Rapsakkata

90-vuotias Suomi on juhlansa ansainnut.

Se vain jatkuvasti ihmetyttää, että sotiemme veteraaneille pitää kerätä edelleen kansalaisilta rahaa.

Jo vuonna 1979 puhuttiin armeijan keräyksissä, että on viime hetket auttaa veteraanejamme selviytymään.

Viesti piti tietysti hyvin paikkansa elinkaarensa loppupäässä olevien veteraanien suhteen.

- - - -

Vuonna 2007 luulisi jo sotiemme veteraanien joukon olevan sen verran harvalukuinen, että valtion budjetista löytyy kaikki tarvittavat rahat niin veteraaniemme laitos- ja kotona-asumisen tukemiseen kuin toimintakykyä turvaavaan kuntoutukseen sekä apuvälineisiin niin sanotusti heittämällä.

Lottiamme ja kotirintamalla arkipäivän elämää hoitaneiden henkilöiden tarpeita unohtamatta.

Aika ketkua tai sitten ihan epistä.

Digihärdelin pystyttäneiden anonyymien päättäjien pitäisi saada jo kerran pari kepistä. Elleivät ole sitten himo SM-harrastajia, jolloin tuokin kuvitteellinen uhka vääntyy valmiiksi nautinnon puolelle.

Tekstitysasiaa ruvetaan samaan pikku hiljaa kuntoon. Siis ainakin suullisten lupausten mukaan.

- - - -

Vaan aika käy eikä ongelmien lopulle pistettä näy.

Mielenkiintoinen episodi on se, että jos laitat digiajan kelloajan näkyviin ruudullesi, niin eipä tule sitten tekstitystä samanaikaisesti ruudulle ollenkaan.

Kuitenkin mainosrahoitteisissa kanavissa (Kolmonen, Nelonen, Subi, Jimi) tuo kelloajan ja tekstityksen yhdistelmä toimii.

Vanhaan aikaan tämäkin juttu toimi aivan hyvin. Ylenkin kanavilla.

- - - -

Pääministeri Vanhasen mukaan valtiota ei voi kiristää, mutta valtio voi kyllä ilman seuraamuksia kusettaa. Kerta kerran jälkeen. Digitaalisestikin. Vaan mikä ja ketkä ovat juridisesti valtio; esimerkiksi tämän digihärdelin takana?

Vaan monenlaista on telkkareista digiboksin kautta fuskaavaa kaistaa, mutta tsaarin aikaisia perinteitä kunnioittaen anonyymit suomalaiset päättäjät vastuistaan laistaa.

Digiverkon ylläpitohan on kaukoviisaasti ulkoistettu.

- - - -

Kuvaongelmia Ylen tv-kanavilla
2.9.2007 15:38 Helsingin Sanomat

Digitaalisessa lähetysverkossa on häiriö, joka ilmenee joissakin vastaanottimissa kuvan nykimisenä Yleisradion televisiokanavilla.

Lähetysverkkoyhtiö Digita selvittää ongelman syytä yhdessä laitevalmistajien kanssa, tiedottaa DigiTV Info internetsivuillaan. Tiedotteen mukaan häiriö pyritään korjaamaan alkavalla viikolla.

Häiriö koskee niin kutsuttua kanavanippu A:ta, johon kuuluvat kanavat TV1, TV2, Yle Extra, Yle Teema sekä FST5.

Nyt kun pikku hiljaa Tehy-kuohunnan mainingit alkavat laantumaan, niin olisi mielenkiintoista kuulla työvoimapulaa potevan terveydenhuoltoalan muista kuvioista.

Mikä on määräaikaisuuksien ja pätkäloukussa roikkuneiden terveydenhuollon työntekijöiden kohtalo?

Tuottavuusajatteluahan voidaan katsoa monelta kantilta.

Liikaan työhön loppuun palaneiden työntekijöiden kustannuksethan tulevat aina viiveellä.

- - - -

Mikäli tuottavuusajattelu viedään suomalaisen demokraattisen järjestelmän synnyttämiin kustannuksiin, niin se voitanee lopettaa ihan pikaisesti.

Tuo edellinen tosin vitsinä.

Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden teemoja olivat päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys.

Jotta se ei jäisi salahelinäksi, niin eduskunnan valiokuntien kokouksia tuskin avattaneen koskaan yleisölle, mutta nykytekniikan turvin suullisesti suoritetut asiantuntijakuulemiset ja kirjallisesti annetut lausunnot voidaan laittaa vaikka ensiviikosta alkaen nettiin kiinnostuneiden kansalaisten tsekattaviksi.

- - - -

Tosin saattoihan olla, että nuo EU:n puheenjohtajuuden slouganit koskettivat vain Suomen toimintaa EU:ssa.

Omassa maassa toimitaan jatkossakin vakaan vaikenemisen valtakulttuuria noudattaen. Näin on valitettavasti vihreidenkin kohdalla nyt käynyt. Toivottavasti vain väliaikaisesti.

Kunnanlääkäri oli aikanaan yhteisössään merkkihenkilö.

Auktoriteetti asiaan kuin asiaan oli melkoinen.

Tapahtui talvella aamunhämärissä joskus aikanaan Savon sydänmailla.

Mieshenkilö saapui erittäin lämpimästi pukeutuneena kunnanlääkärin vastaanottotiloihin. Talvi kun oli.

Kunnanlääkäri komensi mieshenkilön peremmälle ja pyysi häntä ensin riisuuntumaan alasti.

"Mutta, kun mi...", yritti mieshenkilö. "Pulinat ja vaatteet pois", sanoi kunnanlääkäri.

"Mutta, kun mi..." ,yritti mieshenkilö uudestaan. "Ettekö Te usko? Ensin vaatteet pois ja sitten pitkälleen tuohon tutkimuspöydälle", komensi kunnanlääkäri.

Hiljaista savolaista jurputusta suoltaen mieshenkilö riisuuntui ja kävi alastomana pitkälleen tutkimuspöydälle. Kunnanlääkärin mieliksi.

"No, niin. Nyt päästään asiaan. Mikäs se Rahikaista vaivaa?" kysyi kunnanlääkäri.

"Ei vaivaa mikään. Vaan, kun ulkona olisi tuo kunnanlääkärin kakluuneihin tilaama halkokuorma purkamista odottamassa ja ajattelin vain kysyä minne halkokuorma puretaan?" vastasi Rahikainen.

Etujärjestöt ovat tottuneet Suomessa hoitamaan isotkin asiat pienessä piirissä. Samat henkilöt toimivat eri kokoonpanoissa, eri nimikkeillä ja eri etujärjestöjen nimissä. Tarpeen mukaan.

Etujärjestöjen vetämässä konsensusmenettelyssä ei ole mielestäni sinällään haittaa, jos esimerkiksi lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja eteneminen tapahtuvat avoimesti.

Yrittäkääpä etsiä käsiinne tietoa siitä, missä mennään seuraavan työryhmän toimien kanssa, jonka kohderyhmänä ovat kaikki Suomen työikäiset henkilöt.

- - - -

Hankenumero: STM120:00/2006
Hankkeen nimi: Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmä

Asettaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Asettajan osasto/yksikkö: Vakuutusosasto
Asettamispäivä: 4.1.2007
Hankkeen tila: Käynnissä
Toimikausi/aikataulu: 4.1.2007 – 31.1.2008

Tehtävä: Lainsäädäntöhanke

Tehtäväkuvaus: Työryhmän tehtävänä on selvittää, minkälaisia lainsäädännön rakennetta ja sisältöä koskevia muutoksia tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädäntöön on tarpeen tehdä lainsäädännön uudelleenkirjoittamista ja selkeyttämistä varten.

Työryhmän tulee tarkastella muun muassa: 1) lain soveltamisalaa, 2) korvattavien vahinkojen määrittelyä ja 3) korvausten määräytymisperusteita.

Tavoitteet: Työryhmän tavoitteena on laatia vakuutusperiaate huomioon ottaen ehdotukset tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi.

Samalla työryhmän on myös arvioitava vastaako nykyinen tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädäntö sisällöltään muuttuneita työelämän olosuhteita.

- - - -

Seuraavat henkilöt toimivat valittuina ja paljon vartijoina:

Hannula, Jaakko hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, puheenjohtaja
Wuorenjuuri, Carita hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö, sihteeri

JÄSENET:

Väänänen, Pirjo sosiaalipoliittinen asiantuntija, SAK ry
Koskinen, Timo lakimies SAK ry
Aaltonen, Juri lakimies, STTK ry
Ilveskivi, Paula lakimies, Akava
Nyyssölä, Mikko asiantuntija, VT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Rantahalvari, Vesa asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kaukinen, Kari ylilääkäri, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Leivo, Pirkko apulaisneuvottelupäällikkö, Kunnallinen työmarkkinalaitos
Vuoriluoto, Irmeli henkilöstöpoliittinen asiamies STTK ry
Hirvonen, Merja työmarkkina-asiamies, Suomen Yrittäjät
Sukselainen, Tuomas budjettineuvos, valtiovarainministeriö
Kannisto, Miia työmarkkinalakimies, valtiovarainministeriö
Mänttäri, Mika lakimies, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto

ASIANTUNTIJAT:

Miettinen, Tapani toimitusjohtaja, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto
Pohjolainen, Kirsi lakiasiainjohtaja, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Ijäs, Hannu vahinkovakuutuspäällikkö, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto
Tola, Sakari ylilääkäri, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Hakkola, Hannu oikeustieteen kandidaatti, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
Lumiaho, Maire jaostopäällikkö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
Mäntyniemi, Lea johtaja, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto

Edellisten tietojen lähde: Valtion hankerekisteri – HARE

- - - - - -

Huolestuttavinta tuossa kokoonpanossa on työntekijän kannalta se, että kokoonpanossa ovat mukana vain työntekijäpuolen keskusjärjestöjen edustajat. Eivät niiden pysyvästi vammautuneiden ja sairastuneiden ammattiliittojen entisten/nykyisten jäsenten, jotka on jätetty oikeusturvan toteutumisen ja lakien mukaisen vakuutusturvan kannalta täysin heitteille.

Sen takia muun muassa Euroopan Unionin entisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin tekemä kirjallinen kysymys (KK 440/2007 Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa) hallitukselle tulee ajallisesti oikeaan paikkaan. Kunhan se myös johtaa todellisiin tekoihin ja takautuvaan korvausvastuuseen.

Suomen perustuslain 88 §:n mukaan korvausvastuu laittomaksi todetun järjestelmän eväämistä lakien mukaisista korvauksista kuuluu viime kädessä valtiolle.

- - - -

Pääministeri Vanhasen mukaan hallitusta ei voi kiristää. Ja näin varmasti onkin.

Vaan tässä kuviossa onkin kysymyksessä koko Suomen valtion uskottavuus, niiden inhimillisten arvojen ja lakien noudattajana, joita se on muualla maailmassa ilmoittanut mallioppilaan lailla noudattavansa.

Tapaturma- ja ammattitautilain uudistaminen on varmasti paikallaan. Vaan suurin ongelmahan on yksittäisen vakuutetun kannalta se, että nykyisinkään voimassa olevia lakeja ei noudateta.

Siitä kertoo osuvasti tuo kansanedustaja Södermanin kirjallinen kysymys, joka vielä kertauksen vuoksi tähän loppuun.

- - - -

Annettu tiedoksi 12.11.2007 oikeusministeriöön:

KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2007 vp

Tarkistamaton versio 1.1 KK 440/2007 vp - Jacob Söderman /sd
Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa

Eduskunnan puhemiehelle,

Vakuutusoikeuden toimintaa on viime vuosina kritisoitu oikeusturvan heikosta toteutumisesta. Kansalaisten kannalta suurimmat ongelmat ovat käsittelyaikojen pituus, puutteelliset perustelut sekä lääketieteellisen arvioinnin puolueettomuus ja avoimuus.

Eduskunnan oikeusasiamies on jo useiden vuosien ajan kiinnittänyt huomiota käsittelyaikojen pituuteen. Vuonna 2006 muutoksenhakija joutui odottamaan ratkaisua keskimäärin 14,5 kuukautta, kun käsittelyaika vuonna 2004 oli 13,1 kuukautta. Tietooni on tullut myös tapaus, jossa henkilö on joutunut odottamaan vakuutusoikeuden päätöstä yli viisi vuotta hakemuksen jättämisestä. Vuonna 2004 tehdyistä päätöksistä 44 % lähetettiin alle vuoden sisällä vireilletulopäivästä, mutta vuonna 2006 enää 24 %. Oikeusasiamiehen mukaan tätä on pidettävä yhtenä suurimmista oikeusturvaongelmista sosiaalivakuutuksen alueella.

Lääketieteellisen toiminnan avoimuuteen on kiinnittänyt huomiota oikeusturvan toteutumista oikeusministeriölle vuonna 2003 selvittänyt tutkija Maija Sakslin. Hänen mukaansa on ongelmallista, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveyttään arvioiva lääkäri eivät useimmiten tapaa, vaan lääkäri tekee arvion asiakirjojen perusteella.

Hakijat ovat valittaneet myös siitä, etteivät he saa tietää, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Hylkäävän päätöksen perusteluna saattaa olla pelkkä "Ei anna aihetta kannan tarkistukseen".

Ratkaisuksi ristiriitaisiin lääkärinlausuntoihin on esitetty suullisten käsittelyjen lisäämistä. Kuitenkin niiden määrä on romahtanut lähes olemattomiin. Kun vuonna 2004 oli 33 suullista käsittelyä, vuonna 2006 niitä oli vain kuusi.

Oikeusturvaa uhkaavat lisäksi vakuutusoikeuden lääkäreiden sidonnaisuudet vakuutusyhtiöihin. Käytännössä useimmat vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärit työskentelevät vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla.

Eduskunnan oikeusasiamies otti vuonna 2000 ja oikeuskansleri vuonna 2002 sen kannan, että vakuutuslaitoksen palveluksessa olevia lääkäreitä ei tule valita muutoksenhakulautakuntien jäseniksi.

Vakuutusoikeuden toiminnassa on piirteitä, jotka asettavat kyseenalaiseksi perustuslain 21 §:n, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan toteutumisen, jonka mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi, päätösten perustelujen parantamiseksi ja lääkärijäsenten riippumattomuuden varmistamiseksi niin, että kansalaisten oikeusturva toteutuu?

Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007
Jacob Söderman /sd

- - - -

Avoin muistio vakuutusoikeudesta löytyy osoitteesta:
http://ajankuva.blogspot.com/2007/11/avoin-muistio-vakuutusoikeudesta.html

Viime viikkoina on käynnistynyt tiedotusvälineissä kirjoittelu Suomessa vallitsevasta köyhyydestä.

Iltalehti kirjoitti 12.11.07:

”Suomi on vauraampi kuin koskaan historiansa aikana. Silti Suomessa on EU:n laatiman luokittelun mukaan 600 000 köyhää.”

Köyhyyteen päätymisessä on varmasti monta tietä.

Yksi pirullisimmista on se, jos sairastuu tai vammautuu pysyvästi.

Hitaan syöksykierteen matka käynnistyy, kun työeläke-, vahinkovakuutus, liikennevakuutusyhtiö tai Kela tekevät hylkäävän päätöksen hoitavan lääkärin tarpeelliseksi katsomasta hoidosta, kuntoutuksesta ja tapahtumakohtaiseen vakuutuslajiin lakien mukaan kuuluvasta toimeentuloturvasta.

Miten sairas ja työkyvyttömäksi todettu vakuutettu/potilas jaksaa, saati kykenee ymmärtämään ne moninaiset prosessit, joita hänen pitää pystyä pyörittämään papereilla samanaikaisesti?

* * * *

Päivitys 21.8.2024
Joko 2030-luvun alkuun mennessä Suomessa on edetty lähelle ison kuvan avausta? Edes aloituksen osalta?

Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
- Julkaistu: 10 heinäkuun, 2020 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Iloisia uutisia kaikkia suomalaisia koskevasta lakihankkeesta.

Olemme jättäneet mobiiliflaijerin mukaisen, 32 – sivuisen lausunnon ja kannanoton vakuutuslääkäreitä koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen STM140:00/2019.

Ison kuvan osalta löydät lakihankkeesta lisätietoa, esimerkiksi Vakuutuslääkärit toimimaan ”kunnian ja omantunnon” kautta – bloggauksestamme.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Suomen kielessä on vasta osa eläinkunnan edustajista päätynyt arkipäivän kielenkäyttöön.

Esimerkkeinä toimivista eläinlajien sanallisista sovelluksista kielenkäytössä; voitaneen ottaa esimerkiksi ketuttaa ja hirvityttää.

Kyseisten sanojen kytkeytymisen historiaa arkipäivän kielenkäyttöön en tunne, mutta voisimmeko rikastuttaa kieltämme fuusiosanoilla globaalisuuden nimissä?

- - - -

Minkälaisia mielleyhtymiä herättäisivät sanalliset esiasteet: booatuttaa ja pässityttää?

Entäs kanituttaa ja teerityttää sekä elefanttituttaa ja hiirityttää?

- - - -

Sitten visuaalisen Suomi - brändin väännökset – jellonatuttaa vai leijonatyttää?

Kas, siinäpä pulma ja verbi tosi julma. Miau ja räyh.

Tapahtui eilen täydessä kympin ratikassa heti kello 10 jälkeen.

Itse löysin hyvän kiinnipito- ja seisomapaikan keskikohdan tangon vierestä.

Poikkeuksellisen paljon vanhuspaikoille oikeutettuja joutui seisomaan kävelykeppien kera käytävällä, jolloin vanhempi mieshenkilö huikkasi kovaan ääneen:

"Hyvä rouva, sanokaa vain rohkeasti niille raskaana oleville miehille, että tarvitsette kipeästi istumapaikkaa."

Eipä ollut sanoilla tällä kertaa mitään vaikutusta. Ratikka jatkoi matkaansa. Satoi ja oli harmaata. Kaikki katsoivat tiukasti hiukan vaivaantuneina omiin kiintopisteisiinsä.

Lämpimät onnitteluni tehyläisille sairaanhoitajílle palkankorotuksen saavuttamisesta.

Toivon myös, että keskustelu Tehy - sopimuksen sisällöstä ja korotusprosenttien laskutavoista jatkuu.

Mielestäni tietty terveydenhoitoalan ammattiliitojen hajaannus tullee vielä puhuttamaan ja mutkistamaan ammattialan asioiden hoitamista jatkossa. Keinotekoisten liittorajojen takia.

Kateus ja valtataistelu, kun ovat Suomenkin yhteiskuntarakenteen myrkyllisimpiä polttoaineita.

Kauniit sanat - tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ovat nyt Suomessa kautta aikojen kovimman käytännön testin edessä.

- - - -

Uutistietojen mukaan valtiolta ei tipu kunnille lisärahaa, vaan tuottavuutta?

Taloudelliset mittarit ovat toki tärkeitä, mutta vain yksi osa kokonaisuutta. Riittääkö jatkossa, että potilaat hoidetaan excel - lukujen valossa keskimääräisen tuottavasti?

Mielenkiintoista on seurata, miten kasvavaan terveydenhuollon kysyntään vastataan pienenevällä henkilöstömäärällä?

Minkälainen on nykytilanne esimerkiksi sairaanhoitajien työssä jaksamisen suhteen?

- - - -

Lamavuosien aikaan Suomessa opittiin alibudjetoimaa henkilöresursseja, niin että siitä on tullut jo vakiintunut normaalikäytäntö.

Tämä seuraava mielipidekirjoitus kiinnitti elokuussa huomioni. Varsinkin, kun siihen ei tullut yhtään vastausta. Eli minun mitta-asteikossani se kertoo ongelman olevan todellinen, mutta sille ei ole tarkoituskaan tehdä mitään.

Mitä tällä edellisellä on tekemistä tuoreen Tehy-sopimuksen kanssa?

Paljonkin.

Sillä, koska kuntien menot palkankorotusten myötä kasvavat, niin viimeistään nyt kuntapäättäjien pitäisi ruveta pitämään tiukasti huolta siitä, että eläkkeelle kuuluvat ja kuntoutusta tarvitsevat pääsevät sinne viivytyksettä.

Tuo itseäni järkyttänyt mielipidekirjoitus voidaan pukea seuraavan kaavion mukaiseksi.

Tällöin hylkäävän päätöksen asianmukaisesta eläkkeestä ja tarpeellisesta kuntoutuksesta saanut valuu hitaan syöksykierteen jälkeen kunnan elätettäväksi.

Ilman kuntapäättäjien tiukkaa puuttumista lakisääteisessä vakuutusturvassa tiedossa oleviin epäkohtiin, päättäjät polttavat itse erittäin herkästi palavaa yhteiskunnallista sytytyslankaa koko ajan lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi.

Sanokaa mun sanoneen.

* * * *

Päivitys 20.8.2024

Jokohan ongelmista ja asioista aletaan uskaltaa Suomessakin puhumaan niiden oikeilla nimillä?

Hitaan syöksykierteen – malli
- Julkaistu: 16 toukokuun, 2014 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Perustuslain mukaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan takaavan ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin sijasta Suomessa on, lakisääteisten vakuutusjärjestelmien piirissä, edelleen laajamittaisesti käytössä ”Hitaan syöksykierteen” – malli. Josta oheinen tuore kuvakooste.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2014/05/16/hitaan-syoksykierteen-malli/

Mitä kaikkea tapahtukaan parhaillaan vallankäytön kulisseissa?

- - - - -

Katso Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen haastattelu
xxx

Katso: Töistä kieltäytyvä sairaanhoitaja voi saada syytteen hoidon laiminlyönnistä.
xxx

- - - - -

- Videoiden lataantuminen kestää aina hetkisen -
(Valitettavasti Maikkari poistanut uutisvideot suorasaannista. Eikä niitä löydy myöskään heidän arkistoistaan)

- - - - -

Mikäli nyt vireillä olevat lakimuutokset toteutuvat, niin toivotaan, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimissä vakuutuslääkärien vastuukysymykset potilasturvallisuuden laiminlyönneistä otetaan myös samalla nopeudella hallituksen ja eduskunnan käsittelyyn.

- - - - -

Kuten aiemmin jo kirjoitin.

Kysymys ei ole noissa vakuutusyhtiöiden hylkäävissä päätöksissä ihmishengissä mitattuna mistään pienestä määrästä.

Vakuutuslääkärit aiheuttavat vuosittain yli 200 kipupotilaan kuoleman, joko suoranaisesti tai välillisesti (Ajankohtaisohjelma A-piste 11.10.2004 Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?).

Noissa erittäin murheellisissa tapauksissa ketään päättäjää eivät ole potilasturvallisuusasiat paljoa kiinnostaneet.

- - - - -

Vaan, jos Euroopan Unionin ja eduskunnan entinen oikeusasiamies on tehnyt seuraavanlaisen kirjallisen kysymyksen hallitukselle, niin toivotaan, että tällä käynnissä Tehy-myrskyllä on muitakin suomalaisen yhteiskunnan mätäpaiseita poksautteleva vaikutus.

- - - - -

KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2007 vp

Tarkistamaton versio 1.1 KK 440/2007 vp - Jacob Söderman /sd
Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa

Eduskunnan puhemiehelle,

Vakuutusoikeuden toimintaa on viime vuosina kritisoitu oikeusturvan heikosta toteutumisesta. Kansalaisten kannalta suurimmat ongelmat ovat käsittelyaikojen pituus, puutteelliset perustelut sekä lääketieteellisen arvioinnin puolueettomuus ja avoimuus.

Eduskunnan oikeusasiamies on jo useiden vuosien ajan kiinnittänyt huomiota käsittelyaikojen pituuteen. Vuonna 2006 muutoksenhakija joutui odottamaan ratkaisua keskimäärin 14,5 kuukautta, kun käsittelyaika vuonna 2004 oli 13,1 kuukautta. Tietooni on tullut myös tapaus, jossa henkilö on joutunut odottamaan vakuutusoikeuden päätöstä yli viisi vuotta hakemuksen jättämisestä. Vuonna 2004 tehdyistä päätöksistä 44 % lähetettiin alle vuoden sisällä vireilletulopäivästä, mutta vuonna 2006 enää 24 %. Oikeusasiamiehen mukaan tätä on pidettävä yhtenä suurimmista oikeusturvaongelmista sosiaalivakuutuksen alueella.

Lääketieteellisen toiminnan avoimuuteen on kiinnittänyt huomiota oikeusturvan toteutumista oikeusministeriölle vuonna 2003 selvittänyt tutkija Maija Sakslin. Hänen mukaansa on ongelmallista, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveyttään arvioiva lääkäri eivät useimmiten tapaa, vaan lääkäri tekee arvion asiakirjojen perusteella. Hakijat ovat valittaneet myös siitä, etteivät he saa tietää, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Hylkäävän päätöksen perusteluna saattaa olla pelkkä "Ei anna aihetta kannan tarkistukseen". Ratkaisuksi ristiriitaisiin lääkärinlausuntoihin on esitetty suullisten käsittelyjen lisäämistä. Kuitenkin niiden määrä on romahtanut lähes olemattomiin. Kun vuonna 2004 oli 33 suullista käsittelyä, vuonna 2006 niitä oli vain kuusi.

Oikeusturvaa uhkaavat lisäksi vakuutusoikeuden lääkäreiden sidonnaisuudet vakuutusyhtiöihin. Käytännössä useimmat vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärit työskentelevät vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla. Eduskunnan oikeusasiamies otti vuonna 2000 ja oikeuskansleri vuonna 2002 sen kannan, että vakuutuslaitoksen palveluksessa olevia lääkäreitä ei tule valita muutoksenhakulautakuntien jäseniksi.

Vakuutusoikeuden toiminnassa on piirteitä, jotka asettavat kyseenalaiseksi perustuslain 21 §:n, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan toteutumisen, jonka mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi, päätösten perustelujen parantamiseksi ja lääkärijäsenten riippumattomuuden varmistamiseksi niin, että kansalaisten oikeusturva toteutuu?

Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007
Jacob Söderman /sd

- - - -

Monissa vakuutusoikeuteen asti etenevissä valitustapauksissa kyse on oikeuskiistasta koskien tapaturmalain 15§:n mukaisen hoidon saamisesta ja korvattavuudesta.

Tarpeen on hoitava lääkäri todennut, mutta vakuutuslääkäri papereilta katsottuna kiistänyt.

- - - -

Tapaturmalaki:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1948/19480608

15 §
Sairaanhoitoon kuuluu:

1) lääkärin antama tai määräämä tarpeellinen hoito taikka, jollei sellaista hoitoa ole saatavissa, koulutetun sairaanhoitajan antama tai muu tarpeellinen hoito;

2) lääkärin määräämät lääkkeet ynnä tarpeelliset puhdistusaineet ja sidostarpeet;

3) tarpeellisten tekojäsenten ja muiden apuneuvojen hankkiminen omaksi tai käytettäväksi sekä niiden korjaaminen ja uusiminen, milloin se olosuhteisiin katsoen on kohtuullista; sekä

4) harkinnan mukaan opaskoiran antaminen sokean käytettäväksi.

Sairaanhoitona korvataan myös avuttomassa tilassa olevalle vahingoittuneelle erityisessä laitoksessa annettu pysyvä huolto.

Sairaanhoitona korvataan niin ikään siitä aiheutuvat välttämättömät matkakustannukset.

Sairaanhoito korvataan tarpeettomia kustannuksia välttäen vahingoittuneen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta. Korvauksena maksetaan se kustannusten osuus, josta vahingoittunut vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) perusteella.

Tämän ylittävät kustannukset voidaan korvata, jos se on perusteltua ottaen huomioon sairaanhoidon odotusajan olennainen vaikutus tapaturmavamman aiheuttaman työkyvyttömyyden kestoon tai muu erityinen syy.

Vahingoittunut ei ole velvollinen ottamaan vastaan työtapaturman vuoksi tarpeellista hoitoa Suomen ulkopuolella, jollei erityisestä syystä muuta johdu. (21.2.2003/143)

* * * *

Päivitys 20.8.2024

Aiheen tilannekuvaa vuodelta 2007:

keskiviikkona, syyskuuta 19, 2007
Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä Suomessa ei vieläkään toimi?

Siis yksittäisen potilaan ihmisoikeuksien ja oikeusturvan kannalta.

Viime kirjoituksessamme kerroimme erittäin merkittävästä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä, josta ei ole julkisuudessa käyty minkäänlaista keskustelua.

Ei edes ammattiliittojen taholta. Puolueista pukahtamattakaan. Arvoituksellisen arvojohtajan roolin omineesta presidentistämme vihjaisemattakaan. Kaavion muodossa kokonaisuus näyttää tällä hetkellä tältä.

Lue lisää Oikeusturvan ajankuvan blogista:
https://ajankuva.blogspot.com/2007/09/miksi-vakuutuslkrijrjestelm-suomessa-ei.html