Rapsakkata

Keli on tummuneen hopean harmaa;
Suomen väestö vanhenee se on väjäämättä varmaa.

Löytyykö meiltä enää poliittisia päättäjiä,
jotka huokuvat olemuksestaan positiivista karmaa.

Kuin arvostetun Monosen hautaustoimiston työntekijät;
vaeltavat vakavailmeiset poliitikkomme sysimustissaan.

Toisaalta kaikilta jalustalle haluavilta loppuvat tätä menoa fanit,
jos emme kansakuntana lisäänny kuin helsinkiläiset kaupunkikanit.

Kyllä sitä tuntee itsensä pieneksi, kun ei voi vaikuttaa erilaisten bonuskorttien väkisin mukanaan tuomaan ja postin avulla kotia kannettavaan mainospaperipalettiin.

Tulinpa nyt sitten punninneeksi viimeisimmän äss - ryhmän kuukausituotoksen.

Painoa paketille kertyi 473 grammaa. Vuodessa siis 5,676 kilogrammaa.

Jos samanlaisia pienten lemmikkieläinten säikäyttäjiä pudotellaan postiluukusta vuodelle 1 000 000 asiakasomistajaosoitteeseen, niin silloinhan 5 676 000 000 kilogrammaa paperia menee aika lailla hukkaan. Väriaineista puhumattakaan.

Voisikohan esimerkiksi S-ryhmän bonusmaailman saada toimimaan sillä tavalla ympäristöystävällisemmin, että minä asiakasomistajana haluankin vapaaehtoisesti katsoa tuon vastaavan tiedon vain netistä? Toki ilman mitään sitoumuksia käydä niillä sivuilla.

Muista bonusmaailmoista puhumattakaan.

Tutustuin saamani vinkin perusteella tapaturmatapaukseen, jonka perusteella tuntuu, että politiikkojen piirissä tunnetun omantunnon ohitusleikkauksesta on siirrytty jo omantunnon poistoleikkauksiin.

Ainakin lakisääteistä vakuutusturvaa ulkoistetulla toimintamallilla hoitavien yksityisten vakuutusyhtiöiden lakimiesten ja vakuutuslääkäreiden taholla.

Suomen lääkäriliitto kouluttaa ja hallinnoi hyvin erikoista vakuutuslääkärijärjestelmää sekä pitää näköjään vakuutuslääketieteen nimistä kyykäärmettä logonsa sauvassa.

Vakuutuslääketieteen erityispätevyys ja
Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä
https://www.laakariliitto.fi/palvelut/koulutukset/erityispatevyydet/

Yksi erittäin iso ongelma oikeusturvan kannalta on sellainen, että potilas ei voi tietää eikä etukäteen varmistaa sitä, että toimiiko hänen valitsemansa hoitava lääkäri myös sivutoimisesti vakuutuslääkärinä.

- - - -

Entisen Pelicans maalivahdin Markus Helasen tapaus on nostattanut viidakkoradion tietojen mukaan melkoisen myrskyn urheilijapiireissä.

Nelosen uutisvideo 23.10.07 ja kommentteja:
xxxx

- - - -

Hanki käsiisi, jos suinkin mahdollista ja aihepiiri kiinnostaa, 23.10.2007 ilmestynyt IS Veikkaaja numero 43.

Siinä on yhteensä 7 sivua aiheesta, joka koskee ammattiurheilijan vakuutusturvaa pysyvä vaikutteisen tapaturman sattuessa kohdalle.

Suurimmalla IS Veikkaajassa on käsitelty vuonna 2005 aivovamman saaneen Markus Helisen kohtaloa. Toivottavasti IS Veikkaaja seuraa hänen tapauksensa vaiheet loppuun asti.

Helisen kohtaamat ongelmat ovat mielestäni 1:1 ”normaalin” pysyvän työtapaturman tai ammattitaudin jälkitilojen kanssa. Eli vamman jälkitila = pysyvä sairaus.

Tosin Helisen tapauksessa syy-yhteyttä vammaan ei voida videon ansiosta kiistää, mutta härskisti voidaan kiistää pysyvän vamman aiheuttama vaikutus toiminta- ja työkykyyn.

- - - -

Pääministeriinkin vedottiin kiekkotragediassa
http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=1448204
25.10.2007 09:03

- - - - - - - - - - - - -

Asiasta on näköjään myös käynnissä IS - keskustelu osoitteessa:
http://www.iltasanomat.fi/keskustelut/thread.jspa?threadID=1050

Demokratiaa toimivimmillaan.

Varsinkin, jos tällaisia presidentin kyselytunteja olisi kuukausittain.

Lisäksi olisi orastavan avoimuuden aikakauden signaalina hyvä julkistaa internetissä kaikki ne kysymykset, jotka eivät erinäisistä syistä mahtuneet tällä(kään) kertaan vastattavien joukkoon.

Sama menetelmä olisi hyvä sanomalehtien hylättyjen mielipide-/yleisönosasto kirjoitusten julkaisemiselle internetissä. Koska netissä tekstitila ei pääse tietojeni mukaan ainakaan kovin helposti loppumaan.

Vaan luikauttakaapa kysymyksenne presidentille menemään ja laittakaa tietoa tästä kyselymahdollisuudesta viestiä omalle verkostollenne.

- - - -

Tasavallan presidentin kyselytunti - kysymyksiä toivotaan 22.10. mennessä : Suora lähetys

Maanantaina 29.10.2007 klo 17.30 - 18.30

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on suorassa radiolähetyksessä YLE Radio 1:ssä kuuntelijoiden tentattavana maanantaina 29.10. klo 17.30 - 18.30. Kyselytunti on lähetetty joka syksy vuodesta 2000 alkaen.

Edellisvuosien tapaan kuuntelijoita pyydetään lähettämään kysymykset etukäteen. Näin pyritään toisaalta mittamaan, mitkä asiat kiinnostavat ja toisaalta varmistamaan, että ohjelmaan saadaan monipuolisia aiheita.

Toimitus valitsee kuuntelijoiden etukäteen lähettämistä kysymyksistä ne, jotka lähettäjät itse esittävät puhelimessa presidentille.

Presidentti vastaa ja keskustelee kysymysten lähettäjien kanssa suorassa lähetyksessä, jossa kysyjät voivat halutessaan esittää myös jatkokysymyksiä.

Presidentille on etukäteen kerrottu ohjelmaan tulevien kysymysten aihealueet, mutta muuten lähetys muotoutuu keskustelun mukaan.

Kysymykset pyydetään lähettämään maanantaihin 22.10. mennessä postiosoitteella:

Tasavallan presidentin kyselytunti, PL 58, 00024 Yleisradio
sähköpostilla suoraan ohjelman toimittajalle: matti.laitinen (at) yle.fi

Kysyjää pyydetään liittämään mukaan yhteystietonsa, jotta häneen voidaan olla tarvittaessa yhteydessä radiolähetyksen aikana.

Arkielämässä säväyttävät nautinnot ovat monesti pienestä kiinni.

Varsinkaan, kun päihdyttävät aineet eivät kuulu oman elämän vakiintuneisiin tapoihin.

Mistä kicksit viikonloppuisin?

Esimerkiksi säännöllisesti tapahtuvaa petivaatteiden tuuletusta ja lakanoiden vaihtoa ei mielestäni voita mikään. Ainakaan alkuverryttelynä suihkussa käynnille ja hyvän kirjan lukemiselle.

Raikkaat petivaatteet ja puhtaat lakanat saavat tuoksullaan melkein meitsin nirvanaan. Eikä maksa paljon. Tekemisen vaivan lisäksi.

Vuosikymmenten ajan lääkäriliitto ei ole ollut huolestunut isoksi kasvaneesta ristiriidasta lääkärin etiikan ja hallinnoimansa vakuutuslääketieteen erityispätevyyden kanssa.

Pitkästä aikaa eduskunnan oikeusasiamies Paunio osoittaa elonmerkkejä. Tiedotusvälineissä hän totesi eilen muun muassa seuraavaa:

”Potilasasiakirjojen merkinnät ovat eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion mielestä usein puutteellisia. Joskus ne puuttuvat kokonaan. Jos asiakirjoista ei selviä, miten potilasta on hoidettu, ei oikeusasiamieskään pysty voi arvioimaan, onko potilas saanut hyvää hoitoa.

Oikeusasiamies on jo useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota puutteellisiin potilasasiakirjamerkintöihin. Nyt hän pyytääkin Terveydenhuollon oikeusturvakeskusta puuttumaan asiaan.”

Eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotto liittyi ensisijaisesti potilasvahinkojen todistamiseen, mutta virheellisillä ja vajavaisilla potilasasiakirjamerkinnöillä annetaan puhtaasti papereilta toimiville vakuutuslääkäreille mahdollisuudet kyykyttää potilasta lisää. Jopa vuosikymmenten ajan.

Potilaan oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on tällä hetkellä myöskin sekin huono puoli, ettei hän voi mistään varmistua siitä ennakkoon, että onko hoitava lääkäri myöskin vakuutuslääkäri. Tällöin kaksoisroolissa toimiva lääkäri saattaa puhua aivan eri asiat vammasta/sairaudesta kuin hän papereille kirjaa. Ongelma on sama yksityisellä ja julkisella puolella.

Ratkaisun avaimet ovat tällekin asialle Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hallussa. Sen hallussa on jo Terhikki - rekisteri, johon voidaan varmasti helposti lisätä potilaille reaaliaikainen käyttömahdollisuus esimerkiksi omilla pankkitunnuksilla:

”Terveydenhuollon ammattihenkilön on terveydenhuollon ammattihenkilölain (559/1994) mukaisesti tullut tehdä ilmoitus itsenäisestä ammatinharjoittamisesta Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, joka on merkinnyt tiedot ylläpitämäänsä Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki).”

Niin kuin EOA Paunion keinovalikoimasta nähdään:

”Nyt hän pyytääkin Terveydenhuollon oikeusturvakeskusta puuttumaan asiaan.”

Ratkaisevaa parannusta saadaan odottaa pitkään. Varsinkin, jos epäkohtien korjaaminen kohdennetaan vielä vakuutuslääkäreihin. Tästäkin on jo merkittävästi näyttöä.

Vakuutuslakimiehiä ollenkaan unohtamatta, koska vakuutuslääketieteessä on aina kysymys juridisten, lääketieteellisten ja taloudellisten etujen ajamisesta palkanmaksajan hyväksi. Siinä yksittäinen potilas on aina heikoilla. Vaikkakin kyse on lakisääteisten eli pakollisten vakuutusten turvasta.

Vakuutuslääkäreillä ei ole käsittääkseni olemassa minkäänlaisia internet-sivuja. Samaten kuin tietojen löytäminen heidän toiminnastaan sekä vakuutuslääketieteestä on Kelan, vahinkovakuutus-, liikennevahinko- ja työeläkeyhtiöiden www - sivuilta on erittäin niukkaa, niukkaa, niukkaa.

Lisää tietoa osoitteissa:

Lääkärin etiikasta Lääkäriliiton sivuilla
https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/

Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä
http://www.laakariliitto.fi/koulutus/erityispatevyydet/vakuutus.html

Suomen vakuutuslakimiesten yhdistys
http://www.vakuutuslakimiehet.fi/

Suomen vakuutuslääkärien yhdistys
https://svly.fi/fi/

- - - -

Tiedoksenne vain. Näiden edellä olevien linkkien suhteen saattaa käydä niin, että ne lakkaavat liikenteen kasvaessa toimimasta.

Joten jos niiltä löytyy Teitä kiinnostavaa tietoa, niin se kannattaa ottaa tässä vaiheessa omalle koneellenne talteen.

* * * *

Päivitys 19.8.2024

Suomen Lääkäriliitto – Ammattijärjestöjen aatelia
- Julkaistu: 3 tammikuun, 2017

Tältä näytti Lääkäriliiton jäsenten välinen asetelma. Melkein 10 vuotta sitten.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2017/01/03/suomen-laakariliitto-ammattijarjestojen-aatelia/

Tehyn lakkoliike elää omaa rytmiään.

Monenlaista tietoa ja kuvaa joukkoirtisanoutumisen ”kauhuista” alkaa tulvia eetteriin.

Nyt otetaan naisista ja miehistä mittaa. Molemmin puolin työmarkkinoiden neuvotteluosapuolia.

Kuitenkin yksi keskeinen Tehystä taitavasti hyötyä hakenut politiikan henkilö on pysynyt visusti julkisuudelta piilossa. Toisin kuin aina eduskuntavaalien alla.

- - - - -

Häntä kuvattiin mieluusti viime eduskuntavaalienkin alla juuri käynnillä Tehyn teltan edessä. Tavallisen kansan parissa.

Häneltä löytyi ainakin sanallista tukea ja sympatiaa hänen entiseen alaansa liittyvien työntekijöiden työolosuhteiden parantamiseen. Tekojen suhteen useat niistä taisivat jäädä toteutumatta?

- - - - -

Toisaalta on hyvä, että yhteiskunnassamme voi nousta erilaisia portaita ja reisiä pitkin ylöspäin.

Vaan missä vaiheessa nousukiitoa politiikan tekijöiltä omat juuret unohtuvat ja vallanhimo ahmaisee omantunnon kitaansa?

Vaikea kysymys vastata. Joten Sitra voisi rahoittaa tästä aiheesta verovaroin ja hyvällä omalla tunnolla yhden kansallisen tutkimuksen.

- - - - -

Tuula Haataisen ura on kulkenut nousujohteisesti sairaanhoitajasta kansanedustajaksi. Sosiaali – ja terveysministeriksi ja sitten Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi.

Tosin onnella, puoluekannalla ja avioliitollakin saattaa olla osuutensa asiaan.

Tuula Haataisen aviomies Janne Metsämäki löytyy SAK:n mandaatilla todella usealta paikalta. Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan puolelta. Todellinen all - round toimija.

Hattua on pakko kuvainnollisesti nostaa, kuinka yhdessä lapsiperheessä vanhempien toimesta ennätetään noin moneen toimeen. Eikä jääviysongelmista ole tarvinnut näköjään välittää.

- - - - -

Tehyn lakkouhkan myötä mitataan myös ammattiliittojen tulevaisuutta ja uskottavuutta.

Mikäli äärimmäiseen keinoon eli joukkoirtisanoutumisiin mennään, niin mitä sitten tapahtuu?

Hallitus ja Tehyn puheenjohtaja Laitinen-Pesolan puoluepukari Katainen pelaavatkin mahdollisesti kaksin kortein….

Yksi kauhuskenaario on sellainen, että joukkoirtisanoutumisen kautta valtio pyrkii ajamaan julkisen sairaanhoidon kustannuksia kertarytinällä alas.

Jolloin eräänlaisen omatahtoisen joukkoulkoistamisen kautta saadaan jatkossa joustavaa työvoimaa aina tarpeen mukaan työvuoroihin ja pitkällä aikavälillä voidaan osoittaa rahallisia ”säästöjä” yhteiskunnalle.

Tapahtuuko se vuokratyövoiman käytön kautta vai pätkäporkkanaa tarjoamalla sen aika näyttää.

Silloin voidaan sanoa puhtaasti liiketaloudellisin perustein toimivan terveydenhuollon toimintamallin rantautumisesta Suomeen.

Tai sitten.

Kaikki sujuu hyvin ja Tehyn palkkavaatimuksiin suostutaan.

Vaan edelleenkin voi peräänkuuluttaa, mitä konkreettisia aloitteita erittäin merkittävissä poliittisissa asemissa toiminut Tuula Haatainen teki entisten kollegojensa palkkaerojen kiinnikuromiseksi?

- - - - -

Ainakin vakuutuslääketieteen ja vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien lisäämisessä Tuula Haatainen jatkoi Maija Perhon ja Sinikka Mönkäreen viitoittamalla tiellä. Saaden mukavan palkkioviran, anteeksi, sopivan työtarjouksen, josta ei voinut millään kieltäytyä.

Tosin ensin vakuutusyhtiöiden lobbaamat lakimuutokset niiden ylivertaisen aseman vahvistamiseksi suhteessa potilaaseen oli sitä ennen saatettu voimaan.

Globaalia tasa-arvoa tämäkin? Työväen puolue kusettamassa pysyvästi sairastuneita työläisiä isolla pääomalla toimivien vakuutusyhtiöiden hyväksi.

- - - - -

Kaikille Tehyläisille tsemppiä ja toivotaan, että johtajanne ovat Teidän suuntaan rehellisiä eivätkä tee neuvottelupöydässä eikä lakkokassojen suhteen minkäänlaisia ohareita.

Pahin kauhuskenaariohan on se, että ammattiliittojen maine saadaan jollain työnantajan vippaskonstivarastossa olevalla keinolla mustamaalattua, jolloin kokoomuksen politiikkaan hyvin sopiva ammattiliittojen arvovallan romahduttaminen on nyky-hallitukselle nannaa.

- - - - -

Toivottavasti edes vasemmistoliitto on nyt ärhäkkäänä hereillä ja pitää huolta työtätekevien asemasta jatkossakin. SDP:tä unohtamatta. Sielläkin kun on puolueen sisällä monia suuntauksia.

Nopeus ja laatu on aina suhteellinen käsite.

Varsinkin, kun nuo käsitteet yhdistetään livetilanteeseen ja soittamiseen.

Erilainen tuunaminen on levinnyt laajasti monelle eri alalle. Varsinkin jälkikäteen.

Siksi live-levyn markkinoille pukkaaminen paljastaa armotta sen, jos orkesterin poljennossa ei ole todellista tatsia.

- - - -

Ramoneshan on enemmän kuin bändi tai orkesteri.

It´s alive - livetaltiointi LP-levyinä lienee edelleenkin maailman nopeitten soitettu 4 levyn paketti.

Vaan voi viude sitä intensiteettiä! Kaiken lisäksi sanojen artikuloinnista saa meikäläinenkin hörökorva selvän.

Suosittelen lämpimästi. Vaikka sitten CD-formaatissa.

- - - -

Hey ho let`s go!

KKO:n presidentti Pauliine Koskelo ryöpytti 3.10. uutistietojen mukaan Turussa oikeusoppineita kehnosta EU-lakien tuntemuksensa.

Osansa saivat niin oikeusistuimet kuin asianajajat.

Päivien saatossa saanemme toivottavasti kuulla myös risuja saaneiden näkökantoja asiaan.

- - - -

Käräjätuomari Jussi Nilsson on kirjoittanut asiasta ruohonjuuritasolta jo muutaman vuoden ajan mm. Hesarissa seuraavasti:

A. 8.10.05 - Tuomioistuinlaitoksen valtaa heikennetty

Jukka Kemppisen (HS 25.9.) kirja-arvostelussa, joka koski teosta Lain nojalla ja kansan tuella ja joka oli otsikoitu "Tuomarit eivät ole enää herroja talossaan", arvosteltiin kovin sanoin Suomessa 1970-luvulla pysyvästi valtaan tulleen ja sosialismin poliittista perinnettä edustavan valtaeliitin hankkeita maan tuomioistuinten "demokratisoimiseksi".

Kemppisen mielestä ovat nämä hankkeet olleet joko tehottomia tai katastrofaalisia.

Syytä kovien sanojen säästämiseen ei olekaan.

Kemppisen viittaamilla hankkeilla on tarkoituksellisesti ja järjestelmällisesti heikennetty Suomen tuomioistuinlaitoksen vallan resursseja niin, että nykyisin sen mahdollisuudet asettaa rajoja maan valtaeliitin vallankäytölle ovat olemattomat.

B. 26.2.2007 Tuomioistuinlaitosta vaivaa tehottomuus

Helsingin Sanomien pääkirjoituksen "Käräjäoikeuksiin vauhtia" (HS 15. 2.) mukaan Suomelle ei ole kunniaksi olla niiden maiden (Puola, Kreikka, Ranska, Unkari) joukossa, joille Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toistuvasti langettaa tuomioitaan oikeudenkäyntien viipymisestä.

Tästä ja muista julkisessa keskustelussa esitetyistä puheenvuoroista päätellen on tehottomuus vaivannut Suomen tuomioistuinlaitosta jo niin pitkään, että tehottomuuden syinä olevat epäkohdat ovat muuttuneet kroonisiksi.

Kysymys on suuresta ongelmasta, sillä länsimaissa pidetään tehokkaasti toimivaa tuomioistuinlaitosta eräänä vakaan ja tasapuolisen yhteiskunnallisen kehityksen välttämättömänä edellytyksenä.

Hallintovallan johdon puheenvuoroista voi saada sellaisen käsityksen, että tämän ongelman pääasiallisia syitä olisi pidettävät hallinnollis-organisatoorisina.

Tällaiset puheenvuorot ovat omiaan johtamaan keskustelun harhapoluille, sillä tuomioistuinlaitoksen kehittämisessä on kysymys julkisen vallan käyttämisestä, ja sen perusteet ovat pohjimmiltaan poliittis-ideologisia.

- - - -

Kirjoitukset kokonaisuudessaan ovat luettavissa Hesarin sähköisestä arkistosta

- - - -

Mielestäni on hyvä, että Suomessa aletaan puhua myös EU-lakien velvoitteista. Kansaakin olisi EU-lakien mukaisista oikeuksistaan ja samoin kuin Eurooppa-tason velvollisuuksistaan valistettava.

Kuitenkin yksi oikeudenkäytön harmaa alue, jota KKO:n presidentti Pauliine Koskelo koko ajan välttää haastatteluissaan tuomasta esiin; on lakisääteisiin vakuutuksiin luotu hyvin erikoinen ja yksityisellä rahoituksella toimiva erityistuomioistuinjärjestelmä. Ylimpänä oikeusasteena on vakuutusoikeus.

Euroopan neuvoston alaisen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle niistä annetuissa langettavissa tuomiossa on ollut vanhan ajan voipaperi-tyyppisen wc-paperin käyttöarvo. Ei kelpaa edes valtion virastoihin pyyhintään saatikka eväsleipien kääreeksi.

Olisiko syynä se, että lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät asiat eivät kuulu juuri voimaan astuneen ryhmäkannelain mukaan kuluttaja-asiamiehen alaisuuteen?

Vaikkakin nimenomaan vakuutusasioista valitettaessa vastassa ovat yksittäinen vakuutettu/kuluttaja ja erittäin laajaa elinkeinotoimintaa harjoittavaa rahoitus- ja vakuutusalan konserni.

Kun sitten todistettavasti todetut (Maija Sakslinin selvitys vakuutusoikeudesta 2003) virheet tuomioistuinkäsittelyssä edelleen toistuvat, niin siinä olisi aivan selvästi ison ryhmäkanteen paikka.

Kuitenkin vakuutetuilta tämä mahdollisuus on lakisääteisten vakuutusten suhteen uudessa ryhmäkannelaissa kokonaan torpedoitu.

- - - -

Tässä tapauksia, joista langetetut tuomiot ulkoistetusti toimivassa erityistuomioistuinjärjestelmässä ovat johtaneet vain kosmeettisiin muutoksiin.

Eli tämä on taas yksi alue Suomessa, jossa asiat saadaan näyttämään virallisesti paperilla aivan toiselta kuin maan nk. vakiintunut oikeuskäytäntö on.

Linkkien tiedot kerätty Finlexin sivustolta. Linkit toiminnassa 4.10.2007

TAPAUS NUMERO 1

19.07.1995
Kerojärvi -tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Yksityisluonteista oikeutta koskeva riita - Tuomioistuinkäsittely - Todistusaineisto – Muutoksenhaku
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/1995/19950258

TAPAUS NUMERO 2

31.05.2001 2001
K.P. v. Finland-tapaus - Kontradiktorinen oikeudenkäynti - Vastapuolen kuuleminen
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2001/20011434

TAPAUS NUMERO 3

31.05.2001 2001
K.S. v. Finland -tapaus - Kontradiktorinen oikeudenkäynti - Vastapuolen kuuleminen
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2001/20011433

TAPAUS NUMERO 4

27.01.2004 2004
H.A.L. v. Finland-tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Kontradiktorinen menettely – Perusteluvelvollisuus
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2004/20041927

- - - -

Huomioitavaa on, että EIT:n moniportaisen käsittelyn läpi menneitä juttuja ostetaan pois nimellisellä korvauksella ennen langettavaa tuomiota.

Suomen valtion tarjoushintahaarukkana on viidakkoradion tietojen mukaan 3333 – 4000 euroa/per tapaus.

Aika halpaa.

Ainakin Suomen valtiolle.

* * * *

Päivitys 19.8.2024

Eikä tuossa vielä kaikki.

Näin "hoidetaan" lakisääteisten vakuutuuksia ja sosiaaliturvaa koskevat valitukset EIT:ssä.

Lue lisää Suomi 2017 verkoston blogin osoittessa ja ainakin nämä artikkelit::
https://suomi2017.wordpress.com/?s=eit+p%C3%A4ivi+hirvel%C3%A4

Hakutulokset: eit päivi hirvelä
Suomen ihmisoikeustilanne 2010 – EIT Päivi Hirvelä 2006
- Julkaistu: 14 joulukuun, 2010

Wikipedia-skandaali
- Julkaistu: 30 marraskuun, 2012

Erilaisten takuiden luvatussa maassa Suomessa voitaisiin kehittää perinteiseen paperiteollisuuteen liittyviä innovaatioita.

Kuten tuotteen takuuajan kestävä takuukuitti.

Viikko sitten ostetun kodinkoneen maksu-ja takuukuitti (24 kk) olivat haihtuneet ikkunalaudalla melkein näkymättömiin.

Ei tullut muistettua kuittien kopiointia, joka taas vääjämättä lisää paperinkulutusta.

Ole tässä sitten ympäristön ystävää.