KYSYMYS: Olen 23-vuotias ja olen ollut yhdessä avopuolisoni kanssa reilu 5 vuotta. Olemme kaiken kaikkiaan hyvä pari, sovimme toisillemme kaikin puolin loistavasti. Avopuolisoni on valloittava persoona, jonka kanssa vietän paljon aikaa yhdessä. Hän rakastaa minua ja osoittaa sen. Hän on paras ystäväni.
Puhumme usein, että haluamme olla aina yhdessä. Hyvät ajat ovat hyviä. Suhteellammekin on kuitenkin omat karikkonsa. Meidän karikkomme on esimerkiksi alkoholi, joka aiheuttaa useita kertoja vuodessa jopa kriisejä parisuhteeseemme.
Avopuolisollani on kausia jolloin hän käyttää tavallista enemmän alkoholia.
Tällöin hän usein laiminlyö tunteitani ja pyyntöjäni; tavallista on esimerkiksi, ettei hän tule kotiin yöksi (vaikka pyydän) vaan yöpyy kaverinsa luona, milloin missäkin. Hän myös kapinoi vastaan, kun pyydän olemaan juomatta tai menemättä jonnekin. Kyse ei ole pettämisen pelosta, vaan luottamuksesta. Kun näitä avopuolisoni "menokausia" on ollut useita kertoja vuosien aikana, jolloin olen tuntenut jääväni täysin syrjään ja yksin, on se jättänyt minuun syviä jälkiä. Itken usein vuosia vanhoja asioita. Pelkään aina seuraava menokautta. Avopuolisoni ei tunnu ymmärtävän näiden merkitystä, vaan vähättelee tunteitani asioita kohtaan. On esimerkiksi raskasta herätä aamulla ja huomata ettei toinen ole tullut kotiin. Näitä muistoja on kertynyt 5 vuoden aikana jo enemmän kuin jaksan laskea.
Lisäksi koen, ettei avopuolisoni osaa pyytää anteeksi asioitaan joilla hän pahoittaa mieleni. Usein tuntuukin, että "kuraa" tulee vain niskaan, joka minun täytyy niellä jotta parisuhde toimii. Joskus riideltyämme menen vanhempieni luokse yöksi ja päätän olla soittamatta avopuolisolleni. Kerron aina hänelle suoraan, että olen loukkaantunut ja mistä syystä. Kerron hänelle mikä tuntuu pahalle, avaudun hänelle täysin. Usein itkenkin. Anteeksipyyntöä on kuitenkin turha odottaa. Hän ohittaa täysin tunteeni ja vähättelee niiden merkitystä. Saattaa kulua lähes viikkokin ettemme ole yhteydessä. Lopulta minä myönnyn, annan anteeksi ja yritän unohtaa. Kaikki jatkuu ennallaan ja olemme onnellisia. Vaikka ajattelenkin usein ettei hän ansaitse anteeksiantoa. Pahinta on, että en usko hänen tarvitsevan minua yhtä paljon kuin minä häntä. Hän on minulle kaikki kaikessa. Valitettavasti.
Viimeinen tikki oli se, kun vast'ikään avopuolisoni käyttäydyttyä hieman töykeästi minua kohtaan päätin odottaa kunnes hän soittaisi minulle. Turhaan.
Hän ei koskaan soittanut ja tavoitinkin hänet seuraavana päivänä toiselta paikkakunnalta jonne hän oli päätynyt baarista jatkoille ja yöksi. Olin vihainen, koska hän ei ollut ilmoittanut itsestään mitään. En edes tiennyt baariin menosta! Vika oli kuulema minun, koska en ollut soittanut hänelle ja kysynyt. Hän ei myöskään käsittänyt miksi olin niin vihainen. Kaksi päivää myöhemmin, hän ei ole vieläkään ottanut yhteyttä tai pyytänyt anteeksi. Minä olen jo väsynyt olemaan vihainen, kuten aina. Sen verran tiedän, että hän ei halua erota.
Olen jo aiemmin pohtinut taukoa ja parisuhdeterapiaa. Taukoa siksi, että avopuolisoni ymmärtäisi mitä minä hänelle merkitsen. Nyt uusimman riitamme jälkeen harkitsen taukoa siksi, että ymmärtäisin mitä hän EI minulle merkitse.
Parisuhdeterapiaan varmasti molemmat suostuvat, mutta pelkään että se maksaa esimerkiksi yksityisellä liikaa. Tämä viesti on jo pitkä ja tässä on vasta murto-osa vuodatuksestani. Tuntuu että kaikki alkaa painaa liikaa. Riittääkö aina rakkaus?
VASTAUS: Kiitos viestistäsi. Se oli koskettava, kuten myös viimeinen lauseesi, riittääkö aina rakkaus.
Niinpä, rakkaus on tärkeintä, mutta valitettavasti se aina riitä. Olennaisen tärkeitä ovat myös luottamus ja turvallisuus ja juuri ne ovat teillä nyt pahasti kriisissä.
Kertomasi perusteella ei ole epäilystäkään siitä, ettetkö olisi avomiehellesi rakas ja tärkeä.
Uskon, että hän kunnioittaa sinua ja toiveitasi yleensä, mutta näissä juomiskohdissa sinun toiveillasi ei tunnu olevan kovin suurta painoarvoa. Jäät ja olet jäänyt jo vuosia toistuvasti toiseksi. Näistä tilanteista on jäänyt sinuun traumaattisia muistoja, jotka joudut kantamaan yksin. Luottamuksesi häneen on kärsinyt pahasti eikä mikään ihme.
Kuulostaa hyvältä, että kerrot avomiehellesi suoraan siitä, miten pahalta nämä tilanteet ovat sinusta tuntuneet. Kuulostaa kuitenkin siltä, ettet ole tullut kuulluksi hänen taholtaan.
Avomiehesi ei ilmeisesti kykene tai halua nähdä tilanteita sinun kannaltasi. Kerroit, ettei hän tunnu katuvan käytöstään eikä näe syytä pyytää niitä anteeksi. Sinä olet joka kerran siitä huolimatta antanut anteeksi ja yrittänyt vain unohtaa. Se ei ilmeisestikään toimi kovin hyvin, koska vanhatkin tapahtumat painavat sinua yhä vaan. Valitettavasti jatkuva kuran nieleminen on pidemmän päälle vahingollista niin sinua itseäsi kuin parisuhdettanne kohtaan.
Monissa parisuhteissa on sovittu, että mikäli toinen ei jostain syystä pääse tulemaan yöksi kotiin, siitä ilmoitetaan. Tätä sinäkin olet ilmeisesti toivonut ja myös pyytänyt, että avomiehesi tulisi nukkumaan viereesi. Jostain syystä hän ei ole tätä toivettasi noudattanut.
Mietin, mistä kaikesta voi olla kyse. Ovatko nämä juomisreissut kenties hänen elämässään kohta, jossa hän toteuttaa erillisyyttään ja itsenäisyyttään? Jos hän ajattelee, että on hänen oikeutensa tehdä niissä kohdin itsenäisiä päätöksiä, ei hän ehkä koe tehneensä mitään väärää. Niinpä nämä tilanteet eivät ehkä ole hänelle itselleen mikään ongelma. Toki niiden seuraukset koskettavat suuresti teitä molempia ja hankaloittavat suhdettanne.
Koska nämä toistuvat tilanteet alkavat jo uuvuttaa sinua ja ovat vieneet luottamuksen suhteeltanne, on tärkeää, että selvitätte asiaa puhumalla niin, että kummankin näkökulmat voivat tulla esiin. Kun olet jo aiemminkin miettinyt pariterapiaa, suosittelen sitä lämpimästi nyt. Maksutonta palvelua on tarjolla kirkon Perheasiain neuvottelukeskuksissa.
Varsinkin jos asutte pienemmällä paikkakunnalla, kannattaa soittaa sinne ja tiedustella tilannetta. Siellä puhelimeen vastaava vastaanottosihteeri tai perheneuvoja voi kertoa oman paikkakuntanne muita vaihtoehtoja, mikäli ette onnistu pääsemään heille asiakkaiksi.
Jokaisessa parisuhteessa on aina omat vastoinkäymisensä. Teillä on nyt tässä kohdassa tämä. Kun molemmilta löytyy rakkautta ja halua päästä esteistä yli, en epäile, ettette saisi tätä selätettyä. Se vaatii molemmilta halua kuunnella ja ymmärtää toista, mutta ne ovatkin juuri kullanarvoisia taitoja parisuhteessa myös tästä eteenpäin.
Kaikkea hyvää teille toivoen ja rakkauden voittoon uskoen,
perheneuvoja Paula
9 kommenttia
shiwan8
24.9.2014 16:32
Silmille hyppäsi pari juttua joita aikuiset ihmiset eivät tee.
1: Aikuinen ei jätä ilmoittamatta kumppanilleen jos tekevät jotain normaalista poikkeavaa joka saattaa vaikuttaa kumppanin päiväsuunnitelmiin. Noin niin kuin esimerkkinä "lähden tänään kavereiden kanssa radalle ja tulen viimeistään huomenna kotiin" on aivan riittävä ilmoitus. Mitään sen suurempia selittelyjä ei tarvita ja kumppani tietää, ettei jää valvomaan ja odottamaan toista huolissaan.
2: Aikuinen ei jää märehtimään vanhoja juttuja vaan käsittelee ne pois niin, etteivät ne nouse pinnalle myöhemmin aiheuttamaan lisää ongelmia.
3: Aikuinen ei pelaa sosiaalisia pelejä. Vain kiukuttelevat lapset tai sellaisen tasolle henkisesti jääneet pelaavat sellaisia esimerkiksi jäämällä odottamaan, että toinen soittaa vaikka itse on se, joka haluaa olla yhteydessä. (Sama pätee 100% tapauksista ylipäätään minkä tahansa asian osalta aloitteen tekemiseen.)
4; Aikuiset eivät syytä toisia ihmisiä omista tekemisistään tai tekemättömyyksistään. On totta, että jos haluaa tietää jotain niin pitää kysyä, mutta on myös totta, että jos tekee jotain merkityksellistä mikä ei ole jo tiedossa, siitä on syytä tiedottaa kumppania. Tilanteessa jossa ihminen lähtee "radalle" on hänellä ihan normaalien käytössääntöjen puitteissa velvollisuus ilmoittaa asiasta kumppanilleen.
5: Aikuinen ihminen ei vähättele muiden tunteita. Homma kun on niin, että eri ihmisillä on eri toleranssit eri asioille. Huutava nisti ei juuri itseä heilauta, mutta kukkahattuinen Eiran mummeli saattaa saada siitä rytmihäiriön. Vastaavasti sen mummelin ymmärrys saattaa riittää johonkin minkä näkemisestä itsellä saattaa alkaa verisuonien rakenteellinen kestävyys olemaan uhattuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yliherkkien kohdalla pitäisi olla erityisen varvainen koska on täysin eri asia elää jonkun toisen sanelemien ehtojen mukaan kuin kunnioittaa toisen ihmisen herkkyyksiä.
6: Aikuinen ihminen pyytää anteeksi jos tekee jotain väärin. Aikuinen ihminen kuitenkaan ei pyydä anteeksi jos ei ole tehnyt mitään väärin vaikka joku toinen muuta väittäisikin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
gwb
24.9.2014 21:39
Alkoholisti, joka ei ole sitä itse valmis myöntämään. On tällä hetkellä valitsemassa alkoholin sinun ohitsesi. Ei ota sinuun yhteyttä, koska ei halua käsitellä asiaa lainkaan ja mieluummin ohittaa koko jutun alkoholin voimalla. Sinuna lähtisin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
PetteriR
24.9.2014 21:42
Mistä vastauksessa pääteltiin kyseessä olevan avoMIES?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
mAa78
24.9.2014 21:55
Mikä on alkoholin käytön syy? Että pitää päästä välillä eroon tylsästä ja samasta arjesta. Siks en seurustele, koska hajoisi pää tylsään arkeen. Teen mitä haluan ja mieluiten yksin. Vapaus on hieno juttu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Darun1
25.9.2014 02:22
en tiedä kirjoittajasta mutta, kuulostaa siltä että tämän miehen elämä on ollut jotenkin rikkonainen, mahdollisesti äitipuoli taustalla tai jokin perhekoti tai muuten häntä on laiminlyöty kun hän on yrittänyt osoittaa tunteitaan. Miksikö, no siksi koska kyseinen tyyppi on oppinut tämän kaavan aiemmasta elämästään mitä tulee näihin naisen kuvailemiin asioihin.
Mitä kirjoittajaan tulee, hänellä on ilmiselvästi ollut liian hyvä lapsuus suhteessa tähän mieheen ja ilmeisesti odotuksen ovat sen mukaiset. Ajan myötä hän kyllä viisastuu ja lopettaa toivottavasti odottamasta liikoja muilta ihmisiltä. Mitä enemmän ihminen lataa odotuksia ja toiveita toiseen ihmiseen, sitä korkeammalta hän putoaa.
Summa summarum, koska molemmilla on täysin eri taustat, voinen sanoa että molemmissa henkilöissä on vikaa ja heidän tulisi ottaa huomioon toisen taustat. Enivei, miehenä voin sanoa, että miehen maailma poikkeaa täysin naisten maailmasta. Kokemustasot ja lähtökohdat ovat täysin erilaiset elämään. monesti miehelle sanotaan että ole mies, ja ehkä tämä mies sitä yrittääkin sitä, kuten olla tunteilematta liikaa, taasen nainen yrittää olla nainen ja tunteilee liikaa.
Yleensä alkoholin myötä tulee esiin totuus jollain lailla ja jossain määrin, think about it, koita vetää ite lärvit niin katotaan mikä on kirjoittajan totuus.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
c'moon
25.9.2014 11:40
Ei ei.. hei mimmi näin 30vee naisena sanon sulle; älä tuhlaa elämääsi himassa istumiseen ja puhelimen tuijotukseen. Koska te, tekstin mukaan hengaatte paljon yhdessä ja te ootte avoimia toisillenne? No miksi mies ei saa mennä?mikset itse soita? Miksei se saa paria päivää välillä riekata poikien kanssa jos se on SINUN kanssa seurustellut 5vuotta? 24/7? Ja näkee ystäviään sillointällöin? Tajuatko pointin? Mä oon seurustellut 4 vuotta. Mun mies saa mennä kavereittensa kanssa. Olla yötä. Mullei tarvi soittaa keskellä yötä (kun oon nukkumassa/ite menossa) että tekee nyt sitä ja tätä.) Mä en edes haluisi et roikutaan koko ajan yhdessä kotona! Etkö sinä hyvä nainen tarvitse omaa tilaa? Omien ystävien kanssa olemista? Tuo kuullostaa kaikelta muulta kuin luottamukselta! Minä luotan omaan mieheeni ja sen takia mua ei haittaa sen alkoholi/kaverit/menot. Hän saa mennä ja tulla miten haluaa ja niin saan MINÄKIN! Sä oot 23vuotias,lapseton. Lopeta toi pikkuasiasta märehtiminen. Tai jätä miehes.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Traumatisoitu
25.9.2014 20:09
Tuntui kuin lukisin kappaletta omasta elämästäni. Minulla on tismalleen samanlainen kokemus parisuhteesta kutakuinkin yhtä pitkästä parisuhteesta ja saman ikäisenä joka siis on päättynyt. Ttäytyy sanoa että helppoa se ei ollut mutta Jälkeenpäin ajateltuna olen iloinen että erosimme koska asiat eivät koskaan muuttuneet. Huomasin miten se suhde traumatisoi minut ja toisaalta teki vahvemmaksi. Valitettavasti rakkaus ei yksin riitä..Minusta teilläkin kyse on alkoholiongelmasta ja tosiasia on etteivät asiat muutu jos puolisosi ei itse koe että ongelmaa on ja ei hae siihen apua.. Tuo käytös kylmettää lopulta tunteet, kohta sinua ei enää itketä vaan alat kyynistyä kun ei jaksa enää itkeä ja sitten suhde onkin jo ohi tunnetasolla..Toivottavasti saat puolison tajuamaan että juominen särkee suhteenne ja sinun sydämen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
SonniSiitos
26.9.2014 10:47
Kun opiskelin vielä yliopistossa tuossa iässä noin 50 % miehistä täytti tämän "menokausi"-kriteerin. Nämä surkeat ihmishirviöt ovat sittemmin työllistyneet koulutustaan vastaaviin hommiin ja elävät kai useimmilla kriteereillä mitattuna normaalia elämää.
Hyvät veljet ja siskot, tulevaisuutemme Suomessa lienee heikoissa kantimissa, jos iso osa tulevista päätäjistämme on ihmispaskoja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Bearitsa
3.10.2014 09:18
Kyllä omasta mielestäni mimmikaverilla on oikeus suuttua jos mies päätyy baarin jälkeen muualle yöksi ja ei ilmoita mitään siitä. Varsinkin jos asutaan yhdessä. Itse en soittele miehelleni jos hän lähtee bilettämään, eikä hänelle tulisi mieleenkään mennä yöksi muualle tai jopa olla siitä minulle ilmoittamatta. Itsekään en lähettele tekstiviestejä tai soittele jos olen radalla, eikä mies tätä minulta odotakaan. Hän tietää että tulen kotiin yöksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin