Rapsakkata

Hesarin palstoilla on ollut mielestäni viime aikoina aivan erilaista vipinää kuin aikaisemmin.

Jopa mielipidesivulta nousee esiin uusia ja rohkeita ajatuksia.

Mikäli olisi pitänyt veikata viime lauantaina, että sunnuntaina seksistä ja Rauman suunnalta tulee Hesariin kirjoitus, johon liittyy paljon ajattelemisen aiheen potentiaalia, niin olisin veikannut väärin.

Sunnuntain Hesarissa (2.9.) oli näet raumalaisen Silja Heikkilän ytimekäs kirjoitus aiheesta ”Seksiin liittyvät myytit olisi jo aika kyseenalaistaa”, joka loppuu avoimeen kysymykseen:

- Missä vaiheessa alamme ymmärtää seksuaalisuuden olevan ihmiseen syvästi kietoutunut voima, joka on palvelemassa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme, ei ainoastaan psykologisia tai biologisia tarpeitamme?

Juttu saattaa tuntua ensi alkuun naurettavalta, mutta jos otetaan aasinsilta mainion Juha Watt Vainion seksiaiheisiin sanoituksiin, niin kyllä sen edelleenkin näkee naamasta, jos lakkaa saamasta. Omastanikin.

Tosin eksoottisesta laamasta en ole itse kovin varma pelkän näkökontaktin kautta.

Tietysti aiheesta herää ainakin itselläni kysymyksiä:

Minkä valtioelimen alaisuuteen tai ministeriön hallinnonhaaran ohjailuun tämä nk. syvään kietoutuneen ihmiselon energian hyödyntäminen kuuluu?

Laitetaanko siitäkin ympäristöön säteilevä energia jonkin sortin ympäristöveron piiriin?

- - - - -

Mainosmaailmasta poimittua – Toimiston hyvä kahvihetki

Alkukankeuden poistamiseksi vieraat voi ohjata laitteen ääreen valitsemaan mieleistä juotavaa. Vaihtelunhaluiset saavat kokeilla erikoiskahveja. Espresso Con Panna – espressoa ja kermavaahtoa.

- - - - -

Faktaa vai fiktiota?

”Älykkyyden sitoutumista pelkästään kiveksiin ei ole toistaiseksi pystytty osoittamaan.”

”Eläisimmekö todella ilman omenaa, käärmettä ja Eevaa edelleen alastomina ja vilusta sinisinä paratiisissa?”

Nykyisin politiikkaa tehdään entistä enemmän taloudellisten realiteettien pohjalta. Eikä siinä ole mitään pahaa, koska kaikella ja kaikilla on hintansa. Tosin toiminnan avoimuudessa on aina parantamisen varaa. Oli vallassa kuka tahansa.

Tuoreena esimerkkinä Kemiran osakkeiden suljetun piirin kauppa, jolla haettiin ainakin ensikäden tietojen mukaan pitkän aikavälin sijoittajia kotimaasta. Saa nähdä toistuuko Kone/Partekin tapainen pilkkominen tässä Kemiran tapauksessa?

- - - -

Työttömyysasioissa ihmetyttää ainakin itseäni se, että talousasioiden suhteen työttöminä on tälläkin hetkellä suuri joukko henkilöitä joiden työpanos olisi nykytilanteessa erityisen tärkeää.

- - - -

Seuraava helmen jyvänen on napattu HS.fi – keskusteluketjusta:

Cronberg - Toivottomat tapaukset pois työvoimatoimistojen listoilta

Työministeri Tarja Cronberg (vihr) haluaa työvoimatoimistojen asiakkaiksi vain ne, joille voidaan varmuudella tehdä työllistymis­suunnitelma. Hän haluaa siivota kortistoista kokonaan pois esimerkiksi päihdeongelmaiset ja eläkepäätöstä odottavat.

vrr
outo juttu | 2.9.2007 18:26
Olipa hyvä ja hurja lista!

Mutta miten purkaisit puolet työttömistä, eli ne jotka ovat ylittäneet 50 vuotta?

Mitäpä sanot toimihenkilöunionin työttömyyskassan jäsenistä, joista yli puolet on täyttänyt jo 55 vuotta? Siellähän on paljon terveitä ja koulutettuja ihmisiä, joille edes koulutuksen uudistus ei tuo merkittävää etua?

Ajattele vaikkapa ihmisiä, jotka ovat tehneet tuhat tilinpäätöstä yrityksille ja samoin veroilmoituksia ja yhtäkkiä et tarvitsekaan sitä tehdä?

Enta jos joku on jatkuvasti tehnyt konsernitilinpäätöksiä, mitä koulutus auttaisi ja kuka kouluttaisi? Entapa jos he ovat hyväkuntoisia urheilijoita ja muutoinkin ihan terveita ja varakkaitakin?

Mielestäni ikäkysymys, joka on joka toisella ongelmana, ei sellaisenaan tarvitse moista luetteloa?

- - - -

Yksi alue missä talouden realiteetit ovat jo ajaneet yli puolueaatteiden on lobbaaminen. Eikä siinä mitään, sillä jokaisen meistä pitää leipänsä itse ansaitseman.

Voiko millään muulla yhteiskunnallisen toiminnan alueella olla suurimman oppositiopuolueen ja keskeisen hallituspuolueen välillä olla näin syvällinen yhteistyö?

Ulpu Iivari lienee tuttu monelle Teistä? Entinen SDP:n puoluesihteeri.

Entäs Anders Blom? Ei ehkä niin tuttu kuin Iivari, mutta kytkeytyy nimenä kokoomukseen ja Turun suuntaan hyvin vahvasti.

Entäs Pertti Rauhio? Never heard. Vaan entäs, jos hänet kytketään tiedotusvälineiden kautta tapahtuneeseen uutisointiin elokuussa:

”Oikeustieteen lisensiaatti Pertti Rauhio, 44, on nimitetty Eurofactsin yhteiskuntasuhteiden senior advisoriksi, vanhemmaksi neuvonantajaksi.

Rauhio toimi edellisen hallituksen aikaan valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd) poliittisena valtiosihteerinä.”

Mikä ihmeen Eurofacts?

”Henkilöstöllämme on laaja viestinnällinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen osaaminen.”

Lisätietoa:
https://eurofacts.fi/

- - - -

Joten mielenkiintoiseksi menee kuin amerikkalaisissa ns. ristiinkytkentäsarjoissa. Kuka on kenenkin kaa? Ja jos tuokin kerran saa, niin mikä on sen alla oleva maa?

Vaalirahoituksen saloista ei tainnut vieläkään paljastua sen enempää. Käykö myös lobbaamiselle samoin?

- - - -

Päivitys 19.8.2024

Anders Blomin ”Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä” - kirjasta:

Kirja numero 3/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019
- Julkaistu: 13 maaliskuun, 2019

https://suomi2017.wordpress.com/2019/03/13/kirja-numero-3-3-eduskuntavaalit-ja-eu-vaalit-2019/

Eikä tuossa kaikki.

Pertti Rauhion uraputkesta Wikipediassa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pertti_Rauhio

Spekulointi lienee yksi nykyajan huveista halvimpia.

Olemme nähneet ensimmäisen erän modernista versiosta käänteisestä sosialisoinnista eli digitalisoinnista.

Siinähän globaaliteollisuus valtion kautta vaikuttaen määrää mitä piristysruiskeita kasvujohteisesti budjetoituun tuotantoon ja myyntiin kaivataan.

Suomi toimii maantieteellisen kokonsa ja sijaintinsa puolesta erinomaisena testilaboratoriona monenlaisille kokeiluille. Epäonnistumisista tieto ei välttämättä kulje globaalin teknologiaimperiumin keskeisille kansakunnille.

Toivon, että syksy on mahdollisimman räntä- ja talvi lumisateinen, niin nähdään Suomessa mahdollisimman isolla porukalla se, että toistuvatko mobiili - tv:stä tutut näkyvyysongelmat myös antennitalouksien digi - boksatuissa telkkareissa.

- - - -

Viime kesän Helsingissä raivonnut ennätysukonilma mykisti Ylen Pasilan linkkitornin Radio Suomen kanavia.

Muutama kesä sitten Savossa mykistyi iso joukko eri operaattoreiden kännykkätukiasemia ja viestintä omaisille päin oli kännykän varassa olevilla henkilöillä poikki useita tunteja.

Mikäli yhä kalliimmiksi hinnoitelluista lankapuhelimista aika jättää, niin miten tarvittavat hätäviestitys toimitetaan kännykkäkotitalouteen, jossa ei ole digi - telkkarin yhteyttä, jos hätäviestintään tarkoitetut radiokanavat ja kännykätkin vaikenevat?

Savumerkit ja kirjekyyhkyt saattavat kokea vielä uuden tulemisensa. Mekaanisesti toimivista telexeistä puhumattakaan. Armeijalla on kyllä näistä asioista erinomaista tietoa, mutta halutaanko tuota tietoa käyttää ennakoivasti on jo toinen juttu. Olemmehan hui – hai - tekin suomalaisia.

Totta se siis on.

Historiallinen hetki. Ainakin antennitalouksissa.

Pakkohan tapahtumasta oli ottaa todisteeksi valokuva.

- - - -

Kaapelitalouksissa katselu jatkuu kuitenkin ilman lisähintaan ostettavia piuhoja ja bokseja.

Kaiken lisäksi taas tuli kerran toteen näytettyä se, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslailla ei ole pyyhinpaperia isompaa arvoa tässä maassa.

Vaan totutellaan elämään ilman ja ainahan kaikessa pitää nähdä uuden mahdollisuuden alku.

Onneksi teksti-tv löytyy netistä.

- - - -

Hyviä puolia kun asiasta hakee, niin klikkaamalla kuvaa tv-tarkastajatkin voivat tehdä työnsä jatkossa etätyönä.

Huomenna se sitten on totta.

Ei ole digiboksia eikä vähän aikaan tulekaan.

Jännä kokeilla pärjääkö ilman. Muutamat kaveritkin kokeilevat.

Aika tietysti näyttää mitä kaikkea digi-tv tuo tullessaan. Toivottavasti ei kuitenkaan täyttä kaaosta. Mutta jotenkin tämä juttu on ristiriidassa sen kanssa, että pitäisi säästää energiaa.

Vaan onpahan enemmän aikaa harjoittaa "sex,ducks and meatballs"

- - - -

Tällaisen viestiketjun kävi muuten kaverini aiheesta liikenneministeriön kanssa (Tarkemmat tunnistetiedot poistettu):

Datum: Thu, 16 Aug 2007 07:11:29 +0200 (CEST)
Ämne: Digiboksien ympäristövaikutukset
Till: kirjaamo (at) mintc.fi

Hyvää päivää liikenneministeriöön,

Viittaan oheiseen liitteenä olevaan Iltalehden julkaisemaan kirjoitukseeni.

Sen rohkaistumana tiedustelen Teiltä kohteliaimmin, että mistä löytyy tieto digiboksien käytön ympäristövaikutusselvityksestä?

Esimerkiksi kaukosäätimien määrän lisääntymisen myötä paristojen käyttötarve kotitaloudessamme kasvaa.

Mikäli vastauksen antaminen ei kuulu liikenneministeriön toimialaa, niin toimittanette viestini kohteliaimmin eteenpäin.

Toivon saavani vastauksen kysymykseeni 1.9.07 mennessä.

Ystävällisin terveisin
X X
Digiboksiton kansalainen

* * * *

Ämne: VL: Digiboksien ympäristövaikutukset,sähköpostiviesti 16.8. dnro xxx4/08/2007
Datum: Tue, 28 Aug 2007 12:44:23 +0300

Kiitos viestistänne, jossa tiedustelitte digiboksien ympäristövaikutuksista. Arvioita vaikutuksista on julkisuudessa esitetty, mutta mitään varsinaista kokonaisvaikutusten arviointia ei ole julkaistu.

Digisovittimien sähkönkulutuksesta ja laitteiden uusimisesta on viime aikoina puhuttu paljon. Kotitaloudet ovat viime aikoina digiboksien ohella muutoinkin ahkerasti panostaneet uusiin elektroniikkalaitteisiin.

Lisääntynyt kodin viihde- ja hyötyelektroniikkalaitteiden määrä on ylipäänsä lisännyt sähkönkulutusta ja digisovittimet toki lisäävät tätä kuormaa.

Toisaalta on nähtävissä, että ajan kuluessa laitemäärä ei välttämättä kokonaisuudessaan lisäänny.

Esimerkiksi digisovittimet "siirtyvät" vähitellen integroiduksi osaksi televisiota ja tallentavat digisovittimet korvaavat vanhat VHS-videonauhurit.

Samalla kannattaa muistaa, että jokainen voi omilla päätöksillään vaikuttaa asiaan.

Terveisin
X X
Neuvotteleva virkamies
Liikenne- ja viestintäministeriö

- - - -

Sieltä se postiluukusta kerran viikossa pömpsähtää. Ihan hyvänä muistutuksena maallisen menon hengellisistä ulottuvuuksista.

Vaikka itse olen pitänyt suoria yhteyksiä yläkertaan päin, niin aina olen kyseisestä lehdestä pyrkinyt lukemaan mielipiteet ja sakastissa nauretaan osuudet.

Niistä kuvastuu monesti ne surut ja myös ilot, joidenka kanssa itse kukin meistä painii oman elonsa jossain vaiheessa.

Uusimmassa numerossa kiinnittyi huomioni Emilia Hirven kirjoitukseen vakuutuslääkärijärjestelmästä, jonka soisi päätyvän laajempaankin esittelyyn suomalaisissa tiedotusvälineissä.

- - - - -

Lääkärit tuhoavat mieliä järjettömästi (28.8.2007)

On käsittämätöntä, että Kelan ja vakuutusyhtiöiden lääkärit mitätöivät valansa vannoneiden erikoislääkäreiden perusteelliset lausunnot potilaiden työkyvyttömyydestä tapaamatta koskaan potilasta tai häntä kauan tutkineita ja hoitaneita lääkäreitäkään.

Kroonisten kipujen, fyysisten ja psyykkisten rajoitteiden kanssa vuosikausia tuskailleet oikeasti sairaat ja työkyvyttömät ihmiset joutuvat yhä uudelleen nöyryyttävään paperisotaan yrittäessään todistaa työkyvyttömyyttään jollekin kasvottomalle taholle, jonka ei koskaan tarvitse ottaa heitä henkilökohtaisesti vastaan. Sen ei koskaan tarvitse nähdä heidän todellista vointiaan tai kuulla heidän kärsimyshistoriaansa.

Löytyykö eduskunnasta ihmistä joka haluaisi ja pystyisi vaikuttamaan siihen, että sairaiden ihmisten kasvottomasti tapahtuva simputtaminen lakiin vedoten saataisiin Suomessa loppumaan? Näiden sairaiden ihmisten epätoivo heijastuu rajusti myös heidän puolisoidensa, lastensa ja vanhempiensa elämään.

Lue koko kirjoitus osoitteessa:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/
> Mielipiteet

* * * *

Päivitys 17.8.2024

Aiheen isosta kuvasta 2020-luvulla:

”Työntekijöiden eläkelaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla”
- Julkaistu: 21 lokakuun, 2020

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/10/21/osa-2-6-tyontekijoiden-elakelaitoksien-vakuutuslaakareita-koskevan-lain-muuttaminen-2020-luvulla/

Sen verran tilannetietoa, että nuo ehdot korjausehdotukset jäivät sosiaali- ja terveysministeriön leikkauspöydälle.

Eilen julkistettiin sisäministeriön poliisin ylijohdon teettämän tarkastuksen tulokset Supossa Stasi – materiaalin suhteen.

Suojelupoliisin Stasia-aineistoa koskeva tarkastuskertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/stasi
Aineisto vaihtanut paikkaa tai hävinnyt saatavilta (17.8.2024)

Keskeiset kohdat olivat Maikkarin uutisten mukaan:
Salaamisen ehdot muualta
Supolla ei erillistä Stasi - arkistoa

Kirjoitukseni tämän kertainen otsikko on myös Rammstein – yhtyeen mainion levyn nimi ja sen luoma äänimaailma sekä poljento sopivat erinomaisesti tämän aiheen taustoittajiksi.

- - - - -

Tiistain Iltalehdessä, 21.8.07, kerrottiin Rusin tapauksesta itselleni uutta tietoa:

19.4.02 Yleisradion Olli Ainola otti yhteyttä Alpo Rusiin kysellen vakoiluepäilyistä.

12.5.02 Suposta soitettiin Rusille ja pyydettiin seuraavaksi aamuksi Ratakadulle.

13.5.02 Supossa puhutteluna alkanut tilaisuus muuttui yllättäen kuulusteluksi.

10.9.02 Ylen TV-uutiset kertovat Rusin esitutkinnasta.

- - - - -

Mikäli nuo lehdessä julkaistut tiedot pitävät paikkansa, niin Rusin jutussa alkaa olla draaman kaarta koko illan elokuvaan.

Oliko Ylen Olli Ainolan tehtävä laittaa Supon syötti vireille, jonka pohjalta Supo pääsi mahdollisesti seuraamaan eri tavoin Rusin reagointia huhu pohjaiseen painostukseen?

Tämän myötä herää tietysti mielenkiintoinen kysymys siitä, että mikä on verovaroin ja lupamaksuin kustannettavan Yleisradion rooli Supon kenttätoiminnassa?

Vaan toivottavasti tiistaina 28.8.07 aiheesta selviää jo jotakin, kun todistamaan astuu Yleisradion Olli Ainola.

Taustalla soi Rammsteinin kappale ”Mein Teil”

- - - - -

Mielenkiintoista on tietää myös se, että kenen hallussa lopulta on tämän Rusin jutun mustalaatikko ja avataanko sitä koskaan julkisuudelle?

Suomalaisissa tiedotusvälineissä on alkanut näkyä merkkejä piristymisestä.

Niissä alkaa erilaisia uutisten pääaiheita ja painotuspisteitä päivittäin.

Satakunnan Kansa heittää Hesarissa olleen uutisen mukaan aika hyvän pallon Yleisradion suuntaan:

Satakunnan Kansa kysyy, miksei Yleisradio lähetä Alpo Rusin valtiota vastaan käymää oikeusistuntoa suorana, niin kuin se lähetti Bodomjärven oikeudenkäynnin.

"Vaikka kyseessä on siviilioikeudenkäynti, sillä on suurta yhteiskunnallista merkitystä."

"Onko syynä, että Yle kokee asian kiusallisena? Ylehän oli yhtenä ensimmäisenä kertomassa, että Rusia epäillään vakoilusta DDR:n hyväksi."

"Rusin oikeudenkäynnissä punnitaan valtion oikeus puuttua yksityisen ihmisen elämään tavalla, joka leimaa hänet loppuiäkseen."

"Oikeudenkäynnissä on todistajina henkilöitä vallankäytön huipulta. Suomalaisessa oikeudenkäytössä on erittäin harvinaista, että todistajana kuullaan entistä tasavallan presidenttiä."

"Koska pääroolissa on lisäksi Supo, olisi erityinen avoimuus perusteltua."

- - - -

Olen samaa mieltä, koska tämä oikeudenkäynti tulee menemään tarvittaessa KKO:n jälkeen ainakin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti.

Eikun tietoa avoimesti Yleisradion kautta eetteriin, niin saamme tietää ainakin sen, että mitä väyliä pitkin Rusin esitutkinnasta salassa pidettävä tieto lupsahti juuri Yleisradion kautta julkisuuteen....

Yksi selkeistä parannuksista suomalaisissa internetissä toimivissa tiedotusvälineissä on tekstin ja videomateriaalin linkittäminen toisiinsa.

Uutisen otsikon ja tekstin perusteella voi tehdä itse kukin päätökset siitä, että kiinnostaako uutinen laajemmin.

Luin Alpo Rusin tapauksen uutisointia ja kiinnostukseni pomppasi ainakin potenssiin neljä katsottuani MTV3-kanavalta löytyneen Supon kuulusteluvideon. Vakoilu- ja maanpetossyytökset ovat sen verran kovan luokan tykistä, että ainakin Suomessa Rusin ceissi nousee varmasti oikeustieteellisten tiedekuntien vankaksi ja vakioiduksi oppimateriaaliksi.

Rusin kuulusteluvideosta tulee mielestäni esiin mielenkiintoisia asioita.

Kuka henkilö vuoti tiedon Rusin kuulusteluista Supossa tuoreeltaan Yleisradion Olli Ainolalle?
Voidaanko kuulustelussa syyttää mistä tahansa teoista näyttämättä epäilyksenalaiselle, mistä asiakirjoista on kysymys?
Miten pitkään syytöksiin pohjautuvat asiakirjat olivat olleet Supon hallussa?
Miksi Rusin juttu laukesi käyntiin vasta vuonna 2002, jossa kuulusteluvideon syytöksissä olevat vanhimmat asiakirjat olivat vuodelta 1969?
Keiden toimesta Rusin juttu käynnistettiin ja millä faktoilla?
Ovatko keskustelu ja kuulustelu Supossa toistensa synonyymejä?
Kuinka paljon Supolla on vastaavaa vakoiluun ja/tai maanpetokseen viittaavaa vakava luonteista materiaalia vielä varastossaan?
Kuinka moneen suomalaiseen henkilöön ne kohdistuvat?
Milloinka asioista tehdään mahdolliset esitutkinnat ja syyteharkinnat?

Rusin kuulusteluvideo osoitteessa - Body language kertoo aina paljon
(Videon lataantuminen kestää sen kuuluisan "pikku hetkisen"):
Videolinkki ei enää toiminnassa (17.8.2024)

Tosin video on tehty vain yhdellä kameralla, joten toivottavasti jatkossa myös vastaisten tapausten varalle kuvaus tehdään kahdella kameralla, jolla taltioidaan kulloinkin syytöksiä aiheuttavat asiapaperit. Iso määrä asiapapereita voidaan kuvata digitaaliseen muotoon myös asiakirjaskannerin kautta ja liittää kuvatun videon kuulustelukohtiin.

Sen jälkeen molemmille osapuolille jää identtiset kappaleet siitä, mitä syytökset koskevat.

Näin toimien kuulustelussa olevan oikeusturva parantuu, koska syytöksen alaisia asiakirjoja ei voida enää tuon jälkeen vaihdella mielin määrin. Näin valmistelutyöt on tehty paremmin eivätkä nyt julkisuuteen pullahtaneet samanlaiset mokat Supossa toivottavasti toistu.

- - - - -

Oikeustieteen lisensiaatti Päivi Tiilikka Helsingin yliopistosta on tiedotusvälineissä kertonut, että Rusi korvausvaade on tavaton ja kynnys vahingonkorvausten saamiseen on korkea.

Suomessahan on kaksijakoinen systeemi vallalla. Kun puhutaan yleisesti kustannusten aiheuttamisesta, niin laskelmat ovat yläkanttiin.

Sitten kun puhutaan henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamisesta, niin summat pyörivät reilusti alakanttiin. Sehän on tietysti valtion ja vakuutusalan toimijoiden välitön etu.

Rusin tapauksella tulee mielestäni olemaan merkittävä ennakkopäätöksen luonne, koska vallankäytön kulisseissa työskentelee parhaillaan korvaus- ja oikeuskäytäntöjä uudistava työryhmä, jossa ei ole taaskaan mukana yhdenkään kansalais – tai potilasjärjestöjen edustajaa. Toimintamalli lienee ollut käytössä jo DDR:ssä?

- - - - -

Seuraavat tiedot löytyivät hieman onnekkaasti lähteestä: https://oikeusministerio.fi/henkilovahinkoasiain-neuvottelukunta
Linkki luettu ja korjattu 17.8.2024

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta

Valtioneuvosto asettaman henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on yhtenäistää henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamista koskevaa korvaus- ja oikeuskäytäntöä.

Neuvottelukunta seuraa korvaus- ja oikeuskäytännön kehitystä tuomioistuimissa ja eri korvausjärjestelmissä. Se voi antaa suosituksia kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä kärsimyksestä suoritettavien korvausten määristä.

Neuvottelukunta voi myös tehdä aloitteita henkilöön kohdistuvien vahinkojen korvaamista koskevissa kysymyksissä.

Neuvottelukunnan perustaminen on osa tämän vuoden alusta voimaan tullutta henkilövahinkojen korvausuudistusta, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on yhdenvertaistaa vahinkoa kärsineiden kohtelua.

Neuvottelukunta toimii oikeusministeriön yhteydessä. Uuden neuvottelukunnan ensimmäinen toimikausi on 15.3.2006–31.12.2010.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan kokoonpano:

Puheenjohtaja:
hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä

Jäsenet:
hovioikeudenneuvos Pirkko Mikkola
käräjätuomari Ulla Lahtinen
vakuutusoikeustuomari Aija Peltola
liikennevahinkolautakunnan puheenjohtaja Kyösti Vihermaa
potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaja Juhani Kaivola.

Neuvottelukunnan pääsihteerinä toimii Jarkko Männistö.

Vastausta en tiedä siihen, jos verrataan paperilehteen.

Jatkossa on hyvä juttu, kun ainakin seuraavat toiminnot ovat digilehden käytön ja lukemiseen suhteen mahdollisia:

1. Toki ensin pitää olla käytössä iso taulu - tv tai 26" litteä tietokonenäyttö.

2. Lehteä voi lukea modernilla kauko-ohjaimella sohvalta teksti-tv:n tavoin.

3. Sisällön voi valita pelkästään tekstillä tai sitten kuvin. Mainoksilla tai ilman.

4. Rajaus toiminnolla valittu juttu skaalautuu automaattisesti ruudun kokoiseksi.

5. Rajattu juttu mahdollista taltioida kovalevylle omaan arkistoon.

6. Arkistoon leikattu juttu sisältää automaattisesti jutun hakutiedot, joita voi itse täydentää lisähakusanoilla.

7. Käyttäjä valitsee vain haluamansa arkistokansion ja avot.

9. Sähköisesti tallennettuun jutun taustalle taltioituu automaattisesti digilehden päivämäärällä varustettu vesileima, joka toimii lähdeviitteenä.

10. Ostettu digilehti käyttäjän käytettävissä suorasaantimuistissa viikon ajan, jonka jälkeen ostettuun lehteen sisältyvät arkisto-oikeudet säilyvät ostajan käytettävissä.

Tekijänoikeudet?

Nythän artikkeleja skannaillaan, leikataan ja liimataan paperiversiona omiin arkistoihin.

Sähkönkulutus verrattuna paperilehteen?

Ei hajuakaan, vaikka asuin sellutehtaan vieressä.

Toteutuuko?

Mielestäni mahdollista jo nyt. Uutta softaa toki tarvitaan. Yleistyy 5-10 vuoden sisällä.