Rapsakkata

LVI-alalla joskus aikanaan työtä tehneenä; olen kauhistellut Nokian vesiepisodia. Varsinkin lapsiperheiden ja vanhusten kokemukset osoittavat, että kuluttajan sekä myös yritysten toimintakyvyn turvaavissa takuuehdoissa on vielä Suomessakin paljon tarkistettavaa.

Vakuutusyhtiöt ovat varmasti osanneet sorvata liiketoiminnan keskeytyksestä tai kansalaisten sairastumisesta aiheutuneiden kustannusten korvausvastuunsa sellaiseksi, että loppulaskua maksamme kaikki veromaksajat yhteisvastuullisesti.

- - - -

Kuinkahan monta vastaavaa tapausta on Suomessa vielä laittomasti kytketty odottamaan ns. inhimillistä tekijää? Vastuunkantajiahan Suomesta ei löydy yleensä kuin se tehtävän suorittanut duunari, jolla yleensä on selkärankaa tunnustaa tekonsa.

Eihän tuollaisen liitoksen tekeminen pitäisi olla edes mahdollista. Harvassa ovat ne ammattinsa osaavat LV-asentajat, jotka suostuvat tekemään liitoksen paska- ja käyttöveden välille.

- - - - -

Erilaiset nettiyhteisöt ovat tulleet toimimaan yhteiseksi hyväksi.

Toivottavasti tuon Nokia- episodin johdosta mitataan suomalaisen johtavan virkamieskunnan vastuukysymykset oikeutta myöden sekä käydään mahdolliset kauhuskenaariot läpi muuallakin kuin paperilla.

Vai oliko Nokia-episodissa kyseessä poliittisen kähmintäpelin hananvääntö Nokian kunnallista valtatilannetta varten? Kunnallisvaalithan ovat jo syksyllä 2008?

- - - -

Sähköpostiini saama linkin takaa löytyvä musiikkisessio lienee tämän joulun instrumentaalikappaleista se kovin? Taikka sitten löysin.

Saakohan ladattua kännykkään soittoääneksi Nokialta ja milloinka?

Kappaleessa käy aikamoinen nokiamainen henkäys vai sanoisinko terhakka töräys talvisäässä. Ja komppikin on melkein kohdallaan.

(video hävinnyt bittiavaruuteen)

Pieruhuumorikin näköjään globalisoituu; tämä edellinen juttu on käsittääkseni ranskalaista tuotantoa. Itse mietin solistin paikalle ex-presidentti Chiraccia, sillä harva suomalainen pystyy minuutin ajan töristämään tuolla tavoin pakkia.

Lakisääteisen vakuutusturvan tuorein näyttö tulee Turusta.

Oikeutta ei saa erityistuomioistuinjärjestelmästä, joka on vakuutusalan rahoittama, hallinnoima ja vakuutuslääkärien miehittämä.

Vaan avoimessa käräjä-ja hovioikeussysteemissä, jossa oikeusturvan takeena on jo se, että tuomioistuinkäsittelyn perusteena olevat asiakirjat yksilöidään eikä vakuutuslääkärin lausumia voida piilottaa tuomarin neuvottelusalaisuuden piiriin.

Vakuutetulla on myös oikeus saada vakuutusyhtiön edustajia suullisesti kuultaviksi. Valan velvoittamana.

- - - -

"Turun hovioikeuden tuomio korvauksesta aivovamman saaneelle on ennakkotapaus monille liikenneonnettomuuksissa, väkivallan seurauksena tai tapaturmaisesti päänsä lyöneille.

Hovioikeus määräsi vakuutusyhtiö Pohjolan maksamaan vammautuneelle loimaalaismiehelle vahingonkorvaukset, jotka nousevat miehen eläkeikään mennessä puoleen miljoonaan euroon.

Sen jälkeen maksut käsittävät 60 prosenttia vuonna 1948 syntyneen miehen työeläkkeestä koko eliniän.

Korvaukseen sisältyy ansionmenetyskorvaus, joka määrättiin maksettavaksi taannehtivasti kymmenen vuoden ajalta.

Kelakorvausten varassa eläneen miehen jutussa käytiin vuosia lääkäreiden tiukkaa kädenvääntöä. Lääketieteellinen näyttö oli keskeistä jutussa, jonka eri oikeusvaiheissa kuultiin kahdeksaatoista lääkäriä ja neuropsykologia."

- - - -

Artikkeli kokonaisuutena luettavissa osoitteessa:
https://www.ts.fi/

Hakusanat:
Hovioikeus hyväksyi harvinaisen työkyvyttömyysperusteen
tai
Päävamma voi aiheuttaa väkivallan tai kolarin uhrille pysyvän masennustilan

Ellei juttuja löydy enää Turun Sanomien sivuilta, niin kysy omasta lähikirjastostasi vinkkejä vanhojen artikkelien löytämiseen.

Yksi paljon kuultuja elämänviisauksia menee jotenkin sen sorttisesti, että menneisyydessä ei kannata elää ja piehtaroida. Kuitenkin se itse elää keskuudessamme täysillä tänäänkin.

- - - -

Jari Tervon kirjallinen tuotanto hakee vertaistaan. Lauserakenteet ja kielikuvat saavat varmasti monen äidinkielen opettajan haukkomaan henkeään. Kääntäjiä varten on olemassa haaste, johon heistä ei liene kovin moni vielä tarttunut.

Harvalla suomalaisella kirjailijalla on myöskään olemassa nimensä mukaista kuntaa Suomessa.

- - - -

Lukemisen suhteen jokainen Tervon kirjoista asettaa mielestäni haasteen myös lukijalleen. Ainakin itselleni. Joskus Tervon kirjat viipyvät kuukausia luettavina olevien kirjojen pinossa. Jotkut taas ovat todella nopeasti kirjastoon palautettavien kasassa. Kokonaan luettuina.

Vaan erittäin verevää on Tervon viljelemä kieli, tapahtumat ja Tervon kuvaamat ihmishahmot. Kuin luotuja valkokankaalle projisoitaviksi tai kuunnelmien kutkuttaviksi äänneyhtymiksi.

- - - -

Jari Tervon Ohrana – nimisen kirjan lukemista voin suositella lämpimästi kaikille, sillä se kertoo mitä peliä politiikassa on Suomessa aina ollut oleman ja tulee olemaan. Kansallisen turvallisuuden ja etujen nimissä. Toisilleen entuudestaan tuntemattomien yksilöiden kohtaloiden tanssiessa pirunripaskaa. Eri aikaan ja kuitenkin samaan tahtiin yhtyen.

- - - -

Ohrana - kirjaan sisältyy myös mielestäni yksi kauneimmista kirjallisuuden naissukupuolen rintojen kuvauksista, jonka laitan tähän jokaisen Teistä mielessänne visualisoitavaksi:

”Zinaida halusi kuulla vankila-ajastani, mutta kieltäydyin kertomasta ellei häntä näytä minulle rintojaan. Niitten ajatteleminen piti minua hereillä yöt ja ne olivat vahvemmat kuin unipilleri.

Ne olivat planeetan ihmeellisimmät elimet synnyttimien jälkeen.

Tyrmäävän pehmeinä ne tulvivat ravintoa. Ne liikkuivat ja ne tuntuivat tuijottavan miestä yhtaikaa sekä kiihottaen että lohduttaen. Ne julistivat elämää ja sen runsautta. Nainen on ihmisistä lähimpänä jumaluutta ja ainoa jumala jota olen kumartanut sadan kuuden vuoden likana.

Zinaida nojasi olkapää edellä karmiin ovensuussa ja myönsi, että osaapa vanha mies lämpöisiä puhua eikä varmasti ensimmäistä kertaa, ja kun hän oli pessyt toisen kerroksen kerhohuoneen ikkunat, hän näytti rintansa raukean auringon valossa.

Ne hymyilivät minulle.”

- - - -

Toisekseen se pitää Ohranan lukemisen jälkeen myöntää, että pilkkujen käytön ja paikkojen suhteen Jari Tervo on selvä anarkisti. Vieläpä hauska ja katu-uskottava sellainen. Myös naisellisten rinnanmuodostusten kuvaamisen suhteen.

Monenlaista kuvaa ja tekstiä pukkasi tiedotusvälineistä itsenäisyyspäivän tapahtumista.

Kaikkein kiinnostavimmat kommentit jäivät kokonaan kuulematta tai minä en niitä ainakaan valtavirran tiedotusvälineistä huomannut.

"Mustien tonttujen" - kulkueessa marssineiden ajatusmaailmaa olisi voinut mielestäni valottaa tarkemmin.

Ihmetyttää, ettei Hakaniemen torille riittänyt edes yhtä television kuvausryhmää selvittämään glamuurista pöhöllään olevien Linnan juhlien katsausten lomaan, minkälaisia ajatuksen siemeniä yhteiskunnan tilasta ja asioista heillä olisi ollut kerrottavanaan.

Erittäin surullisista Jokelan tapahtumista on sentään vielä todella vähän aikaa.

- - - -

Toisekseen maahanmuuttajien itsenäisyyspäivän juhlat ovat ihan hieno asia.

Vaan onko tulevaisuuden skenaario sellainen, että tämän presidentti Halosen lanseeraamassa "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden" malliyhteiskunnassa kaikki lokeroitavissa olevat ihmistyypit juhlivat Suomen itsenäisyyspäivää omista lähtökohdistaan.

Tiukasti erillään ja oman sorttista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta tavoitellen?

90-vuotias Suomi on juhlansa ansainnut.

Se vain jatkuvasti ihmetyttää, että sotiemme veteraaneille pitää kerätä edelleen kansalaisilta rahaa.

Jo vuonna 1979 puhuttiin armeijan keräyksissä, että on viime hetket auttaa veteraanejamme selviytymään.

Viesti piti tietysti hyvin paikkansa elinkaarensa loppupäässä olevien veteraanien suhteen.

- - - -

Vuonna 2007 luulisi jo sotiemme veteraanien joukon olevan sen verran harvalukuinen, että valtion budjetista löytyy kaikki tarvittavat rahat niin veteraaniemme laitos- ja kotona-asumisen tukemiseen kuin toimintakykyä turvaavaan kuntoutukseen sekä apuvälineisiin niin sanotusti heittämällä.

Lottiamme ja kotirintamalla arkipäivän elämää hoitaneiden henkilöiden tarpeita unohtamatta.

Aika ketkua tai sitten ihan epistä.

Digihärdelin pystyttäneiden anonyymien päättäjien pitäisi saada jo kerran pari kepistä. Elleivät ole sitten himo SM-harrastajia, jolloin tuokin kuvitteellinen uhka vääntyy valmiiksi nautinnon puolelle.

Tekstitysasiaa ruvetaan samaan pikku hiljaa kuntoon. Siis ainakin suullisten lupausten mukaan.

- - - -

Vaan aika käy eikä ongelmien lopulle pistettä näy.

Mielenkiintoinen episodi on se, että jos laitat digiajan kelloajan näkyviin ruudullesi, niin eipä tule sitten tekstitystä samanaikaisesti ruudulle ollenkaan.

Kuitenkin mainosrahoitteisissa kanavissa (Kolmonen, Nelonen, Subi, Jimi) tuo kelloajan ja tekstityksen yhdistelmä toimii.

Vanhaan aikaan tämäkin juttu toimi aivan hyvin. Ylenkin kanavilla.

- - - -

Pääministeri Vanhasen mukaan valtiota ei voi kiristää, mutta valtio voi kyllä ilman seuraamuksia kusettaa. Kerta kerran jälkeen. Digitaalisestikin. Vaan mikä ja ketkä ovat juridisesti valtio; esimerkiksi tämän digihärdelin takana?

Vaan monenlaista on telkkareista digiboksin kautta fuskaavaa kaistaa, mutta tsaarin aikaisia perinteitä kunnioittaen anonyymit suomalaiset päättäjät vastuistaan laistaa.

Digiverkon ylläpitohan on kaukoviisaasti ulkoistettu.

- - - -

Kuvaongelmia Ylen tv-kanavilla
2.9.2007 15:38 Helsingin Sanomat

Digitaalisessa lähetysverkossa on häiriö, joka ilmenee joissakin vastaanottimissa kuvan nykimisenä Yleisradion televisiokanavilla.

Lähetysverkkoyhtiö Digita selvittää ongelman syytä yhdessä laitevalmistajien kanssa, tiedottaa DigiTV Info internetsivuillaan. Tiedotteen mukaan häiriö pyritään korjaamaan alkavalla viikolla.

Häiriö koskee niin kutsuttua kanavanippu A:ta, johon kuuluvat kanavat TV1, TV2, Yle Extra, Yle Teema sekä FST5.

Nyt kun pikku hiljaa Tehy-kuohunnan mainingit alkavat laantumaan, niin olisi mielenkiintoista kuulla työvoimapulaa potevan terveydenhuoltoalan muista kuvioista.

Mikä on määräaikaisuuksien ja pätkäloukussa roikkuneiden terveydenhuollon työntekijöiden kohtalo?

Tuottavuusajatteluahan voidaan katsoa monelta kantilta.

Liikaan työhön loppuun palaneiden työntekijöiden kustannuksethan tulevat aina viiveellä.

- - - -

Mikäli tuottavuusajattelu viedään suomalaisen demokraattisen järjestelmän synnyttämiin kustannuksiin, niin se voitanee lopettaa ihan pikaisesti.

Tuo edellinen tosin vitsinä.

Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden teemoja olivat päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys.

Jotta se ei jäisi salahelinäksi, niin eduskunnan valiokuntien kokouksia tuskin avattaneen koskaan yleisölle, mutta nykytekniikan turvin suullisesti suoritetut asiantuntijakuulemiset ja kirjallisesti annetut lausunnot voidaan laittaa vaikka ensiviikosta alkaen nettiin kiinnostuneiden kansalaisten tsekattaviksi.

- - - -

Tosin saattoihan olla, että nuo EU:n puheenjohtajuuden slouganit koskettivat vain Suomen toimintaa EU:ssa.

Omassa maassa toimitaan jatkossakin vakaan vaikenemisen valtakulttuuria noudattaen. Näin on valitettavasti vihreidenkin kohdalla nyt käynyt. Toivottavasti vain väliaikaisesti.

Kunnanlääkäri oli aikanaan yhteisössään merkkihenkilö.

Auktoriteetti asiaan kuin asiaan oli melkoinen.

Tapahtui talvella aamunhämärissä joskus aikanaan Savon sydänmailla.

Mieshenkilö saapui erittäin lämpimästi pukeutuneena kunnanlääkärin vastaanottotiloihin. Talvi kun oli.

Kunnanlääkäri komensi mieshenkilön peremmälle ja pyysi häntä ensin riisuuntumaan alasti.

"Mutta, kun mi...", yritti mieshenkilö. "Pulinat ja vaatteet pois", sanoi kunnanlääkäri.

"Mutta, kun mi..." ,yritti mieshenkilö uudestaan. "Ettekö Te usko? Ensin vaatteet pois ja sitten pitkälleen tuohon tutkimuspöydälle", komensi kunnanlääkäri.

Hiljaista savolaista jurputusta suoltaen mieshenkilö riisuuntui ja kävi alastomana pitkälleen tutkimuspöydälle. Kunnanlääkärin mieliksi.

"No, niin. Nyt päästään asiaan. Mikäs se Rahikaista vaivaa?" kysyi kunnanlääkäri.

"Ei vaivaa mikään. Vaan, kun ulkona olisi tuo kunnanlääkärin kakluuneihin tilaama halkokuorma purkamista odottamassa ja ajattelin vain kysyä minne halkokuorma puretaan?" vastasi Rahikainen.

Etujärjestöt ovat tottuneet Suomessa hoitamaan isotkin asiat pienessä piirissä. Samat henkilöt toimivat eri kokoonpanoissa, eri nimikkeillä ja eri etujärjestöjen nimissä. Tarpeen mukaan.

Etujärjestöjen vetämässä konsensusmenettelyssä ei ole mielestäni sinällään haittaa, jos esimerkiksi lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja eteneminen tapahtuvat avoimesti.

Yrittäkääpä etsiä käsiinne tietoa siitä, missä mennään seuraavan työryhmän toimien kanssa, jonka kohderyhmänä ovat kaikki Suomen työikäiset henkilöt.

- - - -

Hankenumero: STM120:00/2006
Hankkeen nimi: Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmä

Asettaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Asettajan osasto/yksikkö: Vakuutusosasto
Asettamispäivä: 4.1.2007
Hankkeen tila: Käynnissä
Toimikausi/aikataulu: 4.1.2007 – 31.1.2008

Tehtävä: Lainsäädäntöhanke

Tehtäväkuvaus: Työryhmän tehtävänä on selvittää, minkälaisia lainsäädännön rakennetta ja sisältöä koskevia muutoksia tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädäntöön on tarpeen tehdä lainsäädännön uudelleenkirjoittamista ja selkeyttämistä varten.

Työryhmän tulee tarkastella muun muassa: 1) lain soveltamisalaa, 2) korvattavien vahinkojen määrittelyä ja 3) korvausten määräytymisperusteita.

Tavoitteet: Työryhmän tavoitteena on laatia vakuutusperiaate huomioon ottaen ehdotukset tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi.

Samalla työryhmän on myös arvioitava vastaako nykyinen tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädäntö sisällöltään muuttuneita työelämän olosuhteita.

- - - -

Seuraavat henkilöt toimivat valittuina ja paljon vartijoina:

Hannula, Jaakko hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, puheenjohtaja
Wuorenjuuri, Carita hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö, sihteeri

JÄSENET:

Väänänen, Pirjo sosiaalipoliittinen asiantuntija, SAK ry
Koskinen, Timo lakimies SAK ry
Aaltonen, Juri lakimies, STTK ry
Ilveskivi, Paula lakimies, Akava
Nyyssölä, Mikko asiantuntija, VT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Rantahalvari, Vesa asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kaukinen, Kari ylilääkäri, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Leivo, Pirkko apulaisneuvottelupäällikkö, Kunnallinen työmarkkinalaitos
Vuoriluoto, Irmeli henkilöstöpoliittinen asiamies STTK ry
Hirvonen, Merja työmarkkina-asiamies, Suomen Yrittäjät
Sukselainen, Tuomas budjettineuvos, valtiovarainministeriö
Kannisto, Miia työmarkkinalakimies, valtiovarainministeriö
Mänttäri, Mika lakimies, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto

ASIANTUNTIJAT:

Miettinen, Tapani toimitusjohtaja, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto
Pohjolainen, Kirsi lakiasiainjohtaja, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Ijäs, Hannu vahinkovakuutuspäällikkö, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto
Tola, Sakari ylilääkäri, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Hakkola, Hannu oikeustieteen kandidaatti, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
Lumiaho, Maire jaostopäällikkö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
Mäntyniemi, Lea johtaja, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto

Edellisten tietojen lähde: Valtion hankerekisteri – HARE

- - - - - -

Huolestuttavinta tuossa kokoonpanossa on työntekijän kannalta se, että kokoonpanossa ovat mukana vain työntekijäpuolen keskusjärjestöjen edustajat. Eivät niiden pysyvästi vammautuneiden ja sairastuneiden ammattiliittojen entisten/nykyisten jäsenten, jotka on jätetty oikeusturvan toteutumisen ja lakien mukaisen vakuutusturvan kannalta täysin heitteille.

Sen takia muun muassa Euroopan Unionin entisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin tekemä kirjallinen kysymys (KK 440/2007 Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa) hallitukselle tulee ajallisesti oikeaan paikkaan. Kunhan se myös johtaa todellisiin tekoihin ja takautuvaan korvausvastuuseen.

Suomen perustuslain 88 §:n mukaan korvausvastuu laittomaksi todetun järjestelmän eväämistä lakien mukaisista korvauksista kuuluu viime kädessä valtiolle.

- - - -

Pääministeri Vanhasen mukaan hallitusta ei voi kiristää. Ja näin varmasti onkin.

Vaan tässä kuviossa onkin kysymyksessä koko Suomen valtion uskottavuus, niiden inhimillisten arvojen ja lakien noudattajana, joita se on muualla maailmassa ilmoittanut mallioppilaan lailla noudattavansa.

Tapaturma- ja ammattitautilain uudistaminen on varmasti paikallaan. Vaan suurin ongelmahan on yksittäisen vakuutetun kannalta se, että nykyisinkään voimassa olevia lakeja ei noudateta.

Siitä kertoo osuvasti tuo kansanedustaja Södermanin kirjallinen kysymys, joka vielä kertauksen vuoksi tähän loppuun.

- - - -

Annettu tiedoksi 12.11.2007 oikeusministeriöön:

KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2007 vp

Tarkistamaton versio 1.1 KK 440/2007 vp - Jacob Söderman /sd
Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa

Eduskunnan puhemiehelle,

Vakuutusoikeuden toimintaa on viime vuosina kritisoitu oikeusturvan heikosta toteutumisesta. Kansalaisten kannalta suurimmat ongelmat ovat käsittelyaikojen pituus, puutteelliset perustelut sekä lääketieteellisen arvioinnin puolueettomuus ja avoimuus.

Eduskunnan oikeusasiamies on jo useiden vuosien ajan kiinnittänyt huomiota käsittelyaikojen pituuteen. Vuonna 2006 muutoksenhakija joutui odottamaan ratkaisua keskimäärin 14,5 kuukautta, kun käsittelyaika vuonna 2004 oli 13,1 kuukautta. Tietooni on tullut myös tapaus, jossa henkilö on joutunut odottamaan vakuutusoikeuden päätöstä yli viisi vuotta hakemuksen jättämisestä. Vuonna 2004 tehdyistä päätöksistä 44 % lähetettiin alle vuoden sisällä vireilletulopäivästä, mutta vuonna 2006 enää 24 %. Oikeusasiamiehen mukaan tätä on pidettävä yhtenä suurimmista oikeusturvaongelmista sosiaalivakuutuksen alueella.

Lääketieteellisen toiminnan avoimuuteen on kiinnittänyt huomiota oikeusturvan toteutumista oikeusministeriölle vuonna 2003 selvittänyt tutkija Maija Sakslin. Hänen mukaansa on ongelmallista, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveyttään arvioiva lääkäri eivät useimmiten tapaa, vaan lääkäri tekee arvion asiakirjojen perusteella.

Hakijat ovat valittaneet myös siitä, etteivät he saa tietää, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Hylkäävän päätöksen perusteluna saattaa olla pelkkä "Ei anna aihetta kannan tarkistukseen".

Ratkaisuksi ristiriitaisiin lääkärinlausuntoihin on esitetty suullisten käsittelyjen lisäämistä. Kuitenkin niiden määrä on romahtanut lähes olemattomiin. Kun vuonna 2004 oli 33 suullista käsittelyä, vuonna 2006 niitä oli vain kuusi.

Oikeusturvaa uhkaavat lisäksi vakuutusoikeuden lääkäreiden sidonnaisuudet vakuutusyhtiöihin. Käytännössä useimmat vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärit työskentelevät vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla.

Eduskunnan oikeusasiamies otti vuonna 2000 ja oikeuskansleri vuonna 2002 sen kannan, että vakuutuslaitoksen palveluksessa olevia lääkäreitä ei tule valita muutoksenhakulautakuntien jäseniksi.

Vakuutusoikeuden toiminnassa on piirteitä, jotka asettavat kyseenalaiseksi perustuslain 21 §:n, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan toteutumisen, jonka mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi, päätösten perustelujen parantamiseksi ja lääkärijäsenten riippumattomuuden varmistamiseksi niin, että kansalaisten oikeusturva toteutuu?

Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007
Jacob Söderman /sd

- - - -

Avoin muistio vakuutusoikeudesta löytyy osoitteesta:
http://ajankuva.blogspot.com/2007/11/avoin-muistio-vakuutusoikeudesta.html

Viime viikkoina on käynnistynyt tiedotusvälineissä kirjoittelu Suomessa vallitsevasta köyhyydestä.

Iltalehti kirjoitti 12.11.07:

”Suomi on vauraampi kuin koskaan historiansa aikana. Silti Suomessa on EU:n laatiman luokittelun mukaan 600 000 köyhää.”

Köyhyyteen päätymisessä on varmasti monta tietä.

Yksi pirullisimmista on se, jos sairastuu tai vammautuu pysyvästi.

Hitaan syöksykierteen matka käynnistyy, kun työeläke-, vahinkovakuutus, liikennevakuutusyhtiö tai Kela tekevät hylkäävän päätöksen hoitavan lääkärin tarpeelliseksi katsomasta hoidosta, kuntoutuksesta ja tapahtumakohtaiseen vakuutuslajiin lakien mukaan kuuluvasta toimeentuloturvasta.

Miten sairas ja työkyvyttömäksi todettu vakuutettu/potilas jaksaa, saati kykenee ymmärtämään ne moninaiset prosessit, joita hänen pitää pystyä pyörittämään papereilla samanaikaisesti?

* * * *

Päivitys 21.8.2024
Joko 2030-luvun alkuun mennessä Suomessa on edetty lähelle ison kuvan avausta? Edes aloituksen osalta?

Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
- Julkaistu: 10 heinäkuun, 2020 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Iloisia uutisia kaikkia suomalaisia koskevasta lakihankkeesta.

Olemme jättäneet mobiiliflaijerin mukaisen, 32 – sivuisen lausunnon ja kannanoton vakuutuslääkäreitä koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen STM140:00/2019.

Ison kuvan osalta löydät lakihankkeesta lisätietoa, esimerkiksi Vakuutuslääkärit toimimaan ”kunnian ja omantunnon” kautta – bloggauksestamme.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/