Rapsakkata

...odotellessa Vanhasen lista on nyt KHO:n päätöksellä julkinen.

Mielenkiintoista seurata uutisoidaanko erittäin merkittävästä ennakkopäätöksestä yhtään mitään?

Taustaa avoimesta internetistä:

Taxellin komitea
harmaa hallinto

Osaako joku kertoa, että jatkuuko tämä puoli Citystä? Toki uusia uria avaten ja vanhoja hyviä vahvistaen.

Täähän on ollut monelta osin kuin Facebook. Ennen kuin sitä edes oli olemassakaan.

"Huonoja uutisia". Käsittelee media-alaa. Sanomalehtien ja toimittajien näkökulmasta tarkasteltuna. Tyly "Sinua ei enää tarvita!" tullee olemaan satojen toimittajien kuulema lause vuoden loppuun mennessä.

Molemmat kirjoittajat ns. sisäpiiriläisiä. Ihan hyvin ja asiallisesti tuikkailevat. Kirjan luettuaan moni meistä huomaa olleensa monessa mediaan liittyvässä oikeassa. Esimerkiksi Hesarin ohentumisen, huonontumisen ja kallistumisen suhteen.

Kirjan ja kirjailijoiden tiedot kustantaja Inton sivuilla:
http://www.intokustannus.fi/kirja/huonoja_uutisia/

Hesarihan on toitottanut riippumattomuuttaan mainosrahoittajistaan. MTV3 yleviä journalistisia työtapojaan. "Huonoja uutisia" - kirjan sivulta 97 sushimainen makupala:

"Transparency Suomi ehdotti raportissaan alkuvuodesta, että Suomeen tulisi perustaa median mainostulorekisteri, joka paljastaisi liian likeiset suhteet liike-elämään. Ehdotus vaiettiin kuoliaaksi."

Näin osuvasti lausui julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimonen Hesarissa 11.7.2012 - sivu A6:

“Tiedotusvälineellä ei ole arvokkaampaa pääomaa kuin se, että siihen voi luottaa.”

Facebookissakin kirjasta löytyy jo oma ryhmänsä, jota voinee lukea myös ilman tunnuksia: http://www.facebook.com/pages/Huonoja-uutisia/478158765541924

Mielenkiintoista seurata vaietaanko kirja? Vai syntyykö alaa reilusti tuulettava ja läpivalaiseva reipas keskustelu?

Mikäli aihe kiinnostaa niin suosittelen myös seuraavia kirjoja:

Sananvapaus kauppatavarana, Martti Valkonen
Painokoneet seis, Johanna Vehkoo
Lumedemokratia, Katja Boxberg ja Taneli Heikka

Tässä omanlaiseni kirja-arvostelu Vepe Hännisen mainiosta esikoiskirjasta. Kirja kietoutuu sisällöltään muun muassa Nazreth-yhtyeen tarjoamaan musiikilliseen äänimaailmaan. Led Zeppelinin jytinöitä unohtamatta.

Kirjan päähenkilönä on jyhkeäraamiselta vaikuttava vakuutusetsivä Reko Laulumaa ja toisaalta hänen koiransa Ludwig. Jolla kirjan perusteella, leijailee koko ajan; yllään ihmisen parhaan ystävän myönteinen koiramainen aura. Eikä Ludwigia tunnu haittaavan vaikka Rekon naisystävän tunnustelukeikat menevät väliin ihanasti munilleen. Naiselliset hertsitaajuudet lemmenyössä saavat monet muut koirat kyyneliin. Vaan Ludwigia ei. Häntäheikki ei toisen häntäheikin häntää noki.

Sujuvasanaisesti rytmitetty ja urbaaniin kaupunkimiljööseen ankkuroituva; traagisia ja koomillisia käänteitä tarjoava kirja imaisee mukaansa heti alusta alkaen.

Ensin vakuutuspetoksia rahanhimoissaan tehtailevan Ylikoison pariskunnan tapoihin tutustumisen kautta. Tökeröiltä vaikuttavien vakuutuspetosten maailma alkaa avautumaan heidän kauttaan uskottavasti. Voiko ihminen olla oikeasti noin ahne? Ja tyhmä?

Kirjan kansikuvasta ja tuosta kustantaja Wsoyn tekemästä parin minuutin YouTube-esittelyvideosta alkaen; alkoi omaa sisäistä kyynikkoani pakostakin naurattamaan. Mielenkiintoinen tapa yrittää tavoittaa kirjojen maailman pariin myös videosukupolven edustajia. Ilman mitään valtavia tehosteita videolla.

Kirja koukuttaa lukijaansa pirullisen mukavalla ja hauskalla tavalla.

Monella tasolla tapahtuvan toiminnan kautta. Eikä haittaa vaikka Rekon naisjutut menevät väliin niin sanotusti naiselliselle sukuelimelleen. Noissa tapahtumissa on miehistä lukijaa aidosti hiottavan toden tuntua. Ihmisen ikävä toisen luo. Unohtuu monesti arkipäivän haasteiden vyöryessä ilman vuoronumeroa hoidettavaksi. Tukussa.

VIRIILI POIKAMIES JA ULKOISTETTU VAKUUTUSETSIVÄ

Kirjan hauskoissa käänteissä osansa saavat Rekon erikoisen normaaleilta vaikuttavat parisuhdekiemurat, jotka huipentuvat oman jälkikasvun esille tupsahtamiseen.

Kirja antaa hyvin osviittaa siihen, mistä kaikista suunnista omaa jälkikasvua voikaan tupsahtaa esiin? Varsinkin, jos on poikamiehenä ollut Rekon tapaan paljaalla hujautteleva huilumies. Eli huidellut seksin huolettomina vuosikymmeninä niin sanotusti ilman varmaa ehkäisyä.

Ja kuka on sitten kirjassa esiin tupsahtelevan jälkikasvun suhteen se aito ja oikea? Siitä ei edes erehtymättömänä pidetty DNA-testi tuo varmuutta, jos ottamiseen liittyy vilungin mahdollisuus.

Kirja antaa mielenkiintoisen elävän näkökulman tilanteisiin, jos ja kun poikamies haluaa pitää vastasyntyneen lapsen. Vaikkei se ihan oma olisikaan. Sosiaalitoimenkin manuaalitkin paljastuvat tässä tapauksessa pahasti keskeneräisiksi.

OVATKO VAKUUTUSPETOKSET SITTENKIN SALLITTUJA?

Yksi episodi kirjassa nousee esimerkiksi siitä, että saavatko ns. hyvinä asiakkaina pidetyt tehdä vakuutuspetoksia ja toiset sitten taasen ei? Vakuutuspetoksellisen toiminnan hiljainen hyväksyminen tietyille asiakkaille onkin Kullervossa yhdenlaiseen asiakasryhmään kohdistuvaa PR-toimintaa. Aika ihmeellistä. Kuitenkin kokonaisedullista ja toimivaa.

Tänä päivänä Suomessakin on saatu markkinoitua sellainen ajatus, että kenenkään työpaikka ei ole enää varma. Porukat pidetään tyytyväisenä peloilla. Ja viimeisetkin vaikenevat, kun uhataan euroalueelta syliin tulevilla teraluokan veloilla.

Ulkoistamisen perusteet pidetään yleensä kustannuslaskelmien osalta salaisina. Kuitenkin toisensuuntaiset kustannuslaskelmat ulkoistamisen säästöistä pystytään aina esittämään. Ei ihme, jos kirjan sisältö linkkautuu tässä kohtaa musiikillisesti myös moneen Dr.Feelgood-yhtyeen ärhäkkätempoiseen biisiin.

Värikkäitä tapahtumia piisaa nimittäin myös Rekon työtehtävissä. Ulkoistettuna vakuutusetsivänä. Vakuutusyhtiö Kullervon ostamat toimeksiannot ohjaavat Rekon pikku hiljaa kohti vakuutusalan vakaasti vaiettuja saloja.

Onko siis vakuutusyhtiö Kullervon kiiltävien lasiseinien ja moiteettomana pidetyn ulkokuoren takana muutakin kuin iloista tuloksen tekemisen humppaa?

Kirjassa avautuu mielenkiintoinen näkökulma mahdollisuudesta käyttää; globaalisti verkottunutta vakuutusyhtiötä, ihan laillisen korvaustoiminnan kautta tapahtuvaan rahanpesuun.

Asiahan on ajankohtainen Suomessakin, koska vireillä olevassa arvopaperilainsäädännön muutoksissa yhtenä tavoitteena finanssialalla on saada osakkeiden omistukset Suomessakin hallintarekisterien taakse piiloon. Myös päättävässä asemassa olevien virkamiesten ja poliitikkojen osalta.

Kokonaistilanne on ristiriitainen. HS 10.9.2012: "Hallitus valmistelee lakia veroparatiiseja vastaan". Toisaalla on ollut taas pitkään vireillä lakihanke, jonka tavoite on luoda Suomestakin enemmän veroparatiisimainen.

PETOSVAKUUTTAMINEN VS. VAKUUTUSPETOKSET

Vakuutuspetosten selvittämisen kautta Reko tutustuu pikku hiljaa petosvakuuttamisen ja vakuutusalan sisälle rakennetun harmaan hallinnon alueisiin. Uudet Kullervon omistajat kytkevät Kullervon tikittämään tiukan globaalin rahamaailman tahtiin ja tästä seuraa mielenkiintoisia episodeja. Kuka huijaa ketäkin ja miksi?

Tässä vaiheessa ollaan kirjan musiikillisessa suhteessa Led Zeppelin-yhtyeen maailmoissa.

"Petosvakuuttaminen - oikeusvaltion HIV" - banderollin näkeminen, Kullervon edessä pidetyssä mielenosoituksessa, käynnistää Rekon tutustumisen Vakuutusyhtiöiden uhrit ry:n jäsenten hyvin tuntemaan maailmaan.

Yhteistyössä yhdistyksen puheenjohtajan Risto Santakarin kautta Rekolle avautuu eteensä maailma, joka on kokonaan vastakkainen vakuutuspetosten suhteen. Kirja avaa kurkistusikkunan tässä kohtaa Suomessakin erittäin ajankohtaiseen asiaan. Petosvakuuttamiseen.

Onkin mielenkiintoista seurata, kuinka valtakunnalliset ja paikalliset tiedotusvälineet tarttuvat tähän yhteen kirjasyksyn mielenkiintoisimmista ja moniulotteisimmista kirjoista.

Googlen tunnistusbarometrissä vakuutuspetokset johtavat:

vakuutuspetos noin 16 000
petosvakuuttaminen noin 1 460

Ja mikä tietysti kaikkein tärkeintä. Löytävätkö lukijat yhden syksyn parhaimmista mustaa, mutta iloista ja elämän makuista huumoria viljelevistä kirjoista?

Rekon sanoin, Vepe Hänninen on onnistunut esikoiskirjassaan erinomaisen hyvin.

"Tässä ammatissa pitää aina yllättää ihmiset alushoususillaan."

Tässä vaiheessa kirjan avointa arviointia sen sisällöllisessä maailmassa lähestytään jo Sex Pistols-yhtyeen muusikillista antia ja asennetta.

Kirja antaa nimittäin uskoa siihen, että yhteisesti toimimalla isojenkin asioiden tilaan ja tolaan voi vaikuttaa. Kunhan vain löytyvät ne ensimmäiset rohkeat, jotka eivät lähde ensimmäisten vastoinkäymisten tullessa pakittelemaan tai uskomaan ulkopäin tarjottua ns. virallista totuutta. Vähän niin kuin Sex Pistolsin "Never Mind The Bollocks" - kappale antaa ymmärtää.

"Minä, vakuutusetsivä" -kirja raikastaa sisällöllään mukavasti mielen ja matkaan saattaa mukavan määrätietoisen, mutta vastaanottavaisen hövelin käytöksen. Siksi omalta osaltani suosittelen kirjaa lämpimästi.

Mikähän tiedotusväline voisi kertoa Suomen todellisen hallitusmuodon? Helsingin Sanomat etenee oheisen kuvakoosteen mukaan varsin verkkaisesti.

... tai korjaan...

Mikähän valtakunnallinen tiedotusväline uskaltaa ja saa kertoa sen, kuinka ja keiden kaikkien toimesta meitä todellisuudessa hallitaan?

Kunnallisvaalitkin lähestyvät.

Vepe Hännisen esikoiskirjassa puhutaan vakuutuspetoksista. Ensi kontaktin kirjaan sain TV:n kautta. Tai tarkemmin ottaen MTV3 Katsomo-palveluun osoitetun vinkkilinkin kautta.

15.8.2012 Minä, vakuutusetsivä - Vepe Hänninen
(Maikkarin linkki lopettanut toimintansa 6.9.2024)
"Esikoisromaanissa tehtaillaan vakuutuspetoksia"

><

Aamun kirja: Vepe Hänninen: Minä, vakuutusetsivä
https://areena.yle.fi/1-1769064
Linkki luettu 6.9.2024

Seppo Puttosen ja Nadja Nowakin vieraana on Vepe Hänninen. Hänninen kirjoittaa yhden miehen sodasta vakuutusyhtiötä vastaan.

><

Sitten tulin kuuklailleeksi kirjasta lisätietoa ja törmäsin kirjaan tällaisessa yhteydessä.

keskiviikkona, elokuuta 15, 2012
Petosvakuuttaminen
https://ajankuva.blogspot.com/2012/08/petosvakuuttaminen.html

Vepe Hännisen "Minä, vakuutusetsivä" - kirjan aihepiirissä taitaa itämässä olla koko illan elokuvan siemenet?

Pikku hiljaa alkaa tiedotusvälineiden kautta löytymään kokonaiskuvaa, miten iso eurokupla tahikka - kriisi tällä hetkellä on menossa.

Tai sitten en ole vain uutisvirrasta kokonaislukuja valtioiden veloista huomannut. Tosin alla olevat luvut piti vielä itse poimia ja laskea jutusta ns. esille.

Iltasanomat 25.7.2012 kirjoitti otsikolla "Europalo nuolee Saksan portteja". Reportaasin kirjoittaja Mika Koskinen on Iltasanomien politiikan toimituksen esimies. Samassa yhteydessä hän kirjoittaa oraakkelimaisesti Näkökulma-palstalla otsikolla "Kun Suomi hyvästeli euron".

Aukeaman kaaviokuvasta (tekijä IS Jesse Järvisalo) voi laskea, että 17 euromaan yhteinen valtiovelka on tällä hetkellä (noin) 8 434 miljardia euroa. Jos ajatellaan, että noista valtiolainoista on niin sanotusti mätiä 40 prosenttia, niin ollaan tukipaketti tarpeessa (kuten ERVV/EVM) 3 373,60 miljardia euroa!

ERVV/EVM tukikapasiteetti lienee se 700 miljardia euroa. Ei ihme, että eurobondit kiinnostavat. Eli valtiovelkojen yhdistäminen ja yhteisvastuulla hoitaminen.

Euromaiden osuus Euroopan velkojen verkostosta menee maittain suurin piirtein näin. Kyseessä siis vasta euromaiden valtiovelat.

Summat miljardeja euroja:

1. Saksa 2 111
2. Italia 1 946
3. Ranska 1 789
4. Espanja 774
5. Hollanti 402
6. Belgia 377
7. Kreikka 280
8. Itävalta 222
9. Portugali 189
10. Irlanti 174
11. Suomi 93
12. Slovakia 32
13. Slovenia 17
14. Kypros 13
15. Luxemburg 9
16. Malta 5
17. Viro 1

Yhteensä 8 434

Paljonko tuosta velkasaldosta on jo niin sanotusti mätää?

Tuo huikea euromaiden valtiovelan kokonaisvelkasumma ei siis sisällä vielä itsehallintoalueiden, kaupunkien, maakuntien tai kuntien velkasaldoja. Eikä myöskään euroalueiden pankkien velkasaldoja...

Pitäisikö sama tieto saattaa julkisuuteen myös euron ulkopuolisten EU-maiden velkasaldoista?

Entä Euroopan unioniin vuonna 2013 tulevan Kroatian tilanne? Jäsenneuvotteluja käyvien Turkin, Islannin, Montenegron, Makedonian ja Serbian tilanteita unohtamatta.

Ihmeelliseltä vaikuttaa myös se, että vaikka maailman finanssikeskukset, finanssikonsernit ja finanssivalvojat ovat pullollaan huippuluokan tietotekniikkaa, niin kukaan ei tunnu tietävän euron kokonaisuuteen liittyviä saldotietoja?

Onko siis euron suhteen kyseessä maailman taloushistorian suurin ponzi-huijaus? Rehnponzi.

Velkakriisi 2.8.2012 klo 14:47 | päivitetty 2.8.2012 klo 16:33
Draghi: Eurosta ei peräännytä - tukiostoja luvassa
Euroopan keskuspankki aikoo jälleen ostaa kriisimaiden velkakirjoja.

Vai pitäisikö EKP:lle ja pääjohtaja Draghille antaa kerralla kunnon ostovaltuudet valtiovelkakirjojen jälkimarkkinoille? 3 500 miljardilla eurolla alkaa saamaan jo jotain aikaiseksi.

Mikäli Suomelle jyvitettävä vastuuosuus on edelleen 1,8 prosenttia, niin Suomelle vastattavaa tästä jutusta kolahtaa 63 miljardia euroa lisää!

Jolloin tuossa 18.7.2012 Yle Uutisessa kerrottujen takuiden 36,4 miljardia ollaan sitten vastuiden suhteen kokonaissummassa 99,4 miljardia euroa!

Ja Suomen valtion koko vuosibudjetti on käsittääkseni 50 miljardia euroa....

Toivottavasti edes Yle uskaltaa ja saa kertoa kokonaiskuvion. Mahdollisimman paikkansa pitävästi.

* * * *

Velkakriisi 18.7.2012 klo 19:25 | päivitetty 30.7.2012 klo 15:36
Näistä paloista Suomen sitoumukset kriisimaille muodostuvat
http://yle.fi/uutiset/naista_paloista_suomen_sitoumukset_kriisimaille_muodostuvat/6222222

[i]ERVV, EVM ja kaiken maailman valtiontakaukset. Eihän hullukaan ota selvää, mitä Suomi on lainannut ja mihin. Mepä otimme. Ja nyt kerromme sen teille.[i]

Toimittaja Heidi Asplund.

Onko käynyt niin, että rahapolitiikka on entistä enemmän ulkopolitiikkaa?

Nyt kun kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja sdp:n valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen/sdp aikavarannot ovat varatut EU:n sekä euroalueen epäkohtien ratkaisuun, niin tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä riittää mielestäni itsenäistä työkenttää yllin kyllin. Rahapolitiikka on myös talouspolitiikkaa. Joka on taas entistä enemmän ulkopolitiikkaa. Ensin Hotelli Kämp 4.3.2011 ja vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen.

Presidentinvaalit 2012 – Rahapolitiikka on entistä enemmän ulkopolitiikkaa
Julkaistu heinäkuu 7, 2012 > https://suomi2017.wordpress.com/2012/07/07/presidentinvaalit-2012-rahapolitiikka-on-entista-enemman-ulkopolitiikkaa/

Miksei kokonaiskuvaa Euroopan unionin ja varsinkaan euromaiden velkatilanteista tunnuta saatavan millään esiin?

Iltasanomat 25.7.2012 kirjoittaa otsikkolla "Europalo nuolee Saksan portteja". Toimittaja Mika Koskinen.

Reportaasin kaaviokuvasta voi laskea, että 17 euromaan yhteinen valtiovelka on tällä hetkellä (noin) 8 434 miljardia euroa.

Jos ajatellaan, että noista valtiolainoista on niin sanotusti mätiä 35 prosenttia, niin ollaan tukipaketti tarpeessa (kuten ERVV/EVM) 2 951,9 miljardia euroa!

ERVV/EVM tukikapasiteetti lienee se 700 miljardia euroa. Ei ihme, että eurobondit kiinnostavat. Eli valtiovelkojen yhdistäminen ja yhteisvastuulla hoitaminen.

Euromaiden osuus Euroopan velkojen verkostosta menee maittain suurin piirtein näin. Kyseessä siis vasta euromaiden valtiovelat. Ei siis sisällä vielä itsehallintoalueiden, kaupunkien, maakuntien tai kuntien velkasaldoja. Eikä myöskään euroalueiden pankkien velkasaldoja.

Summat miljardeja euroja:
1. Saksa 2 111
2. Italia 1 946
3. Ranska 1 789
4. Espanja 774
5. Hollanti 402
6. Belgia 377
7. Kreikka 280
8. Itävalta 222
9. Portugali 189
10. Irlanti 174
11. Suomi 93
12. Slovakia
13. Slovenia 17
14. Kypros 13
15. Luxemburg
16. Malta 5
17. Viro 1

Pitäisikö sama tieto saattaa julkisuuteen myös euron ulkopuolisten EU-maiden velkasaldoista? Paljonko tuosta velkasaldosta on jo niin sanotusti mätää?

Vai pitäisikö kaikista maista tehdä veroparatiiseja?

1.
- Veroparatiisien tilit pullollaan -
https://www.city.fi/yhteiskunta/veroparatiisien+tilit+pullollaan/4967
Linkki korjattu ja luettu 6,9,2024

2.
- Dokumenttiprojekti: Talouden madonluvut -
https://vintti.yle.fi/yle.fi/tv1/juttuarkisto/dokumentit/dokumenttiprojekti-talouden-madonluvut.html
Linkki korjattu ja luettu 6.9.2024

Maailmantalous ei enää palaa kasvu-uralle, päinvastoin: vapaa markkinatalous ja länsimainen elämänmuoto ovat tulleet tiensä päähän, väittää 23 talousviisasta kiitetyssä dokumentissa. Vain muutos voi pelastaa maailman.

(Katsottavissa vielä 29 päivän ajan...Vain Suomessa)

Onko tiedonvälitys nykyään tiedon"mani"pulointia? Vai voiko olla niin, että EU-tason pankkivalvonta on perustettu kahteen kertaan?

Vuosina 2009 ja 2012.

1. Yle uutisoi EU-pankkivalvonnasta vuonna 2009 näin:

Talous 3.12.2009 klo 10:58 | päivitetty 29.5.2012 klo 9:42
Katainen: EU:n uusi pankkivalvonta turvaa myös Suomen edut

"Eurooppalaisesta pankkivalvonnasta saatu sopu on lisännyt myös uskoa Suomen vaikutusvallan säilymiseen EU:n talousasioissa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on vakuuttunut, että uusi ylikansallinen finanssivalvonta ottaa eri kokoiset maat tasapuolisesti huomioon."

2. Helsingin Sanomat uutisoi EU-pankkivalvonnasta vuonna 2012 taas näin:

Katainen: EU-huippukokouksen suurin uusi päätös koskee pankkivalvontaa
29.6.2012 17:30 STT

"Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan suurin uusi asia, josta EU-huippukokouksessa sovittiin, koskee eurooppalaista pankkivalvontaa. Kataisen mielestä päätös yhteisen pankkivalvojan perustamisesta oli pohjoisten EU-maiden aikaansaannosta."

Muuten.

Vallalla oleva setelisolidaarisuus avautuu meille kaikille parhaiten, kun ruvetaan puhumaan konkreettisista eurosummista. Sutkien rahanaisten ja -miesten suoltamien prosenttien tai erilaisten vipuvarsien sijaan.

Jokohan viimeinkin saamme tietää valtiovelkojen tarkat kokonaissummat euromaittain ja euron ulkopuolella olevien maiden suhteen? Paljonko niistä on niin sanotusti mätiä?

Sitten myös sama erittely kyseisten maiden pankeista?

Vai onko meidän loppulaskun maksajien hyväksyttävä se tosiasia, että euron suhteen menossa maailman taloushistorian suurin huijaus? Rehnponzi.

Ja siis vain siitä syystä, että jonkin sortin EU-pankkivalvonta tulee olemaan uutistietojen mukaan toiminnassa aikaisintaan vuonna 2013. On myös hyvä muistaa, että Suomen valtion vuosibudjetti on vain luokkaa 55 miljardia.

Kuitenkin noiden kahden uutisenvälinen hinta-arvio Suomelle ja meille suomalaisille on jo haarukassa 30-50 miljardia euroa....

Noiden summien maksamiseksi pitää saada Suomessakin käyntiin maailmanhistorian suurin talouskasvu tai sitten vain todeta, että meitä on vedetty höplästä ja kunnolla. Etenkin kassan puolelta.

Tosin taitaa olla, että yksittäiselle ja tavan velanmaksajalle nyt paljastumassa olevan koko luokan velkaantuminen tuskin on mahdollista?

Mahtaako Suomen oman pankkikriisin 1990-luvun malli olla käytössä nyt Euroopan mittapuissa?

Taloussanomat 9.7.2012 - Eurokriisi:
Lähteet: Espanja perustaa roskapankin

- - - -

← Euro saa kaatua
LJL 3/2011 eli HE 60/2010 eduskunnan toisessa äänestyksessä perjantaina →

Joukkoistaminen toimii erinomaisen hyvin Suomessa
https://suomi2017.wordpress.com/2011/10/19/joukkoistaminen-toimii-erinomaisen-hyvin-suomessa/

Julkaistu lokakuu 19, 2011

Karjalan Kuvalehden numero 6/2011 “Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä”- reportaasin soisin jokaisen omasta taloudestaan kiinnostuneen suomalaisen lukevan. Miksei myös kaikille EU:n kielille käännettynä muillekin.

Seitsemän 7 vuotta on pitkä aika. Varsinkin, jos selkeille epäkohdille ei tehdä mitään. Hymy-lehdessä se tiedetään surullisen hyvin.

Työ. Vammautuminen. Sairastuminen. Syrjääntyminen.

Ei pitäisi olla mahdollista, koska meillä on kattava vakuutus- ja sosiaaliturva työelämän eri tilanteisiin. Ainakin paperilla ja päättäjiemme puheissa.

Helsingin Sanomat valotti kesäkuussa pariin otteeseen lakisääteisten vakuutusturvaprosessien loppupäätä. Tiedosssa olevia epäkohtia vakuutusoikeuden suhteen on korjailtu jo 15 vuoden ajan...

HS - Kotimaa - maanantaina 18.6.2012
Putoaminen lumivallilta aloitti oikeustaiston
Vasta korkein oikeus käänsi korvauskiistan hoitajan eduksi.

Helsingin Sanomat - Kotimaa- keskiviikkona 20.6.2012
Arvosteltu vakuutusoikeus menee remonttiin lähivuosina
Oikeusministeri haluaisi antaa lisää painoarvoa potilasta hoitavan lääkärin kannalle.

Helsingin Sanomat Kotimaa - keskiviikkona 20.6.2012
Tausta - Edellinen ministeri syyttää työmarkkinajärjestöjä

Niin kuin tuossa aiemmin kirjoitin, niin kesäkuun Hymy-lehti taas iski kiinni suoraan sylttytehtaalle. Koska vakuutusyhtiöt voivat heti, niin halutessaan, lopettaa pysyvästi työssään vammautuneiden tai sairastuneiden kiusaamisen.

Vakuutuslääkärit ja vakuutuslakimiehet käyttävät vakuutus- ja työeläkeyhtiöissä sekä Kelassa erittäin merkittävää julkista valtaa. Vallan käyttö koskee lakisääteistä vakuutus- ja sosiaaliturvaa.

Kesäkuun Hymy 6/2012
"Hymy tutki - Katso vakuutuslääkärilista!"
Järkyttävä raportti Hymyssä: Vakuutuslääkärit ajavat ihmisiä jopa itsemurhiin - vaiettu vakuutuslääkärilista!

Verkkouutinen 18.06.2012 14:00
Ministeri Risikko käynnisti työn vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyden lisäämiseksi

Tosin tähänkin ministeri Risikon projektiin saadaan hyvin helposti menemään 6 vuotta. Ja ihan suotta. Miksi vakuutusyhtiöt ja niistä hyötyvä ekosysteemi luopuisivat vallastaan?

Taavitsaisen Heljän mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa vuodelta 1999 pitää edelleen vuonna 2012 paikkansa.

Aikaa on kulunut yli 13 vuotta!

___

Mielipide
PERJANTAINA 30.4.1999

Oikeusturvaa sovitusti

Erikoistutkija Hannu Kukkonen otti kantaa vakuutusoikeusprosessin kiemuroihin (HS 23. 4.).

Mikä onkaan vakuutusoikeuden rooli Suomessa? Lain ja oikeudenmukaisuuden jakamisessa se on niin epäonnistunut laitos, että joutaisi lakkauttaa kokonaan. Pyytämälläkään sieltä ei juuri irtoa asiakaspalvelua. Valitusluvan hakuohjeissakaan se ei edes mainitse KO:n osoitetta eikä sitä, että valitusluvan haku on maksullista.

Ilman erillistä pyyntöä olen saanut sieltä noin kahdeksan kuukauden odottelun jälkeen esimerkiksi ammattitautiasian hylkäyksen perusteena aivan eri vaivadiagnoosin kuin, mitä sairastan ja mikä on ollut hakemukseni peruste. Sellaista tapahtuu maan korkeimpien oikeusviranomaisten puuttumatta asiaan.

Vakuutusprosessina ammattitautien käsittely pohjautuukin erään vakuutusyhtiön juristin selvityksen mukaan sopimukseen eikä lakiin.

Työmarkkinaosapuolet ovat sopineet vakuutusyhtiöitten kanssa vakiintuneen korvauskäytännön, joka ei ole lääketieteeseen tai lakiin perustuva, vaan lain ohittava sopimuskäytäntö.

Sopimuksen soveltamisessa etuisuuden hakijan selvityksillä ja todisteluilla ei ole mitään virkaa, olivatpa ne kirjallisia tai suullisia, salaisia tai julkisia. Vakuutusoikeudessa toteutuukin vain kuvitteellinen oikeuskäytäntö.

HELJÄ TAAVITSAINEN
Korpilahti

___

Siksi nostankin tähän kohtaa avoimen linkkauksen tiedossa olevien epäkohtien lähihistoriaan.

Presidentinvaalit 2012 - Hymyn vakuutuslääkärireportaasit 2012 ja 2005
https://suomi2017.wordpress.com/2012/06/29/presidentinvaalit-2012-hymyn-vakuutuslaakarireportaasit-2012-ja-2005/

Julkaistu kesäkuu 29, 2012

Päättäjiemme sidonnaisuuksien ja vaalirahoituksen avautumista odotellessa.