TableOnlinen ruoka ja ravintola-aiheinen blogi. Blogissa tuodaan ajankohtaisia aiheita, ravintoloita sekä ravintola-alan henkilöitä kaikkien luettavaksi ilman turhia hienosteluja, alan sanastoja tai liian syvällisiä kirjoituksia.
Porvooseen lokakuussa avautunut ravintola Brasserie L'amour kiehtoo jo heti ovella. Romanttinen, entiseen pankkiin rakennettu, värikkäillä tapeteilla ja mielenkiintoisilla kalusteilla sisustettu, tilava ravintola onnistuu olemaan samaan aikaan modernin trendikäs ja silti vanhaa aikaa kukkatapeteilla ja plyysillä henkivä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että ravintolan WC-tilat löytyvät vanhasta pankkiholvista – kuuntele myös tilan linnunlaulua!
Tunnelmallinen Brasserie L'amour
Brasserie L’amourissa on listalla tarjolla varsin edullinen, valmiiksi mietitty 3 ruokalajin menukokonaisuus, johon myös me päädymme. Menun lisäksi listalta löytyy hampurilaisia ja muita mielenkiintoisia annoksia, jotka vaikuttavat myös maistuvan. Erityisesti ranskalaisia kuuluu kehuttavan mainioiksi. Ravintola mainostaa itseään olutravintolana, joten olisi ollut luontevaa, jos meiltä olisi esimerkiksi alkuun tiedusteltu kiinnostusta tutustua heidän mainioon olutlistaansa – toki oluita esiteltiin sitten myöhemmin niistä kysyttäessä.
Kuohkea kurpitsakeitto alkuun
Aluksi pöytään tuodaan reilu annos focacciaa ja kaadetaan lasein menun alkukeitolle sopivaa ranskalaista Sancerre Les Pierris Sauvignon Blancia, joka on mukavan kuiva ja raikas. Viini sopii hyvin pariksi makeahkolle kurpitsakeitolle, joka on ihanan pehmeää ja mietoa, talvista lohturuokaa parhaimmillaan. Herkän väriseen annokseen tuo timjamivaahto miedon yrttistä lisää ja päälle ripotellut siemenet hauskaa suutuntumaa. Annos on reippaan kokoinen ja jo siinä riittää syötävää.
Ankkaa ja polentaa
Menun pääruoka, ankankoipi, parmesaanipolentaa ja gremolata, jatkaa runsaiden annosten sarjaa. Ankka on mureaa ja siinä on mukavasti rasvaa, annokseen lisätyt tomaatit toimivat mainiosti lihan kanssa tuoden siihen hieman kaivattua kirpeyttä. Parmesaani maistuu polentassa reippaasti. Gremolata on kokonaisuudessa aika pienessä osassa, eikä ole mauiltaan kovin vahva, mutta vihreän värinsä puolesta se sopii todella kauniisti annokseen. Annoksen maut on rakennettu mukavasti tukemaan toisiaan ja parmesaanin suola tuo lihan maun hienosti esiin. Ankan kanssa tarjoillaan täyteläistä Renzo Masin Sangiovese-rypäleestä valmistettua Chianti Riserva -punaviiniä Italian Toscanasta. Viini on maistuvaa, muttei ankkaa liikaa hallitsevaa.
Ehkä maailman paras jälkiruoka
Vaikka kaksi edeltävää annosta olivatkin hyviä, onnistuu jälkiruoka silti yllättämään. Se oli täydellistä! Avecini, joka ei ole jälkiruokaihmisiä, kehui jälkkäriä ehkä parhaaksi koskaan maistamakseen. Kaunis annos on aseteltu kekseliäästi tarjolle ja se todella on parhaimpia maistamiani jälkiruokia hetkeen. Sitruunaposset oli raikas ja reilusti sitruunainen, makeahko vadelmasorbetti ja päälle ripotellut vadelmat taittoivat makeudellaan kivasti sitruunan happamuutta ja pistaasi sekä salmiakkimarenginpalat toivat annokseen mainion lisän rapeutta ja suolaisuutta. Chateau Carsinin makeassa Semillonissa maistui aprikoosi ja se oli erinomainen valinta possetin pariksi, kokonaisuutena jälkiruoka-annos oli täysi kymppi.
Ruokalista Brasserie L’amourissa on vaihtunut ja nyt valmiissa menukokonaisuudessa (39 €) on tarjolla esimerkiksi oluella maustettua sipulikeittoa, häränposkea ja lakritsipannacotta. Saattaa olla, että uusi retki Porvooseen on pian ajankohtainen, jo pelkästään kiinnostavan jälkiruoan vuoksi.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Wistub Alsace sijaitsee upealla paikalla Tammerkosken varrella, Laukontorin kupeessa. Pieni sympaattinen ravintola muistuttaa tunnelmaltaan ja sisustukseltaan ravintolaa, joka voisi yhtä hyvin sijaita pienessä ranskalaisessa kylässä. Näin perinteikästä tyyliä voi luonnehtia jopa tylsäksi, kuitenkin Wistub Alsacelle se sopii kuin nenä päähän.
Joulukuussa 2016 12-vuotta täyttänyt Wistub Alsacen keittiön keskeinen filosofia pyörii käsityön ympärillä. Kaikki tehdään itse, mukaanlukien kastikepohjat, kakut, leivät. Lisäksi suurin osa viineistä tuodaan maahan itse ja tämä ilmenee helpoiten viinilistaa tutkimalla, se on pyhitetty suurimmaksi osaksi Alsacelaisille viineille, mainiota! Ruokalista muuttuu fiiliksen ja raaka-aineiden mukaan, väkisin mitään ei pidetä listalla jos se ei tunnu hyvältä.
Wistub Alsacen omatuontiviinien sekä käsityön lisäksi talon erikoisuutena on tarte flambée, eräänlainen alsacelainen pizzaa. Näitä myytiin Cityn SYÖ!-viikoilla aivan huikeita määriä ja niitä saatiinkiin valmistaa niin paljon, että kokit valmistivat niitä unissaankin. Itse olen testannut nordique tarte flambéen, jota voin ehdottomasti suositella omalta osaltani, sillä varauksella että jos odotat saavasi rasvaista kebab-pizzeria tyyppistä safkaa, tulet pettymään ja hyvä näin.
Keskiviikko-iltana Tampere on kokonaisuudessaan erittäin rauhallinen ja olenkin tyytyväinen ravintolavalintaani. Wistub Alsace on pitkään pyörinyt mielessäni alsacelaisten viinien sekä blinien takia.
Parhaat tähän mennessä syömäni blinit. Yksinkertaisuus on valttia.
Olen syönyt Wistub Alsace illallisenkin jälkeen blinejä, heikkona hetkenä eksyin ketjuravintolaan ja vaikka hinta oli aika lailla samaa, oli laatu aivan eri maailmasta. Kaiken lisäksi Wistub Alsace tarjoaa enemmän blinejä ja täytteitä käytännössä samaan hintaan. Ja se laatuero, huh!
Wistub Alsacen blinit olivat täydellisen kuohkeita sekä paistopinta aivan uskomattoman rapsakka. Testasin blinejä molemmilla, hyvinkin perinteisillä lisukkeilla: savuporo-tuorejuustomoussella sekä lohenmädillä ja en osaisi päättää kumman valitsisin jos blinit pitäisi tilata vain yksillä lisukkeilla.
Päivän kalaa, juuriselleriä, puikulaperunaa ja voi-valkoviinikastiketta.
Valitsin pääruoaksi päivän kalan, kuhaa Längelmävedeltä. Wistub Alsacen annokset eivät ole järin kauniita, eikä se olekaan tarkoitus. Annosten presentaatio seuraa visusti ravintolan konstailematonta linjaa, maku puhuu puolestaan. Wistub Alsace pyrkii tekemään maalaisranskalaista ruokaa ja pidättäytyä mahdollisimman kaukana fine dining leimaan liittyvästä kikkailusta.
Annoksessa on kahta juuresta, juuriselleripyrettä sekä puikulaperunaa, rohkea veto mutta toimiva. Taas kerran kypsennys sekä paistopinta on vedetty vimpan päälle. Annosten ollessa kikkailuvapaita, näyttelevät viinivalinnat tärkeää osaa Wistubin illallisella, suosittelenkin kuuntelemaan tarjoilijan ehdotuksia viinivalinnoissa. Pääruoka ei ole tajuntaa räjäyttävä kokemus eikä aiheuta sen kummallisempaa WAU -elämystä, näin on hyvä. Annoksen saapuessa pöytään saa juuri sitä mitä on tilannutkin siinä muodossa kuin mitä odottaa saattaa. Yllätyksille näin perinteikkäässä paikassa ei ole sijaa.
Ankanrintaa, punajuuriohrattoa, pikkelöityä sipulia ja portviinikastiketta.
Seuralainen testasi ankanrintaa, kypsyys jätetty pinkiksi totta kai. Annos sai ylistystä osakseen, samalla todettiin annoksen jatkavan samaa maltillista linjaa ulkonäöllisesti. Tällä kertaa annos oli täynnä punaista punaisen seassa. Vaikka olin tyytyväinen pääruokaani, jouduin myöntämään potevani vähintäänkin lievää annoskateutta, ankka näytti uskomattoman mehevältä!
Sitruunaa, greippiä ja appelsiiniaMustikkaa ja valkosuklaata
Jälkiruokina tarjoillut leivonnaiset ovat gluteenittomia sekä leivottu paikan päällä. Testailimme seuralaisen kanssa jälkkäreitä sekä jälkkäriviinejä ristiin. Leivonnaiset olivat uskomattoman maukkaita sekä juuri sopivan kosteita. Olen maistanut lukuisia gluteenittomia leivonnaisia, yleensä niissä on jotain valittamista normaaliin verrattuna, tälläistä ei Wistub Alsacen jäkkäreissä ollut havaittavissa. Kirpeä sitruunaleivos greippien kera veti tällä kertaa pidemmän korren. Raikas sekä sopivan kirpeä jälkiruoka oli hyvä päätös illalle.
Wistub Alsacen keittiöstä vastaa Leea Tepponen, tuttu mm. Ravintola C:stä, joka valittiin Suomen Gastronimien Seuran vuoden ravintolaksi vuonna 2011. Leealle fine dining on tuttua, sitä hän ei Wistub Alsacessa kuitenkaan halua toteuttaa. Ruoan tulee olla erinomaista laatua mutta konstailematonta ja helposti lähestyttävää. Asiakkaan tulee nauttia herkkullisista annoksista miettimättä mitä lautasella on tai onko tarvetta käydä snägärin kautta illallisen jälkeen.
Wistub Alsace on ehdottomasti testaamisen arvoinen. Talon erikoisuus tarte flambée sopii mainiosti kevyen pistäytymisen merkeissä muutaman kohtuuhintaisen viinilasillisen kera. Pitkää illallista varten lyhyt ja selkeä ruokalista tarjoaa hienoja makuelämyksiä varsinkin kun testailee ravintolan hintalaatu-suhteeltaan sopusuhtaista viinilistaa. Ravintolan perällä on 12 paikkainen kabinetti, joka soveltuu kokouksiin, perheillallisiin tai vaikka viinitastingeihin.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Joskus käy niin, että joku juttu, joku ihana asia tai ravintola on mennyt sinulta ohi, etkä oikein itsekään tiedä että niin on käynyt, kunnes se pamahtaa tietoisuuteesi. Näin kävi minulle Karljohanin kanssa.
Karljohan
Vaikka olen hyvin tiennyt paikan olemassaolosta ( sijainti Yrjönkadulla ei voisi olla keskeisempi ) ei minulle ollut oikein koskaan selvinnyt sen todellinen viehätys, joten tein pöytävarauksen eräälle perjantai-illalle päätin testata paikan ystäväni kanssa.
Saavuttuamme ravintolaan, annan katseeni rauhassa kiertää salia. Miljöö on remontin jäljiltä siisti, värimaailmaltaan rauhallinen ja sisustuksessa on tyylikkäästi käytetty rohkeitakin yksityiskohtia. Kiinnitän välittömästi huomiota ajattoman kauniisiin kattovalaisimiin ja muihin pieniin yksityiskohtiin. Uudistetun ravintolan seinien väri on valittu varman päälle ja tuntuu kummallisen tutulta ja rauhoittavalta. Annan katseeni vielä vaeltaa kierroksen, ennen kuin käymme istumaan. Erityinen suosikkini on ikkunalla oleva valaisin, jonka kupu on punottu kirkuvan punaisista kengännauhoista. Yritän koko illan saada kyseisestä lampusta painokelpoista kuvaa, mutta koska kuvaustaitoni ovat rajalliset, tulos ei juuri imartele varjostinta. Suosittelen siis käymään paikan päällä ja tsekkaamaan mistä on kyse!
Designia ikkunalla...ja katossa!
30 vuotta toiminnassa ollut ravintola on millä mittapuulla tahansa mitattuna pala gastronomista historiaa ja odotamme malttamattomana illallisen alkua. Tämän ravintolan salin ja keittiön puolelta on nuorempana moni nykyinen alan ammattilainen ponnistanut eteenpäin ja paikalla lienee monta tarinaa kerrottavanaan. Ravintolan historiasta kannattaakin kysellä tarkemmin erityisesti lounasaikaan kun talon emäntä, Tuula, on paikalla.
Päätämme aloittaa iltamme perinteisesti kuohuvalla. Varmasti tässä ravintolassa olisi ollut mukava naukkailla klassikkodrinkkejäkin, mutta jotenkin tuntuu sopivalta skoolata juhlavuoden kunniaksi ja samalla onnitella sankaria!
Onnea!
Tarjoilija tuo ruokalistat ja pääsemme tutustumaan valikoimaan. Henkilökunta on kuulemma pitkälti vaihtunut remontin myötä, mutta ainakin tämä iloinen ja puhelias tarjoilija toimii salissa kuin olisi ollut siellä aina! Valikoimasta löytyy kaikenlaista aina menukokonaisuuksista yksittäisiin alkupaloihin ja pääruokiin.
Aluksi onkin hieman vaikeuksia päättää, mitä kaikkea haluaisimme tänään maistaa, mutta koska Karljohan on tunnettu sisäelinruuistaan, on oma päätökseni loppujen lopuksi hyvin helppo: veripalttua alkuun ja kateenkorvaa päälle. Seuralaiseni päätyy munakoisoon sekä päivän kala-annokseen, joka on vierailukerrallamme kampelaa. Lisäksi sorrumme vielä maistamaan maa-artisokkakeittoa, sillä meillä kummallakin taitaa olla ”soft spot” hyviä keittoja kohtaan. Ajatuksemme on maistella kaikkia annoksia ristiin ja olemme enemmän kuin tyytyväisiä valintoihimme.
Talon leipä ja tapenade
Alkupalojen saapuessa, tulisi meidän ehkä olla hieman huolissaan, sillä annokset ovat todella runsaita! Mutta koska olemme kaksi nälkäistä daamia, käymme innokkaina annosten kimppuun ja hautaamme huolet jonnekin uudistetun sohvan nurkkaan. Veripalttu on rasvaisen makeaa ja puolukka sekä omena tuovat mukavasti hapokkuutta annokseen.
Veripalttu on taivaallista!Munakoisoa ja runsas mozzarella-kuorrutus
Ystäväni munakoisoannos on puolestaan tomaattisen höyryävän tömäkkä pala juustotaivasta. Maistelemme vielä samaan aikaan maa-artisokkakeittoa ja niin kuin pitääkin, keiton valmistuksessa ei totisesti ole säästelty voin tai kerman määrässä! Maku on samettisen täyteläinen ja annoksessa on käytetty myös omena ja lumirapua. Jotenkin jäin silti kaipaamaan jotain lisärapeutta annokseen, jotta mielenkiintoni olisi pysynyt yllä koko annoksen loppuun asti. Mutta summa summarum, erinomainen alku illalle ja veripalttu oli taivaallista!
Kermainen maa-artisokkakeitto, nam!
Runsaiden alkupalojen jälkeen jäämme rauhassa odottelemaan pääruokaa. Siemailemme hieman samalla saksalaista Rieslingiä, jonka valitsimme nautittavaksi läpi aterian. Viinin ohessa pääsemme maistamaan Solmu Breweryn Karljohanille juhlavuoden kunniaksi panemaa olutta. Pale ale on maukas ja tuoksusta löytyy eksoottista hedelmää. Oluessa on ihanan makeahko hedelmäinen maku, joka jättää viipyilevän ja lempeän bitterisen jälkimaun. Tällaiset pienpanimoiden erikoistuotteet sopivat oivallisesti tämän ravintolan profiiliin, toivottavasti niitä on jatkossa enemmänkin tarjolla! Viinilistan tuotteista monet ovat minulle tuttuja syystä tai toisesta ja jäin ehkä kaipaamaan muutamaa kuriositettia listalle, vaikka klassikkopaikassa ollaankin. Huolellisesti mietityllä juomavalikoimalla voi nostaa huimasti ravintolakokemuksen arvoa.
Juhlavuoden olut
Ravintola on täyttynyt illan aikana mukavasti ja puheensorina täyttää salin. Aina välillä erotan taustalta musiikin, mutta tänään ihmiset ovat pääosassa. Pääruuat saapuvat ja annokset ovat mahtavia. Kateenkorva on ihanan rasvainen, pehmeä ja maukas ja viereen aseteltu perunamuusi on ennemminkin pottuvoita! Annoksen tumma kastike on lähes siirappia ja intensiivisen makuista. Myös kampela-annos on kaikin puolin moitteeton. Kala on tuoretta ja hyvin paistettu, lisukkeinaan kukkakaalivaahtoa, kasviksia ja raikasta avokadomajoneesia. Nämä annokset ovat todellakin klassikkokamaa!
Mehukas kateenkorva ja kunnolla pottuvoita kylkeenKampelaa ja avocadokreemiä
Pääruokien jälkeen pidämme pienen tauon ja pähkäilemme vielä mitä seuraavaksi. Pidämme molemmat kovasti juustoista ja harmittelemme, että tällä kertaa ne jäävät väliin, sillä sen verran täysinäinen olo on pääruuan jälkeen ja jälkiruualle on tietenkin löydyttävä tilaa! Ja niin löytyykin. Ei paljon, mutta juuri sen verran, että makeanhimo taittuu. Valitsen Financier-leivoksen, jonka kanssa tarjotaan karpalojäätelöä ja kinuskikastiketta. Ystäväni tyytyy tällä kertaa jäätelöannokseen. Jäätelöt on luonnollisesti tehty itse ja maistuvat ihanilta! Vaniljajäätelö on sopivan vaniljaista ja makeaa ja karpalojäätelö marjaisan raikasta. Kinuskikastike puolestaan on paksua, tummaa ja tuo mummolan mieleen. Job well done!
Kylmää ja kuumaa, makeaa ja rapeaa. Täydellinen jälkiruoka!
Karljohanissa luotetaan perinteisiin makuihin ja mutkattomaan tyyliin. Pitkä kokemus näkyy myös uudistetussa ravintolassa: ruoka on konstailematonta, takuuvarmaa Karljohan- tyyliä, palvelu huomaavaista ja iloista. Tulen tänne ehdottomasti uudelleen seuraavan kerran,kun tekee mieli klassikkoannoksia, lohturuokaa tai haluan taata seurueelleni viihtyisän illan ilman turhaa kikkailua.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Töölöön, vanhalle Taivallahden kasarmille vastikään avattu ravintola Kaarti on jo paikkansa puolesta ainutlaatuinen. Vanha kasarmirakennus on itsessään mielenkiintoinen ja hieman kolkostakin tilasta on saatu mukavan kutsuva. Eikä voi jättää sivuuttamatta ravintolan seinälle vuonna 1935 maalattua maailmankarttaa. Historiallinen kartta on todella hieno ja siihen tutustumisessa vierähtää aikaa tovi, jos toinenkin. Suosittelen ehdottomasti kaikkia tutustumaan Kaartin maistuviin annoksiin ja kekseliäisiin viineihin, mutta jo vanha kartta on itsessään käynnin arvoinen.
Kartta kiinnostaa ja herättää paljon keskustelua
Maltettuamme lopettaa karttaseinän tutkimisen, siirryimme tutustumaan illan antimiin. Kaarti tarjoilee hinta-laatusuhteeltaan mainion maistelumenun (35€), jonka annoksia saa myös erikseen, jos tuntuu, ettei koko menu mahdu. Myös viinipaketti (35€) on kokemisen arvoinen, ainakin tammikuussa viinit yllättivät mielenkiintoisuudellaan. Alkuun tarjoillaan hauskasti talon lonkeroa, josta voi lukea tarkemmin Cityn ja TableOnlinen Ravintolatutkasta.
Emme oikein tiedä mitä odottaa menulta, mutta jo alkuruoka räjäyttää potin. Rapea kampasimpukka yhdistettynä teriyakipaahdettuun pekoniin ja verigreippivaahtoon on raikas ja elämyksellinen, mitään tällaista emme ole syöneet koskaan. Kampasimpukan pehmeys yhdistettynä pekonin makean suolaiseen makuun ja verigreipin raikkauteen on mielenkiintoinen yhdistelmä. Vahvanmakuiset lisäkkeet jyräävät hieman herkkää simpukkaa, mutta maut toimivat hyvin sekä yhdessä että erikseen. Viininä kevyt Adegas Valmiñorin tuottama Albariño toimii annoksen kanssa erinomaisesti.
Alkuruokana nappisuoritus
Seuraavaksi saamme eteemme karamellisoitua punajuurikeittoa paahdetulla cashewcrumblella. Annos on kaunis ja lautasen muoto hauska. Maukas keitto lämmittää talvipäivänä mukavasti, mutta se jää edellisen annoksen makujen ilotulituksen varjoon. Välikeittona annos voisi olla jopa hieman pienempi. Cashewpähkinälisuketta syö oikein mielellään, se on kivan rapea lisä keittoon. Meyer-Fonnén Gentilin aromaattisessa Alsace-blendissä on mukavasti Muscatin tuomaa makeutta ja se on kivan ryhdikäs viini simppelille keitolle.
Punajuurikeittoa ja pähkinää
Vaikka miljöö ja ruoka ovat Kaartissa jo itsessään kokemisen arvoisia, tuo mukava henkilökunta tärkeän lisän illan kulkuun. Tunnelma on rento ja kuulemme paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia sekä ruuasta että juomasta. Pääruoaksi tarjoillaan paahdettua siikaa ja kasviksia, lisänä marsalavelouté. Annos itsessään on todella maistuva ja sille paritettu viini on yllättävä ja rohkea valinta. Unkarilainen Fox Brosin Furmint tuoksuu bensiinille ja maistuu kuivatuille hedelmille. Meille kerrotaan viinitalon viinien olleen Neuvosto-Venäjällä erittäin suosittuja kaviaariviinejä, sillä ne sopivat erinomaisesti suolaisten ja rasvaisten ruokien kanssa. Siika-annos on aseteltu kauniisti tarjolle vaaleille lautasille, kala on paistettu hyvin ja sen nahka on ihanan rapea. Myös annoksen ruusukaalit ovat erinomaisen makuisia, rapeita ja napakoita.
Pääruokana kalaa ja ruusukaaleja, nam!
Jälkiruoassa on leikitelty kivasti tekstuureilla ja se on kauniisti rikottu lautaselle. Annoksesta löytyy kaikkea, niin pehmeää ja lämmintä sokerikakkua, rapeaa marenkia, kuin kylmää sitruunasorbettiakin. Sekä lakritsikreemiä, jota suurena lakritsinystävänä olisin voinut syödä enemmänkin. Annos on kuin hauska maailmanympärimatka, johon on napsittu ideoita vähän sieltä ja täältä, nam! Viininä ilahduttaa sopivan makea chileläinen Anakenan Viognier.
Jälkiruoka kruunasi illan
Kaarti uusii menuaan säännöllisesti ja käyntimme jälkeen se on ehtinyt jo kerran vaihtua. Nykyisessä menussa on esimerkiksi punajuuri-vodkagraavattua lohta, limemarinoitua fenkolia, karitsan paahtopaistia sekä kirsikkajäätelöä. Kuulostaa myös tutustumisen arvoiselle kokonaisuudelle.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Kokit Thomas Hudson ja Markus Fogelholm avaavat kunnianhimoisesti ja kekselijäästi vuoden 2017 aikana neljästi, aina uuteen paikkaan ja uudella nimellä, ravintolan, joka tarjoaa kausimakuja suoraan tiloilta hankituista raaka-aineista. TableOnlinella on ollut ilo olla osa tapahtuman järjestelyjä ja päästä aitopaikalle seuraamaan tapahtumakokonaisuuden rakentumista (jos et ole vielä tutustunut, lue Cityn ennakkojuttu Säsongista alkupalaksi).
Kun illalliskortit tammikuisena maanantaina tulivat TableOnlineen tarjolle Säsongin ensimmäiseen näytökseen, talviseen Vinter-ravintolaan, myytiin ne lähes loppuun muutamissa tunneissa ja viimeisetkin paikat jaettiin heti keskiviikkona.
Kokkien rautaisen ammattitaidon lisäksi paljon antoi odottaa jo paikkavalintakin Lapinlahden vanhassa mielisairaalassa, ainutlaatuisella paikalla, keskellä Helsinkiä. Vaikka se miljöönsä puolesta voisi hyvin sijaita myös jossain aivan muualla. Paikka ja alue ovat kauniit ja sisätilat oltiin saatu tunnelmallisiksi monien kynttilöiden avulla. Pitkä ja pimeä kulku käytävillä ei kuitenkaan antanut unohtaa millainen historia paikkaan sisältyy. Vinter-ravintolan tapahtumapaikaksi valitut tilat toimivat nykyisin Loop-hävikkiruokaravintolana, joka toisaalta myös alleviivaa kokkikaksikon kausi- ja hävikkiajattelua.
Todettakoon heti, että kaikki viinit sopivat hyvin annoksiinsa ja tukivat niitä, mutta ne eivät olleet tällä illallisella se juttu. Viinit antoivat annoksille tilaa loistaa ja lähialueiden ajankohtaisetkin raaka-aineet olivat illan tähtiä, vaikka talvi onkin haastavampaa aikaa kausiajattelulle.
Heti pöytään tuodusta spelttileivästä lähtien suomalaisuus, lähiruoka ja kausiajattelu olivat vahvasti esillä koko illallisen ajan. Ensimmäisenä annoksena tarjoillaan vaaleassa kulhossa vaaleaa soppaa, joka paljastuu paahdetuksi sellerikeitoksi, jossa on lisäksi ilmakuivattua poronpaistia ja itsetehdystä siideristä valmistettua siiderivaahtoa. Poro on raastettu hauskasti samettisen sellerikeittovaahdon sekaan ja tulos on pehmeä ja kevyt, eikä yhtään liian rasvainen. Pöytäseurueen jäsenet ihastelevat syövänsä parasta keittoa aikoihin. Sellerit keittoon tulivat Rekolan puutarhalta Kangasalta, omenat Nurmijärveltä ja poro Sallasta.
Tähteet: luomukananmuna, madetta monessa muodossa ja eilisen leipää
Kausimakujen lisäksi Säsongin kantavana teemana on myös hävikin vähentäminen ja ruoanvalmistuksesta jääville tähteille onkin keksitty useita käyttötarkoituksia. Toinen, aamiaismainen, annos sisältää 65-asteisen luomukananmunan Huittisista, mateen mätiä sekä rapeaa mateen nahkaa, eilisen leipää ja herakastiketta. Hävikkiajattelu tulee tässä kauniissa lautasellisessa vahvasti esiin. Ilahduttavaa on myös kananmunan käyttö ennakkoluulottomasti illallisannoksen yhtenä pääraaka-aineena. Lautaselle on saatu sopiva kokonaisuus kaikkea, niin rapeutta kuin pehmeyttäkin, joita kastike korostaa erinomaisesti.
Maa-artisokkaa, kallioimarre-smetanakastike, mäntyöljyä ja rapeita tattareita
Tähänastiset kaksi annosta ovat olleet loistavia, melkein toinen toistaan parempia, mutta kolmas on todellinen yllätys. Annos itsessään näyttää maastolta ja siinä on kiviä ja metsäisyyttä, mutta siinä on leikitelty myös makujen osalta. Karamellisoituja maa-artisokkia, kallioimarre-smetanakastiketta, mäntyöljyä ja rapeita tattareita sisältävä annos saa koko seurueen huokailemaan ihastuksesta. Siitepölyn makeus ja maa-artisokan pehmeys kruunattuna rapeilla tattareilla, jotka ovat kuin popkornia vie kielen mennessään. Mitään tällaista ei kukaan meistä ole ennen syönyt. Tämä annos on myös lähiruoka-ajattelua parhaimmillaan, sen maa-artisokat ovat Liljendalista, kallioimarre on haettu Helsingin keskuspuistosta ja mänty Lapinlahdelta oven ulkopuolelta.
Perunarisottoa, ruskistetussa voissa paistettua madetta, kalakerma ja perunasipsejä
Jos edellinen annos oli ihmeellinen, on seuraavakin aivan loistava: perunarisottoa, ruskistetussa voissa paistettua madetta, kalakermaa ja perunasipsejä. Tähän annokseen ”made palasi” ja näin ollen se tuli käytettyä maksaa lukuun ottamatta kokonaan. Perunarisottoon oli valittu kolmea lajiketta myrskyläläiseltä Gobbas Gårdilta ja sen pehmeys yllättää. Perunachipsien tuoma rapeus ja hyvä suola tekevät annoksesta yhtä aikaa todella maukkaan ja lohdullisen. Tätä haluaisin syödä kylminä talvi-iltoina kulhoittain. Miten jotain näin hyvää ja niin erilaista voi saada varsin tutuista aineksista?
Härän haudutettua kieltä, kasviksia Söderkullasta ja häränhäntä-hapankaalihöystö
Illan varsinaiseksi pääruoaksi katettiin härän haudutettua kieltä ja kasviksia Majvikin tilalta, kastikkeena häränhäntä-hapankaalihöystö. Kaali oli saatu mukaan Kangasalta ja härkä Runnista. Pehmeässä ja herkässä annoksessa oli paljon mietoja suomalaisia makuja.
Briejuustoquiche, kimchi ylikasvaneista salaatinlehdistä ja pikkelöityjä pikkuporkkanoita
Juustoannoksena tarjoillaan briejuustoquiche, jossa olevaan kimchiin on käytetty hyödyksi Labbyn puutarhan ylikasvaneita salaatinlehtiä. Kaunis annos kruunataan pikkelöidyillä pikkuporkkanoilla. On hyvä idea viedä juustoannos palojen lautaselle asettelua pidemmälle ja tässä illan teema nousee myös erinomaisesti esiin ylivuotisten salaattien hyödyntämisellä; kaikki käyttöön. Annoksen kruunaa kuitenkin tieto siitä, että pikkuporkkanat on kasvatettu Markus Fogelholmin ikkunalaudalla – todellista asialleen omistautumista!
Loppuun porkkanakakkua ja piimäjäätelöä
Porkkanakakkua ja piimäjäätelöä on tuttu ja turvallinen, vuodenaikaan sopiva lopetus, joka hellii vatsaa ja mieltä vielä illan viimeiset hetket ja lusikalliset. Porkkanat kakkuun tulivat Majvikista Kirkkonummelta ja piimä Ahlmanin tilalta.
Vinteriä fillistellään myös Cityn jutussa, josta löytyy tunnelmakuvia illalta. Parasta Säsongin konseptissa on ehdottomasti se, että näitä iltoja on vielä kolme edessä. Kutkuttavaa, kukaan ei tiedä mitä, missä ja milloin, voimme vain odottaa. Emmekä enää tämän illan jälkeen malttaisi odottaa sitä seuraavaa, Vår nähdään toukokuussa!
Katja/TableOnline.fi Kuvat Tiia Rantanen
Säsongin seuraavista ravintoloista ilmoitetaan ensimmäisenä TableOnlinen Facebookissa ja uutiskirjeessä. Illalliskortit tulevat myyntiin ennakkoon ilmoitettuun aikaan vain TableOnlinelle, laita siis viimeistään nyt kaikki TableOnlinen kanavat seurantaan!
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Pian viisi vuotta täyttävä Patrona oli perustettaessaan yksi ensimmäisistä uuden aallon meksikolaisista ravintoloista Helsingissä. Viime vuonna se myytiin ja tämän jälkeen paikka on saanut kävijöiltä sekä ruusuja että risuja. Itse olen vuosien varrella käynyt muutaman kerran Patronassa ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Nyt lähdimme katsomaan oliko ravintola muuttunut ja testaamaan juuri valmistunutta uutta menua.
KUUMA TUNNELMA
Kontrasti oli melkoinen kun astuimme viileänä tammikuisena iltana sisään Patronaan. Vaikka paikka ei ollut läheskään täynnä, niin silti tunnelma oli kuin Tijuanassa; iloista puheensorinaa ja yleistä hälinää, avokeittiöstä leijaileva herkullinen tuoksu ja pienehkön ravintolan ääriään myöten täyttävä lämpö. Suosittelenkin itseasiassa pukeutumaan niin, että pystyy keventämään lyhythihaiselle, sillä Patronassa on todella kuuma ja tulinen ruoka ei taatusti helpota tilannetta.
Tunsimme olomme heti hyvin tervetulleiksi. Meidät ohjattiin ovelta oitis pöytäämme ja saimme listat eteemme. Tarjoilija puhui englantia, mikä on nykyään aika normaalia pääkaupunkimme etnisemmissä ravintoloissa ja on ollut Patronassa tuttua alusta asti. Varmasti tämäkin on omiaan lisäämään kansainvälistä fiilistä. Ravintolassa istui varsin kirjavaa väkeä; ryhmä opiskelijatyttöjä, seniorimpi rouva aikuisen poikansa ja miniänsä kanssa, erilaisia ja -ikäisiä kaveriporukoita sekä pariskuntia.
Tilasimme alkuun cocktailit. Itse valitsin reilun kymmenen juoman listalta Sol Negron, joka on Patronan versio Averna Sour -drinkistä. Seuralaiseni tiedusteli alkoholittomia aperitiiveja ja kävi ilmi, että useampaa listan juomaa voidaan rakentaa myös ilman prosentteja. Valituksi tuli mojitomainen Picante Y Fresco. Kummatkin juomat maistuivat, mutta hyvin freesi ja chilinen holiton liemi kenties jopa paremmalle.
CHILIVETTÄ – MEKSIKOLAISTA CEVICHEÄ
Aperitiivien nauttimisen ohella saimme tilattua alkupalat ja nämä saapuivatkin verraten nopeasti. Perinteinen nacho-salsa-guacamole-setti sekä lohi-aguachile, joka on meksikolaisten voimakkaasti maustettu versio cevichestä. Lime-habanero -liemessä raakakypsynyt lohi oli annoksena paitsi kaunis niin myös erittäin herkullinen. Tämän kanssa nautittavaksi tarjoilijamme suositteli espanjalaista Blanc de Pacs -luomuvalkkaria ja tuo hedelmäinen viini kieltämättä sopi todella hyvin raikkaan ja tulisen alkuruoan ohelle.
Pääruoaksi valitsin kuningasrapua ja Pipian Verdeä, joka on kurpitsansiemeniin ja tomatilloihin (ei tomaatteihin) pohjautuva klassinen meksikolainen kastike. Annos oli jälleen näyttävä, mutta maultaan se ei valitettavasti yltänyt vanhojen Patrona-suosikkieni tasolle ja niin maukkaan alkuruoan jälkeen jäi hivenen vaisuksi. Sen sijaan seuralaiseni tacot revityn kanan kera olivat kuulemma mehukkaita ja ihania. Kooltaan kummatkin annokset olivat erittäin runsaita.
BACK TO THE ROOTS
Pääruoat syötyämme kello lähenteli kymmentä ja Patrona oli jo sen verran hiljentynyt, että kehtasimme pyytää meistä hyvää huolta pitänyttä ja iloisesti meille tarjoillutta Juan Pabloa juttusille. Tiedustelimme muun muassa millaisia ajatuksia on uuden ruokalistan takana ja millaisia muutoksia on tehty omistajanvaihdoksen jälkeen. Juan Pablo osasi kertoa, että tuore menu on meksikolaisen pääkokin suunnittelema ja linjana on paluu juurille. Tacotkin kun ovat alkaneet kärsiä samanlaista inflaatiota kuin sushit jo aiemmin, niin nyt olisi tarkoitus tehdä entistäkin autenttisempaa meksikolaista. Ruokaa, joka maistuu sikäläisten isoäitien tekemältä, mutta näyttää paremmalta.
Keskustelumme koventuneesta kilpailusta uusien ravintoloiden myötä keskeytyi iloiseen huutoon läheisestä pöydästä. Kosinta! Sormus nimettömään ja vilpittömän onnelliset ilmeet. Meillä on ollut täällä oikein hyvä ilta, mutta eräillä taitaa olla vielä astetta ikimuistoisempi. Onnea heille.
Juan Pablo mainitsi vielä, että menuja viilataan edelleen ja palautteeseen reagoidaan. Listalle on myös palaamassa neljän ruokalajin tasting menut, joita ei vielä ollut saatavilla. Hän myös suositteli tekemään pöytävaraukset Patronaan ajoissa, sillä pieni ravintola täyttyy usein isommista ryhmistä.
Mukavan rupattelutuokion jälkeen olo oli edelleen hyvin kylläinen, mutta tilasimme makeaa siihen toiseen mahaan. Oma valintani oli Lime-piiras, vaan Juan Pablohan saikin minut vaihtamaan sen paahtovanukkaaseen mustikkakastikkeella ja pähkinämuruilla. Eikä vaihtaminen jäänyt harmittamaan, sillä vanukas oli kerrassaan suussa sulava. Seuralaiseni nautti kevyemmän limesorbetin, joka oli ihan hyvää, mutta ei mitenkään yllättävää.
SUMMA SUMMARUM
Kuten alkuun mainitsin, Patrona on jakanut kovasti kävijöiden mielipiteitä omistajanvaihdoksen jälkeen. Nyt voin omasta puolestani todeta, että pidin vanhasta Patronasta ja pidän uusiutuneesta myös. Tunnelma on pysynyt hyvin samanlaisena. Annokset ovat toki muuttuneet, mutta makumaailma ei paljoakaan. Jos pidät chilistä, limestä ja korianterista sekä haluat hieman Meksikon lämpöä räntäpäivien keskelle, niin Annankadulta löydät varmasti hetken helpotuksen.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Näin tammikuussa vatsa kurnien, toisessa kädessä porkkana ja toisessa omena, ei ole ihme, että ajatukset harhailevat ja siirtyvät holtittomasti asiasta toiseen, lähinnä ruokaa koskeviin. Niin kuin nytkin, muutaman viikon takaiseen Sinne Porvoon visiittiin. Se oli sitä aikaa… loppuvuotta, kun vielä oli lupa riehaantua nautinnosta ja ruokkia rakasta kroppaani estoitta eteeni kannetuilla herkuilla.
Sinne Porvoo on siitä kummallinen paikka, että vaikka kaikki sen tietävät, niin kaikki eivät siellä jostain syystä ole käyneet. En ollut minäkään. Kuullut olin kaikenlaista, mutta jotenkin se Porvoo nyt vaan on muka niin kaukana. Luonnollisesti tällaista hedonistia ja ruokarakastajaa harmittaa, että löysin tämän paikan vasta nyt, paljon sen jälkeen, kun monet ruokadiggarit ovat jo siirtyneet kuluttamaan uusien paikkojen trendikkäästi kierrätettyjä designtuoleja.
Olisin ehtinyt nauttimaan tästä jo monen monituista kertaa, jos vain olisin saanut aikaiseksi lähteä Porvooseen!
Yhtenä perjantai-iltana me sitten lähdimme. Menimme oikein bussilla, että saa nauttia viiniäkin, vaikka olisihan sieltä Porvoosta varmasti joku mukava B&B:kin löytynyt. Matka ei kauan kestä ja koska olimme hieman etuajassa, kävimme kirpakan pakkaspäivän kunniaksi nauttimassa naapuriravintolassa kuumat glögit. Lämpöisin mielin suunnistimme kohti Taidetehdasta, missä Kai Kallion luotsaama Sinne Porvoo sijaitsee.
Ravintolan sijainti vilkkaan elokuvateatterin ja Taidehallin yhteydessä ei ole varman päälle pelattu juttu, vaikka ihmisiä tässä osoitteessa liikkuukin päivittäin paljon. Minusta sijainti on kuitenkin ravintolalle mitä parhain. Kun astut sisään, unohdat välittömästi, että nurkan takana myydään eskapismia ja ylisuuria popcorn-boxeja, sillä skandinaavisen valoisa, jopa hieman industriaalinen miljöö korkeine kattoineen ja hitaasti katossa heiluvine lamppuineen kutsuu astumaan sisään rennolle makumatkalle.
Ravintolasta löytyy mainioita yksityiskohtia: viherseinää, kauniita lamppuja, pieni paikallistuotteiden myyntitiski. Jopa WC:n seinä on hyödynnetty ja sieltä löytyykin talon oman spelttileivän resepti. Sisustuksessa on käytetty puuta ja betonia sulassa sovussa. Tunnelma on viihtyisä, jotenkin kiireettömän oloinen ja taustamusiikki sopii hyvin tilaan ja tunnelmaan. Voisin kuvitella tulevani tänne niin kikattavan tyttöporukan, vanhempieni tai kuten nyt, puolisoni kanssa.
Iltamme alkaa Janisson-Baradonin samppanjalla. Rapean paahteinen, Pinot Noir -vetoinen kupliva on oiva valinta talviseen iltaan. Tuskin maltamme odottaa, mitä yllätysmenumme tänään sisältää!
Ilta alkaa samppanjalla
Kvaak!
Miedosti savustettua ankkaa, punajuurta, vadelmia Wärtsilästä ja paahdettua Malmgårdin emmeriä. Annos on kaikin puolin moitteeton aloitus. Vadelma on kirpeää, emmer tuo popcornimaisen vivahteen annokseen ja ruualle valittu saksalaisen viinitalon J2 Spätburgunder korostaa ankan makua hienosti. Nappialoitus!
Kvaak!Suomalainen tako
Suomalainen tako
Pikkelöityä selleriä, riimihirveä ja katajanmarjamajoneesia. Tässä taisi olla illan visuaalisesti näyttävin annos. Sesonkiin hyvin istuvat maut ja upea esillepano. Annos on näppärä sormin syötävä ja jälleen kerran viini komppaa annosta täydellisesti. Julien Schaalin raikas Riesling ”Nature” Ranskan Alsacesta yllätti tässä kohtaa minut täysin. Olen itse pitänyt kyseistä viiniä aika keskinkertaisena, mutta nyt oli juoma oikeassa seurassa. Viini toimi hienosti nostaen katajanmarjan aromeja pieninä välähdyksinä pintaan. Tako oli viimeistely paahdetulla sipulilla ja jos jotain pitäisi kritisoida, niin ehkä sitä, että sipulin maku jäi pyörimään suussani viimeisenä.
Syksyn sävelet
Seuraavaksi eteemme saapuu paistettua kotimaista siikaa. Lisukkeina kuorineen paahdettua maa-artisokkaa, selleripyreetä, rapulientä ja aiolia. Paistettu kala tuoksuu ihanalta ja vesi herahtaa nopeasti kielelle! Annos on ajaton ja herkkä makumaailma myötäilee klassista esillepanoa.
Napakka maa-artisokka ja aioli tuovat annokseen kaivattua rosoisuutta ja makeahko selleripyree pyöristää makuja kauniisti. Itse olisin toivonut selleripyreen ja aiolin balanssin olevan toisin, sillä ahneena haarukoin maukkaan selleripyreen liian nopeasti. Loppuajan toivoin löytäväni sitä lautaselta lisää, mutta onnistuin jotenkin aina kaapimaan vain kasan aiolia suuhuni! Jälleen kerran viini oli tarkoin mietitty ja ranskalaisen viinitalon, Domaine Guy Robinin viinintekijän, Marie Angen valloittava ja puhdaspiirteinen Chablis toimii erinomaisesti ruuan
kanssa.
Syksyn sävelet
Salla
Illan toinen lämmin ruoka on liha-annos. Lautaselta löytyy poroa kahdella tavalla sekä perunapyreetä, tyrniä, kurpitsaa ja sipulia.
Poromies Hannu Lahtela on toimittanut mitä laadukkainta poroa ravintolaan. Ulkofilee on riistaisaa ja suorastaan sulaa suuhun. Ruokailun jälkeen on pakko vielä tarkistaa, että söinhän varmasti ulkofileetä, niin samettisen pehmeää se oli. Poron kateenkorva puolestaan on harvinaista herkkua meille etelässä. Puolisoni ja minä, olemme kumpikin suuria kateenkorvan ystäviä ja osasimme arvostaa tätä erikoisuutta, jolla poromiehet yleensä ruokkivat koiransa. Toista kuuluisaa herkkua, tuota C-vitamiinipommia ja pohjolan appelsiinipuuta, tyrniä oli myös käytetty annoksessa tyylikkäästi. Se toi annokseen moniulotteisuutta ja mukavia, happaman kirpeitä makupiikkejä.
Annokselle valittu, Scaian tuottama italialainen punaviini oli makuuni hieman liian tuhti, vaikka sen hapankirsikkaisuus ja aavistus yrttisyyttä sopikin annoksen luonteeseen hyvin. Ei vain tällä kertaa minun juttuni. Seuralaiseni piti viinistä kovasti ja on ihan tervettä, että emme ole koko ajan samaa mieltä makuyhdistelmistä!
Salla
Pääruuan jälkeen yllätykset jatkuvat. Keittiö on valmistanut mesiangervosta mehujäätä. Mehujäätä dipataan sokeri-sitruunajauheeeen, joka ihanasti poksuu, ritisee ja ratisee suussa kuin lapsuuden popping candyt. Tämä oli hauska ja ihanan viilentävä yllätys täysinäiselle vatsalle!
Juusto
Menu on loppusuoralla ja ennen jälkiruokaa saamme vielä palan juustoa. Tämä annos ei olekaan ihan perinteinen juustoannos vaan Mosagårdin leipäjuustoa, lakkahilloa ja kinuskia. Ai että olen onnellinenonnellinenonnellinen! Pidän kovasti leipäjuustosta ja lakoista, ja makea kinuskikastike oli piste i:n päälle! Rakastin tätä annosta, vaikka seuralaiseni mielestä se oli ehkä hiukan tylsä. Pieni ripaus suolaa kinuskin päälle olisi ehkä viimeistellyt annoksen, mutta tuollainen pieni sivuseikka ei minua juuri nyt haittaa, sillä makea, lähes hunajainen Kracherin beerenauslese siivittää juustoannoksen illan kärkikolmikkooni.
Maistuisiko pala juustoa?
Pop my cherry
Menun päättää jälkiruoka, josta tällä kertaa löytyy suklaata monessa muodossa sekä kirsikkasorbettia. Tässä annoksessa on konvehtirasian kaikki parhaimmat maut. Suklaata on niin kakun, moussen, keksin kuin ganachen muodossa ja sorbetti tuo mukavaa raikkautta annokseen. Mas Amiel, makea ranskalainen viini, on suklaan kanssa ”match made in heaven”. Viini on elegantti, hieman portviiniä makumaailmaltaan muistuttava ja suosittelen lämpimästi kokeilemaan sitä joskus portviinin sijaan.
Pop my cherry
Ehdimme vielä nauttimaan espressot ja pienet avecit ennen kuin meidän on aika siirtyä kohti bussiasemaa.
Kaiken kaikkiaan iltamme oli kaikin puoli onnistunut. Mahtava illallinen viihtyisässä miljöössä, huolehtivan ja asiantuntevan henkilökunnan huomassa. Mitä muuta sitä voi perjantai-illaltaan toivoa?
Sinne Porvoo on ehdottomasti paikka, jonka takia kannattaa nähdä hieman vaivaa, hypätä vaikka siihen Porvoon Liikenteen pikavuoroon ja viettää ilta ystävien kanssa hyvän ruuan ja juoman merkeissä.
Tammi-helmikuussa Sinne Porvoossa on vielä mahtavia tarjouksia, jotka kannattaa ehdottomasti käydä tsekkaamassa. Tarjolla on ”Pimeät illat” jolloin menu nautitaan pelkän kynttilän valossa ja voit maksaa ruokailusta juuri niin paljon kuin haluat sekä ”Yltäkylläisyyden talvimenu”, jonka etukäteen lunastamalla saat kaksi menua yhden hinnalla. Menut myydään varmasti nopeasti loppuun, joten kannattaa olla ajoissa liikenteessä.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Clarion-hotellien yhteyteen Helsinkiin sekä Vantaalle avautuneet Marcus Samuelssonin suunnittelemat Kitchen & Table -ravintolat herättivät jo ennen avajaisia paljon kiinnostusta – ja avaamisen jälkeen paljon loppuunvarattuja iltoja – joten myös TableOnline lähti katsastamaan mistä ravintoloissa mahtaa olla kyse.
Talon kekseliäitä cocktaileja
Ravintolatila Jätkäsaaren Kitchen & Table Helsingissä on sisustettu skandinaavisen pelkistetysti, jolla on saatu avara tila kauniin kutsuvaksi. Onpa sisustuksen sekaan ripoteltu myös humoristisia elementtejä ja hauskoja ideoita. Ravintolan ikkunoista avautuvat maisemat ovat Jätkäsaaressa maininnan arvoiset ja niihin pääsee tutustumaan tarkemmin myös hotellin yläkerran cocktailbaarissa.
Hot Doggi Dog ja Fried Chicken Bites
Alakerrassa sijaitsevaan ravintolaan mahtuu kerralla useita seurueita, osaa pöydistä tosin varataan hotellin asiakkaille. Ruokalista on suuri, niin annosten lukumäärän, kuin fyysisen kokonsakin puolesta ja makukirjoa on valittavana ravintolan idean mukaisesti paikallisten pientuottajien tuotteista aina New Yorkin kaduille saakka. Snackseista ja alkuruoista kokoamassamme alkupalavalikoimassa ravintolan ideana toimiva ”Harlem kohtaa Helsingin” avautuu lisää. Snack-kokoisista annoksista valikoidussa Fried Chicken Bitesissä (8€) kana on rapea, mutta siinä on silti mukavasti rasvaa. Ohessa tarjoiltu salsa on ihanan tuoretta ja majoneesi sen kaverina mukavan mietoa. Hauskasti nimetyn Hot Doggi Dog -hodarin (6,50€) makkaran tulisuutta taittaa erinomaisesti katkarapusalaatti, joka on mehevä sekä yllättävä lisä. Yrtit raikastavat annosta sopivasti ja erikoisplussa täytyy antaa hodarin sämpylästä, joka on kivan rapea, eikä liian pulla. Alkuruokien puolelta valittu The Tartar (12€) on yllättävä, jopa erikoinen, mutta myös erinomainen. Itse liha on hyvää ja lisäkkeinä olevista wasabista ja inkivääristä johtuen annoksesta välittyy sushimaisuus, joka toimii! Annoksessa on myös melkoinen kasa perunalettuja, jotka ovat kuin toisesta maailmasta, joka taas muistuttaa ravintolan ydinajatuksesta. Perunaletut ja tartar ovat kokonaisuutena raskas, mutta maut toimivat hyvin yhteen. Suolaa annoksessa on riittävästi ja kiitos wasabin ja inkiväärin siinä on paljon muitakin makuja. Paistinpannulta tarjoiltu tartar on leikkisä ja hieno idea!
Tartar inkiväärillä ja wasabilla
Alkuruokien kanssa meille tarjoillaan lasit kuohuvaa, mutta myös ravintolan cocktailit olisivat olleet ehdottomasti suosittelemisen arvoisia. Pääruokia valitessa pääsemme tutustumaan myös näihin talon kekseliäisiin juomiin. Hauskasta cocktail-listasta valittu Jackie Brown on rehevä, mausteinen, jopa uskalias ja se maistuu itsetehdyltä. Kaveriinsa verrattuna mieto Paloma on aivan erilaisesta makumaailmasta ja on jopa aika laimea juoma. Cocktail-valikoima ravintolassa on hyvä se sisältää sekä klassikoita että ihan uusia, ravintolan omia juttuja. Mummonkurkkuja sisältävää drinkkiä olisi kannattanut ehdottomasti suositella jo heti alkuun, se olisi toiminut hyvin ruokahalunherättäjänä.
KT Kimchi Burger on yksi ravintolan suosituimmista annoksista, syystäkin
Kitchen & Tablen suosituimpiin annoksiin kuuluvassa KT Kimchi Burgerissa (18€) liha on mehevää ja miedosti maustettua. Hampurilaisen välissä olevassa kimchissä taas on paljonkin potkua ja se tekee hampurilaisesta mehevän ja erilaisen. Burgerin kanssa tarjoiltujen ranskalaisten maustamiseen on käytetty tulista mausteseosta, kivan poikkeuksellista.
Butcher’s & Gardner’s flank steak
Butcher’s & Gardner’s -annoksen (27€) kylki näyttää kauniille ja hyvin kypsyneelle ja se onkin myös erinomaisen makuista. Tomatillo- ja jalapeno-salsa on hauska ja erilainen lisäke. Annoksen toiseksi lisäkkeeksi saa valita ranskalaiset tai salaatin, joista sivusalaatti yllättää positiivisesti. Se on ihanan raikas ja rapea, juuri sellainen salaatti, joka kannattaa kattaa tähän annokseen. Viiniksi suositeltu Fog Head Pinot Noir sopii lihaisiin pääruokiin mainiosti.
Italian neighbor Helsingin Meijeriliikkeen jugurtilla
Italian Neighbor -jugurttipannacottajälkiruoassa (10€) on kaikki kohdallaan. Tyrni tuo annokseen pirskahtelevaa raikkautta ja lakritsista leviää suuhun ihanan hento mutta täyteläinen jälkimaku. Annoksessa on lisänä hunajakennoa, joka toimii aina. Pekaanipähkinäannos (10€) on pähkinäisen runsas ja täyteläisen tahmea, jota yrtit raikastavat. Vaikkei muissakaan eteen kannetuissa annoksissa ole valittamista, ovat jälkiruoat ehdottomasti illallisen parasta antia. Jälkiruokaviineiksi suositellut italialainen vaaleampi Hekate Passito sekä Dow’s Nirvana portviini sopivat annoksiin pisteeksi iin päälle.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Stockan kulman pienessä liiketilassa on ennättänyt olla vuosien saatossa vaikka ja mitä. Nyt tila on kokenut todellisen muodon- ja tunnelmanmuutoksen AKA Oriental GastroBarin avattua ovensa.
AKAn miljöö on runsas, värikäs ja rehevä. Sisustusta on paljon, siinä on käytetty värejä ja se on hauska. Aina kun pään kääntää, löytää jotain uutta ihmeteltävää. Ravintolan ulkonäkö ja sen tarjoama ruoka kulkevat kivasti käsikädessä, molempien ollessa rentoja, omanlaisia ja yllättäviä. Haastavaan tilaan on saatu sovitettua mukava määrä pöytiä, eikä tila silti ole ahdas. Pöydät ovat baarimaisia ja ne kutsuvat lounaalle tai afterworkille hyvien cocktailien luo. Samallahan voi aina napostella paikan kehuttuja oriental tapaksia, joita meillekin kannetaan pöytään runsain mitoin.
AKAn kuuluja cocktaileja
Alkuruoan kanssa nautimme viineinä punaista Italiasta ja valkoista Itävallasta. Bruniton punainen on Toscanan alueelle tyypillisten rypäleiden sangiovesen ja merlotin sekoitus ja Loisin tuottama valkoviini on tehty puolestaan Itävallan kenties tunnetuimmasta rypälelajikkeesta, Gruner Veltlinerista. Viinit sopivat ruokiin ja ne ovat turvallisia valintoja joka makuun. Drinkit ovat kuitenkin se AKA Oriental GastroBarin juttu. Ne sopivat niin aperitiiviksi, ruokien kanssa kuin ruoan jälkeenkin nautittaviksi. Cocktail-valikoima on laaja, hauska ja erilainen. Niiden nimeämisessä on käytetty luovuutta ja osan pääsee jopa sekoittamaan itse!
Kattaus alkuruokia ja pikkunaposteltavaa
Alkuun tarjoilluista oriental tapaksista ei löydy moitteen sijaa. Annokset ovat hauskoja ja keskenään sopivan erilaisia, mutta silti kuin samasta sarjasta. Pieniä annoksia jaksaa ja haluaa syödä useamman. Siihen annosten hintakin on aivan kohdallaan. Smoky (4€) on pehmeän sämpylän välissä tarjoiltua savulohta ja retikkaa, joita maustaa sriracha, pikkelöity inkivääri ja minttu. Smoky on täynnä hyviä, tulisia ja savuisia makuja, joita inkivääri vielä korostaa. On hienoa, että suosituissa bun-annoksissa on tarjoilla välillä muutakin kuin possua.
– Vaikkei possuversiossakaan mitään vikaa ole! Bum Shaka Akassa sämpylän välissä on possunkylkeä, hosinkastiketta, srirachaa, kurkkua ja korianteria. Possu on mehevää, liha kypsää ja kaikessa on paljon makua ja tulisuutta. Ihanan pehmeä kokonaisuus! TableOnlinen Instagramista pääsee vilkaisemaan mille Smoky näytti.
Dumplings, nam!
Tuumaamme seuralaiseni kanssa, että Dumplingsit (7€) ovat varmasti yhdet parhaista koskaan syömistämme. Ne eivät ole liian rasvaisia ja kahden eri koon ja maun sekoittaminen on hauska idea.
Lehtikaalia ja lohta sisältävä annos (8€) on mausteinen ja aasialaishenkinen. Lohessa on kuitenkin myös paljon savun makua, joka tekee annoksesta kivan erilaisen; aasia kohtaa juhannuksen. Paahdetusta porkkanasta ja hyvin maustetusta tofusta koottu salaattimainen lautasellinen (6€) taas on tyyliltään aiemmista tapaksista poikkeavampi annos, johon idut tuovat kivan rapean lisän. Myös mozzarella-annos (mozzarellaa, wasabihunajaa, yrttejä ja edamamepapuja 7€), poikkeaa tulisemmista vaihtoehdoista. Se on raikas, erilainen ja kevyt, eikä läheskään niin mausteinen kuin muut annokset. Alkuruokien aikana ravintolan idea vahvistuu; ruokien kulmakivenä ovat mausteet ja tulisuus. Listalla ja lautasella on paljon kaikkea, kuten ravintolan seinilläkin.
Ramen-nuudelikulho possulla
Ennen pääruokia valkoviini vaihdetaan ranskalaiseen Arthur Metzin Rieslingiin, joka on raikkaudessaan oikein hyvä valinta. Pääruokakokoisemmat annokset, ”isommat”, on hauskasti nimetty. Nimestään huolimatta ne ovat ihan maltillisen kokoisia, mutta kyllä niissä syömistä riittää. Erityisesti lihassa ei ole näissä annoksissa säästelty. Kanansiipiä, coleslawta ja maapähkinöitä sisältävä annos (14€) on ilahduttavan pelkistetty, konstailematon ja se pitää syödä sormin. Annoksen coleslaw on huippuhyvää, mehevää ja rasvaisen oloista, mutta siinä on kuitenkin ripaus raikkautta. Siivet ovat tulisia, coleslaw taittaa hyvin niiden makua ja tekee annoksesta kokonaisuudessaan mukavan miedohkon. Pähkinät ovat kiva rapeutta tuova lisä. Ramen-kulhossa (16€) on nuudelia ja possua, jotka tarjoillaan runsailla sesonginmukaisilla lisäkkeillä. Annoksessa on paljon kaikkea ja se on omiaan mausteiden, erityisesti chilin ja korianterin ystäville.
Sticky fingers kanansiipiä
Jälkiruokia tarjolla on vain yksi, mutta se ei haittaa, suklaa toimii aina. Rikotun suklaakakun (7€) marinoitu ananas yllättää, se on aika kovaa eikä kovin makea. Suklaa taas on makeaa ja ihanan pehmeää. Yrttisyys tuo suklaaseen kivaa twistiä ja sitoo jälkiruoan muihin tarjolla oleviin annoksiin. Juomalistan Irish coffee with a twist toimii jälkkärin kanssa mainiosti.
Rikottu suklaakakku ja marinoitua ananasta
AKA Oriental GastroBar on ravintola jota on hankala kuvailla. Se on jo paikan itsensä (ja cocktailien!) takia parempi käydä kokemassa. Ravintolan yläpuolelle avautuu pian samojen ravintoloitsijoiden toinen taidonnäyte, sitä odotellessa!
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Pacific7 on Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva ravintolakokonaisuus. Baarin puolella rentoa menoa ylläpitää vaihtuva tarjonta live-musiikkia ja urheilua isoilta screeneiltä. Päivisin rauhallisessa ja tilavassa ravintolassa tarjoillaan noutopöytälounas ja lounasajan ulkopuolella listalta löytyy mainio kattaus runsaita annoksia, joissa vilahtelee erilaisia etnisiä makuja. Ruokalista on napakan tiivis, mutta valinnanvaikeus iskee silti. Haluamme kaikkea!
Palvelu ravintolassa on erinomaisen huomaavaista, mutta silti rentoa. Meille annetaan hyvin aikaa tutustua listaan ja siihen kehotetaan paneutumaan rauhassa Ron de Jeremyn kanssa. Pacific7:n erikoisuuksia on drinkeissä käytettävät Ron de Jeremyn ginit ja rommit. Ginipohjainen drinkki tarjoillaan kalamaljaa muistuttavasta lasista ja sekaan lisätään tonic-vettä, rosépippuria, kanelia sekä appelsiininkuorta. Joulukausi maistuu myös toisessa juomassa, johon Ron de Jeremyn 15-vuotias XO-rommi saa seurakseen glögiä, karpalomehua, sitruunaa ja limeä. Juomavalikoima on muutenkin oikein mainio, erikoisoluina hanasta suositellaan lakritsa-portteria tai vehnäolutta, jotka ovat molemmat suomalaisia.
Ruokalistasta on vaikea valita mieleisiä ja päätämme syödä vähän kaikkea. Alkuun pyydämme kokoamaan annoksen listan snacks & sides -osiosta. Pöytään kannetaan rapeita perunankuorista tehtyjä sipsejä, pikkelöityjä kauden kasviksia, rapeaksi paistettua kukkakaalia sekä steam buneja. Bunit maksavat 8€ ja muut sivusyömiset hyvin maltillisesti 3,5€ kappale. Koska naposteluun tarkoitetut sormisyötävät eivät ole annoksina erityisen isoja, otamme alkuun myös keittiöstä suositellun Kingi beeffi -salaatin (15€). Salaattikaan ei ole suurensuuri ja se toimiikin parhaiten juuri snacks & sides -annosten rinnalla tai pieneen nälkään. Ruokaisuutta annokseen tuo pohjalta löytyvä perunasalaatti. Annos on kaunis ja kesäisen keveä, jopa raikas, vaikka liha onkin nimensä mukaisesti annoksen kingi. Myös salaatissa on käytetty hyväksi pikkelöityjä kasviksia, joissa on mukavan miedosti makua. Etikka ei hallitse liikaa vaan kasvikset ovat peräti hieman makeita.
Kingi beeffi -salaatti pieneen nälkään
Pienistä sormisyötävistä koottu annos näyttää turmiollisen houkuttelevalle ja ulkonäön lisäksi myös maussa on kaikki kohdillaan. Perunankuoret ja kukkakaalit ovat pelkistetyn yksinkertaisia ja niiden kanssa tarjoiltavat lisukkeet toimivat hyvin; tahini on sopivan mieto ja sen pähkinäisyys on kukkakaalille mainio makupari. Perunankuoria on kiva dipata aioliin sekä korianterimajoneesiin, jossa korianteri tulee esiin mukavan mietona. Ja ne Steam Bunit! Useita höyrytettyjä possusämpylöitä elämänsä aikana syönyt avec ei ylisanoja säästellyt. Kertoipa hän Pacific7:n versioiden maistuvan melkein samalle, kuin millaisia saa New Yorkin parhaimmista bun-paikoista korealaisten kokkien tekeminä. Alkuun kaadettu Jacob's Creek Reserve Barossa Riesling toimii mainiosti annosten kanssa.
Snacks & Sides ja Steam Bunit laudalla
Alkuruokien ollessa pieniä ja aika keveitä, ovat pääruoat eri maailmasta. Annokset ovat isoja ja tuhteja. Perinteinen meksikolainen kanapata, Pozole (19€), hurmaa kirpeydellään. Maku on todella raikas, vaikka avokado, smetana ja maissi tuovat ruokaisuutta annokseen.
Kivan kirpeä Pozole
Lohiannoksessa (21,50€) riittää syömistä. Kala on hyvää, se on grillattu kivasti ja sitä on paljon. Kalan kaverina on käytetty trendikkäästi myskikurpitsaa ja lehtikaalia. Punaviiniksi suositellaan Jacob's Creek Reserve Barossa Shirazia, joka sopii pääruoille erittäin hyvin.
Paahdettua inkivääri-sesamlohta
Koska jo alusta alkaen ilta lähti överimmälle linjalle, annetaan sen jatkua. Talon burgereita kehaistaan erinomaisiksi, joten pitäähän sitäkin kokeilla. Savupekonihillokkeella kruunattu hampurilainen toimii ja hilloke tekee burgerista mehevän erilaisen. Savun maku on silti maltillinen, sitä ei ole liikaa. Tämäkin annos on iso, nälkä lähtee varmasti.
Burgeri savupekonihillokkeella
Pacific7 on tähän asti ylittänyt odotuksensa annos annokselta, eivätkä jälkiruoatkaan tuota pettymystä. Xoxocolate -kakku (9€) kolmesta suklaasta ja maapähkinävoista on kunnon pähkinäpamaus! Maapähkinämousse on ihanaa; yhtä aikaa makeaa, suolaista ja rasvaista. Vaniljajäätelö on tarpeellinen lisä ja se raikastaa annoksen. Toinen jälkiruoka, valkosuklaata, vadelmasorbettia ja lakritsia sisältävä Lèlle (6€), on täysi kymppi. Valkosuklaa-namelaka ei korostu liian makeana, sillä vadelmasorbetti tuo sen rinnalle raikkautta ja lakritsa suolaisuutta. Paahdettu valkosuklaa kruunaa kaiken, se rouskuu kivasti hampaissa muuten pehmeässä annoksessa. Näitä on pakko päästä maistamaan pian uudelleen!
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
