KYSYMYS: Seurusteltiin 1vuosi 2kk entisen naisen kanssa. Meillä oli suhteessa omia ongelmia. Mutta minusta ne ei ollut niin isoja etteikö niitä voisi ratkoa. 3 viikkoa sitten erottiin hänen toimesta ja hän sanoi että tarvii aikaa miettiä että haluaako jatkaa vai ei. No hän jäi kiinni minulle että hän viikko meidän eron jälkeen netti palstalla ruvennut juttelemaan jonkun miehen kanssa. Ja mies on käynyt kerran hänen luonaan. Ja viipyi koko viikonlopun. Myöskin vieläkin hän sanoo että ei tiedä mitä haluaa,hänellä on pää ihan sekaisin. Elättelee toiveita että voitaisiin palata joskus vielä. Mutta en tiedä enää itse mitä haluan. Rakastan tätä naista ylikaiken. Mutta samalla minua saattuu kun ajattelen mitä hän on tehnyt sillä välillä kun hänen piti miettiä asioita. Ja en edes saanut häneltä itseltään kuulla tästä kolmannesta osapuolesta. Ja vielä kerkesin tässä ajassa kiintymään hänen lapsiin tosi paljon ja nyt hän luulee että voin lapsia käydä katsomassa siellä.
Parisuhteessamme oli ongelmina se että valehtelin pieniäkin olemattomia asioita. Hän ei voinut luottaa minuun. Siihen hain apua terapeutilta niin kuin hän pyysi että kun olen hetken käynyt juttelemassa siellä niin katsotaan meidän suhdetta uudestaan. Mutta hän on jo ottanut uuden ihmisen tilalleni. Miten käsitellä näitä kaikkia asioita. Itse en haluisi luopua hänestä ja lapsista. Mutta en pysty siellä käymään katsomassa lapsia. Vaikka hänellä on Kaukosuhde ja ei ole nähnyt kun kerran ja 2 viikon päästä seuraavaksi näkevät. Kaipaan apua joko irti pääsemiseen tai jotain. En tiedä miten kuvailla asiaa enempää. Kaiken tekisin naisen vuoksi. Mutta hän ei tunnu ymmärtävän.
VASTAUS: Kiitos kysymyksestäsi, joka koskee tilannetta, joka on monille tuttu. Tilanne, jossa päätetään olla vähän aikaa erillään, jotta osapuoli, jolla on epäilyksiä suhteen jatkon suhteen, voi miettiä haluaako jatkaa vai ei.
Kerrot, että olette olleet erossa kolmisen viikkoa, ajatuksena, että naisystäväsi miettisi, mitä tulevaisuudelta haluaa. Ajattelen, että tämän kaltaisen eron aikana olisi hyvä, jos ei muodostaisi uusia suhteita. Nyt on käynyt kuitenkin niin, että naisystäväsi on tavannut uuden miehen ja ilmeisesti on jonkinlaisessa suhteessa hänen kanssaan. Hän on kertonut sinulle, ettei tiedä, mitä haluaa ja että hänellä on pää ihan sekaisin. Niin kuin varmasti sinullakin. Kerrot että sinua sattuu ja silti samalla rakastat edelleen tätä naista. Lisäksi kerrot olevasi hyvin kiintynyt naisen lapsiin.
Vaikka sinulla on voimakkaita tunteita entistä naisystävääsi kohtaan, niin silti neuvoisin sinua astumaan hieman sivummalle. Minusta tuntuu, että tilanne on kannaltasi aika haavoittava. Ymmärrän että olette molemmin puolin "rikkoneet suhteen" sääntöjä, sinä suhteen aikana valehtelemalla ( vaikkakin pienistä asioista), niin kuin kerrot ja hän nyt "ottaen tilallesi uuden ihmisen". Yritä pysyä tilanteesta vähän kauempana, sillä tavoin pystyt paremmin kuuntelemaan itseäsi ja tunnistamaan, mitä oikein tahdot ja tunnet. Jos käyt vielä terapeutin luona, voit siellä käsitellä myös tätä asiaa. Ymmärrän, että ottaa koville olla erossa ihmisestä, jota kohtaan on voimakkaita tunteita ja on surullista olla erossa lapsista johon on kiintynyt, siltikin...pysy vähän sivummalla. Jos naisystäväsi on tosissaan sitä mieltä, että teillä on vielä mahdollisuuksia, hän purkaa uuden suhteen. Jos hän pitää kahta suhdetta yllä yhtä aikaa, ei sinun ole mitään järkeä pysyä siinä. Ajattelen, että lapsille on tärkeä tietää, kuka on äidin miesystävä ja on pysyvästi osa heidän perhettään ja kuka ei.
Jos jatkatte suhdettanne, on teidän molempien kyettävä antamaan anteeksi. Kaunaisena ei suhdetta kannata aloittaa.
Joskus me ihmiset käsittelemme vaikeita tunteita toimimalla. Joskus toiminnan sijaan kannattaisi pysähtyä ajattelemaan ja antaa tunteiden tulla. Loppujen lopuksi niiden kanssa pärjää paremmin kuin typerien tekojen kanssa. Jos tienne eroavat, on arvokasta että opit käsittelemään tunteitasi. Jos taas päädytte takasin yhteen, olette varmasti molemmat oppineet jotain arvokasta. Esimerkiksi sen, että luottamus on kaiken perusta. Luottamus sekä pienissä asioissa, että kaikkein isommissa.
Kaikkea hyvää elämääsi toivoo
perheneuvoja Kati