2024

Ongelmat jatkuvat. Päättäjät vaikenevat. Lue 2020-luvun tilanteista lisää:

Homepakolaiset ry
Ratkaisuja sisäilmasairaille

https://homepakolaiset.fi/

Ero päättääjiin päin tuntuu kasvaneen näin kansalaisen näkökulmasta aivan omiin lukemiinsa.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa valtiotieteiden maisterismies Jukka Knuuti kirjoittaa mielipidesivulla, että "Kolmikanta kirjattava uuteen perustuslakiin."

Lisäksi hän toteaa osuvasti ja onnistuneen provosoivasti:

"Kummastella sitä vastoin voi, miksei vuoden 2000 perustulakia kirjoitettaessa mitenkään otettu huomioon kolmikannan muodostamaa realiteettia. Senkö takia, ettei työmarkkinajärjestöjä voi sijoittaa klassiseen vallan kolmijako-oppiin?"

* * *

Valtiotieteen maisteri Jukka Knuuti Espoosta unohtaa autuaasti tai kokemattomuuttaan sen, että Suomessa pitää puhua pikku hiljaa reilusti nelikannasta.

Nelikantahan muodostuu kolmikannasta + finanssialasta.

Välillä lainvalmisteluissa ovat mukana pankkialan ja väliin taas vakuutusalan etujärjestöt.

Sen lisäksi nelikannasta pikku hiljaa avoimemmin puhuttaessa huomataan, että ministeriöt ja laillisuusvalvojat ovat pitkälle niiden hallinnassa. Eduskuntakin kulkee jostain syystä varsin lyhyessä liekassa.

* * *

Pelottavaksi demokratian ja länsimaisen oikeusvaltion peruskäsitteiden kannalta menee se, kun työelämän lakeja sorvanneet nelikannan osapuolet käyttävät myös isoa tuomiovaltaa.

Nelikantahan pyörittää koko vakuutusoikeudellista tuomioistuinjärjestelmää mennen tullen.

Yksi merkillisimmistä yksiköistä on tapaturma-asiain korvauslautakunta, joka on pelottava esimerkki nelikannasta.

Toimiessaan koko vakuutusoikeudellisen tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolella; se pystyy kumminkin sanelemaan sen; kenelle korvauksia lakisääteisestä vakuutusjärjestelmästä maksetaan.

Siellä ne ovat palkansaajapuolijärjestöjen edustajat sulassa sovussa muiden äskettäisessä eläkekiistassa ärhennelleiden osapuolten kanssa!

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan jälkeen tapahtuva kirjallinen muutoksenhakuprosessi on valittajalle vain lumeoikeutta, jonka kruunaa lumevakuutusoikeus.

* * *

Nelikantaisesti luotujen lakien vaikuttavuudesta infoa kansalaisnäkökulmasta katsottuna:

keskiviikkona, heinäkuuta 04, 2007
Yhteenvetoa nelikantaisesta lainsäädäntömallista

Kritiikin lisäksi esitämme lopuksi tyylillemme uskollisina myös konkreettisia parannusehdotuksia lainsäädäntöön.

Olemme koostaneet kansalaisille avoimesta Valtioneuvoston hankerekisteristä – HARE (Esimerkki > Vakuutusoikeus -) kaikkiin kyseisiin hallituksen esityksiin liittyvää dokumentaatiota.

Lue lisää Oikeusturvan ajankuva blogista;
https://ajankuva.blogspot.com/2007/07/yhteenvetoa-nelikantaisesta.html
Linkki korjattu ja luettu 30.8.2024

Kova kissanhännän veto taitaa olla menossa:

keskustan
kokoomuksen
demareiden välillä...

Ainakin, jos uskoo tiedotusvälineitä.

Kuitenkin kulissien takana touhutaan varmasti aika sopuisasti ja nauretaan porukalla.

Eikös se Sailaksen veljespari Raimo ja Harri ole aika merkittävillä paikoilla. Toinen valtiovarainministeriössä ja toinen keskinäisen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johdossa.

Valtiovarainministeri Kataisen veto ohjata kohuttujen työeläkeasiain valmistelu Eläketurvakeskukseen ja sen toimitusjohtajan Jukka Rantalan valmisteluun oli taitava.

Eläketurvakeskushan ei ole julkishallinnollinen organisaatio, vaan työeläkeyhtiöiden yhteenliittymä.

Joten näidenkin asioiden valmistelu tapahtuu juuri niin kuin yhtiöt ja työmarkkinajärjestöt haluavat.

Ja taas jää eduskunnalle mopen rooli.

Kysymys liittyy nyt Esko Ahoon. Lex Nokian massiivisen vatvomisen yhteydessä ei silmiini osunut kertaakaan mainintaa Nokian päälobbarin Eskon Ahon toimista.

Saati kommentteja.

Kuitenkin Ahon Eskolla on edelleen näppinsä monessa Suomessa porisevassa sopassa.

Toivottavasti Esko Ahoa voidaan kuulla ja hänen tietotaitoaan voidaan hyödyntää yhtenä edellisen pankkikriisin myrskyn silmässä olleena päättäjänä. Ehken vain niissä asioissa; miten Suomessa ei pidä nyt toimittavan.

Samaten olisi hyvä saada julkiseen tietoisuuteen 1990-luvun puolivälin valtiovarainministerin Sauli Niinistön kautta perusfaktoja. Kun Suomea pelastettiin pelastettiin hänen johdollaan talouskurimuksesta mm. suomalaisten vakuutusyhtiöiden varallisuudella, niin mitä kaikkea sovittiin lainojen takaisinmaksusta?

Yhtenä tiedossa olevan osana valtiovarainministerinä toiminut Iiro Viinanen "löydettiin" vakuutusyhtiö Pohjolan pääjohtajaksi....

Halikon Herttua eli Björn Wahlroos aloitti varallisuutensa huiman kartuttamisen akselilla Mandatum-Postipankki-Sampo.....

Käsittääkseni sitä ennen Halikon Herttua konsultoi menestyksekkäästi valtiojohtoa siitä, minne SYP:n varallisuus ja kenen maksettavaksi SYP:n ongelmaluotot lykättiin....