Suomen kielessä on vasta osa eläinkunnan edustajista päätynyt arkipäivän kielenkäyttöön.
Esimerkkeinä toimivista eläinlajien sanallisista sovelluksista kielenkäytössä; voitaneen ottaa esimerkiksi ketuttaa ja hirvityttää.
Kyseisten sanojen kytkeytymisen historiaa arkipäivän kielenkäyttöön en tunne, mutta voisimmeko rikastuttaa kieltämme fuusiosanoilla globaalisuuden nimissä?
- - - -
Minkälaisia mielleyhtymiä herättäisivät sanalliset esiasteet: booatuttaa ja pässityttää?
Entäs kanituttaa ja teerityttää sekä elefanttituttaa ja hiirityttää?
- - - -
Sitten visuaalisen Suomi - brändin väännökset – jellonatuttaa vai leijonatyttää?
Kas, siinäpä pulma ja verbi tosi julma. Miau ja räyh.
Tapahtui eilen täydessä kympin ratikassa heti kello 10 jälkeen.
Itse löysin hyvän kiinnipito- ja seisomapaikan keskikohdan tangon vierestä.
Poikkeuksellisen paljon vanhuspaikoille oikeutettuja joutui seisomaan kävelykeppien kera käytävällä, jolloin vanhempi mieshenkilö huikkasi kovaan ääneen:
"Hyvä rouva, sanokaa vain rohkeasti niille raskaana oleville miehille, että tarvitsette kipeästi istumapaikkaa."
Eipä ollut sanoilla tällä kertaa mitään vaikutusta. Ratikka jatkoi matkaansa. Satoi ja oli harmaata. Kaikki katsoivat tiukasti hiukan vaivaantuneina omiin kiintopisteisiinsä.
Toivon myös, että keskustelu Tehy - sopimuksen sisällöstä ja korotusprosenttien laskutavoista jatkuu.
Mielestäni tietty terveydenhoitoalan ammattiliitojen hajaannus tullee vielä puhuttamaan ja mutkistamaan ammattialan asioiden hoitamista jatkossa. Keinotekoisten liittorajojen takia.
Kateus ja valtataistelu, kun ovat Suomenkin yhteiskuntarakenteen myrkyllisimpiä polttoaineita.
Kauniit sanat - tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ovat nyt Suomessa kautta aikojen kovimman käytännön testin edessä.
- - - -
Uutistietojen mukaan valtiolta ei tipu kunnille lisärahaa, vaan tuottavuutta?
Taloudelliset mittarit ovat toki tärkeitä, mutta vain yksi osa kokonaisuutta. Riittääkö jatkossa, että potilaat hoidetaan excel - lukujen valossa keskimääräisen tuottavasti?
Mielenkiintoista on seurata, miten kasvavaan terveydenhuollon kysyntään vastataan pienenevällä henkilöstömäärällä?
Minkälainen on nykytilanne esimerkiksi sairaanhoitajien työssä jaksamisen suhteen?
- - - -
Lamavuosien aikaan Suomessa opittiin alibudjetoimaa henkilöresursseja, niin että siitä on tullut jo vakiintunut normaalikäytäntö.
Tämä seuraava mielipidekirjoitus kiinnitti elokuussa huomioni. Varsinkin, kun siihen ei tullut yhtään vastausta. Eli minun mitta-asteikossani se kertoo ongelman olevan todellinen, mutta sille ei ole tarkoituskaan tehdä mitään.
Sairastunut sairaahoitaja ja ammattiliiton/työnantajan tuki
Mitä tällä edellisellä on tekemistä tuoreen Tehy-sopimuksen kanssa?
Paljonkin.
Sillä, koska kuntien menot palkankorotusten myötä kasvavat, niin viimeistään nyt kuntapäättäjien pitäisi ruveta pitämään tiukasti huolta siitä, että eläkkeelle kuuluvat ja kuntoutusta tarvitsevat pääsevät sinne viivytyksettä.
Tuo itseäni järkyttänyt mielipidekirjoitus voidaan pukea seuraavan kaavion mukaiseksi.
Tällöin hylkäävän päätöksen asianmukaisesta eläkkeestä ja tarpeellisesta kuntoutuksesta saanut valuu hitaan syöksykierteen jälkeen kunnan elätettäväksi.
Hitaan syöksykierteen malli
Ilman kuntapäättäjien tiukkaa puuttumista lakisääteisessä vakuutusturvassa tiedossa oleviin epäkohtiin, päättäjät polttavat itse erittäin herkästi palavaa yhteiskunnallista sytytyslankaa koko ajan lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi.
Sanokaa mun sanoneen.
* * * *
Päivitys 20.8.2024
Jokohan ongelmista ja asioista aletaan uskaltaa Suomessakin puhumaan niiden oikeilla nimillä?
Hitaan syöksykierteen – malli
- Julkaistu: 16 toukokuun, 2014 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
Perustuslain mukaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan takaavan ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin sijasta Suomessa on, lakisääteisten vakuutusjärjestelmien piirissä, edelleen laajamittaisesti käytössä ”Hitaan syöksykierteen” – malli. Josta oheinen tuore kuvakooste.
Mitä kaikkea tapahtukaan parhaillaan vallankäytön kulisseissa?
- - - - -
Katso Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen haastattelu
xxx
Katso: Töistä kieltäytyvä sairaanhoitaja voi saada syytteen hoidon laiminlyönnistä.
xxx
- - - - -
- Videoiden lataantuminen kestää aina hetkisen -
(Valitettavasti Maikkari poistanut uutisvideot suorasaannista. Eikä niitä löydy myöskään heidän arkistoistaan)
- - - - -
Mikäli nyt vireillä olevat lakimuutokset toteutuvat, niin toivotaan, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimissä vakuutuslääkärien vastuukysymykset potilasturvallisuuden laiminlyönneistä otetaan myös samalla nopeudella hallituksen ja eduskunnan käsittelyyn.
- - - - -
Kuten aiemmin jo kirjoitin.
Kysymys ei ole noissa vakuutusyhtiöiden hylkäävissä päätöksissä ihmishengissä mitattuna mistään pienestä määrästä.
Vakuutuslääkärit aiheuttavat vuosittain yli 200 kipupotilaan kuoleman, joko suoranaisesti tai välillisesti (Ajankohtaisohjelma A-piste 11.10.2004 Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?).
Noissa erittäin murheellisissa tapauksissa ketään päättäjää eivät ole potilasturvallisuusasiat paljoa kiinnostaneet.
- - - - -
Vaan, jos Euroopan Unionin ja eduskunnan entinen oikeusasiamies on tehnyt seuraavanlaisen kirjallisen kysymyksen hallitukselle, niin toivotaan, että tällä käynnissä Tehy-myrskyllä on muitakin suomalaisen yhteiskunnan mätäpaiseita poksautteleva vaikutus.
- - - - -
KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2007 vp
Tarkistamaton versio 1.1 KK 440/2007 vp - Jacob Söderman /sd
Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa
Eduskunnan puhemiehelle,
Vakuutusoikeuden toimintaa on viime vuosina kritisoitu oikeusturvan heikosta toteutumisesta. Kansalaisten kannalta suurimmat ongelmat ovat käsittelyaikojen pituus, puutteelliset perustelut sekä lääketieteellisen arvioinnin puolueettomuus ja avoimuus.
Eduskunnan oikeusasiamies on jo useiden vuosien ajan kiinnittänyt huomiota käsittelyaikojen pituuteen. Vuonna 2006 muutoksenhakija joutui odottamaan ratkaisua keskimäärin 14,5 kuukautta, kun käsittelyaika vuonna 2004 oli 13,1 kuukautta. Tietooni on tullut myös tapaus, jossa henkilö on joutunut odottamaan vakuutusoikeuden päätöstä yli viisi vuotta hakemuksen jättämisestä. Vuonna 2004 tehdyistä päätöksistä 44 % lähetettiin alle vuoden sisällä vireilletulopäivästä, mutta vuonna 2006 enää 24 %. Oikeusasiamiehen mukaan tätä on pidettävä yhtenä suurimmista oikeusturvaongelmista sosiaalivakuutuksen alueella.
Lääketieteellisen toiminnan avoimuuteen on kiinnittänyt huomiota oikeusturvan toteutumista oikeusministeriölle vuonna 2003 selvittänyt tutkija Maija Sakslin. Hänen mukaansa on ongelmallista, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveyttään arvioiva lääkäri eivät useimmiten tapaa, vaan lääkäri tekee arvion asiakirjojen perusteella. Hakijat ovat valittaneet myös siitä, etteivät he saa tietää, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Hylkäävän päätöksen perusteluna saattaa olla pelkkä "Ei anna aihetta kannan tarkistukseen". Ratkaisuksi ristiriitaisiin lääkärinlausuntoihin on esitetty suullisten käsittelyjen lisäämistä. Kuitenkin niiden määrä on romahtanut lähes olemattomiin. Kun vuonna 2004 oli 33 suullista käsittelyä, vuonna 2006 niitä oli vain kuusi.
Oikeusturvaa uhkaavat lisäksi vakuutusoikeuden lääkäreiden sidonnaisuudet vakuutusyhtiöihin. Käytännössä useimmat vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärit työskentelevät vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla. Eduskunnan oikeusasiamies otti vuonna 2000 ja oikeuskansleri vuonna 2002 sen kannan, että vakuutuslaitoksen palveluksessa olevia lääkäreitä ei tule valita muutoksenhakulautakuntien jäseniksi.
Vakuutusoikeuden toiminnassa on piirteitä, jotka asettavat kyseenalaiseksi perustuslain 21 §:n, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan toteutumisen, jonka mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi, päätösten perustelujen parantamiseksi ja lääkärijäsenten riippumattomuuden varmistamiseksi niin, että kansalaisten oikeusturva toteutuu?
Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007
Jacob Söderman /sd
- - - -
Monissa vakuutusoikeuteen asti etenevissä valitustapauksissa kyse on oikeuskiistasta koskien tapaturmalain 15§:n mukaisen hoidon saamisesta ja korvattavuudesta.
Tarpeen on hoitava lääkäri todennut, mutta vakuutuslääkäri papereilta katsottuna kiistänyt.
1) lääkärin antama tai määräämä tarpeellinen hoito taikka, jollei sellaista hoitoa ole saatavissa, koulutetun sairaanhoitajan antama tai muu tarpeellinen hoito;
2) lääkärin määräämät lääkkeet ynnä tarpeelliset puhdistusaineet ja sidostarpeet;
3) tarpeellisten tekojäsenten ja muiden apuneuvojen hankkiminen omaksi tai käytettäväksi sekä niiden korjaaminen ja uusiminen, milloin se olosuhteisiin katsoen on kohtuullista; sekä
4) harkinnan mukaan opaskoiran antaminen sokean käytettäväksi.
Sairaanhoitona korvataan myös avuttomassa tilassa olevalle vahingoittuneelle erityisessä laitoksessa annettu pysyvä huolto.
Sairaanhoitona korvataan niin ikään siitä aiheutuvat välttämättömät matkakustannukset.
Sairaanhoito korvataan tarpeettomia kustannuksia välttäen vahingoittuneen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta. Korvauksena maksetaan se kustannusten osuus, josta vahingoittunut vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) perusteella.
Tämän ylittävät kustannukset voidaan korvata, jos se on perusteltua ottaen huomioon sairaanhoidon odotusajan olennainen vaikutus tapaturmavamman aiheuttaman työkyvyttömyyden kestoon tai muu erityinen syy.
Vahingoittunut ei ole velvollinen ottamaan vastaan työtapaturman vuoksi tarpeellista hoitoa Suomen ulkopuolella, jollei erityisestä syystä muuta johdu. (21.2.2003/143)
* * * *
Päivitys 20.8.2024
Aiheen tilannekuvaa vuodelta 2007:
keskiviikkona, syyskuuta 19, 2007 Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä Suomessa ei vieläkään toimi?
Siis yksittäisen potilaan ihmisoikeuksien ja oikeusturvan kannalta.
Viime kirjoituksessamme kerroimme erittäin merkittävästä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä, josta ei ole julkisuudessa käyty minkäänlaista keskustelua.
Ei edes ammattiliittojen taholta. Puolueista pukahtamattakaan. Arvoituksellisen arvojohtajan roolin omineesta presidentistämme vihjaisemattakaan. Kaavion muodossa kokonaisuus näyttää tällä hetkellä tältä.
Toteutuessaan sairaanhoitajien lakko saattaa tietenkin aiheuttaa pahimmillaan potilaiden kuolemia. Siitä ovat tiedotusvälineet maalailleet värikkäitä näkymiä jo muutaman viikon ajan. Vertakin on näkynyt jopa Hesarin kuvissa.
Mielenkiintoista olisi nyt tasapuolisuuden nimissä viimeinkin tietää, kuinka paljon potilaita menehtyi lääkärien edellisessä lakossa? Kuinka monta kuolemista oli lakon aiheuttamia?
Tilastot löytyvät varmasti solidaarisuuden nimissä Suomen lääkäriliitolta Tehylle jakeluun pikaisesti.
Tiedotusvälineistä saadaan toivottavasti myös seurata kuinka valmiita lääkärit ovat joustamaan ja tekemään ilman erillistä korvausta myös hiukan sairaanhoitajille kuuluvia tehtäviä.
Sairaalamaailmassahan on käsittääkseni vallalla edelleen hyvin hierarkkinen henkilöstöjärjestelmä, joka muuttunee ajan myötä pikku hiljaa tai sitten tämän lakon toteutuessa kertarysäyksellä.
- - - -
Tiedotusvälineissä kerrottiin eilen, että presidentti Tarja Halonen aikoo palata Suomeen perjantaiksi vahvistaakseen Tehy-lain.
Ylen uutisten mukaan Halosen New Yorkin matka perutaan, jotta Tehy-lain voimaantulo ei jää ainakaan presidentin poissaolosta kiinni! Tosi SiCKOA.
Muun muassa entisenä SAK:n lakimiehenä varsin yllättävä takinkääntö kansalaisten ja yhden ammattiryhmän perusoikeuksien pikaisen rajoittamisen puolesta. Ihmisoikeuksien ja oikeusturvan puolustamisesta puhumattakaan.
Näin voi mielestäni toimia vain arvojohtaja, joka menettää viimeistään nyt arvostuksen rippeet omissa silmissäni. Vieläpä pelkästään naisvaltaiseen alaan kohdistuvalla lailla.
Toivottavasti Fortumin miehille säädetään vastaavan tyyppinen laki ennen kovien pakkasten alkua. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä monopolialalla keksitään…
- - - -
Mielenkiintoinen valttikortti sairaanhoitajille pakkolaista irtaantumiseen, saattaa avautua TEO:n ylläpitämän TERHIKKI -rekisteristä poistamisen kautta.
Kirjallisen hakemuksen perusteella ammatinharjoittamisoikeuden poistaminen esimerkiksi sairaanhoitajalta tarkoittaisi sitä, että kyseistä henkilöä ei voisi enää lailla pakottaa hoitotöihin, koska kyseisellä henkilöllä ei olisi enää oikeutta toimia sairaanhoitajana.
Vaan eiköhän siellä ole jo viekkaat myyrät romahduttamassa tämänkin mahdollisuuden.
- - - -
Muuten. Tuosta samasta TEO:n ylläpitämästä TERHIKKI – rekisteristä pitäisi saada jokaisen potilaan halutessaan ennen hoitosuhteen solmimista tieto siitä, että toimiiko uusi hoitava lääkäri myös vakuutusyhtiön palveluksessa.
"Vakuutusyhtiölääkärin pää- ja sivutoimet"
Suurimpana riskinä tuossa kaksoisroolissa toimimisessa on se, että hoitava/vakuutuslääkäri-roolissa toimija jättää lausunnossaan mainitsematta sellaisia potilaan terveydentilaan liittyviä asioita, jotka aiheuttavat vakuutusyhtiössä potilaalle hylkäävän päätöksen korvauksista, hoidosta ja kuntoutuksesta.
- - - -
Kysymys ei ole noissa vakuutusyhtiöiden hylkäävissä päätöksissä ihmishengissä mitattuna mistään pienestä määrästä.
Vakuutuslääkärit aiheuttavat vuosittain yli 200 kipupotilaan kuoleman, joko suoranaisesti tai välillisesti (Ajankohtaisohjelma A-piste 11.10.2004 Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?).
Noissa erittäin murheellisissa tapauksissa ketään päättäjää eivät ole potilasturvallisuusasiat paljoa kiinnostaneet.
Lisäksi miinussaldoihin tulevat avioerot, perheiden rikkoontumiset ja potilaiden velkaloukut toimeentulon romahdettua pysyvän sairauden, tapaturman, liikenne-, potilas- tai lääkevahingon takia.
- - - -
Ai, että mitäkö presidentti Halosella on tuon vakuutuslääkärijärjestelmän kanssa tekemistä.
Paljonkin.
- - - -
Tämän päivän Hesarissa presidentti Halonen toteaa periaatteistaan lainsäädäntötyössä seuraavaa:
”Halonen antoi viime viikolla potilasturvalakiin lausuntonsa. Siinä presidentti muun muassa muistutti, että lain tulee olla linjassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.”
"Olen sellainen pinttynyt juridiikan kanssa, ja silloin kun jotain lakia tehdään, ja se on poikkeava, niin totta kai sitä toivoo, että se voitaisiin tehdä oloissa, jossa siitä käytäisiin laaja keskustelu ja sitten tehtäisiin päätöksiä, mutta aina se vaan ei ole mahdollista."
Lisätietoa täysin presidentti Halosen päinvastaisesta toiminnasta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja mikä tyrmistyttävintä - Suomen perustuslain suhteen, löytyy esimerkiksi osoitteissa:
Kaaviomuodossa kokonaisuus näyttää yksittäisen potilaan kannalta tältä:
Vakuutusalan menestyksen HE-kaava
- - - -
Kaikille terveydenhoidon ammattilaisille voimalliset virtuaalihalit ja uskoa oman asian puolesta.
Taistelu ei tule olemaan helppo, mutta nyt otetaan päättäjistämme todellista mittaa.
Samalla nähdään minkälaisiin törkykeinoihin kuntatyönantajat, poliittiset päättäjät ja Suomen valtio (nehän ovat periaatteessa vain samojen avainhenkilöiden sekoitus) ovat lakon murtamisen ja perusoikeuksien polkemisen puolesta valmiita menemään.
Suomalaisen terveydenhoidon SiCKOttaminen tällä tavoin on mielestäni sairasta touhua.
Muistakaa hyvät terveydenhoidon ammattilaiset, jos voimia riittää, niin aina voi ottaa yhteyttä suoraan, esimerkiksi Michael Moore – nimiseen toimijaan.
Kielimuurit rohkeasti ylittäen muukin maailma alkaa kiinnostua Suomesta ihan eri malliin kuin aiemmin.
Tosiasioiden tunnustaminen alkaa jääräpäiden Suomessa vain ulkopuolisten ja puolueettomien tarkkailijoiden puututtua asiaan.
* * * *
Päivitys 20.8.2024
Mistä tuossa kaikessa edellä kerrotussa on kysymys?
Korporatismista 2020-luvulla – osa 4
- Julkaistu: 15 maaliskuun, 2024 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
Tämä artikkeli on jatkoa ison kuvan katsaukseen suomalaisesta korporatismista. Jota myös korporativismiksi kutsutaan.
”Korporativismi tai korporatismi on yhteiskuntajärjestelmä, jossa lainsäädäntövaltaa käyttävät työnantajaliittojen ja ammattiliittojen muodostamat ammattikunnat eli korporaatiot.
Korporativismissa on kyse eturyhmien vallasta.”
– –
”Nykyaikana hyvinvointivaltioiden yhteiskunnissa on sikäli korporativistisia piirteitä, että voimakkaat liike-elämän järjestöt ja ammattiliitot verkostoituvat ja neuvottelevat valtion kanssa teollisuuden ja sosiaalipolitiikan aloilla.” Lähde: Wikipedia – Korporativismi.
Osastolla on jo pelkkää ruotsia puhuvia mieshoitajia työssä. Lisäksi tumman iho- ja hiusvärityksen omaavia naishoitajia, joiden ilmansuunnaksi veikataan Filippiinejä.
Muutenkin hoidon antamisessa potilaille on siirrytty italialaiseen tyyliin hoitaa asioita. Kestää, kestää, kestää. Ei pääse vessaan, saati sitten pesulle. Omatoimisuus tai alle laskeminen ovat valttia.
Kielimuuriakin on potilashoidossa vaikea murtaa, jos yhteinen puhuttu kieli puuttuu kokonaan.
Joten kovat taitavat olla jo piipussa. Molemmilla kiistan osapuolilla.
- - - -
Ulkomailla paljon asunut tuttavani kertoi, että Ruotsissa oli 70-80 luvuilla ja hänen tietojensa mukaan on varmaan vieläkin hyvin samantapainen järjestelmä.
Siellä oli sairaala-apulaisina turkkilaisia miehiä jotka kieltäytyivät uskontoonsa vedoten ottamaan käskyjä naispuolisilta sairaanhoitajilta!
Se oli aikamoinen soppa ja Suomi matkii Ruotsia niin kuin aina.
- - - -
Annan tukeni hoitajien joukkoirtisanoutumiselle, koska he ja lukuisat muut ovat palkkansa ansainneet. Muutenkin kuin ainaisten puheitten tasolla.
Jorma Ollila osui puheissaan oikeaan, että yhtenä suurimpana syynä tähän tilanteeseen ajautumisessa on se, että taloudellisiin kriisitilanteisiin sopiva keskitetty palkkaratkaisumalli on pitkälti syypää tilanteeseen. Vastuunkantajia tilanteeseen on turha etsiä, koska niitä ei Suomesta koskaan löydy.
Sovittelulautakunnan puheenjohtajalla arkkiatri Risto Pelkosellakin taitaa olla muhkeanlainen ketunhäntien tuppo kainalossaan.
Toivottavasti sairaanhoitajat ovat hänen taustastaan tietoisia.
- - - -
Lähde: MOT 8.2.1999
Lääkärien ammattikunnan vanhin, arkkiatri vahtii nimenomaan lääkärietiikkaa ja pohtii moraalikysymyksiä. Tarvitsemme siis juuri hänen haastattelunsa. Puhelinnumero löytyy helposti, mutta lääkärimatrikkeli pysäyttää:
Pelkonen Risto, arkkiatri, professori, Jälleenvakuutusyhtiö Varman ylilääkäri vuosina 72-96.
Ammattiliittojen merkitys korostuu jatkossa mielestäni entisestään.
Nythän ne joutuvat ihan oikeasti seuraamaan ja ymmärtämään muuttuvan maailman tilanteita entistä nopeammissa sykleissä. Eikä kolmikannan rakastamiin pitkäkestoisiin talvisiin kelohonkamökkiseminaareihin ja kesäisiin golf-kierroksiin ole enää paluuta.
Pelkästään isoja teollisuuden ammattiliittoja hyödyttävään kartellimaiseen sopimiseen ei ole enää mahdollisuuksia. Vaikka ne takuuvarmasti omasta siivustaan jatkossakin pitävät huolensa.
- - - -
Se mikä tässä Suomi-kuviossa on jo itseäni pitkään ihmetyttänyt on se ulkomaisten investointien vähyys Suomeen päin.
Ihmeelliseltä tuntuu, että ”puupulan” takia tehtaita lopetetaan Suomesta. Ainakin lintuperspektiivistä katsottuna.
Kaiken lisäksi olemme jo vuosien ajan olleet yksi maapallon kilpailukykyisimmistä maista. Ainakin paperilla tehtyjen tutkimusten mukaan.
Eikä meillä ole paperilla tehtyjen tutkimusten mukaan korruptiota eikä muita kansainvälisiä paheita.
Tosin onhan meillä työelämän sopimusjärjestelmässä korporativismiin perustuvaa kolmikantaa ja lakisääteisissä vakuutuksissa nelikantaa. Se vain ihmetyttää, että miksi niihin perustuvia toimintamalleja ei ole onnistuttu ”myymään” laajemmin esimerkiksi Euroopan Unionin maihin?
- - - -
Silloin kun on Suomessa on tarve supistaa yksilön tai tietyn ammattiryhmän perusoikeuksia, niin lainsäädäntötoiminta on tarvittaessa uskomattoman nopeaa. Viikossa saadaan jo selvää jälkeä. Tarvittaessa jopa pidennetyssä viikonlopussakin.
Sitten kun pitäisi toimia toisin päin, niin 10 vuotta on vasta lämmittelyaika.
Työryhmää, komiteaa, selvitysmiestä pukkaa peliin niin, että lopulta epäkohtien korjaaminen hautautuu lakiviidakkoon, josta eivät edes Tarzan ja Mustanaamio pystyisi selviytymään järjissään ihmisten ilmoille.
Kelakin tunnusti asian Sosiaalivakuutus-lehdessään 5/2006. Vaan epäkohdat korjaavia toimenpiteitä ei ole vakuutuslääkärijärjestelmän suhteen vieläkään aloitettu.
Stasin viimeinen ulkomaantiedustelun päällikkö Werner Grossmann ja Tiitisen lista.
Työturvallisuusrikosten tekijät eivät jää kiinni.
Aivovammapotilas Jarmo Niinikoski heittopussina.
* * * * *
Ellei sitten Jokelan järkyttävien kouluampumatapahtumien takia tule ohjelmamuutoksia illan aikatauluihin.
* * * *
Päivitys 20.8.2024
Kiitos tästä vinkin antaneelle henkilölle.
Liian vaikea hoidettavaksi
Maija Aalto HS
27.12.2020 2:00 | Päivitetty 27.12.2020 15:58
Ennen Eteläranta 10:n käytäviltä usein tavattu Jarmo Niinikoski joutui aivoinfarktin jälkeen kokemaan, miten ostopalvelut sopivat vaikeasti vammaisille.
