Rapsakkata

Selkeä markkinarako on mielestäni olemassa seuraavalle idealle.

Pääkaupunkiseudun julkiseen liikenteeseen myyntiin myös kuukausilippu omalle kassille!

Lippua pitää näyttää kortinlukijaan kulkuneuvoon astuessaan ja se pitää olla esillä aina kun kassi asetetaan vapaana olevalle penkille.

Näin on helppoa istumapaikkaa etsiessään huomata ne, joilla on todella varaa maksaa kassipaikastaan kuukausilippu.

Kassin kuukausilippu helpottaa jatkossa erottamaan ne henkilöt, jotka eivät vaan tunnu millään kuulevan kohteliasta kysymystä:

"Anteeksi rouva; onkohan tuo kassinne/kassienne alla oleva paikka vapaana?"

Jatkossa tuo kassin kuukausilippu àntaa ottaa mahdollisesti paremmin huomioon sen, että minkälaisia julkisia kulkuneuvoja pääkaupunkiseudulla tarvitaan, kun ja jos julkisen liikenteen käyttäminen kasvaa entisestään.

Vanhan ajan kassihyllyt takaisin....

… paljastuu koko ajan uusia näkökulmia.

Nyt myös Euroopan ihmisoikeusistuimen suuntaan, joka toimii käsittääkseni Euroopan Neuvoston alaisuudessa.

Etyjin ulkoministerikokous käsittelee omia aiheitaan ja tärkeintä tuossa suurkokouksessa on mielestäni se, että erilaiset ihmisten inhimillistä elämää eri puolella Eurooppaa parantavat prosessit pysyvät käynnissä.

Vaan sitten taas pienimuotoiseen löytöön tuolta Promeritin sivuilta.

Lainauksen poimin keskusteluketjusta - Pelottava skenaario Suomen ihmisoikeuksista.

* * * *

”Eräs nyt jo edesmennyt (Oswald H Laakso Jyväskylästä) selvitteli pitkään oman valituksensa käsittelyä EIO:ssa ja lopputulos oli mielenkiintoinen ja aika karmea:

* valitus ja kaikki siihen todisteina liitetyt asiakirjat olivat suomenkielisiä

* valmistelun suoritti suomalainen Suomesta lähetetty virkamies-sihteeri (tässä tapauksessa se oli siellä pitkään vaikuttanut Leif Bergh)

* EIOn jaostossa perehtyy yksi tuomarijäsen tapaukseen muita paremmin ja esittelee tapauksen jaostolle ja sen muille tuomareille, joista yksi on siis aina suomalainen (tässä tapauksessa esittelijä taisi olla joku portugalilainen tuomari, joka ei varmasti osannut Suomea)

Myöhemmin selvittelyssä paljastui sitten, että yhtään todisteeksi tarkoitettua asiakirjaa ei ollut käännetty englanniksi.

Suomalaisen sihteerin tekemä valmisteluasiakirja (joka ilmeisesti toimi myös saman jutun esittelyasiakirjana portugalilaisella esittelijällä) oli salainen eikä siitä ollut saatavissa kopiota.

Eli selvittely paljasti kokonaisuudessaan mielenkiintoisen mutta karmean tosiasian: koko käsittely perustui tosiasiassa VAIN PELKKÄÄN luottamukseen. Päätöksen tekevillä tuomareilla ei ollut mitään mahdollisuutta tarkistaa valmistelun oikeellisuutta (paitsi sillä yhdellä suomalaisella tuomioistuimen jäsenellä).”

Lähde: Promerit-sivusto

* * * *

Mietin sitä…..

….että jos asiat ovat tosiaan tällä tolalla ja kotimaisia tiedotusvälineitä/päättäjiä nämä asiat eivät kiinnosta,

….niin voisivatko esimerkiksi Ruotsin tiedotusvälineet alkaa kertomaan Suomen ihmisoikeusasioista eri näkökulmista katsottuna?

…. kuinka monilla korteilla suomalaiset päättäjät lopulta pelaavat meidän tavisten suuntaan?

Eli ketkä näissä Suomen ihmisoikeusasioissa valehtelevat ja kuinka paljon?

* *

Päivitys 28.8.2024
Miltähän tilanteet näyttävät suomalaisten kannalta 2020-luvulla?

Suomen ihmisoikeustilanne 2010 – EIT Päivi Hirvelä 2006
- Julkaistu: 14 joulukuun, 2010 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Maan vakiintunut tapa avoimuudessa ja rehellisyydessä herättää jatkuvasti ihmetystä.

SISÄLLYSLUETTELO
Suomen ihmisoikeustilanteesta kokoomukselaisin vihersävyin
Lumedemokratiassa on lumelääkäreitä, – opettajia ja – tuomareita?
Seura kirjoittaa: ” Tuomariksi väärin perustein”
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toimii Euroopan neuvoston (EN) alaisuudessa
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Suomen sihteeristö
Kaavio käsittelystä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa
HE 232/2005 heikensi suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan tilaa entisestään
Tapaus Päivi Hirvelä ja EIT
Aktiivinen kansalainen komissaari Rehnille
EIT – tuomari on saanut valehdella kelpoisuutensa?

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2010/12/14/suomen-ihmisoikeustilanne-2010-eit-paivi-hirvela-2006/

ETYJin ulkoministerikokous 2008 alkaa ylihuomenna Helsingissä.

Mielenkiintoista on jo etukäteen huomata sellainen asia, että vaikka kokouksessa käsitellään ihmisoikeusasioita, niin isäntämaan eli Suomen todellisista tilanteista tullaan vaikenemaan.

Taas kerran.

Käsittääksen Suomen ihmisoikeustilanteesta on kaksi versiota. Virallinen ja todellinen.

- - - -

...olikohan ulkoministeri Ricella Suomen ihmisoikeustilanteesta jo oikeampaa tietoa kuin se mitä virallinen Suomi on USA:lle vuosien varrella tarjonnut...

Suomen valtiohan ei tee koskaan virheitä. Ainakaan virallisesti.

* *

Päivitys 28.8.2024
Muistaako tasavallan presidenttimme Alexander Stubb, miten hyvin aiempia puheitaan?

Osa 1 – Presidentinvaalit 2024
- Julkaistu: 18 lokakuun, 2023 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

- -

Maan tapa 2 – artikkelin lukemisen jälkeen on helpompi itse kunkin äänestäjän miettiä sitä, että voiko esimerkiksi kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb nousta uskottavasti pienten ihmisten ja suurten yritysten edusmieheksi? Vai vain toisen?

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2023/10/18/osa-1-presidentinvaalit-2024/

Ihmettelin tovin tuota SEX-index kohtaa kohdallani. Sillä....

Omasta näkökulmasta katsottuna esimerkiksi Al Pacino ja Tom Cruise ovat isoja miehiä. Eikä seksikkyyteni vedä sillä tavalla heille ollenkaan vertoja.

Olen vääjäämättä menossa kohti enemmän Danny DeViton tyyppistä patukkamallia. Tosin tie elokuvatähdeksi ei avaudu näillä vaaleusasteilla. Eikä pieniä miehiä tunnetusti kaivata aikuisviihdemaailmassakaan.

"Vaan missä pienet miehet nenineen, niin siellä iso miehet peleineen; ohittavat näkymiä, joista varsinkin kesäaikaan riittäisi paljon kerrottavaa". Joskus en ole uskaltanut kurkata kuin vain toisella silmällä.

Vaan pitäisikö vielä yrittää yhtä juttua ammatillisessa mielessä?

Maailman ainoa alle 170 senttinen Sawon gigolo!

Ennen vanhaan yhteiskunnan arvoasteikon tikapuita pitkin noustiin makuukammarin kautta koukaten.

Taikka sitten agraariaikaan heinäladossa vaaka-asennossa hekumoiden. Vaan miten käy homma nykyisin?

Vanhat keinot ovat toki edelleen kaikkien käytettävissä. Onko lopputulos taattu, niin sitä ei voi kukaan enää taata.

- - - -

Yhteiskunnan arvoasteikossa noustaan myös koulutuksen, työnteon ja suhteiden kautta.

Yksi nopeimmin avautuvia etenemisteitä uraputkessa on etujärjestöjen ja puolueiden kautta toimiminen. Jostain syystä sitä kuitenkin hävetään. Ainakin julkisesti.

Valintakriteerinä: ”Valitaan sopivin, vaan ei pätevin” , sopii moneen paikkaan. Varsinkin etujärjestöissä, joita myös korporaatioiksi kutsutaan.

- - - -

SDP saattaa olla pian nimenmuutoksen edessä? Jossain väläyteltiin jo nimeksi Suomen Demokraattista Puoluetta.

Vielä vuonna 2005 entinen kansanedustaja Ilkka Taipale profiloi puolueensa näin:

”Me puhumme myönteisesti kolmikannasta. Se on tavattoman hyvä asia. Mutta meidän pitää siirtyä puhumaan nelikannasta. Kolmikanta kattaa ne henkilöt, jotka ovat työssä, työmarkkinaosapuolet ja valtion.

Sosiaalidemokraattisen kansanliikkeen pitää olla se neljäs kanta, joka ajaa erityisesti ja myös niitten ihmisten asioita, joiden asioista kolmikanta ei päätä.

Ne ovat pitkäaikaistyöttömät, eläkeläiset, vangit, kaikki tämä kurjalisto, köyhälistö, mitä Suomessa on.

Silloin, jos me otamme tämän näkökulman yleisesti ja tämän köyhyyden puolittamisen, kannatuksemme nousee pysyvästi yli 30 prosentin.”

- - - -

Periaatteessa kolmikanta taikka paremminkin juuri tuo Taipaleen nelikanta päättää noiden köyhälistönkin asiat. Tosin siitä puutuvat monet erittäin tärkeät ryhmät, jotka eivät ole vielä työelämässä taikka ovat sieltä lentäneet ulos esimerkiksi vammautumisen tai sairauden takia.

Vaikeaa nuo asiat ovat tosin SDP:lle myöntää, koska onhan sen työkassara ollut vuosien ajan kaiken klaaraava korporatismi. Jota myös konsensukseksi kutsutaan.

JP Roos kirjoitti mielestäni HS - blogissaan 4.3.2008 osuvasti:

”Suomalainen järjestelmä on koroporatiivinen ja kolmikantainen: työmarkkinaosapuolet ja valtio toimivat yhteisymmärryksessä.

Työntekijöiden ääni jää kuitenkin kuulumattomiin ja sitten tulee vielä se, että kolmikannasta on oikeasti tullut nelikanta: mukana ovat paitsi työnantajat järjestöjensä kautta myös suoraan, kun kyse on eläkkeistä ja työtapaturmista.

Eli vakuutusyhtiöillä on lääkäriensä kautta aivan keskeinen asema.

Suomalainen korporatismi on itse asiassa pahimman laatuista korruptiota juuri siksi että siihen ei pure mikään.

Yksityiset mädännäiset liike- ja virkamiehet voi sentään saada nalkkiin, mutta kun koko järjestelmä on mätä eikä kukaan halua puuttua siihen.”

- - - -

Tarttis varmaan tehrä jottain?

* *

Päivitys 28.8.2024
Uskaltaako edes rkp olla kaikkien suomalaisten asialla?

Rkp vuonna 2012 vs. 2024
- Julkaistu: 28 helmikuun, 2024 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

- -

Seuraavien kahden mobiiliflaijerin myötä on tärkeää nostaa esiin rkp:n rooli finanssialan, johon kuuluvat pankit, vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset sekä työnantajajärjestöjen, etujen ajajana.

Sitten esimerkki jarrutuksesta, joka on kestänyt vuodesta 2012 alkaen, tähän päivään asti.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2024/02/28/rkp-vuonna-2012-vs-2024/

"NordicBet - Poker Odds Casino"

Elämä on väliin kuin joka puolelle tunkevaa uhkapeliä. Kun katsoo ja kokeilee viimeisen vuorokauden aikaista keliä.

Olipa yllättävän usealla alla vielä kesäkumi, eikä auta,
vaikka ratissa olisi ollut useampi Schumi.

Liukas keli ja pieni ohjausvirhe; tuloksena lumipenkka ja vetoavun vaativa luminen jumi.

"NordicBet - Poker Odds Casino"

Itse olen sitä mieltä, että se ei ole suinkaan suurimpia eduskunnan käsittelyssä olleita mokia.

Siis, jos ajatellaan kansalaisten perusoikeuksia, joista oikeusoppineemme tuntuvat olevan erittäin huolissaan.

- - - -

Työpaikan sähköpostiosoite on tietysti vain työasioille, mutta voidaanko yksityiskäyttöön ottamani sähköpostiosoite ottaa myös seurantaan.

Miten tiedetään, että jos jokin käy lähettämässä koneeltani oman ulkoisen sähköpostiosoitteen kautta kilpailijalle tietoa, niin olenko minä käytetyn IP - osoitteen perusteella pääepäilty?

- - - -

Hyvä on, että Lex Nokiasta sentään keskustellaan julkisuudessa.

Sillä olisi erittäin mielenkiintoista saada ulkomaisten ja miksei kotimaisten oikeusoppineiden näkemys siitä, että mitä mieltä he ovat Suomessa toimivasta vakuutusalan pyörittämästä lainsäädäntövallasta. Sehän toimii kaikessa hiljaisuudessa.

- - - -

Yhteenvetoa nelikantaisesta lainsäädäntömallista Suomessa:

keskiviikkona, heinäkuuta 04, 2007
Yhteenvetoa nelikantaisesta lainsäädäntömallista

Kritiikin lisäksi esitämme lopuksi tyylillemme uskollisina myös konkreettisia parannusehdotuksia lainsäädäntöön.

Parannusehdotukset ovat, poliittisen tahdon löytyessä, nopeasti toteutettavissa.

Lue lisää Oikeusturvan ajankuvan blogista:
https://ajankuva.blogspot.com/2007/07/yhteenvetoa-nelikantaisesta.html

Viikonloppuna SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen otti kantaa ainakin taloudellisen taantuman suhteen.

Hän vaati uutistietojen mukaan mm. homekoulujen korjaamista, jotta rakennusalaan kohdistuvia työttömyysuhkia saataisiin hidastettua.

Ehdotus on hyvä ja muistaakseni Urpilaisella on itsellään opettajatausta.

Vaan vaietut vuodet jatkuvat ison kansallisen ongelman suhteen.

Miten terveydelle vaarallisissa tiloissa työskentelevien ja opiskelevien tilanne? Entäs sairastuneiden tilanne? Siitä ei tunnu kukaan politiikoista uskaltavan kantaa julkisesti huolta.

Käsittääkseni osa koulujen, kauniisti sanottuna, "sisäilmaongelmista" on edennyt sille tasolle, että tiettyjä vakavasti saastuneita kouluja pitäisi purkaa kokonaan ja rakentaa sitten uudelleen.

Muistaakseni Kuopiosta Rypysuolta ja Länsi-Puijon koululta löytyy hyvää tietoa kokemuksista asian suhteen.

Alkuviikosta vilahti silmieni edestä uutinen:

"Autoton työtön voi jäädä ilman työttömyyskorvauksia.

Nelosen verkkosivujen mukaan kulkuvaikeudet eivät kelpaa vakuutusoikeudessa syyksi kieltäytyä työstä."

Asia meinasi unohtua, mutta kasvaneet yt-neuvottelu - uutiset saivat kaivamaan itselleni uutisen uudelleen esiin.

Mikä ihmeen vakuutusoikeus?

Vakuutusoikeus tekee vuoden aikana myös muutama tuhat työkykynsä menettänyttä uudelleen terveiksi ja siten myös työkykyiseksi.

Tosin vain paperilla, mutta saattaa nuo tuhannet potilaat aikamoiseen kuseen, koska vakuutusyhtiöt pääsevät luistamaan niille kuuluvasta korvausvastuista. Surkeinta on myös se, että ammattiliitotkin sallivat jostain syystä tämän pompotuksen.

Lueskelen ajoittain www.promerit.net sivustoa ja sieltä löysin noihin tapauksiin liittyen, jonkin sortin minimivaatimukset vakuutusoikeudelle.

- - - -

VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Seuraavaksi Vakuutusongelmaisten liitto r.y:n mukaan tarvittavista kehittämiskohteista vakuutusoikeudessa ja sen toimintaan liittyvissä osasissa.


1. LÄÄKÄRIJÄSEN TOIMIMAAN VAIN VALAN VANNONEENA ASIANTUNTIJANA JA VALITUKSEN ALAISEN ASIAN LÄÄKETIETEELLISEN ALUEEN TUNTEVANA ERIKOISLÄÄKÄRINÄ

Vakuutusoikeudesta lankeava lääketieteellinen asiantuntemus ei näy tällä hetkellä millään tavalla valittajaan päin.

Suppean selvityksen ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa” oikeusministeriölle on vuonna 2003 tehnyt oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin.

Sakslinin selvityksen sivulla 20 kerrotaan, että valtaosassa vakuutusoikeuden ratkaisuista keskeinen kysymys on lääketieteellinen.

Selvityksen sivulla 21 kerrotaan, että asianosaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, mitä kaikkea on selvitetty ja millä perusteella lääkäri on päätynyt arvioonsa, jos nämä seikat eivät näy päätöksen perusteluissa.

Nykyisin lääkärijäsen merkitsee kantansa käsittelymuistioon, joka kuuluu neuvottelusalaisuuden piiriin. Merkintä saattaa olla hyvin lyhyt, lyhimmillään muotoa kyllä tai ei tai vain muutama lausetta.

- - - -


Vakuutusoikeuden lääketieteellistä ratkaisua koskevat seikat tulee olla aina asianomaisjulkisia.


- - - -


Vakuutuslääketieteen asema vastaamaa sen todellista luonnetta.Puolueettomien asiantuntijoiden mukaan kyseessä on sellaisen lääketieteen muoto, joka ei perustu tieteellisen tutkimuksen pohjalta hankittuun faktaan.

Kyseessä on lääketieteen muoto, joka perustuu väittämiin. Vakuutuslääketiede on siten paramedisiinaa eli uskomuslääketiedettä.

2. VALITUKSEN KÄSITTELYLLE MAKSIMIAIKA

Omien kokemustemme mukaan valitusasian käsittelyyn vakuutusoikeudessa menee tällä hetkellä keskimäärin 12-24 kuukautta.

Jatkossa tavoiteaika vakuutusoikeuden valituskäsittelyille pitää olla maksimissaan 6 kuukautta.

Mikäli esittämämme kokonaisvaltainen toimintapaketti tietotekniikan suhteen toteutetaan, niin valitusten käsittelyaika pystytään puristamaan 3 kuukauteen!

3. TODELLISEN TYÖMARKKINATATILANTEEN KARTOITUS

Tehdään lailla pakolliseksi vakuutusoikeudelle ja sen alaisille lautakunnille pyytää valittajan omalta työvoimatoimistolta ja omalta ammattiliitolta kirjallinen lausunto valittajan työllistymismahdollisuuksista vajaakuntoisena lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Kolmikannan mukaiset työmarkkinajärjestöjen edustajat ovat tietojemme mukaan usein mukana erityistuomioistuimissa nimenomaan lakiasiain asiantuntijoina. Ei niinkään nykyisin vallitsevien koventuneiden työelämän vaatimusten asiantuntijoina.


4. NYKYAIKAINEN ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY JA ARKISTOINTI

Myös vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin nopeasti käyttöön sähköinen asiakirjojen käsittely, siirto ja arkistointi vakuutusyhtiöiden tapaan.

Paperilla olevat tiedot tallennetaan jatkossa myös vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa kuvamuodossa tietokoneelle tehokkailla asiakirjaskannereilla, jonka jälkeen valittaja voisi esimerkiksi pankki- sekä sotu-tunnuksellaan käydä tutustumassa oman tapauksensa asiakirjamassaan vakuutusoikeudessa tai sen alaisissa lautakunnissa myös etäyhteyden kautta.

Toki myös näin toimien omassa vahinkovakuutus- tai eläkeyhtiössään.

Uudesta järjestelmästä näkee myös itse valittaja, ketkä henkilöt ovat asiakirjoihin tutustuneet.

Henkilön suhde ja status asiankäsittelyyn selviävät myös klikkaamalla. Toisella klikkauksella avautuu tarvittaessa sähkökytkentäkaavio henkilön sidonnaisuuksiin ja kytkentöihin vakuutusalalla.

Mikäli sama järjestely ulotetaan myös ensimmäisen asteen lautakuntiin, niin hyödyt kokonaisuuden kannalta ovat mielestämme kiistattomat.

Etenkin lakien takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen suhteen.

5. ASIANOSAISJULKISTEN ASIAKIRJOJEN SIVUNUMEROINTI KUNTOON

Erityistuomioistuimen päätöksen sekä käsittelijä-/esittelymuistioiden sivujen numerointi tyyliin 1 (3), 2 (3) ja 3 (3) pakolliseksi. Suluissa oleva numero kertoisi sivujen kokonaismäärän.

Sivunumeroinnissa vakuutusoikeudessa oli käytössä päätöksessä ja käsittelijämuistiossa vain 1,2,3 jne. ilman mainintaa sivujen kokonaismäärästä ja esittelymuistioissa ei ollut sivunumerointia ollenkaan.

6. TALLENNE TUOMIOISTUIN KÄSITTELYN TAPAHTUMISESTA PAKOLLISEKSI

Koska valtaosa vakuutusoikeuden asian käsittelyistä on jatkossakin kirjallisia, niin nykytekniikka antaa mahdollisuuden virtuaaliseen avoimuuteen asianomaiselle päin.

Ellei sitten siirrytä näissä vakuutusoikeuden käsittelemissä valituksissa kokonaan käräjäoikeusmenettelyyn. Esimerkiksi valittajan loppuelämää koskevissa eläkeasioissa.

Siirtymäajalle pakollinen audiovisuaalinen kuva- ja äänitallenne tulisi päätöksen liitteeksi ja todisteeksi siitä, että asia on todella käsitelty vakuutusoikeuden istunnossa.

Nyt itse kukin saa omista asiapapereistaan sen kuvan, että yhdessä istunnossa nuijitaan tukkutoimituksena vain esittelijän kulloinkin etukäteen kehittämä kanta. Joka taas on valtaosin alemman tuomioistuimen kanta, joka taas on valtaosin sama kuin vakuutusyhtiön kanta.

Kyseessä on niin kutsuttu liitepäätösmenettely, jonka eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio katsoi lakiemme vastaiseksi päätöksessään 31.12.1996 Dnro 489/2/96.

Vaihtoehtoisesti voidaan kukin vakuutusoikeuden käsittelemä valituksen tuomioistuinkäsittely äänittää ja purkaa tekstimuotoon päätösasiakirjojen liitteeksi.

7. YKSILÖITY ASIAKIRJALUETTELO KÄRÄJÄ- JA HOVIOIKEUKSIEN TAPAAN

Tiedot vakuutusoikeuden päätösten taustalla olevista yksilöidyistä asiakirjoista puuttuvat tällä hetkellä kokonaan.

Eli vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin pakolliseksi henkilökohtainen sekä aikajärjestykseen perustuva kattava koontiluettelo yksilöidyistä asiakirjoista mihin kunkin asian valituskäsittely ja päätös perustuvat erityistuomioistuimessa.

Käräjä- ja hovioikeuksista löytyy tietojemme mukaan valmiiksi kopioitavissa oleva toimintamalli tähän ongelmaan.

8. LAADUN TARKKAILU JOKAPÄIVÄISEKSI TOIMINNAKSI VAKUUTUSOIKEUDESSA JA ENSIMMÄISEN ASTEEN LAUTAKUNNISSA

Määrätään lailla kaikille vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien päätöksille ulkopuolinen täysipäiväinen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen laillisuusvalvoja.

Puolueeton laillisuusvalvoja vakuuttaa kunniansa ja omantuntonsa kautta kunkin vakuutusoikeuden päätöksen voimassa olevien lakien ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamien langettamien ennakkopäätösten vaatimien muutosten mukaan tehdyiksi.

Tarvittaessa henkilöitä palkataan lisää 10-50 kappaletta, jotta pitkään jatkuneet ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset saadaan kitkettyä pois erityistuomioistuinjärjestelmästä.

9. PERUSTUSLAIN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNTÖÖN ERITYISTUOMIOISTUIMISSA

Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.

Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi.

Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä.

- - - -

21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.


- - - -


Erityistuomioistuimien kaikki kustannukset maksettava valtion budjetista.

Erityistuomioistuimien vuosittaisten kustannusten maksattaminen oikeusprosessin toisen osapuolen eli vakuutusalan toimesta erilaisilla nimikkeillä kikkailulla pitää saada mielestämme loppumaan. Kuten oikeushallintomaksu.

10. TAPATURMA-ASIOIDEN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA TÄYSIN AVOIMEKSI JA LÄPINÄKYVÄKSI

Tapaturma – ja ammattitautitapausten oikeuskäytäntöjen taustalla vaikuttava tapaturma-asioiden korvauslautakunta puuttuu vakuutusoikeuden toimintaa esittävistä kaavioista.

Kuitenkin tapaturma-asioiden korvauslautakunta käyttää virallisen tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta käsin erittäin näkyvää toimeenpanovaltaa, miten korvauskäytäntöjä tuomioistuinjärjestelmässä ja vakuutusoikeudessa sovelletaan.

* * * *

Päivitys 27.8.2024

Tässäkin lausunnossa ehdotetut korjaukset vakuutusoikeusjärjestelmään jäivät oikeusministeriön leikkauspöydälle! Taas kerran:

Vakuutusoikeus (Vako)
- Julkaistu: 13 lokakuun, 2014 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Kyseessä ei ole elin, vaan elimellinen osa kaikkien aikojen härskeintä ja kafkamaisinta kyykytyskoneistoa Suomessa. Vakuutusoikeus eli vako on ylin tuomioistuinaste kirjallisesti ja suljetusti toimivaa sanahirviötä: vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä – klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana – päivitys artikkelille tehty 8.12.2015 …

Lue lisää isosta kuvasta:
https://suomi2017.wordpress.com/vako/

Siinäpä monessa asiassa vasta pulmaa kerrakseen.

Sata - komitean työstä on vuodatettu Suomessa erilaisten työryhmien vakiintuneeseen tapaan koepalloja julkisuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän mukaan mitään ei ole vielä lyöty lukkoon.

Sitran uudesta yliasiamiehestä HS osasi kirjoittaa yllättävän tarkasti jo eilisen aamun lehdessä. Valintakokous pidettiin uutistietojen mukaan vasta aamupäivän aikana.

Nooh. Sanovat sitä uutiskilpailuksi.

* * * *

Toivottavasti länsimaisin journalistisin perustein toimivat tiedotusvälineet, aktivoituvat pikku hiljaa kertomaan kokonaisvaltaisesti, kaikista niistä turvaksemme luoduista vakuutus- ja sosiaaliturvaan liittyvistä järjestelmistä, jotka toimivat tällä hetkellä enää hyvin vain päättäjien papereilla.

Tapaturma – ja ammattitautilakia uudistavan työryhmän uurastuksesta ei löydy mitään konkreettista tietoa edes Valtioneuvoston hankerekisteristä.

Kuitenkin ”kehityksen” kohteena ovat kaikki Suomen työikäiset kansalaiset.

Asia rupeaa herättämään kiinnostusta itse kussakin meistä, jos vakuutusyhtiö kiistää ilman tosiasiallisia perusteluita korvausvelvollisuutensa meitä kohdanneen ammattitaudin tai tapaturman suhteen.

Hylkäävän päätöksen jälkeen potilaalla on edessään nopea syöksy SATA -komitean vastuualueelle, jossa tehtävistä toimeentulopäätöksistä pitää myös osata valittaa tarvittaessa vakuutusoikeuteen asti.

Mikä mielenkiintoisinta vakuutusoikeuttakin kehitetään taas kerran. Kaikessa hiljaisuudessa avoimelta julkisuudelta.

Tuosta oikeusministeriön asettamasta työryhmästä pitää saada poistettua kaikkien aikaisempien muutosten tehojarruttaja eli vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu, jonka vuosien aikana julkisuuteen antamat lausunnot ja julkaistut kirjoitukset eivät tunnusta millään tavalla asioiden olevan pahasti pielessä.

Siis potilaiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

* * * *

Päivitys 27.8.2024
Vielä 2010-luvulla näytti siltä, että persut osaavat ja uskaltavat tehdä korjaukset niihin asioihin, joilla he houkuttelivat äänestäjiä äänestämään itseään.

Jarpan blogista ja isosta kuvasta
- Julkaistu: 14 tammikuun, 2019 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Ensin alkuun vastauslinkki tähän Suomi 2017 verkoston väittämään:
”Yllättävintä ei ole pitkäaikaisten päättäjien ammattikierous, vaan rehelliseksi päättäjiksi luultujen hyytävä hiirenhiljaisuus.”

Jarppa eli Jari Lindström toimi ensin pääministeri Juha Sipilän hallituksessa vuosina 2015 – 2017 oikeus- ja työministerinä. Hän peilasi vuonna 2016 virallista todellisuutta Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun Vieraskynässä. Todellista todellisuutta taas kansanedustajana vuonna 2012. Molemmat oheisessa mobiiliflaijerissa.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2019/01/14/jarpan-blogista-ja-isosta-kuvasta/