TableOnlinen ruoka ja ravintola-aiheinen blogi. Blogissa tuodaan ajankohtaisia aiheita, ravintoloita sekä ravintola-alan henkilöitä kaikkien luettavaksi ilman turhia hienosteluja, alan sanastoja tai liian syvällisiä kirjoituksia.
Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on uudet ravintolat.
Gustavo koostuu pääsalista sekä useasta pienemmästä kabinetista. Sisusta on sopivan pelkistetty ja upea. Seinillä roikkuu yrttejä, kattiloita sekä muuta härpäkettä. Gustavossa riittää silmäiltävää ja muutenkin ravintolan sisusta huokuu erinomaisen rentoa tunnelmaa.
Keittiömestarin roolista vastaa yksi omistajista, Markus Rautala. Vaihdoimme muutaman sanan Turun ravintolatarjonnasta sekä muutenkin ravintola-alasta. Kyseessä on erittäin helposti lähestyttävä ja rento mies. Seuraavaksi katsellaan miten keittiössä pysyy kauha ja paistinpannu kourassa.
Istahdan tapaamisen jälkeen pöytään juuri kun ravintola alkaa availemaan oviaan. Alkuun voisi tilata vaikka mitä herkkuja sopivan lyhyeltä ruokalistalta, vitello tonnato, parsaa, sinisimpukoita, päädyn kumminkin vesi kielellä Gustavon cevicheen jonka kanssa otan lasillisen erittäin kohtuuhintaista (9€/16cl) Cesari Pinot Grigio delle Venezien.
Ravintolapäällikkö Anu Jokisalo tuo pöytään juureen leivottua Gustavon vaaleaa leipää sekä ruskistettua voita. Leivät leivotaan paikan päällä joka päivä, ruskistettu voi on samettista sekä hieman pähkinäistä, herkkua! Cevichen saapuessa pöytään ilahdun, annoksessa on marinoitua kurkkua, tomaattia, ruohosipulia, avokadokreemiä sormisuolalla sekä erittäin maltillisesti limellä marinoitu lohi. Lime maistuu annoksessa juuri ja juuri, joka on hyvä asia. Gustavon ceviche on erittäin raaka-aine keskeinen, missä kaikkien komponenttien makujen, mukaanlukien lohen luonnollinen maku, on tarkoitus tulla esiin. Paras hinta-laatusuhteeltaan oleva ceviche löytyy tällä hetkellä Panzasta, joka viiden euron hinnallaan on lyömätön. Kuitenkaan kahdentoista euron Gustavon ceviche ei yhtään häpeile ja onkin erinomainen suoritus ja nimenomaan hauskaa vaihtelua limessä uitettuihin ja chilillä höystettyihin cevicheihin, suosittelen!
Pääruoaksi Markus suositteli haudutettua viljaporsaan poskea sekä mintturisottoa, en laittanut yhtään vastaan, annos kuulosti sen verta houkuttelevalta. Markus vielä varoitti ettei kyseessä ole se kevyin annos johtuen risotosta. Kaveriksi lasillinen Toscanalaista Brunito Cantina di Montalcino, joka halvan hintansa puolesta vähän epäilytti (7€/16cl), vaikkakin turhaan.
Annos saapui pöytään tarjottimella, possu oli erillisessä kulhossa, risotto toisessa. Hyvä idea, asiakas saa annostella lautaselle molempia sopivassa suhteessa. En yhtään ylipäätään epäillyt Markuksen taitoa laittaa risottoa, mutta voi helkkari tämä parsa-mintturisotto oli herkkua! Kuten cevichessä lime, tässä risotossa minttu maistui häilyvästi, eli juuri sopivasti. Risoton kypsyys oli täydellinen, hyvä Markus!
Haudutettu viljaporsaan poski taas oli uskomattoman mehevää, mureaa sekä annoskokonaisuutena huikea. Varoituksen sananen rapeasta inkivääristä, se ei sovi todellakaan kaikille. Tämä lisäksi viinin valinnan kanssa kannattaa olla tarkkana, inkiväärin potku varmasti sotkee monen viinin maut. Itse satun olemaan ikiväärin hyvä ystävä, joten homma kohdallani toimi. Viininä nautitun mausteisen Bruniton ei tarvitse häpeillä tai selitellä halpaa hintaansa, possun kanssa se oli juusi sopivaa eikä inkiväärin kanssa mielestäni kannatakaan leikkiä turhan vaikeilla tai hienostuneilla viineillä.
Jätin jälkkärit sikseen, olisittepa nähnyt tarjoilijan ilmeen kun ilmoitin etten välitä makeasta. Kyllä, tälläisiäkin jälkiruokia skippaavia sekasikiöitä on olemassa. Nautin pikkusuolaisista, toisin sanoen alkupalat, tapakset sekä keittiön tervehdykset ovat minulle illallisen parasta antia. Onneksi välimerellisessä keittiössä pikkusuolaista löytyy vaikka kuinka, kun taas jälkiruokavalikoimasta oikein mikään ei tahdo sytyttää.
Pikaisen tutustustumisen sekä testin perusteella voin suositella Gustavoa varauksetta. Kaiken lisäksi Gustavossa väitetään valmistuvan kaupungin parhaat pizzat. Edellytykset uunin, raaka-aineiden sekä Gustavon pizzamestarin osalta ovat ainakin kunnossa, lopullisen päätöksen tekevät kuitenkin asiakkaat :)
Välimerellinen keittiö ei missään nimessä ole omaan makuuni se sytyttävin keittiö, Gustavo yllätti tässä suhteessa erittäin positiivisesti. Markuksen kädenjälki näkyy annoksissa sopivana twistinä. Viinilista on toinen positiivinen yllättäjä. Lista on tarpeeksi kattava mutta oikeasti aika kohtuuhintainen, suurin osa pulloista pyörii 35-50 euron hintahaarukassa. Gustavossa selkeästi rohkaistaan nauttimaan illasta, ruokailijan ei tarvitse pelkää loppulaskussa yllätystä jos tulikin vahingossa juotua enemmän kuin yksi lasillinen viiniä.
Toivotan sydämmeni pohjalta menesystä Markukselle sekä koko Gustavon väelle. Yritän jossain vaiheessa vielä tehdä kunnollisen illallistestin
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Hakaniemeen on hiljattain noussut uusi cocktailbaari sekä ravintola nimeltään BRO. Ravintolan nimi lausutaan 'bruu', joka viittaa siltaan eikä veljeen, eli niihin parhaisiin kavereihin, joiden yleinen kutsuhuuto on "Hey bro!". BRO avasi ovensa virallisesti 19. joulukuuta 2015, joka suoritettiin tarkoituksella kaikessa hiljaisuudessa keskellä joulua. Näin menua, palvelua ynnä ravintolan kokonaisuutta päästiin testaamaan rauhassa.
Miltä BRO sitten näyttää? Sanalla sanoen sisusta on upea, se sisältää paljon tutkittavaa sekä ihmeteltävää. Kuparia, tumman sinisiä tuoleja, tumman ruskeaa väriä kaikkialla, upea pitkä baaritiski, katosta roikkuvat lamput sekä JBL:n kaiuttimet. Mikään ei tavallaan täsmää, hyvällä tavalla. Noin 240 paikkainen ravintolasali on avoin sekä varmasti korkeimpia saleja Helsingissä. Pöytiä on sijoitettu ympäri salia, niitä erotellaan erilaisilla kiinnostavilla sisustuselementeillä, esimerkiksi isoselkänojaisilla tuoleilla sekä hyllyillä.
Äänimaailma on vaikuttava. Jättimäisessä ravintolasalissa ei kaiu sekä musiikki on toteutettu erinomaisella tavalla. Kaiuttimet roikkuvat joitain metrejä pään yläpuolella. Salin yläpuolelle on asetettu mikki joka mittaa melutasoa jatkuvasti, tätä kai kutsutaan jonkinlaiseksi galatoiminnoksi. Näistä syistä musiikki on kirkasta sekä äänenvoimakkuus on jatkuvasti erinomainen, se ei häiritse oman pöytäseurueen keskustelua millään tavalla. Sen lisäksi salin sekä viereisten pöytäseurueiden horina ei juurikaan kuulu. Musiikki ansaitsee myös erityiskiitokset. Musiikki soi taustalla erittäin chillinä loungemusiikkina kunnes siihen alkaa keskittymään. Tunnistin useita biisejä ruokailun aikana ja jos muutamalla sanalla pitäisi luonnehtia soittolistaa, tulisi mieleen sanat: skandinaavinen, lounge, indie. Soittolistassa onkin konsultoitu muutamaa helsinkiläistä DJ:tä.
BRO:ssa kaikkialla kuljetaan maku edellä. Menuissa korostetaan cocktailien, oluiden sekä ruokien pääasiallisia makuja yhdellä tai kahdella sanalla. Toki menuissa kerrotaan tuotteista enemmän ja muutkin raaka-aineet pääosin listataan. Ruokailijan on tarkoitus tehdä nopeita ja helppoja päätöksiä itsenäisesti jo pelkkien makumaailmojen perusteella. "Ei voida esimerkiksi olettaa asiakkaan tietävän useiden kymmenien eri oluiden makuja ja tyylejä pelkästään nimien perusteella", kertoo BROn vetovastuussa oleva Jani Jernström.
"Päätöksenteosta sekä omien lempimakujen yhdistelystä tehdään ruokailijalle huomattavasti helpompaa", Jani täydentää. BROn henkilökunta mielellään kertoo tuotteista lisää ja auttaa valitsemaan sopivat ruoka- ja juomayhdistelmät. Viinin tai oluen sijaan ruoan kanssa nautittu annoksen makuja täydentävä cocktail ei ole nykyään mitenkään poikkeuksellista.
Ravintolan yhteyteen tuli myös Hakaniemen ensimmäinen cocktailbaari. BRO signature cocktailit ovat vodkapohjaisia. Muitakin cocktaileja tietenkin tehdään ja asiakkaan toiveita mielellään kuunnellaan, baarimikot tykkäävät haasteista. Kokeilin mm. Moscow Mule tyyppistä drinkkiä, löytyy listalta nimellä GINGER. Drinkissä käytetty vehnäolut sisälsi hitusen banaanin makua, se mielestäni pilasi drinkin. Myöskään lime tai inkivääri ei tullut tarpeeksi esille cocktailista, osittain ehkä edellämainitusta syystä. Roddy kertoikin huomanneensa tämän epäkohdan ja mahdollista korvaavaa vehnäolutta ollaan mietitty. Myös drinkkilista on kauden raaka-aineiden mukaan vaihtuva.
Huomasin baarin seinällä ihan kohtalaisen rommivalikoiman ja aloin tilailemaan niistä erilaisia cocktaileja. Baaria pyörittänyt Roddy sai tehtävänantona läjän raaka-aineita, jonka jälkeen kerroin drinkin valmistustavan ja lisämaustamisen olevan hänen käsissään. Yksi näistä cocktaileista sisälsi mm. maustettua rommia, inkiväärisiirappia, paljon limemehua, ginger alea sekä jäämurskaa. Cocktail oli herrrrrrkullinen, ottakaa tämä listoille tai edes johonkin tiskin alle muistiin, kiitos. ;)
BRO Signature Cocktailit kustantavat 9 / 13 / 16€. Niissä käytetään tuoreita raaka-aneita sekä BROn siirappeja sekä mehuja, jotka valmistetaan paikan päällä tuoreista marjoista ja hedelmistä. Alkoholittomia cocktaileja eli mocktaileja on tarjolla yleensä aika harvassa. Brossa kaikki signature cocktailit on valittavissa alkoholittomana 9€ hintaan, joka on varmasti monelle tervetullut vaihtoehto!
BROn keittiöstä vastaa Joona Paananen. Joonan tiimissä on liuta ravintola-alan ammattilaisilla, jotka ovat kartoittaneet kokemustaan matkailemalla sekä työskentelemällä ympäri maailmaa. Vaikka BROn keittiö määritellään kansainväliseksi, on selkein lähestymiskulma ruokatuotteeseen tuoreet pohjoismaiset raaka-aineet sekä mahdollisuuksien mukaan hyödynnetyt luomu- ja lähiruoat.
Ruokalista koostuu kolmesta osasta. Makuja-menusta, joka sisältää 3 / 4 / 5 ruokalajia hintaan 42 / 54 / 68€. A la carte on sopivan lyhyt, 4-6 vaihtoehtoa per ruokalaji. Näiden lisäksi tarjolla on vielä ravintolan aukioloaikoina voimassa oleva rennosti-lista, jota esimerkiksi hyödynnetään iltapäivisin lounaan ja illallisen välissä. Jos tarkoitus oli tulla pelkästään cocktaileille ja alkaakin hiukoa, voi rennosti -listalta vetäistä naamariin jotain helppoa syötävää.
Ilta lähti rakentumaan cocktaileista baaritiskillä, jonka jälkeen suunnistimme pöytään. Osa seurueesta päätyi valitsemaan erikseen listalta, itse nappasin 5-ruokalajin makuja-menun viineineen. Menun voi ottaa myös kolmella tai neljällä ruokalajilla, jolloin asiakas saa koota makuja-menun sisältä itselleen sopivat annoskokonaisuudet esim. kaksi alku- ja yksi pääruoka tai kaksi pää- ja yksi jälkiruoka -tyylisesti.
Samppanjan siivittelemänä alkuun tarjoiltiin osterit orientalina- sekä naturellena. Oriental (soija, lime, chili, korianteri) ei jäänyt mitenkään erityisesti mieleen, naturelle sen sijaan toimi erinomaisesti!
Seuraavaksi pöytään tuotiin kasvisannos Punajuuri + vuohenmaito. Annoksen suositusviini oli Black Cottage Sauvignon Blanc, joka natsasi kasvisannoksen kanssa erinomaisesti. Soignon-vuohenjuusto sekä koko annos oli erinomainen, poislukien persiljasorbetti, joka liiallisella makeudellaan ei istunut viinin tai annoksen muiden komponenttien kanssa. Tarjoilijahenkilökunta jo ennalta arvasi kommenttini koskien sorbettia, sitä onkin kuulemma jo aikaisemmin viilailtu, näemmä ei tarpeeksi.
Ensimmäinen pääruoka, myskikurpitsaravioli muskottivoikastikkeella oli mahtisuoritus! Raviolit olivat juuri sopivasti al denteksi jätetty sekä annoksen maut olivat selkeät. Kuvittelin ennakkoon punajuuri + vuohenjuustoalkupalan varastavan shown, olinpas väärässä. Tšekkiläinen Cuvée 4 Fantome natsasi annoksen kanssa oikein mahtavasti. Vaikka viinissä on yllättävän paljon jäännössokeria, ainakin tuotekuvauksen perusteella (28,6 g/l), löytyy siitä sopivasti hapokkuutta tasapainottamaan makeutta.
Alsacen alueelta tuleva Arthur Metz Gewürztraminer lupasi hyvää, vaikkakin annoksena oli kananpoikaa, joka on ainakin omaan korvaan tylsähköltä kuulostava annos verrattuna makuja-menun muuhun tarjontaan. Pöytään tuodaan panko-paneroitu kananpoika, papaijasalaatti, maleasialainen vihannescurry -annos. Kana-annoksen valmistusmenetelmässä on otettu vaikutteita KFC:stä, brändi jonka suurin osa varmasti tietää. Annos oli hyvä, mutta ei mitenkään mieleenpainuva, ehkä odotukseni nousivat liian korkealle viinin takia. Annoksessa oli yksi selkeä kompastuskivi, malesialainen vihannescurry hukutti liikaa viinin makuja sekä hapokkuutta.
Suosittelemme muuten myös testaamaan pääruokaa poro + kataja! Annoksen saapuessa pöytään leppäsavun tuoksu on valloittava sekä poro suussa sulavan mureaa!
Illan viimeinen osuus häämöttää. Tilaamme pöytäseurueen kesken jälkkärit niin, että pääsemme maistamaan koko tarjonnan. Oma jälkkäri oli menuun sisältyvä pistaasikakku inkiväärigellatolla. Kakku oli muistaakseni valmistettu ilman kananmunaa tai maitoa. Teoriassa kiva idea, mutta nyt kakku oli niin kova ettei sitä meinannut saada luontevasti lusikalla pilkottua. Inkiväärigellato oli herkullinen, silti hitusen jäin kaipaamaan lisää inkiväärin potkua. Vaikka en ikinä ole ollut portviinin ystävä, sopi Burmester Tawny Port annokseen erinomaisesti.
Kolme muuta pöytään tuotua jälkkäriä aiheuttivat hieman annoskateutta, varsinkin suklaa + aprikoosi, joka vei selkeän voiton ainakin näyttävyydessä. Ternimaito + sitrus -annoksessa oli aivan mahtavat värit. Päärynä + kaneli -annoksen tarte tatin oli maultaan erinomainen, mutta rakenteeltaan hieman liian sitkeää, tämä aiheutti lieviä ongelmia lusikkaa ja haarukkaa käyttäessä.
BRO oli kokemuksena erittäin onnistunut vaikka viilattavaakin on. Aikaisempia kirjoituksiani lukeneet ovat jo varmasti huomanneet, etten takerru yksittäisiin raaka-aineisiin, valmistusmenetelmiin tai nyansseihin, ne eivät määrittele illalliseni onnistumisprosenttia. Minulle kokonaisvaltainen kokemus ratkaisee, tähän sisältyy aina huteja sekä onnistumisia. En usko täydellisyyteen, se tarkoittaisi yllätyksettömyyttä sekä estäisi kehittymistä ja uuden oppimista.
Henkilökunta oli silmin nähden innoissaan uudesta ravintolakonseptista sekä rankalla kädellä remontoiduista tiloista. Plussaa siitä, että ainakin osa annoksista esiteltiin kokkien toimesta. Tarjoilun osalta oli pieniä huteja viinien kanssa, osa valkkareista olivat liian lämpimiä vaikka ne pulloa kokeilemalla tuntuivat viileiltä. Epäkohta korjattiin heti maistattamisen yhteydessä laittamalla viinit takaisin jäihin. Kaiken kaikkiaan tarjoilu oli toimivaa, ystävällistä ja mutkatonta, joka sai aikaan tervetulleen sekä rennon olotilan.
Tällä hetkellä BRO tarjoaa illallisen lisäksi aamiaista, arkena lounasta sekä iltapäivisin rennosti-listaa. BRO on auki viikon jokaisena päivänä. Sunnuntaibrunssi lanseerataan kevään aikana sekä kesäksi ravintolan kylkeen tulee pieni terassi.
BRO on mahtava (teko)syy liikkua sillan toiselle puolelle Hakaniemeen. Siirtyminen on helppoa, ratikalla sekä metrolla pääsee aivan viereen. Oikeastaan Kalliosta, Kaisaniemestä tai rautatieasemalta kävelykään ei ole huono vaihtoehto, ainakaan kauniina kesäiltoina.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.