Rapsakkata

Pikku hiljaa alkaa tiedotusvälineiden kautta löytymään kokonaiskuvaa, miten iso eurokupla tahikka - kriisi tällä hetkellä on menossa.

Tai sitten en ole vain uutisvirrasta kokonaislukuja valtioiden veloista huomannut. Tosin alla olevat luvut piti vielä itse poimia ja laskea jutusta ns. esille.

Iltasanomat 25.7.2012 kirjoitti otsikolla "Europalo nuolee Saksan portteja". Reportaasin kirjoittaja Mika Koskinen on Iltasanomien politiikan toimituksen esimies. Samassa yhteydessä hän kirjoittaa oraakkelimaisesti Näkökulma-palstalla otsikolla "Kun Suomi hyvästeli euron".

Aukeaman kaaviokuvasta (tekijä IS Jesse Järvisalo) voi laskea, että 17 euromaan yhteinen valtiovelka on tällä hetkellä (noin) 8 434 miljardia euroa. Jos ajatellaan, että noista valtiolainoista on niin sanotusti mätiä 40 prosenttia, niin ollaan tukipaketti tarpeessa (kuten ERVV/EVM) 3 373,60 miljardia euroa!

ERVV/EVM tukikapasiteetti lienee se 700 miljardia euroa. Ei ihme, että eurobondit kiinnostavat. Eli valtiovelkojen yhdistäminen ja yhteisvastuulla hoitaminen.

Euromaiden osuus Euroopan velkojen verkostosta menee maittain suurin piirtein näin. Kyseessä siis vasta euromaiden valtiovelat.

Summat miljardeja euroja:

1. Saksa 2 111
2. Italia 1 946
3. Ranska 1 789
4. Espanja 774
5. Hollanti 402
6. Belgia 377
7. Kreikka 280
8. Itävalta 222
9. Portugali 189
10. Irlanti 174
11. Suomi 93
12. Slovakia 32
13. Slovenia 17
14. Kypros 13
15. Luxemburg 9
16. Malta 5
17. Viro 1

Yhteensä 8 434

Paljonko tuosta velkasaldosta on jo niin sanotusti mätää?

Tuo huikea euromaiden valtiovelan kokonaisvelkasumma ei siis sisällä vielä itsehallintoalueiden, kaupunkien, maakuntien tai kuntien velkasaldoja. Eikä myöskään euroalueiden pankkien velkasaldoja...

Pitäisikö sama tieto saattaa julkisuuteen myös euron ulkopuolisten EU-maiden velkasaldoista?

Entä Euroopan unioniin vuonna 2013 tulevan Kroatian tilanne? Jäsenneuvotteluja käyvien Turkin, Islannin, Montenegron, Makedonian ja Serbian tilanteita unohtamatta.

Ihmeelliseltä vaikuttaa myös se, että vaikka maailman finanssikeskukset, finanssikonsernit ja finanssivalvojat ovat pullollaan huippuluokan tietotekniikkaa, niin kukaan ei tunnu tietävän euron kokonaisuuteen liittyviä saldotietoja?

Onko siis euron suhteen kyseessä maailman taloushistorian suurin ponzi-huijaus? Rehnponzi.

Velkakriisi 2.8.2012 klo 14:47 | päivitetty 2.8.2012 klo 16:33
Draghi: Eurosta ei peräännytä - tukiostoja luvassa
Euroopan keskuspankki aikoo jälleen ostaa kriisimaiden velkakirjoja.

Vai pitäisikö EKP:lle ja pääjohtaja Draghille antaa kerralla kunnon ostovaltuudet valtiovelkakirjojen jälkimarkkinoille? 3 500 miljardilla eurolla alkaa saamaan jo jotain aikaiseksi.

Mikäli Suomelle jyvitettävä vastuuosuus on edelleen 1,8 prosenttia, niin Suomelle vastattavaa tästä jutusta kolahtaa 63 miljardia euroa lisää!

Jolloin tuossa 18.7.2012 Yle Uutisessa kerrottujen takuiden 36,4 miljardia ollaan sitten vastuiden suhteen kokonaissummassa 99,4 miljardia euroa!

Ja Suomen valtion koko vuosibudjetti on käsittääkseni 50 miljardia euroa....

Toivottavasti edes Yle uskaltaa ja saa kertoa kokonaiskuvion. Mahdollisimman paikkansa pitävästi.

* * * *

Velkakriisi 18.7.2012 klo 19:25 | päivitetty 30.7.2012 klo 15:36
Näistä paloista Suomen sitoumukset kriisimaille muodostuvat
http://yle.fi/uutiset/naista_paloista_suomen_sitoumukset_kriisimaille_muodostuvat/6222222

[i]ERVV, EVM ja kaiken maailman valtiontakaukset. Eihän hullukaan ota selvää, mitä Suomi on lainannut ja mihin. Mepä otimme. Ja nyt kerromme sen teille.[i]

Toimittaja Heidi Asplund.

Onko käynyt niin, että rahapolitiikka on entistä enemmän ulkopolitiikkaa?

Nyt kun kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja sdp:n valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen/sdp aikavarannot ovat varatut EU:n sekä euroalueen epäkohtien ratkaisuun, niin tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä riittää mielestäni itsenäistä työkenttää yllin kyllin. Rahapolitiikka on myös talouspolitiikkaa. Joka on taas entistä enemmän ulkopolitiikkaa. Ensin Hotelli Kämp 4.3.2011 ja vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen.

Presidentinvaalit 2012 – Rahapolitiikka on entistä enemmän ulkopolitiikkaa
Julkaistu heinäkuu 7, 2012 > https://suomi2017.wordpress.com/2012/07/07/presidentinvaalit-2012-rahapolitiikka-on-entista-enemman-ulkopolitiikkaa/

Miksei kokonaiskuvaa Euroopan unionin ja varsinkaan euromaiden velkatilanteista tunnuta saatavan millään esiin?

Iltasanomat 25.7.2012 kirjoittaa otsikkolla "Europalo nuolee Saksan portteja". Toimittaja Mika Koskinen.

Reportaasin kaaviokuvasta voi laskea, että 17 euromaan yhteinen valtiovelka on tällä hetkellä (noin) 8 434 miljardia euroa.

Jos ajatellaan, että noista valtiolainoista on niin sanotusti mätiä 35 prosenttia, niin ollaan tukipaketti tarpeessa (kuten ERVV/EVM) 2 951,9 miljardia euroa!

ERVV/EVM tukikapasiteetti lienee se 700 miljardia euroa. Ei ihme, että eurobondit kiinnostavat. Eli valtiovelkojen yhdistäminen ja yhteisvastuulla hoitaminen.

Euromaiden osuus Euroopan velkojen verkostosta menee maittain suurin piirtein näin. Kyseessä siis vasta euromaiden valtiovelat. Ei siis sisällä vielä itsehallintoalueiden, kaupunkien, maakuntien tai kuntien velkasaldoja. Eikä myöskään euroalueiden pankkien velkasaldoja.

Summat miljardeja euroja:
1. Saksa 2 111
2. Italia 1 946
3. Ranska 1 789
4. Espanja 774
5. Hollanti 402
6. Belgia 377
7. Kreikka 280
8. Itävalta 222
9. Portugali 189
10. Irlanti 174
11. Suomi 93
12. Slovakia
13. Slovenia 17
14. Kypros 13
15. Luxemburg
16. Malta 5
17. Viro 1

Pitäisikö sama tieto saattaa julkisuuteen myös euron ulkopuolisten EU-maiden velkasaldoista? Paljonko tuosta velkasaldosta on jo niin sanotusti mätää?

Vai pitäisikö kaikista maista tehdä veroparatiiseja?

1.
- Veroparatiisien tilit pullollaan -
https://www.city.fi/yhteiskunta/veroparatiisien+tilit+pullollaan/4967
Linkki korjattu ja luettu 6,9,2024

2.
- Dokumenttiprojekti: Talouden madonluvut -
https://vintti.yle.fi/yle.fi/tv1/juttuarkisto/dokumentit/dokumenttiprojekti-talouden-madonluvut.html
Linkki korjattu ja luettu 6.9.2024

Maailmantalous ei enää palaa kasvu-uralle, päinvastoin: vapaa markkinatalous ja länsimainen elämänmuoto ovat tulleet tiensä päähän, väittää 23 talousviisasta kiitetyssä dokumentissa. Vain muutos voi pelastaa maailman.

(Katsottavissa vielä 29 päivän ajan...Vain Suomessa)

Onko tiedonvälitys nykyään tiedon"mani"pulointia? Vai voiko olla niin, että EU-tason pankkivalvonta on perustettu kahteen kertaan?

Vuosina 2009 ja 2012.

1. Yle uutisoi EU-pankkivalvonnasta vuonna 2009 näin:

Talous 3.12.2009 klo 10:58 | päivitetty 29.5.2012 klo 9:42
Katainen: EU:n uusi pankkivalvonta turvaa myös Suomen edut

"Eurooppalaisesta pankkivalvonnasta saatu sopu on lisännyt myös uskoa Suomen vaikutusvallan säilymiseen EU:n talousasioissa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on vakuuttunut, että uusi ylikansallinen finanssivalvonta ottaa eri kokoiset maat tasapuolisesti huomioon."

2. Helsingin Sanomat uutisoi EU-pankkivalvonnasta vuonna 2012 taas näin:

Katainen: EU-huippukokouksen suurin uusi päätös koskee pankkivalvontaa
29.6.2012 17:30 STT

"Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan suurin uusi asia, josta EU-huippukokouksessa sovittiin, koskee eurooppalaista pankkivalvontaa. Kataisen mielestä päätös yhteisen pankkivalvojan perustamisesta oli pohjoisten EU-maiden aikaansaannosta."

Muuten.

Vallalla oleva setelisolidaarisuus avautuu meille kaikille parhaiten, kun ruvetaan puhumaan konkreettisista eurosummista. Sutkien rahanaisten ja -miesten suoltamien prosenttien tai erilaisten vipuvarsien sijaan.

Jokohan viimeinkin saamme tietää valtiovelkojen tarkat kokonaissummat euromaittain ja euron ulkopuolella olevien maiden suhteen? Paljonko niistä on niin sanotusti mätiä?

Sitten myös sama erittely kyseisten maiden pankeista?

Vai onko meidän loppulaskun maksajien hyväksyttävä se tosiasia, että euron suhteen menossa maailman taloushistorian suurin huijaus? Rehnponzi.

Ja siis vain siitä syystä, että jonkin sortin EU-pankkivalvonta tulee olemaan uutistietojen mukaan toiminnassa aikaisintaan vuonna 2013. On myös hyvä muistaa, että Suomen valtion vuosibudjetti on vain luokkaa 55 miljardia.

Kuitenkin noiden kahden uutisenvälinen hinta-arvio Suomelle ja meille suomalaisille on jo haarukassa 30-50 miljardia euroa....

Noiden summien maksamiseksi pitää saada Suomessakin käyntiin maailmanhistorian suurin talouskasvu tai sitten vain todeta, että meitä on vedetty höplästä ja kunnolla. Etenkin kassan puolelta.

Tosin taitaa olla, että yksittäiselle ja tavan velanmaksajalle nyt paljastumassa olevan koko luokan velkaantuminen tuskin on mahdollista?

Mahtaako Suomen oman pankkikriisin 1990-luvun malli olla käytössä nyt Euroopan mittapuissa?

Taloussanomat 9.7.2012 - Eurokriisi:
Lähteet: Espanja perustaa roskapankin

- - - -

← Euro saa kaatua
LJL 3/2011 eli HE 60/2010 eduskunnan toisessa äänestyksessä perjantaina →

Joukkoistaminen toimii erinomaisen hyvin Suomessa
https://suomi2017.wordpress.com/2011/10/19/joukkoistaminen-toimii-erinomaisen-hyvin-suomessa/

Julkaistu lokakuu 19, 2011

Karjalan Kuvalehden numero 6/2011 “Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä”- reportaasin soisin jokaisen omasta taloudestaan kiinnostuneen suomalaisen lukevan. Miksei myös kaikille EU:n kielille käännettynä muillekin.

Seitsemän 7 vuotta on pitkä aika. Varsinkin, jos selkeille epäkohdille ei tehdä mitään. Hymy-lehdessä se tiedetään surullisen hyvin.

Työ. Vammautuminen. Sairastuminen. Syrjääntyminen.

Ei pitäisi olla mahdollista, koska meillä on kattava vakuutus- ja sosiaaliturva työelämän eri tilanteisiin. Ainakin paperilla ja päättäjiemme puheissa.

Helsingin Sanomat valotti kesäkuussa pariin otteeseen lakisääteisten vakuutusturvaprosessien loppupäätä. Tiedosssa olevia epäkohtia vakuutusoikeuden suhteen on korjailtu jo 15 vuoden ajan...

HS - Kotimaa - maanantaina 18.6.2012
Putoaminen lumivallilta aloitti oikeustaiston
Vasta korkein oikeus käänsi korvauskiistan hoitajan eduksi.

Helsingin Sanomat - Kotimaa- keskiviikkona 20.6.2012
Arvosteltu vakuutusoikeus menee remonttiin lähivuosina
Oikeusministeri haluaisi antaa lisää painoarvoa potilasta hoitavan lääkärin kannalle.

Helsingin Sanomat Kotimaa - keskiviikkona 20.6.2012
Tausta - Edellinen ministeri syyttää työmarkkinajärjestöjä

Niin kuin tuossa aiemmin kirjoitin, niin kesäkuun Hymy-lehti taas iski kiinni suoraan sylttytehtaalle. Koska vakuutusyhtiöt voivat heti, niin halutessaan, lopettaa pysyvästi työssään vammautuneiden tai sairastuneiden kiusaamisen.

Vakuutuslääkärit ja vakuutuslakimiehet käyttävät vakuutus- ja työeläkeyhtiöissä sekä Kelassa erittäin merkittävää julkista valtaa. Vallan käyttö koskee lakisääteistä vakuutus- ja sosiaaliturvaa.

Kesäkuun Hymy 6/2012
"Hymy tutki - Katso vakuutuslääkärilista!"
Järkyttävä raportti Hymyssä: Vakuutuslääkärit ajavat ihmisiä jopa itsemurhiin - vaiettu vakuutuslääkärilista!

Verkkouutinen 18.06.2012 14:00
Ministeri Risikko käynnisti työn vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyden lisäämiseksi

Tosin tähänkin ministeri Risikon projektiin saadaan hyvin helposti menemään 6 vuotta. Ja ihan suotta. Miksi vakuutusyhtiöt ja niistä hyötyvä ekosysteemi luopuisivat vallastaan?

Taavitsaisen Heljän mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa vuodelta 1999 pitää edelleen vuonna 2012 paikkansa.

Aikaa on kulunut yli 13 vuotta!

___

Mielipide
PERJANTAINA 30.4.1999

HELJÄ TAAVITSAINEN
Korpilahti

___

Siksi nostankin tähän kohtaa avoimen linkkauksen tiedossa olevien epäkohtien lähihistoriaan.

Presidentinvaalit 2012 - Hymyn vakuutuslääkärireportaasit 2012 ja 2005
https://suomi2017.wordpress.com/2012/06/29/presidentinvaalit-2012-hymyn-vakuutuslaakarireportaasit-2012-ja-2005/

Julkaistu kesäkuu 29, 2012

Päättäjiemme sidonnaisuuksien ja vaalirahoituksen avautumista odotellessa.

Vielä on kesää paljon jäljellä. Ja muutama päivä kesäkuun Hymyn irtonumeromyyntiaikaa.

Yksi mielenkiintoisin osa Hymyn vakuutuslääkärireportaasista on yhteenveto siitä, kuinka erittäin laajaa julkista valtaa yksityisissä vakuutusyhtiöissä käyttävät yhtiöt vastaavat Hymyn vakuutuslääkäritiedusteluun.

Suomessa lakisääteistä eli pakollista vakuutusturvaa tarjoavat työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöt ovat olleet jo pitkään tietoisia mm. vakuutuslääkärijärjestelmän perustuslain vastaisuuksista, mutta ovat taistelleet ja tulevat taistelemaan raivoisasti sen avaamista vastaan.

Hymy kirjoitti vuonna 2005 samasta vakuutuslääkäriaiheesta. Useamman numeron voimalla. Ongelmakohtia eri näkökulmista lähestyen:

"Hymy selvitti vuonna 2005 vakuutusjärjestelmämme epäkohtia. Mikään ei ole muuttunut, vaikka sittemmin asiaa on selvittänyt valtiovallan toimesta nimetty elin.

Lautakunnissa ja viime kädessä vakuutusoikeudessa päätökset tehdään yhä kirjallisesti paperien perusteella, eikä valittajalla itsellään ole niissä läsnäolo-oikeutta."

Tuolloin noin vuoden ajan isoksi kasvaneet epäkohdat olivat politiikkojen ja virkamiestenkin puheissa esillä. Kunnes epäkohdat saatiin taas lakaistua takaisin piiloon.

Vaikka sosiaali-ja terveysministeri Risikko, kokoomus, Hymyn 6/2012 haastattelussa lupaakin vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisua. No, aina voi odottaa ihmeitä....

Ja jos tätä uusinta sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteerin nimitystä katsoo, niin eiköhän tiedossa olevien epäkohtien kanssa saada taas kulumaan seuraavat 6 vuotta?

* * * *

Tiedote 82/2012
22.05.2012 09:19
Pia Pohja sosiaali- ja terveysministerin valtiosihteeriksi

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon valtiosihteeri vaihtuu kesäkuussa. Risikko esittää uudeksi valtiosihteerikseen Pia Pohjaa.

Pohja on tällä hetkellä Terveyspalvelualan liiton toimitusjohtaja.

Aiemmin hän on toiminut muun muassa vakuutusyhtiö Fennian viestintäjohtajana sekä sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon erityisavustajana.

Valtioneuvoston on tarkoitus päättää Pohjan nimityksestä torstaina 24. toukokuuta. Pohja aloittaisi valtiosihteerinä 25. kesäkuuta ja toimikausi kestäisi ministeri Risikon toimikauden ajan. Ministeri Risikon nykyinen valtiosihteeri Vesa Rantahalvari lopettaa työnsä 21.kesäkuuta aiemmin sovitun mukaisesti ja siirtyy muihin tehtäviin.

* * * *

Ministeri Risikon aiemman valtiosihteerin Vesa Rantahalvarin siviilityöpaikka on EK, jonne hän on nyt on siis palannut.

Joten näinköhän vakuutusyhtiöt luopuvat noin vain yhdestä keskeisestä tuloksentekoinstrumentistaan?

Mitenhän Suomi ja hallitus tämän tilanteen hanskaa? Jos eurokupla edelleen pullistuu ja sinne tunkee vielä tuettavien joukkoon Belgiaa sekä Ranskaa?

Entäpä, jos yli 10 000 miljardin euron mätälainoille rakennettaisiin jättimäinen sarkofagi? Ja lopetettaisiin kerralla tämä euromaiden veronmaksajien jojomainen faki-faki.

Olipa sitten velanottajana valtiot taikka laskijana jättipankit, muutenhan tässä saattaa käydä niin, että Kreikasta tarvitaankin käyttöpantiksi valtaeliitin rauhanturvaamiseen kaikki velkarahalla ostetut saksalaiset tankit.

Voisiko Suomi seurata pienen maan toimissaan, vaikka Tanskaa. Ehdotan kauppapoliittisista syistä johtuen mätälainojen jättisarkofagin rakentajiksi kruunuvetoista Skanskaa.

Sillä tuskin monikaan meistä tuntee, tarpeeksi hyvin, monilla korttipakoilla pelaavaa Ranskaa. Joka kyllä valtapelien isot kuviot Versaillesin malliin hanskaa.

Talouskomissaari Rehnin Olli voisi ollaan toimissaan ilmetty Onnen päivien Fonzie, mutta uskottavuus puuttuu, kun juuristosta löytyvät keskusta ja Mikkelin markkinoilta käsistä lähtenyt huijaus nimeltä rehnponzi...

Euroopan velkojen verkosto tuntuu saavuttavan taas yhden huipuistaan. Juhannuksen keskellä tuskin parempaa uutispimentoa on tarjolla. Ainakaan Suomessa.

Jotenkin tuosta Ylen vuoden 2009 ja MTV3:sen vuoden 2010 uutisesta voinee vetää sellaisen johtopäätöksen, että kokoomuksella taitaa olla tällä hetkellä parhaiten kotimaiset tiedotusvälineet hallinnassaan.

On tuossa kuvakoosteessa noin äkkiä katsottuna aika paljon valhetta eetterissä. Mitenhän perussuomalaisen sanomana sanomisiin puututtaisiin?

Itse tulin lukeneeksi muutamia sosiaalisen median (SM) tarjoamia artikkeleita eurokriisin hoitoon vaadittavista summista, jotka vaikuttivat todella isoilta.

Silmääni osuivat myös parit mielenkiintoiset uutisotsikkopoiminnat.

Yle uutisoi 20.6.2012 "Katainen tyrmää Euroopan roskapankin" ja HS oli taas uutisoinut jo 3.9.11 "SAK tukee Euroopan roskapankin perustamista".

Maan tavan mukaisesti tulkittuna nuo otsikot kertovat, että Euroopan roskapankissa ollaan jo mukana. Ja syvällä. Tosin Yle uutisessa roskapankista käytettiin termiä velanpurkurahasto!

Pelkästään viiden (5) kriisimaan velkatilanne on järkyttävä:
(Taloussanomat 17.6.2012, Kriisivaltioilla ja pankeilla velkaa 7000 miljardia euroa)

"Liian suuriin velkoihin uppoavia kriisimaita ei voi "pelastaa" lunastamalla niiltä vain osa veloista. Tämä vain asettaa rahoittajat eriarvoiseen asemaan, kasvattaa aikailijoiden tappioriskejä ja kiihdyttää pankkien ja muiden yksityisten rahoittajien kiirettä karkuun.

Todennäköisesti ei mistään - ja siksi euroalueen rahoitusmarkkinoilla hermot ovatkin kireällä."

Tuo Taloussanomien Jan Hurrin analyysi on hurjaa luettavaa. Toivottavasti uhkakuvat eivät toteudukkaan, koska Suomelle voi langeta pahimmillaan 200 miljardin euron vastuut. Siinä on jo sitten useammalle veronmaksajasukupolvelle maksettavaa.

Lue koko analyysi osoitteessa:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/06/17/nain-paljon-ostettu-vakaus-maksaisi-mista-rahat/201231635/170

Ensin olisi kuitenkin tärkeää tietää, että paljonkohan on kaikkien euroon kuuluvien valtioiden ja pankkien kokonaisvelkasaldo? Kuinka paljon niistä on pilaantuneita ja miksi?

Jumakekka juu. Uutisia lukiessaan joutuu olemaan tarkkana.

Taloussanomat-Bloomberg 22.6.2012 10:24 uutisoi otsikolla "Euromaiden rahaministerit kiistelivät Kreikan ja Espanjan hätälainoista":

"Espanjan hallitus julkaisi eilen arvion, jonka mukaan sen pankit tarvitsisivat 62 miljardia euroa selvitäkseen asuntokuplan puhkeamisesta seuraavasta pahimmasta mahdollisesta tilanteesta."

Jos se kaikkein pahin sitten toteutuu, niin kokonaissumma nousee 620 miljardiin euroon. Suomen pankkikriisihän todellisuuskerroin oli 10. Eurokriisin todellisuuskertoimesta voi vain esittää toistaiseksi arvailuja.

Vaan ihan niin kuin ponzi-huijauksessa toimitaan, ensin pitää saada uutta rahaa sisään, jotta ärhäkimmät sijoittajat = pankit = vakuutusyhtiöt saadaan rauhoitettua maksamalla heille. Siksi Luxemburgissa leivotaan kiivasti rahakkaita juhannustaikoja. Muuten mätämassan kierto uhkaa stopata.

Harvinaisen vähän tietoa on ollut mielestäni siitä, että minkä maalaiset ja nimiset sijoittajat ovat lainoittaneet kriisimaita eniten.

Kuitenkin maailman veroparatiiseissa on väittämän mukaan jo yli 15 000 miljardin euron talletukset. Tosin en osaa sanoa, minkä rahajärjestelmän saldoille ne luetaan ja mistä nuo massiiviset varat ovat esimerkiksi Euroopasta irronneet.

Sveitissäkin on uutistietojen mukaan kreikkalaisten talletuksia yli 200 miljardia euroa...

Terveiset puarmojen piäkaapunnista. Kuopijjo. Mualiman kielj` ja mielj` kohalleen kaliproinnin piäkaupunti.

Sutkaus 21.6.2012 - Sutkaus - Savon Sanomat

– On sitä monellaesta pulloo vielä nykyväännii, niinku voepulloo ja munapulloo.
– Ja juhannuksena on varmaannii makkarapulloo.
– Nii ja juhannuksen jäläkeen on sitte rahapulloo ja rapulloo.

L.K. (Jyväskylä)

Sawo. Suomen Brasilia.

Kesäkuun Hymyssä, 6/2012, on pitkästä aikaa merkittävää yhteiskunnallista asiaa. Laajasti taustoitettuna. Kahden aukeaman verran. Edellisen kerran Hymy raportoi aiheesta laajaasti noin kuusi (6) vuotta sitten.

Jos aihe kiinnostaa, niin lehti kannattaa ostaa. Ja tutustumisen jälkeen tämän tiedon edelleen levittämisestä itse kunkin omissa verkostoissa on vain hyötyä. Saattaapa käydä vielä niin, että Suomi alkaa viimeinkin noudattamaan perustuslain velvoitteita omia kansalaisiaan kohtaan. Kiitokset siis.

Sosiaali-ja terveysministeri Risikon haastattelu ja vakuutusyhtiöiden antamat vastaukset Hymy - lehden kysymyksiin vakuutuslääkäreistä ovat jo legendaarinen osa suomalaisen hämäämisen, peittelyn ja salailun perimää. Vakuutuslääkäreiden puhemiehen vakuutusylilääkäri Seppo Kettusen sanomisia ollenkaan unohtamatta.

"Hymy tutki - Katso vakuutuslääkärilista!" Toimittaja Esa Pesonen.

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että vakuutuslääkärit käyttävät erittäin merkittävää julkista valtaa yksityisesti omistetuissa työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöissä.

Lisäksi vakuutuslääkäreille on pedattu lainsäädännössä erikoisasema suhteessa hoitaviin lääkäreihin ja vakuutettuihin. Niin toimissaan yhtiöissä kuin vakuutusoikeudellisessa erityistuomioistuinjärjestelmässä. Joka toimii suljetusti ja kirjallisesti.

Tässä mahdollisesti pari Hymy - lehden vakuutuslääkärilista - reportaasia lisää taustoittavaa linkkiä:

keskiviikko, syyskuu 19, 2007
Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä Suomessa ei vieläkään toimi?

Siis yksittäisen potilaan ihmisoikeuksien ja oikeusturvan kannalta.

Laajalti politiikan toimijoiden keskuudessa viljellyt muodikkaat termit "oikeudenmukaisuus" ja "sosiaalinen oikeudenmukaisuus" vaatisivat mielestämme pikaiset tarkentavat merkitykset niiden sisällöstä.

Lue lisää Oikeusturvan ajankuvan blogista:
https://ajankuva.blogspot.com/2007/09/miksi-vakuutuslkrijrjestelm-suomessa-ei.html

Eikä tuossa kaikki.

keskiviikko, heinäkuu 04, 2007
Yhteenvetoa nelikantaisesta lainsäädäntömallista

Kritiikin lisäksi esitämme lopuksi tyylillemme uskollisina myös konkreettisia parannusehdotuksia lainsäädäntöön.

Parannusehdotukset ovat, poliittisen tahdon löytyessä, nopeasti toteutettavissa.

Lue lisää Oikeusturvan ajankuvan blogista:
https://ajankuva.blogspot.com/2007/07/yhteenvetoa-nelikantaisesta.html

Helsingin Sanomat lähdössä viimeinkin massiiviseen ilmaisjakeluun. Kaikille ja kaikissa jakelukanavissa. Uskomaton juttu. Ainakin toteutuessaan.

Mikäli taas uskoo Helsingin Sanomien olevan; tällä muunnellulla HS mainoksen kiertueellaan; rehellisellä mielellä liikkeellä, niin asiakaskunnan toiveet saattavat viimeinkin toteutua. Ei ehkä kaikkein villeimmät, mutta helposti toteutettavat. Ilmaisjakelu on yksi nopeimmista.

Tämä netissä leviävä juttu on mielestäni hauskasti esitetty ja osuvasti perusteltu toive. Vaikka ensialkuun pääkaupunkiseudulla toteutettuna.

Nouseeko ilmaisjakelun kautta saataville tuleva Helsingin Sanomat uutisvälineenä vielä kaikkien suomalaisten huulille?

Vai onko Helsingin Sanomienkin kohdalla mahdollista; hiljalleen tapahtuva kutistuminen; vanhan kuppikunnan pelikirjaa noudattavaksi ja ylihinnoitelluksi paikallispelaajaksi? Silmät ja korvat kiinni ympärillä tapahtuville muutoksille, mutta eteenpäin mennään. Rouhien suu auki satasta.

Koko mediakenttähän taitaa olla nyt Suomessakin melkoisessa turbulenssissa. Keskeisiä kysymyksiä ovat ainakin:

1. Voivatko uutisrobotit korvata toimittajia?
2. Ollaanko toimittajan ja lehtikuvaajan työstä enää valmiita maksamaan palkkaa? Vai ostetaanko sisältö jatkossa bulkkeina ulkoa?
3. Miten toimien ja kuinka nopeasti sama uutinen saadaan useampaan jakelukanavaan yhden työpanoksen hinnalla?

Jolloin Helsingin Sanomissakin joudutaan miettimään, minkälaisiin asioihin panostetaan ja voidaanko niistä pyytää enää erillistä maksua?

Mainoseurot tuskin Suomessa hirveästi lisääntyvät, mutta suuren luokan mainostajat hakevat entistä tarkemmin mainosvälineitä massoille.

Miksi panostaa paperilla ilmestyvään lehteen, jos siitä luetaan kulutusvoimaisimpien kohderyhmien toimesta vain sarjakuvat ja urheilu-uutiset?

Toinen mahdollisuus on tietysti pudottaa reilusti mainostilan hintoja. Myös Helsingin Sanomissa. Jos kerran aktiiviset lukijat kaikkoavat muiden tietolähteiden ekosysteemien piiriin?