Rapsakkata

Ennen vanhaan yhteiskunnan arvoasteikon tikapuita pitkin noustiin makuukammarin kautta koukaten.

Taikka sitten agraariaikaan heinäladossa vaaka-asennossa hekumoiden. Vaan miten käy homma nykyisin?

Vanhat keinot ovat toki edelleen kaikkien käytettävissä. Onko lopputulos taattu, niin sitä ei voi kukaan enää taata.

- - - -

Yhteiskunnan arvoasteikossa noustaan myös koulutuksen, työnteon ja suhteiden kautta.

Yksi nopeimmin avautuvia etenemisteitä uraputkessa on etujärjestöjen ja puolueiden kautta toimiminen. Jostain syystä sitä kuitenkin hävetään. Ainakin julkisesti.

Valintakriteerinä: ”Valitaan sopivin, vaan ei pätevin” , sopii moneen paikkaan. Varsinkin etujärjestöissä, joita myös korporaatioiksi kutsutaan.

- - - -

SDP saattaa olla pian nimenmuutoksen edessä? Jossain väläyteltiin jo nimeksi Suomen Demokraattista Puoluetta.

Vielä vuonna 2005 entinen kansanedustaja Ilkka Taipale profiloi puolueensa näin:

”Me puhumme myönteisesti kolmikannasta. Se on tavattoman hyvä asia. Mutta meidän pitää siirtyä puhumaan nelikannasta. Kolmikanta kattaa ne henkilöt, jotka ovat työssä, työmarkkinaosapuolet ja valtion.

Sosiaalidemokraattisen kansanliikkeen pitää olla se neljäs kanta, joka ajaa erityisesti ja myös niitten ihmisten asioita, joiden asioista kolmikanta ei päätä.

Ne ovat pitkäaikaistyöttömät, eläkeläiset, vangit, kaikki tämä kurjalisto, köyhälistö, mitä Suomessa on.

Silloin, jos me otamme tämän näkökulman yleisesti ja tämän köyhyyden puolittamisen, kannatuksemme nousee pysyvästi yli 30 prosentin.”

- - - -

Periaatteessa kolmikanta taikka paremminkin juuri tuo Taipaleen nelikanta päättää noiden köyhälistönkin asiat. Tosin siitä puutuvat monet erittäin tärkeät ryhmät, jotka eivät ole vielä työelämässä taikka ovat sieltä lentäneet ulos esimerkiksi vammautumisen tai sairauden takia.

Vaikeaa nuo asiat ovat tosin SDP:lle myöntää, koska onhan sen työkassara ollut vuosien ajan kaiken klaaraava korporatismi. Jota myös konsensukseksi kutsutaan.

JP Roos kirjoitti mielestäni HS - blogissaan 4.3.2008 osuvasti:

”Suomalainen järjestelmä on koroporatiivinen ja kolmikantainen: työmarkkinaosapuolet ja valtio toimivat yhteisymmärryksessä.

Työntekijöiden ääni jää kuitenkin kuulumattomiin ja sitten tulee vielä se, että kolmikannasta on oikeasti tullut nelikanta: mukana ovat paitsi työnantajat järjestöjensä kautta myös suoraan, kun kyse on eläkkeistä ja työtapaturmista.

Eli vakuutusyhtiöillä on lääkäriensä kautta aivan keskeinen asema.

Suomalainen korporatismi on itse asiassa pahimman laatuista korruptiota juuri siksi että siihen ei pure mikään.

Yksityiset mädännäiset liike- ja virkamiehet voi sentään saada nalkkiin, mutta kun koko järjestelmä on mätä eikä kukaan halua puuttua siihen.”

- - - -

Tarttis varmaan tehrä jottain?

* *

Päivitys 28.8.2024
Uskaltaako edes rkp olla kaikkien suomalaisten asialla?

Rkp vuonna 2012 vs. 2024
- Julkaistu: 28 helmikuun, 2024 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

- -

Seuraavien kahden mobiiliflaijerin myötä on tärkeää nostaa esiin rkp:n rooli finanssialan, johon kuuluvat pankit, vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset sekä työnantajajärjestöjen, etujen ajajana.

Tuosta merkittävästä monilla korttipakoilla pelaavan pelaajan roolista on tärkeää muistaa se, että finanssialan ja työnantajajärjestöjen etujen ajajan roolissa rkp on onnistuneesti edistänyt ja jarruttanut finanssialan sekä työnantajajärjestöjen kannalta tärkeitä asioita. Esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla, joissa pyörii miljardien eurojen arvoinen liiketoiminta. Julkisen vallankäytön turvin, mutta valtaosin yksityisesti omistetuissa yhtiöissä.

Etujen edistämisestä löytyy hyvä esimerkki Christoffer Taxellin oikeusministerin valtakaudelta, kun pseudotiede eli vakuutuslääketiede uitettiin kaikessa hiljaisuudessa terminä lainsäädäntöön. Oikeusministeri Taxelliin liittyvästä aiheesta tarkemmin esimerkiksi ”Hyviä uutisia numero 23” – artikkelistamme.

Sitten esimerkki jarrutuksesta, joka on kestänyt vuodesta 2012 alkaen, tähän päivään asti.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2024/02/28/rkp-vuonna-2012-vs-2024/

"NordicBet - Poker Odds Casino"

Elämä on väliin kuin joka puolelle tunkevaa uhkapeliä. Kun katsoo ja kokeilee viimeisen vuorokauden aikaista keliä.

Olipa yllättävän usealla alla vielä kesäkumi, eikä auta,
vaikka ratissa olisi ollut useampi Schumi.

Liukas keli ja pieni ohjausvirhe; tuloksena lumipenkka ja vetoavun vaativa luminen jumi.

"NordicBet - Poker Odds Casino"

Itse olen sitä mieltä, että se ei ole suinkaan suurimpia eduskunnan käsittelyssä olleita mokia.

Siis, jos ajatellaan kansalaisten perusoikeuksia, joista oikeusoppineemme tuntuvat olevan erittäin huolissaan.

- - - -

Työpaikan sähköpostiosoite on tietysti vain työasioille, mutta voidaanko yksityiskäyttöön ottamani sähköpostiosoite ottaa myös seurantaan.

Miten tiedetään, että jos jokin käy lähettämässä koneeltani oman ulkoisen sähköpostiosoitteen kautta kilpailijalle tietoa, niin olenko minä käytetyn IP - osoitteen perusteella pääepäilty?

- - - -

Hyvä on, että Lex Nokiasta sentään keskustellaan julkisuudessa.

Sillä olisi erittäin mielenkiintoista saada ulkomaisten ja miksei kotimaisten oikeusoppineiden näkemys siitä, että mitä mieltä he ovat Suomessa toimivasta vakuutusalan pyörittämästä lainsäädäntövallasta. Sehän toimii kaikessa hiljaisuudessa.

- - - -

Yhteenvetoa nelikantaisesta lainsäädäntömallista Suomessa:

keskiviikkona, heinäkuuta 04, 2007
Yhteenvetoa nelikantaisesta lainsäädäntömallista

Kritiikin lisäksi esitämme lopuksi tyylillemme uskollisina myös konkreettisia parannusehdotuksia lainsäädäntöön.

Parannusehdotukset ovat, poliittisen tahdon löytyessä, nopeasti toteutettavissa.

Lue lisää Oikeusturvan ajankuvan blogista:
https://ajankuva.blogspot.com/2007/07/yhteenvetoa-nelikantaisesta.html

Viikonloppuna SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen otti kantaa ainakin taloudellisen taantuman suhteen.

Hän vaati uutistietojen mukaan mm. homekoulujen korjaamista, jotta rakennusalaan kohdistuvia työttömyysuhkia saataisiin hidastettua.

Ehdotus on hyvä ja muistaakseni Urpilaisella on itsellään opettajatausta.

Vaan vaietut vuodet jatkuvat ison kansallisen ongelman suhteen.

Miten terveydelle vaarallisissa tiloissa työskentelevien ja opiskelevien tilanne? Entäs sairastuneiden tilanne? Siitä ei tunnu kukaan politiikoista uskaltavan kantaa julkisesti huolta.

Käsittääkseni osa koulujen, kauniisti sanottuna, "sisäilmaongelmista" on edennyt sille tasolle, että tiettyjä vakavasti saastuneita kouluja pitäisi purkaa kokonaan ja rakentaa sitten uudelleen.

Muistaakseni Kuopiosta Rypysuolta ja Länsi-Puijon koululta löytyy hyvää tietoa kokemuksista asian suhteen.

Alkuviikosta vilahti silmieni edestä uutinen:

"Autoton työtön voi jäädä ilman työttömyyskorvauksia.

Nelosen verkkosivujen mukaan kulkuvaikeudet eivät kelpaa vakuutusoikeudessa syyksi kieltäytyä työstä."

Asia meinasi unohtua, mutta kasvaneet yt-neuvottelu - uutiset saivat kaivamaan itselleni uutisen uudelleen esiin.

Mikä ihmeen vakuutusoikeus?

Vakuutusoikeus tekee vuoden aikana myös muutama tuhat työkykynsä menettänyttä uudelleen terveiksi ja siten myös työkykyiseksi.

Tosin vain paperilla, mutta saattaa nuo tuhannet potilaat aikamoiseen kuseen, koska vakuutusyhtiöt pääsevät luistamaan niille kuuluvasta korvausvastuista. Surkeinta on myös se, että ammattiliitotkin sallivat jostain syystä tämän pompotuksen.

Lueskelen ajoittain www.promerit.net sivustoa ja sieltä löysin noihin tapauksiin liittyen, jonkin sortin minimivaatimukset vakuutusoikeudelle.

- - - -

VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Seuraavaksi Vakuutusongelmaisten liitto r.y:n mukaan tarvittavista kehittämiskohteista vakuutusoikeudessa ja sen toimintaan liittyvissä osasissa.


1. LÄÄKÄRIJÄSEN TOIMIMAAN VAIN VALAN VANNONEENA ASIANTUNTIJANA JA VALITUKSEN ALAISEN ASIAN LÄÄKETIETEELLISEN ALUEEN TUNTEVANA ERIKOISLÄÄKÄRINÄ

Vakuutusoikeudesta lankeava lääketieteellinen asiantuntemus ei näy tällä hetkellä millään tavalla valittajaan päin.

Suppean selvityksen ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa” oikeusministeriölle on vuonna 2003 tehnyt oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin.

Sakslinin selvityksen sivulla 20 kerrotaan, että valtaosassa vakuutusoikeuden ratkaisuista keskeinen kysymys on lääketieteellinen.

Selvityksen sivulla 21 kerrotaan, että asianosaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, mitä kaikkea on selvitetty ja millä perusteella lääkäri on päätynyt arvioonsa, jos nämä seikat eivät näy päätöksen perusteluissa.

Nykyisin lääkärijäsen merkitsee kantansa käsittelymuistioon, joka kuuluu neuvottelusalaisuuden piiriin. Merkintä saattaa olla hyvin lyhyt, lyhimmillään muotoa kyllä tai ei tai vain muutama lausetta.

- - - -


Vakuutusoikeuden lääketieteellistä ratkaisua koskevat seikat tulee olla aina asianomaisjulkisia.


- - - -


Vakuutuslääketieteen asema vastaamaa sen todellista luonnetta.Puolueettomien asiantuntijoiden mukaan kyseessä on sellaisen lääketieteen muoto, joka ei perustu tieteellisen tutkimuksen pohjalta hankittuun faktaan.

Kyseessä on lääketieteen muoto, joka perustuu väittämiin. Vakuutuslääketiede on siten paramedisiinaa eli uskomuslääketiedettä.

2. VALITUKSEN KÄSITTELYLLE MAKSIMIAIKA

Omien kokemustemme mukaan valitusasian käsittelyyn vakuutusoikeudessa menee tällä hetkellä keskimäärin 12-24 kuukautta.

Jatkossa tavoiteaika vakuutusoikeuden valituskäsittelyille pitää olla maksimissaan 6 kuukautta.

Mikäli esittämämme kokonaisvaltainen toimintapaketti tietotekniikan suhteen toteutetaan, niin valitusten käsittelyaika pystytään puristamaan 3 kuukauteen!

3. TODELLISEN TYÖMARKKINATATILANTEEN KARTOITUS

Tehdään lailla pakolliseksi vakuutusoikeudelle ja sen alaisille lautakunnille pyytää valittajan omalta työvoimatoimistolta ja omalta ammattiliitolta kirjallinen lausunto valittajan työllistymismahdollisuuksista vajaakuntoisena lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Kolmikannan mukaiset työmarkkinajärjestöjen edustajat ovat tietojemme mukaan usein mukana erityistuomioistuimissa nimenomaan lakiasiain asiantuntijoina. Ei niinkään nykyisin vallitsevien koventuneiden työelämän vaatimusten asiantuntijoina.


4. NYKYAIKAINEN ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY JA ARKISTOINTI

Myös vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin nopeasti käyttöön sähköinen asiakirjojen käsittely, siirto ja arkistointi vakuutusyhtiöiden tapaan.

Paperilla olevat tiedot tallennetaan jatkossa myös vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa kuvamuodossa tietokoneelle tehokkailla asiakirjaskannereilla, jonka jälkeen valittaja voisi esimerkiksi pankki- sekä sotu-tunnuksellaan käydä tutustumassa oman tapauksensa asiakirjamassaan vakuutusoikeudessa tai sen alaisissa lautakunnissa myös etäyhteyden kautta.

Toki myös näin toimien omassa vahinkovakuutus- tai eläkeyhtiössään.

Uudesta järjestelmästä näkee myös itse valittaja, ketkä henkilöt ovat asiakirjoihin tutustuneet.

Henkilön suhde ja status asiankäsittelyyn selviävät myös klikkaamalla. Toisella klikkauksella avautuu tarvittaessa sähkökytkentäkaavio henkilön sidonnaisuuksiin ja kytkentöihin vakuutusalalla.

Mikäli sama järjestely ulotetaan myös ensimmäisen asteen lautakuntiin, niin hyödyt kokonaisuuden kannalta ovat mielestämme kiistattomat.

Etenkin lakien takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen suhteen.

5. ASIANOSAISJULKISTEN ASIAKIRJOJEN SIVUNUMEROINTI KUNTOON

Erityistuomioistuimen päätöksen sekä käsittelijä-/esittelymuistioiden sivujen numerointi tyyliin 1 (3), 2 (3) ja 3 (3) pakolliseksi. Suluissa oleva numero kertoisi sivujen kokonaismäärän.

Sivunumeroinnissa vakuutusoikeudessa oli käytössä päätöksessä ja käsittelijämuistiossa vain 1,2,3 jne. ilman mainintaa sivujen kokonaismäärästä ja esittelymuistioissa ei ollut sivunumerointia ollenkaan.

6. TALLENNE TUOMIOISTUIN KÄSITTELYN TAPAHTUMISESTA PAKOLLISEKSI

Koska valtaosa vakuutusoikeuden asian käsittelyistä on jatkossakin kirjallisia, niin nykytekniikka antaa mahdollisuuden virtuaaliseen avoimuuteen asianomaiselle päin.

Ellei sitten siirrytä näissä vakuutusoikeuden käsittelemissä valituksissa kokonaan käräjäoikeusmenettelyyn. Esimerkiksi valittajan loppuelämää koskevissa eläkeasioissa.

Siirtymäajalle pakollinen audiovisuaalinen kuva- ja äänitallenne tulisi päätöksen liitteeksi ja todisteeksi siitä, että asia on todella käsitelty vakuutusoikeuden istunnossa.

Nyt itse kukin saa omista asiapapereistaan sen kuvan, että yhdessä istunnossa nuijitaan tukkutoimituksena vain esittelijän kulloinkin etukäteen kehittämä kanta. Joka taas on valtaosin alemman tuomioistuimen kanta, joka taas on valtaosin sama kuin vakuutusyhtiön kanta.

Kyseessä on niin kutsuttu liitepäätösmenettely, jonka eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio katsoi lakiemme vastaiseksi päätöksessään 31.12.1996 Dnro 489/2/96.

Vaihtoehtoisesti voidaan kukin vakuutusoikeuden käsittelemä valituksen tuomioistuinkäsittely äänittää ja purkaa tekstimuotoon päätösasiakirjojen liitteeksi.

7. YKSILÖITY ASIAKIRJALUETTELO KÄRÄJÄ- JA HOVIOIKEUKSIEN TAPAAN

Tiedot vakuutusoikeuden päätösten taustalla olevista yksilöidyistä asiakirjoista puuttuvat tällä hetkellä kokonaan.

Eli vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin pakolliseksi henkilökohtainen sekä aikajärjestykseen perustuva kattava koontiluettelo yksilöidyistä asiakirjoista mihin kunkin asian valituskäsittely ja päätös perustuvat erityistuomioistuimessa.

Käräjä- ja hovioikeuksista löytyy tietojemme mukaan valmiiksi kopioitavissa oleva toimintamalli tähän ongelmaan.

8. LAADUN TARKKAILU JOKAPÄIVÄISEKSI TOIMINNAKSI VAKUUTUSOIKEUDESSA JA ENSIMMÄISEN ASTEEN LAUTAKUNNISSA

Määrätään lailla kaikille vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien päätöksille ulkopuolinen täysipäiväinen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen laillisuusvalvoja.

Puolueeton laillisuusvalvoja vakuuttaa kunniansa ja omantuntonsa kautta kunkin vakuutusoikeuden päätöksen voimassa olevien lakien ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamien langettamien ennakkopäätösten vaatimien muutosten mukaan tehdyiksi.

Tarvittaessa henkilöitä palkataan lisää 10-50 kappaletta, jotta pitkään jatkuneet ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset saadaan kitkettyä pois erityistuomioistuinjärjestelmästä.

9. PERUSTUSLAIN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNTÖÖN ERITYISTUOMIOISTUIMISSA

Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.

Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi.

Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä.

- - - -

21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.


- - - -


Erityistuomioistuimien kaikki kustannukset maksettava valtion budjetista.

Erityistuomioistuimien vuosittaisten kustannusten maksattaminen oikeusprosessin toisen osapuolen eli vakuutusalan toimesta erilaisilla nimikkeillä kikkailulla pitää saada mielestämme loppumaan. Kuten oikeushallintomaksu.

10. TAPATURMA-ASIOIDEN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA TÄYSIN AVOIMEKSI JA LÄPINÄKYVÄKSI

Tapaturma – ja ammattitautitapausten oikeuskäytäntöjen taustalla vaikuttava tapaturma-asioiden korvauslautakunta puuttuu vakuutusoikeuden toimintaa esittävistä kaavioista.

Kuitenkin tapaturma-asioiden korvauslautakunta käyttää virallisen tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta käsin erittäin näkyvää toimeenpanovaltaa, miten korvauskäytäntöjä tuomioistuinjärjestelmässä ja vakuutusoikeudessa sovelletaan.

* * * *

Päivitys 27.8.2024

Tässäkin lausunnossa ehdotetut korjaukset vakuutusoikeusjärjestelmään jäivät oikeusministeriön leikkauspöydälle! Taas kerran:

Vakuutusoikeus (Vako)
- Julkaistu: 13 lokakuun, 2014 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Kyseessä ei ole elin, vaan elimellinen osa kaikkien aikojen härskeintä ja kafkamaisinta kyykytyskoneistoa Suomessa. Vakuutusoikeus eli vako on ylin tuomioistuinaste kirjallisesti ja suljetusti toimivaa sanahirviötä: vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä – klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana – päivitys artikkelille tehty 8.12.2015 …

Lue lisää isosta kuvasta:
https://suomi2017.wordpress.com/vako/

Siinäpä monessa asiassa vasta pulmaa kerrakseen.

Sata - komitean työstä on vuodatettu Suomessa erilaisten työryhmien vakiintuneeseen tapaan koepalloja julkisuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän mukaan mitään ei ole vielä lyöty lukkoon.

Sitran uudesta yliasiamiehestä HS osasi kirjoittaa yllättävän tarkasti jo eilisen aamun lehdessä. Valintakokous pidettiin uutistietojen mukaan vasta aamupäivän aikana.

Nooh. Sanovat sitä uutiskilpailuksi.

* * * *

Toivottavasti länsimaisin journalistisin perustein toimivat tiedotusvälineet, aktivoituvat pikku hiljaa kertomaan kokonaisvaltaisesti, kaikista niistä turvaksemme luoduista vakuutus- ja sosiaaliturvaan liittyvistä järjestelmistä, jotka toimivat tällä hetkellä enää hyvin vain päättäjien papereilla.

Tapaturma – ja ammattitautilakia uudistavan työryhmän uurastuksesta ei löydy mitään konkreettista tietoa edes Valtioneuvoston hankerekisteristä.

Kuitenkin ”kehityksen” kohteena ovat kaikki Suomen työikäiset kansalaiset.

Asia rupeaa herättämään kiinnostusta itse kussakin meistä, jos vakuutusyhtiö kiistää ilman tosiasiallisia perusteluita korvausvelvollisuutensa meitä kohdanneen ammattitaudin tai tapaturman suhteen.

Hylkäävän päätöksen jälkeen potilaalla on edessään nopea syöksy SATA -komitean vastuualueelle, jossa tehtävistä toimeentulopäätöksistä pitää myös osata valittaa tarvittaessa vakuutusoikeuteen asti.

Mikä mielenkiintoisinta vakuutusoikeuttakin kehitetään taas kerran. Kaikessa hiljaisuudessa avoimelta julkisuudelta.

Tuosta oikeusministeriön asettamasta työryhmästä pitää saada poistettua kaikkien aikaisempien muutosten tehojarruttaja eli vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu, jonka vuosien aikana julkisuuteen antamat lausunnot ja julkaistut kirjoitukset eivät tunnusta millään tavalla asioiden olevan pahasti pielessä.

Siis potilaiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

* * * *

Päivitys 27.8.2024
Vielä 2010-luvulla näytti siltä, että persut osaavat ja uskaltavat tehdä korjaukset niihin asioihin, joilla he houkuttelivat äänestäjiä äänestämään itseään.

Jarpan blogista ja isosta kuvasta
- Julkaistu: 14 tammikuun, 2019 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Ensin alkuun vastauslinkki tähän Suomi 2017 verkoston väittämään:
”Yllättävintä ei ole pitkäaikaisten päättäjien ammattikierous, vaan rehelliseksi päättäjiksi luultujen hyytävä hiirenhiljaisuus.”

Ajallisesti yli 10 vuotta lienee riittävä tarkkailujakso?

Joten on hyvä käydä yhden rehelliseksi päättäjäksi luullun kehityskertomus. Äänekkyydestä hiirenhiljaisuuteen. Joka ei sanottavammin poikkea hänen edeltäjistään, koska yksittäistä ministeriä vastassa ovat todella isot ja vaikutusvaltaiset toimijat.

Tämä, alkujaan SSS (Sipilä – Stubb – Soini) hallituksen, sitten vähän aikaan kokoomuksen puoluekokouksen 2016 jälkeen SOS (Sipilä – Orpo – Soini) hallituksen ja nyt viimeisenä versiona perussuomalaisten puoluekokouksen 2017 jälkeen SOT (Sipilä – Orpo – Terho) hallituksen ministeri tuntee lempinimen Jarppa.

Jarppa eli Jari Lindström toimi ensin pääministeri Juha Sipilän hallituksessa vuosina 2015 – 2017 oikeus- ja työministerinä. Hän peilasi vuonna 2016 virallista todellisuutta Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun Vieraskynässä. Todellista todellisuutta taas kansanedustajana vuonna 2012. Molemmat oheisessa mobiiliflaijerissa.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2019/01/14/jarpan-blogista-ja-isosta-kuvasta/

Muuten olen täysin vakuuttunut siitä, että hallituksen ministerien ja heidän avustajapiiriinsä kuuluvien henkilöiden tulee erota kaikista kunnallisista luottamustehtävistään.

Kolmen kohdan perustelut eli stubbismit:

A. Vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja EU vaatii heiltä entistä kovempaa työpanosta.
B. Jääviys on vietävä Suomessa vihdoinkin länsimaalaiselle tasolle.
C. Elämä ja omaiset ovat enemmän tätä hetkeä kuin ”sitten kun…” - tilanteita varten.

Näin maallikosta tuntuu ihmeelliseltä, että EU:ta kiirehditään laajentamaan entisestään idän suuntaan, vaikka entisetkin liitokset on niin sanotusti nielemättä.

Irlantiakin tunnutaan kulisseissa pakotettavan kovalla kädellä hyväksymään EU:n perustuslaillinen sopimus, vaikka kansa äänesti sitä vastaan.

- - - -

Vaan jos EU:n tärkein asia on näkyvä liike, niin ymmärrän nykymenon jatkumisen erinomaisesti. Liikkeen suojiin voidaan pahimmillaan verhota monia salassa valmisteltavia asioita.

Myös Suomen hallituksen ministerien ja heidän avustajapiiriensä osalta.

* * * *

Päivitys 27.8.2024
Maan tavan mukainen meno tuntuu jatkuvan myös 2020-luvulla:

Aluevaalit 2022 – Äänestysprosentti ja nukkuvat
- Julkaistu: 4 helmikuun, 2022 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa näkyi suomalaisten äänestäjien turhautuminen politiikkaan. Moni äänestämättä jättänyt kokee, ettei omalla äänestämisellä ole mitään vaikutusta eikä merkitystä oman elämän tilanteisiin.

”En koe että äänestämällä voisin todella vaikuttaa asioihin, vaan suomalainen nykydemokratia on lähinnä poliittista näytelmää, kun päätökset tehdään kulisseissa kädet toisten veljien taskuissa.

Enää ei löydy puoluetta eikä ihmistä, ketä voisi äänestää.” Lähde: Yle Uutiset 28.1.2022 – ”Nuori valtuutettu pitää käsittämättömänä, että puhelimella voi tehdä kaikkea muuta paitsi äänestää”

Oikeusministeriön puoluerekisteristä löytyy tätä artikkelia kirjoitettaessa 22 puoluetta! Joten vaihtoehtoja kyllä äänestäjille riittää, mutta nykyisillä valintatavoilla suurin valta on pitkäkestoisesti betonoitu pitkään toimineille ja ison ekosysteemin omilleen kasvattaneille puolueille.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2022/02/04/aluevaalit-2022-aanestysprosentti-ja-nukkuvat/

Seuraa pienoinen viikonloppukevennys.

Uutinen kuvalla vai pelkillä sanoilla? Vaiko sekä että?

Monesti olen miettinyt, että mistä kaikki ihmeelliset uutiset maailmalta oikein kumpuavat?

Pitäisikö niitä kuvittaa viestin perille saamisen parantamiseksi?

Seuraavaksi sama uutinen:

A. Sanoin
B. Sanoin ja kuvin

Tekstin lähde: IL – Hullu Maailma – 3.11.2008 – Seppo Hyrkäs

Kuvat omia.

- - - -

Versio A

Englantilainen pastori jouduttiin leikkaamaan Sheffieldissä peräsuolessaan olleen uuniperunan takia. Sairaalan henkilökunta suhtautui skeptisesti hengenmiehen selitykseen, jonka mukaan hän oli tipahtanut alasti tikapuilta keittiön pöydälle ripustaessaan verhoja ikkunaan.

- - - -

Versio B

Englantilainen pastori jouduttiin leikkaamaan Sheffieldissä peräsuolessaan olleen uuniperunan takia.

Kuva 1 – peruna päältä

Sairaalan henkilökunta suhtautui skeptisesti hengenmiehen selitykseen, jonka mukaan hän oli tipahtanut alasti tikapuilta keittiön pöydälle ripustaessaan verhoja ikkunaan.

Kuva 2 – peruna edestä

* salaisen kasvisystävän hymyä hieman vahvistettu.

- - - -

Tosin tuossa jutussa jäi vaivaamaan hieman mieltäni se, että kummanko sukupuolen edustaja englantilainen pastori oli?

Pääasia kuitenkin, että itse uuniperunan kohteena olleesta pastoristakin tuntui hyvälle.

Tosin julkisuus tämän kaltaisten asioiden ympärillä varmasti itse pastoria nolottaa.

- - - -

Kuvissa esiintyy 500 metrin päässä Kouvolan keskustasta sijainneelta maapalstalta poimittu maa-artisokka, jonka sain VAIN kuvausta varten käyttööni…

Pakolaisintegraation suomalaisista vaiheista löytyy mielenkiintoinen yhtymäkohta nykyisen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kotipaikkakunnalta Siilinjärveltä.

Hyvien kulkuyhteyksien varrella sijainneen entisen Harjamäen mielisairaalan tiloissa toimineen pakolaiskeskuksen vaiheista riittänee valtakunnallistakin opittavaa.

Meille kaikille. Hyvästä ja pahasta. Varsinkin paikalliseen menoon integroitumisesta.

Yhteistyötä Keskustan kanssa maahanmuuttoasioissa kokoomus voi harjoittaa kunnallisvaalien jälkeen pilottityyppisesti Kuopiossa, sillä valtuuston puheenjohtajana tällä hetkellä toimiva Savolaisen Leila tuntee alueen haasteet siviilityönsä kautta erinomaisesti.

- - - -

”Maahanmuuttajien terveydenhuollossa kulttuurit kohtaavat - ja törmäävät

Kuopiossa on toiminut kuusitoista vuotta kaupungin maahanmuuttajayksikkö, jossa työskentelee terveydenhoitajana Leila Savolainen. Leila Savolainen kuvaa työtään mielenkiintoisimmaksi koko kaupungissa.

Kun toimenkuva on laaja synnytyksistä saattohoitoon, ovat eteen tulevat tilanteet moninaiset.

Vain puolet Kuopion maahanmuuttajista on luku- ja kirjoitustaitoisia. Jo tämä aiheuttaa omat haasteensa.

Kun tällä hetkellä Kuopiossa asustaa noin 1300 maahanmuuttajaa, jotka edustavat 83 kansallisuutta, ei kaikkien tapoja ja kulttuuritaustoja voi mitenkään noudattaa.

Terveydenhoitajan työssä Savolainen tarvitseekin rohkeutta. Joustava pitää olla, mutta toimia kuitenkin järkevästi, suomalaisten sääntöjen ja lakien mukaan.

Kuopiossa asuu muun muassa venäläisiä, sudanilaisia, burmalaisia, Irakin arabeja ja Kosovon albaaneja. Leila Savolainen toteaa, että myös me voimme oppia asioita maahanmuuttajilta.”

Lähde: Radio Kantti

Eduskuntavaalit 2011 alkavat jo siintää seuraavana suomalaisia isommin kiinostavana vaalitapahtumana.

Vaikka europarlamenttivaalit ovat jo 2009.

Kunnallisvaalien 2008 tuloksessa on monia kohtia, joissa saattaa piillä uuden aikakauden siemen.

Kunhan perussuomalaisten liiderin Timo Soinin rinnalle löytyy muitakin puolueen virallisen kannan lausunnonantajia, jos päällikkö itse on sairaana.

- - - -

Kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset saattavat muodostaa perustan Suomessa uudenlaiselle poliittiselle valtakunnalliselle symbioosille, jossa ei kaivata kepua ja SDP:tä. Muuta kuin vastaväitteiden käsittelyn preppauksissa.

Mukaan otetaan mielellään vielä kristillisdemokraatit, RKP ja vasemmistoliitto, jotta ulospäin saadaan poliittinen toiminta näyttämään myös moraalisesti sekä eettisesti uudenlaiseksi sekä sopivaa ristivetoa todellisten keskustelujen käymisille. Loppu riippuu sitten kyseisten puolueiden avainhenkilöiden keskeisestä kemiasta.

Vaan mitä tapahtuu? Todellisuudessa ja toivottavasti ensimmäistä kertaa Suomessa.

- - - -

Eduskunnan sivuilta poimittua:

1. Kokoomuksen 51 jäsenistä eduskuntaryhmää johtaa kansanedustaja Pekka Ravi. Varapuheenjohtajat ovat Marja Tiura, Ben Zyskowicz ja Petteri Orpo.

2. Vihreiden ryhmässä 14 kansanedustajaa. Ryhmän puheenjohtaja on Anni Sinnemäki ja varapuheenjohtajina toimivat Janina Andersson ja Ville Niinistö.

3. Perussuomalaisten ryhmään kuuluu viisi (5) kansanedustajaa.
Ryhmän puheenjohtaja on kuudennen kauden kansanedustaja Raimo Vistbacka. Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana toimii puolueen puheenjohtaja Timo Soini.

4. Kristillisdemokraattisessa ryhmässä seitsemän (7) kansanedustajaa.
Kristillisdemokraattiseen eduskuntaryhmään kuuluu seitsemän kansanedustajaa. Ryhmän puheenjohtaja on Bjarne Kallis ja varapuheenjohtajat ovat Leena Rauhala ja Toimi Kankaanniemi.

…sitten pientä tarkastuslaskentaa…. YHTEENSÄ 77 kansanedustajaa.

Tässä vaiheessa tehdään ensimmäinen taktinen veto vasemmistoon päin.

5. Vasemmistoliiton ryhmään kuuluu 17 kansanedustajaa
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on eduskunnan neljänneksi suurin. Ryhmän puheenjohtajana toimii Annika Lapintie ja varapuheenjohtajina Esko-Juhani Tennilä ja Merja Kyllönen.

Eli näin on saatu nykyisten edustajalukujen määrissä kokoon jo 94 kansanedustajaa.

Eikä tässä kaikki.

Tässä vaiheessa tehdään toinen taktinen veto ruotsinkielisiin päin.

6. Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä on 10 kansanedustajaa
Ruotsalainen eduskuntaryhmä koostuu Ruotsalaisen kansanpuolueen sekä Ahvenanmaan vaalipiirin kansanedustajista. Ryhmän puheenjohtaja on Ulla-Maj Wideroos. Varapuheenjohtajina toimivat Mikaela Nylander ja Mats Nylund.

Ja nyt ollaan (yhteenlaskettuna kohdat 1-6) YHTEENSÄ 104 kansanedustajan enemmistössä.

Joten vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen voidaan puhua Suomen ensimmäisestä todella laaja-alaisesta hallituksesta. Siis jos todellisten valtapuolueiden kepun ja SDP:n sisäinen tilanne jatkuu nykyisenlaisena.

- - - -

Perussuomalaisten roolitus tässä symbioosissa tulee hyödyttämään erittäin paljon kokoomusta ja vihreitä.

Persujen toimesta maahanmuuttajakysymykset pompsahtivat Suomessakin kertaheitolla kunnolla framille. Arkipäivän elämässä niitä on ruodittu jo vuosikausien ajan.

Toivotaan, että kohun laannuttua maahanmuuttaja-asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä. Kovaan työntekoon tottuneille on aina Suomessa tilaa. Toivottavasti palkkausasiatkin hoituvat heille kerralla meidän up - orginaalien tasolla.

Ihmetellä täytyy sitä, etteivät nykyiset valtapuolueet ole puuttuneet aktiivisesti monien maahanmuuttajanaisten tukalaan asemaan, jonka takia heidät on eristetty kotiympyröihin lastentekoon. Vailla mahdollisuuksia kieltenopiskeluun, opiskeluun ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen tasaveroisina suomalaisten naisten kanssa.

Muuten.

Paljonko on tällä hetkellä maahanmuuttajien keskuudessa niitä 18-vuotta täyttäneitä henkilöitä, jotka eivät osaa Suomessa vuosia asuttuaan edelleenkään lukea ja kirjoittaa?

Mistä tämä tilanne johtuu? Minkälaisiin aktiviteetteihin heidän toimeliaisuutensa tulee katutason elämässä suuntautumaan? Onko heillä itsellään halu tulla osaksi yhteiskuntaa?

Samoilla pelisäännöillä kuin kaikkien muiden suomalaisten kanssa toimitaan, niin uskon maahanmuuttajien rikastuttavan toimillaan suomalaista yhteiskuntaa.

Eri pelisäännöillä toiminen johtaa taas kroonistuviin konflikteihin alkuperäisväestön kanssa. Ihan niin kuin sekin johtaa, jos suomalainen lähtee vaatimaan ulkomailla erityiskohtelua esimerkiksi Ranskaan asettautumisen suhteen.

* *

Päivitys 27.8.2024
Katsaus vuoden 2021 kunta- eli kunnallisvaalehin:

Kuntavaalit 2021 – Äänestysprosentti ja nukkuvat
- Julkaistu: 16 kesäkuun, 2021 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Tässä bloggauksessa puolueiden osuudet kuntavaaleissa 2021, perinteisten vertailulukujen rinnalla, toteutuneen äänestysprosentin (55,1%) mukaan totuusleikkuroituina. Lukujen valossa kyseessä on puolueiden kannatusprosenttien virallinen todellisuus vs. todellinen todellisuus, valtakunnan tasolla tarkasteltuna.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2021/06/16/kuntavaalit-2021-aanestysprosentti-ja-nukkuvat/