KYSYMYS: En ole seurustellut kertaakaan vakavasti. Sen sijaan minulla on ollut pari "säätöä" muutaman kuukauden ajan kerrallaan. Näissäkin olen ollut ns. "laastarina" ja hyväuskoisuuttani ja sinisilmäisyyttäni on käytetty hyväksi. Olen hyvin tunteellinen ihminen muutenkin ja aina "suhteeseen" päästyäni, olenkin hyvin nopeasti kehittänyt voimakkaita tunteita toista osapuolta suhteen, vaikka toinen on edennyt huomattavasti kylmemmin tunteiden ja suhteen osalta. Olen ollut aina hieman hissukka ja näin myös kavereidenkaan kanssa ei ole koskaan tullut juteltua pojista tai seurustelusta. En ole siis tiennyt millainen on "oikea" suhde ja miten käyttäytyä sellaisessa. Olenkin siis mennyt usemmiten suhteessa pojan tahtiin.
Ensimmäisen laastari-suhteeni jälkeen ihastuin ns. pahaan poikaan. Hän harrasti väkivaltaisia lajeja ja oli harrastanut yhden yön suhteita. Hän kuitenkin koki ihastuneensa minuun aivan toisenlaisella tavalla ja piti minusta todella. Suhteen alussa hän kuitenkin valehteli minulle itsestään, mutta sinisilmäisenä annoin anteeksi. Poika oli myös mustasukkainen ja sanoikin usein baarissa tarkkailevansa minua ja jopa uhkasi hakkaavansa kenet vain pojan kuka lähentelisi minua. Huumaannuin kuiteenkin emotionaalisesti siitä tunteesta, että joku pitäisi minua omanansa ja että minulla on joku todella. Olen muutenkin tunnettu hyvin kilttinä tyttönä ja sitä olenkin. Menetin neitsyyteni edelliselle suhteelleni, joten seksi oli minulle uusi asia. Kun tämä viimeisin poika sai minut houkuteltua luokseen ja harrastamaan seksiä hänen kanssaan, ajattelin kaiken sujuvan hyvin normaalisti. Lopulta asiat menivät siihen, että hän soitti minulle keskellä yötä pyytäen hakemaan baarista ja tulemaan yöksi hänet luokseen. Hyväuskoisuuttanikin aina nousin hänen vuoksensa yöllä kuskaamaan häntä. Hän ei koskaan tehnyt minun eteeni mitään. Aamuisin nousisin kaula purtuna ja alapää kipeänä, luullen että kaikki on hyvin. Tapailemisemme oli lähinnä kyseisen kaltaista. Usein myönnyin haluistani huolimatta seksiin. Hän ei ollut kovinkaan hellä aktin aikana ja se tuntuikin. Kestin tätä hajanaista tapailua puoli vuotta, kunnes totesin itselleni, ettei tämä ole oikein. Varsinkaan kun en ole luonnostaan kovinkaan seksuaalinen henkilö. Taukoa kesti muutaman kuukauden verran, kunnes hän alkoi juttelemaan minulle uudestaan. Hän yritti antaa itsestään paremman kuvan kuin olikaan ja meninkin uskomaan sen. Äsken kertomani tyyppinen tapailu jatkui. Pian kuitenkin eräällä kerralla hän kesken seksin ryhtyi dominoivaksi ja kovakouraiseksi. Lähdettyäni tajusin virheeni ja tilanteeni. Itkin koko illan kuinka säikähdin hänen kyseistä puoltaan. Varsinkin kun tiedän hänen olevan poliisillekkin ja portsareillekkin tuttu väkivaltaisuudestaan. Sain voimat lopettaa suhteen, mutta siitä lähtien olen tuntenut itseni hyvin häpäistyksi ja mielikuvat akteista saavat minut häpeämään ja tuntemaan itseni vastenmieliseksi.
Tapahtumasta on jo kaksi vuotta, enkä edelleenkään ole päässyt eroon ajatuksista. Olen jopa uskaltautunut puhumaan kahdelle kaverilleni pintapuolisesti asiasta, mutta sekään ei ole helpottanut. Purskahdan edelleen itkuun, jos näen hänet yöelämässä. Ajatus seksistä ahdistaa, eikä todellakaan viehätä kaiken tämän jälkeen edelleenkään. Varsinkaan kun olin vastikään uudessa suhteessa "laastarina", eikä poika käyttänyt minua muuhun kuin seksiin, eikä tehnyt mitään hyväkseni. Olen päättänyt jättää tapailun, sillä en halua enää ajautua vastaavanlaisiin suhteisiin sinisilmäisyyteni vuoksi. Mitä voin tehdä, jotta saisin paremman mielikuvan itseni ja seksuaalisuuteni suhteen?
Epävarma, 20
VASTAUS: Hei Epävarma. Nimimerkkisi kertoo paljon siitä mitä tunnet nyt. Kerrot myös, että olet tunteellinen ihminen. Se ei ole mikään vika ihmisessä. Tunteellinen tarkoittaa minusta sitä, että sinulla on kyky tuntea ja se on tärkeä asia.
Seurustelusuhteissasi on nyt tapahtunut monen laista. Kerrot miten sinua on kohdeltu huonosti. Seurustelukumppanisi ei osannut ottaa sinun tarpeitasi ja tunteitasi huomioon. Kerrot myös kuinka sinua on käytetty toisen tarpeiden tyydyttämiseen. Vastavuoroisuus jäi puuttumaan.
Olet tehnyt isoja ja tärkeitä päätöksiä ja oivalluksia. Surullisten kohtien keskellä teki mieli hurratakin, kun kerrot miten huomasit, että toinen yrittää omistaa ja kahlita. Sait voimat ja teit päätöksen lähteä suhteesta. Sait poikki ihmissuhteen, joka alkoi tuntua aivan mahdottomalta.
Aina ihmissuhteiden katkaisu ei käy helposti, vaikka kokee, että niissä pysyminen on tuhoisaa. Sinä löysit itsestäsi voimat ja keinot. Monikin asia voi kietoa pitkäksi aikaa suhteisiin, joista on vaikeaa päästää tai päästä irti. Kuulen kertomuksesi niin, että nyt sinä pääsit jostakin kuristavasta vapaammille vesille.
Ei ole ihme, että jälkeenpäin on paljon sekavia tunteita ja miettimistä. Tuollaisen suhteen jälkeen on varmasti monta juttua mielessä ja eteenpäin kulkeminen mietityttää.
Kuulen paljon myönteistä ja toiveikasta. Olet myöntänyt itsellesi mitä on tapahtunut. Tosiasioiden myöntäminen ei ole helppo tai pieni askel. Tämä vaikea suhde oli ja on ollut totta. Siitä jäi jäljelle paljon arpia, mutta tärkeää on, että voi sanoa itselle suoraan, että tästä nyt selvisin. Silloin olet jo matkalla eteenpäin.
Yksi keino jäsentää tapahtunutta on se, että hahmotat elämääsi jaksoihin. Kaikki ei ole yhtä ja samaa ”pötköä.” Nyt sinun elämässä on alkanut uusi vaihe. Menneestä jäi monenlaisia epävarmuuden ja häpäistyksi tulemisen tunteita. Ehkä häpeän ja epäonnistumisen tunteitakin. Sitten kun jaksat, saattaa olla hyödyllistä vielä miettiä mistä kaikesta vaikeimmat tunteet nousevat. Voi olla tarpeen myös muistuttaa itsellesi, että sinä halusit toimia avoimesti, mutta sinua ei ole kunnioitettu. Tämä toinen on toiminut väärin sinua kohtaan. Toivoit, että suhde muuttuisi. Tämä suhde ei olisi ollut yksin sinun korjattavissa. Olisit tarvinnut kumppanin.
Joskus näistä raskaista vaiheista jää jäljelle jokin syyttävä tai moittiva ääni, joka moittii myös itseä. Rivien välistä olen kuulevinani, että moitit itseäsi hyväuskoisuudesta, virheistä ja liiasta kiltteydestä. Nämä ajatukset täytyy varmaankin käydä läpi. Mutta jos keksisin nopean keinon, jolla voisit jättää moitteet ja syyttävät äänet pois matkastasi, niin kertoisin heti.
Joitakin keinoja on varmasti olemassa. Jotkut kirjoittavat päiväkirjaa, toiset maalavat kuvia tai kertovat luotettaville ystäville raskaista vaiheista, kuten sinä. Monia tapoja purkaa tapahtunutta voi olla ja kannattaa kokeilla. Hiljalleen voit huomata, että sinä itse olet yhä ainutlaatuinen, arvokas ja tärkeä. Sinä itse ja elämäsi on paljon enemmän, kuin nämä raskaat tapahtumat, jotka nyt on tapahtunut. Jotakin tällaista välimatkaa voit koittaa etsiä ja miettiä. Kaikki hyvä ja tulevat mahdollisuudet eivät kuitenkaan hautautuneet näiden suhteiden alle.
Sitten voi olla paikallaan joskus etsiä ammattiapua. Miltä tuntuu, auttaisiko sinua terapeutin kanssa keskustelu. Kuulutko jonkun opiskelija- tai työterveyden piiriin tai kävisitkö jossakin muualla, vaikka lääkärissä, kysymässä tukea? Nämä kertomasi asiat voivat muodostua ahdistaviksi, ja niin voisi käydä kenelle vaan, siksi kannattaa joskus hakeutua ammattiavun piiriin, kun huomaa, että samat ajatukset vaivaavat pidempään.
Oma ajatuksesi jatkosta vaikuttaa olevan aivan viisas. Mitä jos todella pidät vähän aikaa taukoa parisuhteista, kun kerran tuntuu, että olet niissä ”laastarina.” Mietit rauhassa itseäsi, elämääsi ja seksuaalisuuttasi, niin kuin aiot tehdäkin. Sitten kun tuntuu, että olet selvinnyt ja tulevaisuuden kuvat alkavat hahmottua, lähdet liikkeelle.
Kiltteys ei ole ihmisessä mikään vika. Joskus kiltit ihmiset jäävät elämässä röyhkeiden jalkoihin. Kiltteydestä on kirjoitettu kirjoja ja sitä on aika paljon pohdittu. Kirjoissa on muitakin viisauksia, mutta yksi kiteytys on, että jos oma kiltteys alkaa vaivata, toimivin vastaus ei ole se, että kiltti rupeaa pahaksi tai tuhmaksi.
Oikea kiltteys on lempeyttä, mutta myös lujuutta puolustaa itseä, elämää ja kaikkea herkkää ja haavoittuvaa. Joku neuvoi kerran, että voisi olla hyväksi kaikille kilteille opetella olemaan yhtä aikaa lempeä, mutta luja. Sinusta voi kasvaa tässä kaikessa kestävä ja elämääsi arvostava nainen. Sitten ne suunnatkin aikanaan hahmottuvat. Epävarmuutta ei kaikkea voi voittaa. Sitä kuuluu terveiden ihmisten elämään aina. Toisia huomioivat ihmiset pohtivat asioita monelta kantilta. Saat olla siis epävarmakin. Tuntuu, että siitä olet nyt varma, että sinua ei saa kohdella huonosti. Se onkin tärkeää.
Hyvää kevättä,
perheneuvoja Markku
