Rapsakkata

Lyhyitä ja nopeita. Väliin vähän pitempiäkin. Elämän eri alueilta.

Henkilökohtaiset selvitysmiehet

Kelan Sosiaalivakuutus-lehden 5/2006 pääkirjoitukseen "Henkilökohtainen selvitysmies" on hyvä tehdä sellainen lisäys, että pitkäaikaisen sairauden tai vamman jälkitilan kohteeksi joutunut potilas/vakuutettu tarvitsee hengissä selviytyäkseen henkilökohtaisia selvitysmiehiä kaksi.
Juridiikkaan ja lääketieteeseen perehtyneet selvitysmiehet.

Ilman mitään kytköksiä vakuutusalan organisaatioihin.

Muita netistä löytämiäni vakuutusoikeuteen kulminoituvaa "toimialaa" käsitteleviä blogeja ovat esimerkiksi:
https://tukipiste.blogspot.com/
https://ajankuva.blogspot.com/

Toivotaan, että sana leviää....

* * * *

Päivitys 20.8.2024
Tämä kohta seuraava ja toimiva ratkaisuehdotus on tyrmätty päättäjiemme ja vakuutusalan toimesta useaan kertaan. Yhtenä perusteena on viidakkoradion tietojen mukaan ollut se, etteivät kenenkään rahat riittäisi, jos kaikille sairastuneille ja vammautuneille myönnettäisiin ne korvaukset, jotka heille ensisijaisesti kuuluvat!

Saattaen vaihdettava – toimintamalli
- Julkaistu: 10 toukokuun, 2014 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Lakisääteisten vakuutusten alueella on ollut käytettävissään, jo vuosien ajan ratkaisumalli, jonka avulla voitaisiin taata kaikille pysyvästi, esimerkiksi työssään vammautuneille ja sairastuneille, perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen. Saattaen vaihdettava – toimintamalli ensin kaaviona ja sitten selventävin tekstiselostein. On ollut myös sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon vakuutuslääkärijärjestelmän avoimuutta pohtineen työryhmän käytettävissä (STM091:00/2012) kuin myös tapaturma-ja ammattitautilain uudistamisesta annetussa lausunnossa (STM114:00/2009).

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2014/05/10/saattaen-vaihdettava-toimintamalli-2/


Vakuutuslääkärijärjestelmästä

Ex-jääkiekkoilija Markus Helasen aivovammatapauksen kautta esiin nousseet vakuutuslääkärijärjestelmään liittyvät epäkohdat koskettavat myös kaikkia työelämän lakisääteisen vakuutusturvan piiriin kuuluvia.

Aihepiiristä olisi hyvä kaikkien työelämässä olevien hyvä tietää.

Toivottavasti Yle uusii seuraavat ohjelmat pikaisesti tai tuo ne katsottaviksi Ylen Areenan kautta.

Aivovamma - arpajaiset 15.11.2004
Toim. Kati Juurus

Joka vuosi yli 15.000 suomalaista kolauttaa päänsä niin pahasti, että seurauksena on aivovamma. Joillekin vamma jättää työkykyä ja arkea haittaavat oireet, vaikkei aivoihin välttämättä jäisikään selvää röntgenkuvissa näkyvää jälkeä.
Illan MOT esittelee kolme aivovammapotilasta, jotka ovat vuosia riidelleet vakuutusyhtiöiden kanssa oireidensa syy-yhteydestä onnettomuuteen tai pahoinpitelyyn. Hoitavien lääkäreiden mielestä aivovammadiagnoosi on kaikkien kohdalla selvä, mutta vakuutuslääkärit ovat olleet toista mieltä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on jokaisen kohdalla valinnut vakuutusyhtiöiden linjan.

TEOn aivovammanäkemykset kuohuttavat jo neurologian asiantuntijoita.

MOT-dokumentissa tutustutaan mm. Hilkka Kartimo-Heikkaan, entiseen Mannerheimin lastensuojeluliiton psykologiin. Kartimo-Heikka ajoi työmatkalla kolarin kahdeksan vuotta sitten. Työkyky meni ja oireet diagnosoitiin aivovamman jälkitilasta johtuviksi. Kartimo-Heikalla on vaikeuksia lukemisen, puhumisen ja arjessa selviytymisen kanssa. TEOn käyttämä asiantuntijalääkäri kuitenkin katsoo, että oireet johtuvat persoonallisuudesta ja elämäntilanteesta.

Ohjelmassa TEO:n aivovammatulkinta asettuu erikoiseen valoon: miksi ylintä lääketieteellistä arvovaltaa edustava TEO on eri mieltä kuin ammattilaiset? Miten sen käyttämä neurologi voi tehdä psykiatrisia diagnooseja asiapapereiden pohjalta?

https://vintti.yle.fi/yle.fi/mot/sivut/Content848AC.html
Linkki luettu 19.8.2024

Vakuutuslääketiede - lääkärietiikan aivotärähdys? MOT 08.02.1999
https://yle.fi/aihe/artikkeli/1999/02/08/vakuutuslaaketiede-laakarietiikan-aivotarahdys-kasikirjoitus
Linkki luettu ja korjattu 19.8.2024

Pahimmillaan potilasta/vakuutettua voidaan roikuttaa löysässä hirressä 10-20 vuotta, koska lakisääteisten vakuutusten lainsäädäntöön on jätetty potilaan/vakuutetun oikeusturvan kannalta isoja aukkoja.

Ellei sitten nk. pikainen hiippakunnan vaihto osu potilaan/vakuutetun kohdalle ennenaikaisesti.

* * * *

Päivitys 19.8.2024

Vakuutuslääkärijärjestelmään liittyvien "ongelmien" ratkominen jatkuu myös 2020-luvulla. Tiedotusvälineiden hiljaisuus aiheen ympärillä jatkuu.

Vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisen neuvottelukunta 2021-2024
Julkaistu: 19 kesäkuun, 2024 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Teimme tänään tietopyynnön sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon. Se koskee tätä, perhe- ja palveluministeri Krista Kiurun/sd. 3.5.2021 tekemällä asettamispäätöksellä käynnistynyttä vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisen neuvottelukuntaa. Sen toiminta-aika loppui 30.4.2024.

- -

Kesä on tietopyyntöjen laatimisen ja lähettämisen parasta aikaa. Joten toivottavasti artikkelimme saavuttaa myös nuoremmat sukupolvet, koska suomalaisten höplästä veto näissä asioissa jatkuu.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2024/06/19/vakuutuslaakaritoiminnan-kehittamisen-neuvottelukunta-2021-2024/



Virran kulutuksesta, vaaksan verran

Virran kulutuksen ongelmaa ei ole mobiileissa laitteissa pystytty toistaiseksi ratkaisemaan.

Ongelman kokoluokasta kertoi mielestäni viikolla uutinen siitä, että yksi kekseliäs suomalainen akun kehittelijä oli kasannut uuden mullistavan akkuinnovaation ympärille ainakin tuottoisan rahoitusbusineksen. Itselleen.

Mitä useampia ominaisuuksia mobiilivempaimessa on ja jos niitä vielä aktiivisesti pomppien hyödykseen käyttää, niin akku kuluu loppuun nopeasti. Tosin ei tule äitiä ikävä, mutta laturinjohtoa ja latauspaikkaa siitäkin edestä.

Tässä nykyakkujen kestossa on jo hiukkasen yhtymäkohtia nykyihmisen eloon. Mitä useammassa jutussa sauhuaa huomaamattaan tai tietoisesti mukana, niin sitten saattaa yllättäen iskeä sisäisen virran puute.

Pahimmillaan pitkäkestoinen masennus, joka ei todellakaan ole leikin asia.


Marrashaikunen  1

Keli on tummuneen hopean harmaa;
Suomen väestö vanhenee se on väjäämättä varmaa.

Löytyykö meiltä enää poliittisia päättäjiä,
jotka huokuvat olemuksestaan positiivista karmaa.

Kuin arvostetun Monosen hautaustoimiston työntekijät;
vaeltavat vakavailmeiset poliitikkomme sysimustissaan.

Toisaalta kaikilta jalustalle haluavilta loppuvat tätä menoa fanit,
jos emme kansakuntana lisäänny kuin helsinkiläiset kaupunkikanit.


473 grammaa asiakasomistajuutta ja muovikääre

Kyllä sitä tuntee itsensä pieneksi, kun ei voi vaikuttaa erilaisten bonuskorttien väkisin mukanaan tuomaan ja postin avulla kotia kannettavaan mainospaperipalettiin.

Tulinpa nyt sitten punninneeksi viimeisimmän äss - ryhmän kuukausituotoksen.

Painoa paketille kertyi 473 grammaa. Vuodessa siis 5,676 kilogrammaa.

Jos samanlaisia pienten lemmikkieläinten säikäyttäjiä pudotellaan postiluukusta vuodelle 1 000 000 asiakasomistajaosoitteeseen, niin silloinhan 5 676 000 000 kilogrammaa paperia menee aika lailla hukkaan. Väriaineista puhumattakaan.

Voisikohan esimerkiksi S-ryhmän bonusmaailman saada toimimaan sillä tavalla ympäristöystävällisemmin, että minä asiakasomistajana haluankin vapaaehtoisesti katsoa tuon vastaavan tiedon vain netistä? Toki ilman mitään sitoumuksia käydä niillä sivuilla.

Muista bonusmaailmoista puhumattakaan.


Maalivahdin täystyrmäys

Tutustuin saamani vinkin perusteella tapaturmatapaukseen, jonka perusteella tuntuu, että politiikkojen piirissä tunnetun omantunnon ohitusleikkauksesta on siirrytty jo omantunnon poistoleikkauksiin.

Ainakin lakisääteistä vakuutusturvaa ulkoistetulla toimintamallilla hoitavien yksityisten vakuutusyhtiöiden lakimiesten ja vakuutuslääkäreiden taholla.

Suomen lääkäriliitto kouluttaa ja hallinnoi hyvin erikoista vakuutuslääkärijärjestelmää sekä pitää näköjään vakuutuslääketieteen nimistä kyykäärmettä logonsa sauvassa.

Vakuutuslääketieteen erityispätevyys ja
Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä
https://www.laakariliitto.fi/palvelut/koulutukset/erityispatevyydet/

Yksi erittäin iso ongelma oikeusturvan kannalta on sellainen, että potilas ei voi tietää eikä etukäteen varmistaa sitä, että toimiiko hänen valitsemansa hoitava lääkäri myös sivutoimisesti vakuutuslääkärinä.

- - - -

Entisen Pelicans maalivahdin Markus Helasen tapaus on nostattanut viidakkoradion tietojen mukaan melkoisen myrskyn urheilijapiireissä.

Nelosen uutisvideo 23.10.07 ja kommentteja:
xxxx

- - - -

Hanki käsiisi, jos suinkin mahdollista ja aihepiiri kiinnostaa, 23.10.2007 ilmestynyt IS Veikkaaja numero 43.

Siinä on yhteensä 7 sivua aiheesta, joka koskee ammattiurheilijan vakuutusturvaa pysyvä vaikutteisen tapaturman sattuessa kohdalle.

Suurimmalla IS Veikkaajassa on käsitelty vuonna 2005 aivovamman saaneen Markus Helisen kohtaloa. Toivottavasti IS Veikkaaja seuraa hänen tapauksensa vaiheet loppuun asti.

Helisen kohtaamat ongelmat ovat mielestäni 1:1 ”normaalin” pysyvän työtapaturman tai ammattitaudin jälkitilojen kanssa. Eli vamman jälkitila = pysyvä sairaus.

Tosin Helisen tapauksessa syy-yhteyttä vammaan ei voida videon ansiosta kiistää, mutta härskisti voidaan kiistää pysyvän vamman aiheuttama vaikutus toiminta- ja työkykyyn.

- - - -

Pääministeriinkin vedottiin kiekkotragediassa
http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=1448204
25.10.2007 09:03

- - - - - - - - - - - - -

Asiasta on näköjään myös käynnissä IS - keskustelu osoitteessa:
http://www.iltasanomat.fi/keskustelut/thread.jspa?threadID=1050


Kansa kysyy ja presidentti vastaa

Demokratiaa toimivimmillaan.

Varsinkin, jos tällaisia presidentin kyselytunteja olisi kuukausittain.

Lisäksi olisi orastavan avoimuuden aikakauden signaalina hyvä julkistaa internetissä kaikki ne kysymykset, jotka eivät erinäisistä syistä mahtuneet tällä(kään) kertaan vastattavien joukkoon.

Sama menetelmä olisi hyvä sanomalehtien hylättyjen mielipide-/yleisönosasto kirjoitusten julkaisemiselle internetissä. Koska netissä tekstitila ei pääse tietojeni mukaan ainakaan kovin helposti loppumaan.

Vaan luikauttakaapa kysymyksenne presidentille menemään ja laittakaa tietoa tästä kyselymahdollisuudesta viestiä omalle verkostollenne.

- - - -

Tasavallan presidentin kyselytunti - kysymyksiä toivotaan 22.10. mennessä : Suora lähetys

Maanantaina 29.10.2007 klo 17.30 - 18.30

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on suorassa radiolähetyksessä YLE Radio 1:ssä kuuntelijoiden tentattavana maanantaina 29.10. klo 17.30 - 18.30. Kyselytunti on lähetetty joka syksy vuodesta 2000 alkaen.

Edellisvuosien tapaan kuuntelijoita pyydetään lähettämään kysymykset etukäteen. Näin pyritään toisaalta mittamaan, mitkä asiat kiinnostavat ja toisaalta varmistamaan, että ohjelmaan saadaan monipuolisia aiheita.

Toimitus valitsee kuuntelijoiden etukäteen lähettämistä kysymyksistä ne, jotka lähettäjät itse esittävät puhelimessa presidentille.

Presidentti vastaa ja keskustelee kysymysten lähettäjien kanssa suorassa lähetyksessä, jossa kysyjät voivat halutessaan esittää myös jatkokysymyksiä.

Presidentille on etukäteen kerrottu ohjelmaan tulevien kysymysten aihealueet, mutta muuten lähetys muotoutuu keskustelun mukaan.

Kysymykset pyydetään lähettämään maanantaihin 22.10. mennessä postiosoitteella:

Tasavallan presidentin kyselytunti, PL 58, 00024 Yleisradio
sähköpostilla suoraan ohjelman toimittajalle: matti.laitinen (at) yle.fi

Kysyjää pyydetään liittämään mukaan yhteystietonsa, jotta häneen voidaan olla tarvittaessa yhteydessä radiolähetyksen aikana.


Petivaatteiden pelmutuksesta

Arkielämässä säväyttävät nautinnot ovat monesti pienestä kiinni.

Varsinkaan, kun päihdyttävät aineet eivät kuulu oman elämän vakiintuneisiin tapoihin.

Mistä kicksit viikonloppuisin?

Esimerkiksi säännöllisesti tapahtuvaa petivaatteiden tuuletusta ja lakanoiden vaihtoa ei mielestäni voita mikään. Ainakaan alkuverryttelynä suihkussa käynnille ja hyvän kirjan lukemiselle.

Raikkaat petivaatteet ja puhtaat lakanat saavat tuoksullaan melkein meitsin nirvanaan. Eikä maksa paljon. Tekemisen vaivan lisäksi.


Lääkäriliitto ei ole ollenkaan huolestunut

Vuosikymmenten ajan lääkäriliitto ei ole ollut huolestunut isoksi kasvaneesta ristiriidasta lääkärin etiikan ja hallinnoimansa vakuutuslääketieteen erityispätevyyden kanssa.

Pitkästä aikaa eduskunnan oikeusasiamies Paunio osoittaa elonmerkkejä. Tiedotusvälineissä hän totesi eilen muun muassa seuraavaa:

”Potilasasiakirjojen merkinnät ovat eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion mielestä usein puutteellisia. Joskus ne puuttuvat kokonaan. Jos asiakirjoista ei selviä, miten potilasta on hoidettu, ei oikeusasiamieskään pysty voi arvioimaan, onko potilas saanut hyvää hoitoa.

Oikeusasiamies on jo useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota puutteellisiin potilasasiakirjamerkintöihin. Nyt hän pyytääkin Terveydenhuollon oikeusturvakeskusta puuttumaan asiaan.”

Eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotto liittyi ensisijaisesti potilasvahinkojen todistamiseen, mutta virheellisillä ja vajavaisilla potilasasiakirjamerkinnöillä annetaan puhtaasti papereilta toimiville vakuutuslääkäreille mahdollisuudet kyykyttää potilasta lisää. Jopa vuosikymmenten ajan.

Potilaan oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on tällä hetkellä myöskin sekin huono puoli, ettei hän voi mistään varmistua siitä ennakkoon, että onko hoitava lääkäri myöskin vakuutuslääkäri. Tällöin kaksoisroolissa toimiva lääkäri saattaa puhua aivan eri asiat vammasta/sairaudesta kuin hän papereille kirjaa. Ongelma on sama yksityisellä ja julkisella puolella.

Ratkaisun avaimet ovat tällekin asialle Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hallussa. Sen hallussa on jo Terhikki - rekisteri, johon voidaan varmasti helposti lisätä potilaille reaaliaikainen käyttömahdollisuus esimerkiksi omilla pankkitunnuksilla:

”Terveydenhuollon ammattihenkilön on terveydenhuollon ammattihenkilölain (559/1994) mukaisesti tullut tehdä ilmoitus itsenäisestä ammatinharjoittamisesta Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, joka on merkinnyt tiedot ylläpitämäänsä Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki).”

Niin kuin EOA Paunion keinovalikoimasta nähdään:

”Nyt hän pyytääkin Terveydenhuollon oikeusturvakeskusta puuttumaan asiaan.”

Ratkaisevaa parannusta saadaan odottaa pitkään. Varsinkin, jos epäkohtien korjaaminen kohdennetaan vielä vakuutuslääkäreihin. Tästäkin on jo merkittävästi näyttöä.

Vakuutuslakimiehiä ollenkaan unohtamatta, koska vakuutuslääketieteessä on aina kysymys juridisten, lääketieteellisten ja taloudellisten etujen ajamisesta palkanmaksajan hyväksi. Siinä yksittäinen potilas on aina heikoilla. Vaikkakin kyse on lakisääteisten eli pakollisten vakuutusten turvasta.

Vakuutuslääkäreillä ei ole käsittääkseni olemassa minkäänlaisia internet-sivuja. Samaten kuin tietojen löytäminen heidän toiminnastaan sekä vakuutuslääketieteestä on Kelan, vahinkovakuutus-, liikennevahinko- ja työeläkeyhtiöiden www - sivuilta on erittäin niukkaa, niukkaa, niukkaa.

Lisää tietoa osoitteissa:

Lääkärin etiikasta Lääkäriliiton sivuilla
https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/

Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä
http://www.laakariliitto.fi/koulutus/erityispatevyydet/vakuutus.html

Suomen vakuutuslakimiesten yhdistys
http://www.vakuutuslakimiehet.fi/

Suomen vakuutuslääkärien yhdistys
https://svly.fi/fi/

- - - -

Tiedoksenne vain. Näiden edellä olevien linkkien suhteen saattaa käydä niin, että ne lakkaavat liikenteen kasvaessa toimimasta.

Joten jos niiltä löytyy Teitä kiinnostavaa tietoa, niin se kannattaa ottaa tässä vaiheessa omalle koneellenne talteen.

* * * *

Päivitys 19.8.2024

Suomen Lääkäriliitto – Ammattijärjestöjen aatelia
- Julkaistu: 3 tammikuun, 2017

Tältä näytti Lääkäriliiton jäsenten välinen asetelma. Melkein 10 vuotta sitten.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2017/01/03/suomen-laakariliitto-ammattijarjestojen-aatelia/