Suomi Natoon - vaikka väkisin

"Ei saa palata ajattelussa vanhaan aikaan”, presidentti Sauli Niinistö

Suomalainen nato-keskustelu on siitä hauska, että sen saa aikaiseksi ihan mistä vain, eräs kansanedustaja naurahti. Siihen se huumori sitten loppuukin.

Sunnuntaisuomalainen uutisoi toukokuussa allekirjoitettavasta ns. isäntämaatukisopimuksesta, joka tiivistää Suomen ja sotilasliitto Naton kumppanuutta. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön (ps.) mukaan sopimus ei paranna Suomen puolustuskykyä. Sen sijaan uusi sopimus olisi askel kohti sotilasliiton täysjäsenyyttä.

Kävin keskustelemassa Ukrainan tilanteesta, Venäjästä ja Suomen Nato kannasta A-Talkissa. Kaikki keskusteluun osallistuneet olivat ihastuttavan samaa mieltä siitä, että Suomen uhkakuvat eivät ole muuttuneet, Suomi on edelleen liittoutumaton ja hyvä näin. En voinut hetkittäin olla miettimättä, miksi helvetissä istun studiossa keskustelemassa Natosta, jota kukaan ei tunnu haluavan ja joka ei Suomea hyödytä?

Kysymys on lopulta Venäjästä, Venäjästä ja Venäjästä. Puhutaanpa suoraan: Suomessa elää sinnikkäästi ajatus Venäjämöröstä, joka hyökkää heti, jos silmä hetkeksikään välttää. Itä-Ukrainan ja Krimin tilannetta väheksymättä väite on absurdi.

Vuonna 2013 Suomesta vietiin Venäjälle tavaroita noin 5,4 miljardin euron arvosta. Venäjä on kolmanneksi suurin vientimaamme ja suurin tuontimaa. Tuonnin arvo Venäjältä oli 10,5 miljardia euroa. Valtaosa tästä energiatuotteita. Venäläiset turistit puolestaan kantavat Suomeen vuosittain yli miljardia euroa riihikuivaa, mikä on etenkin muuttovajeen ja leikkauspolitiikan kurjistamissa Itä-Suomen kunnissa iso raha.

Moody's arvioi, että Venäjän bruttokansantuote voi supistua prosentilla. Ennen Ukrainan kriisiä bruttokansantuotteeseen odotettiin kahden prosentin kasvua. Nyt kiitos Ukrainan ja kulutusvetoisen kasvun huipun Venäjän talouskasvu uhkaa jäädä pyöreään nollaan. Tämä on paljon huolestuttavampi luku kuin joukkojen määrä ukrainan vastaisella rajalla.

Venäjä, Ukraina sekä EU tarvitsevat kaikki kipeästi kasvua. EU on ajautunut sosiaaliseen kriisiin, Ukrainassa kriisi on eskaloitunut jo vallankumoukseksi ja Putinin kannatusluvut ovat kaukana Georgian konfliktin vastaavista. Olisi typerää ajatella, että Venäjä on Neuvostoliitto, jonka sisäiset sosioekonomiset ongelmat eivät näkyisi päivän politiikassa. Putin on luonut kannatuksensa vahvan imagon ja talouskasvun varaan, mutta taantuman siirtyessä pikkuhiljaa BRICS-maihin, myös Venäjän talous horjuu.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko toteaa seuraavaa:

“Suomen etujen mukaista on Venäjän kasvava integroituminen yleiseurooppalaiseen kehitykseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmantalouden rakenteisiin.”

Vaikka Venäjä anneksoi Krimin, Suomen ja Venäjän suhteet ovat entisellään. Paras rauhan tae ei ole ylihintaiset Hornetit ilman vastavuoroisia kauppoja vaan dialogi, vakaus ja kasvu. Kun Venäjälle määrättiin talouspakotteita, riski oli, että pakotteet vahingoittaisivat myös Suomen taloutta. Suomen etu on siis Venäjän etu.

-----

Lopulta Nato-keskustelussa pitää kysyä kaksi kysymystä: Kuinka todennäköistä on, että Suomi joutuu sotilaalliseen konfliktiin ilman suursotaa, ja jos suursota syntyy tai sen välitön uhka kasvaa, lisääkö vai heikentääkö Nato-jäsenyys Suomen turvallisuutta?

Venäjä on moneen otteeseen ilmoittanut, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vahingoittaisi maiden suhteita. Samaan aikaan Nato-johto ja poliittinen eliitti Helsingin Sanomien ja kokoomuksen suulla, toistelee tyhjiä lupauksia turvatakuista ja Nato-optioista. Molemmat termejä, joita ei tunneta muualla kuin Suomessa.

Mitkä ovat nämä surullisenkuuluisat Naton turvatakuut?

Naton viides artikla toteaa, että hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan, on hyökkäys sotilasliittoa vastaan. Käytännössä tämä ei vielä velvoita mihinkään, sillä tarkoituksella löysästi muotoiltu ja tulkinnanvarainen viides artikla velvoittaa jäsenmaat ainoastaan toimimaan parhaaksi näkemällään tavalla. Artiklan turvatakuut on myönnetty ainoastaan kerran syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Yhdysvalloille, mutta takuita ei seurannut Nato-operaatio vaan vaatimaton koalitio, joka pommitti Afganistanin kivikaudelle.

Foreign Affairs kysyi Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenilta, mitä artikla viisi tarkoittaa esimerkiksi Viron tapauksessa. Rasmussen vastasi uskovansa sataprosenttisesti Naton auttavan virolaisia mikäli Venäjä hyökkäisi. Kyse ei siis ole missään nimessä takuista vaan sokeasta uskosta. Nato-jäsenenä Suomi tuskin saisi muuta kuin ilmatukea, jos sitäkään.

-----

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kertoi Ylen haastattelussa, että isäntämaasopimusta ei käsitelty hallituksessa kertaakaan hänen ministeriaikanaan. On syytä muistaa, että Arhinmäki oli myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen.

Salaiset sopimukset, jotka valmistellaan kabineteissa eduskunnalta piilossa, ovat demokratian irvikuva. Suomen liittoutumattomuus ja uskottava itsenäinen maanpuolustus ovat puolustuspolitiikkamme kulmakiviä, joten suunnanmuutoksen liittoutumattomasta maasta potentiaaliseksi uhaksi Venäjälle, ei ole asia, johon pitäisi suhtautua kevyesti.

EU:n huippukokous päätti viime joulukuussa, että: ”Yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kehitetään edelleen täysin Natoa täydentävästi.” Tämä tarkoittaa syvenevää yhteistyötä myös Suomen osalta, vaikka sopimuksessa onkin huomioitu liittoutumattomat jäsenmaat.

Nato-voimat ovat liikkeellä eivätkä ne halua käsitellä yhteistyötä saati päätöksiä läpinäkyvästi tai demokraattisesti. Väistyvä pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja kansanedustaja Kimmo Sasi (kok) ovat ehdottaneet, että jäsenyys ei tarvitse kansan mandaattia. Kokoomukselle jäsenyys siis kelpaa, vaikka Ainoastaan 22 prosenttia suomalaisista kannattaa sitä. Kataisen mukaan kansan mielipide on "huono peruste" liittoutumattomuudelle.

Onneksi kansa tietää kokoomusta paremmin. Emme tarvitse Kylmän Sodan aikaista Yhdysvaltojen etuvartiota huonontamaan suhteitamme itään. Venäjä ei ole uhka. Venäjä on mahdollisuus.

Kirjoitettaessa soi Yleislakko - Nato