Vapaamatkustaja

Eduskunnassa nähtiin perjantaina 13. päivä varsin eriskummallinen spektaakkeli nimeltä eduskunnan toiseksi viimeinen täysistunto. Päivä lähti liikkeelle opiskelijoiden tuhatpäisellä mielenosoituksella kansalaistorilla toisen tutkinnon opintotuen puolesta. Ennen kuin kansanedustajaehdokkaat, persupopulistit ja lain kannattajat olivat ehtineet opiskelijaliikkeen persettä edes nuolemaan, kokoomuksen Sanna Lauslahti ja Pertti Salolainen twiittaasivat, ettei kokoomus aja lakia eteenpäin, sillä rkp lupasi äänestää hallituksen esitystä vastaan.

Kansalaistori hurrasi kokoomukselle ja rkp:lle suoraselkäisestä opiskelijoiden tukemisesta, vaikka pääministeri Alexander Stubb oli vielä edellisenä iltana luvannut suoraselkäisesti tuoda lain käsittelyyn. Eduskunta otti torjuntavoiton eduskunnasta. Hetken näytti siltä, että järki voitti, mutta vain hetken. Tuskin olin skumppalasin käteeni saanut, kun kollegani huomautti: “Mitä helvettiä, siellähän keskustellaan toisen tutkinnon rajaamisesta”, viitaten täysistuntoon.

Todellakin, hylkäyksen lisäksi pöydällä oli kolmas esitys, joka ei pidä sisällään toisen tutkinnon rajaamista. Laki eteni äänestykseen ja kaatui äänin 1-185. Edes lain esittelijät eivät sitä kannattaneet. Ainoastaan Kimmo Sasi äänesti lain puolesta. #kimmosasilol

Jos ei päivä mennyt aivan putken, ei mennyt ihan viikkokaan. Sosiaalidemokraattien Kari Rajamäki teki tiistaina jotain aivan eeppisen kusipäistä ja lain ”ala-arvoiseen valmisteluun” vedoten jätti esityksen, jonka seurauksena laki paperittomien terveydenhuollosta raukeaa. Rajamäen mukaan laki olisi johtanut ihmisten syöpien hoitamiseen. Koska kaikki demarit eivät ole yhtä kylmiä kuin Kari, jonka mielestä paperittomat eivät tarvitse syöpähoitoja, sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin kiirehti kertomaan, että kyse oli "työtapaturmasta". “Vartiointi petti”.

Olisihan se ollut melkoinen työtapaturma, jos laki olisi taannut Suomessa oleskeleville lapsille kaikki tarvittavat terveyspalvelut ja täysi-ikäisille paperittomille välttämättömät lyhytaikaiset terveyspalvelut. Käytännössä demarit perseilivät nurin lain, joka olisi taannut paperittomille oikeudet, joiden puolesta työväenluokka on historiallisesti taistellut. Job well done.

Vasemmistoliitto ja vihreät sekä lukuisat kansalaisjärjestöt, jotka työskentelevät paperittomien parissa, tehy, väestöliitto ja lääkäriliitto vetosivat puhemiesneuvostoon istuntokauden jatkamiseksi ja lain käsittelemiseksi. Demareiden äijäkööri kuitenkin piti persupeloissaan yhtä ja työtapaturmaa ja vartiointia seurasi remontti-argumentti - aivan kuin Helsingissä ei olisi tilaa, johon kaksisataa kansanedustajaa saataisiin kokoustamaan.

Perustuslakiblogi kuvaili tilannetta osuvasti:

"Tällaista voi sattua vain Suomessa: ensin yksi kansanedustaja viimeisenä valtiopäivätekonaan sen paremmin perustuslaista kuin eduskunnan pelisäännöistä piittaamatta ottaa lakiehdotuksen pöydälle saadakseen tällä tavoin yli puoluerajojen kannatetun lakiesityksen hyväksymisen estettyä. Sitten toinen kohta puolin eduskuntatalon jättävä valtiopäivätoimija torjuu kaikki yritykset saada lakiesitys kuitenkin asianmukaisesti käsiteltyä pidentämällä hiukan eduskunnan istuntokautta vetoamalla eduskuntatalon remonttiin."

Kari Rajamäki itse on ehtinyt vetoamaan teennäisyyttään valmisteluun, virheellisesti asiantuntijalausuntoihin ja lopulta faktoihin, jotka eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa ja perustuvat rasistiseen mutuun.

Ei kukaan lähde kehitysmaasta Suomeen välttämättömän lyhytaikaisen terveydenhuollon takia. Tänne tullaan epätoivon, rahan ja toimeentulon ajamina. Ja vaikka joku “terveysshoppailemaan” lähtisi, ei hän selviäisi hengissä tänne asti. Jos jenkit tarjoavat yli 10 miljoonalle paperittomalle terveydenhuollon, se on varmaan silkkaa hyväntekeväisyyttä ja kommunismia?

Argumentit lakia vastaan ovat silkkaa hommafoorumia. Kaasuputki-blogi toteaa osuvasti Rajamäen maahanmuuttopoliittisesta linjasta:

“Kaikista maailman ihmisistä oululaisrasisti Olli Immonen sivalsi takaisin täydellisellä totuudella:

Arvoisa puhemies! Luulenkin, että edustaja Rajamäki taitaa olla vain kateellinen siitä, että tämä kyseinen lakialoite tuli edustaja Halla-ahon kynästä eikä hänen omasta kynästään.”

Kari Rajamäki kertoi saaneensa ryhmältään vakavan varoituksen ja totesi, että: “asia on kunnossa”. Ei ole. Kunnossa ovat vain ne, joilla terveydenhoito. Nykyään Suomessa tarjoillaan kuitenkin diabeetikko-lapselle ensihoitona amputaatiota ja raiskattu nainen luultavasti hankkii aborttirahansa prostituutiolla. Nykyään Suomessa saa vain kiireellistä terveydenhoito, koska ihmisiä ei voi vielä jättää kuolemaan kaduille. Se näyttäisi varmaan jo Kari Rajamäestäkin pahalta.

-------------

On aika summata istuntokauden antikliimaksi. Opiskelijoille valehdeltiin päin kasvoja, paperittomien lasten ja raskaana olevien naisten oikeudet kustiin kokousteknisellä kikkailulla ja perusoikeudet takaava ILO 169 jäi käsittelemättä. Onneksi saamme seuraavaksi pääministeripuolueeksi keskustan, joka jo lupaili leikata sosiaaliturvaa. Naurattais, jos ei itkettäis. Kiitos eduskuntakaudesta.

“Uusi rajaus vähentää erityisesti jo korkeakoulututkinnon suorittaneiden hakeutumista uudelleen tutkinto-opiskelijoiksi.” - HE 210/2014 vp, yhteiskunnallisista vaikutuksista

Eduskunta äänesti tiistaina ensimmäisessä käsittelyssa kenties typerimmän lain puolesta, joka on hetkeen eduskunnan eteen saapunut. Esityksen mukaan opintotukea ei jatkossa myönnettäisi toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon, vaikka tukea ei olisi nostettu ensimmäiseenkään.

Kyse on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta (HE 210/2014 vp). Seksikäs nimi pitää sisällään 10,5 miljoonan euron laikkaustarpeen kaikista köyhimpien kansalaisten etujen kustannuksella.

Opiskelijajärjestöt vastasivat esityksen läpimenoon välittömällä kritiikillä. Järjestöt syyttivät päätöksen taloudellisia vaikutuksia lyhytaikaisiksi ja koulutuspoliittisia vaikutuksia lyhytnäköisiksi. Sivistysvaliokunta myöntää itsekin mietinnössään, että päätöksellä voi olla negatiivisia ja jopa kohtuuttomia vaikutuksia opiskelijoiden yhdenmukaisuuteen. Silti pitää säästää.

Mutta mitä todella säästetään? Jos opiskelija aloittaa toisen tutkinnon opiskelun, hän on täysipäiväinen opiskelija, eli teknisesti ottaen työtön työnhakija. Jos opiskelijalla ei ole tuloja, hän voi joko hakea omaehtoista opiskelua työmarkkinaetuudella tai mennä sossun luukulle. Toisin sanoen: opiskelijat siis tipahtavat toisten sosiaalietuuksien piiriin. Se niistä säästöistä.

Irrationaalista tilanteesta tekee kuitenkin se, että vastikkeeton toimeentulotuki on huomattavasti suurempi kuin vastikkeellinen opintotuki, mikäli siis on sattunut lainat nostamaan tai ei halua velkaantua. On myös mielenkiintoista nähdä, miten TE-keskus tulkitsee omaehtoisen opiskelun kohdalla työllistävää vaikutusta, joka on tuen ehtona, jos opetusministeriö ja eduskunta eivät toista tutkintoa itse opintotuen arvoisena pidä.

Jos lakiesitys HE 310/2014 vp ei ole jo itsessään ristiriitainen, hallitus esitti vuonna 2012 eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksessä (HE 38/2012 vp), että: "Opetuksen valtakunnallisia tavoitteita ovat … elinikäinen oppiminen". Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät jo vuonna 2008 suosituksen eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (EQF) elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Oppia siis saa vaikka läpi eliniän, mutta jatkossa ei rahaa heru.

Laki toisen tutkinnon lopettamisesta ei ole säästökysymys vaan syvästi ideologinen ja tasa-arvoisen koulutuksen kannalta tuhoisa esitys. Suomessa kaikilla on ollut perinteisesti oikeus kehittää ja kouluttaa itseään. Mennessään läpi eliniän oppiminen yhteiskunnan tuella on tulevaisuuden yksityisen koulutusjärjestelmän kieltämä historiantulkinta.

Lakiuudistus suosii varakkaampia perheitä, joilla on resursseja tukea vesojensa opintoja; se asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan ja ennen kaikkea on haitallinen työmarkkinoille, jotka tarvitsevat moniosaajia ja sarjamaistereita. Kaikista hulluinta on, että jopa sivistysvaliokunta mietinnössään listaa epäsuotuisia vaikutuksia, jotka heikentävät kansallista kilpailukykyä, jonka takia leikataan.

Lakia ei ole kuitenkaan vielä taputeltu. Eduskunta äänesti äänin 95–91 hallituksen esityksen eli lain puolesta ensimmäisessä käsittelyssä. Eduskunnan oli määrä käsitellä esitystä torstaina, mutta käsittely siirrettiin perjantaille. Kirjoittaessani tätä on edelleen epäselvää, päätetäänkö laista lauantaina vai ei lainkaan. Opetusministeri Krista Kiuru haluaisi vetää esityksen pois, kun taas pääministeri Alexander Stubb ajaa hulluutta päättäväisesti. Ministereiden kiistely kertoo siitä, ettei esityksestä ole yksimielisyyttä edes hallituksen sisällä.

Ensimmäisessä äänestyksessä hallituksen esitys voitti ainoastaan neljällä äänellä. On siis aika pitää ääntä, jotta ääntäsi käytettäisiin järkevästi. Perjantaina 13.3. klo. 12.00 järjestetään eduskuntatalon edessä mielenosoitus toisen tutkinnon opintotuen puolesta. Ilmoittautuneita on jo melkein kuusi tuhatta. Taloussuhdanteet ole riittävä syy leikata koulutusjärjestelmää, joka on vaurautemme pohja. Opintotuki kuuluu kaikille.

E: Tuhannet opiskelijat marssivat kansalaistorille perjantaina ja ennen kuin ehdin paikalla, sain puhelun, jossa kerrottiin, että laki haudataan. Tämä ei täysin pitänyt paikkaansa, sillä hylkayksen lisäksi on kolmas esitys, joka ei pidä sisällään toisen tutkinnon rajaamista. Laki siis saattaa mennä läpi, mutta ilman rajausta. Itse alkuperäistä lakia ei kannata kuin kokoomus (ja ehkä Rajamäki). Eduskunta on sekaisin ja hallitus on kasassa ainoastaan muodollisesti. klo. 10.10 14.3.

Suomessa kansa marssii kaduille ainoastaan kännissä tai lätkäpäissään. Yleensä molemmissa. Tänään oli toisin. Eduskuntatalon eteen marssi 5 000 opiskelijaa vastustamaan uusia leikkauksia ja puolustamaan menestystarinaa nimeltä suomalainen opintotukijärjestelmä.

Tänään hallitus kokousti kehysriihen ympärillä. Rahat ovat vähissä ja opiskelijaa on kiva verottaa. Pahimmilta uhkakuvilta säästyttiin, mutta kehysriihen tulos oli opiskelijan perspektiivistä vanhaa kunnon haista vittua: parannukset jäivät lainatasolle ja yliopistoindeksi pysyi jäissä. Tämä tarkoittaa vähemmän rahaa yliopistoille vastoin hallitusohjelmaa, jossa yliopistojen rahoitus luvattiin turvata.

Palataanpa vuoden alkuun. Olis synkkä ja myrskyinen yö, valtiontalous persellään ja hallitus heikko. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) kutsui opiskelijajärjestöt keskustelemaan. Järjestöt vastasivat suden ulvontaan. Opetusministeri Jukka Gustafson (sd) ei neuvotteluja Voiman kyselyjen mukaan "tunnistanut" (ministereillä on tunnetusti heikohko muisti), mutta aika moni muu on jälkeenpäin tunnisti. Keskustelun agenda ei ollut kaunis: indeksit voidaan unohtaa - olemme jälleen opiskelijan kukkarolla.

Kysymys on opintotuen lainapainotteisuudesta. Suomessa on perinteisesti universaali järjestelmä, jonka puitteissa opiskelija saa karkkirahaa koko opintojensa ajan. Karkkirahaa, sillä opintotuki ei ole sidottu indeksiin toisin kuin liki kaikki muut sosiaalietuudet. Ja tämä näkyy. Opintuella ei pärjää ja ainoa vaihtoehto töiden lisäksi on opintolaina. On myös syytä muistaa, että hallitus leikkasi jo tämän vuoden budjetissa opetuksesta ja tutkimuksesta 300 miljoonaa euroa. Pieni lisänipistys ei siis tunnu missään.

Palataanpa viime kesään. Opetusministeri Gustafssonin erityisavustajaksi valittiin STTK:n koulutuspoliittisen neuvonantajan paikalta Aleksi Kalenius (sd), joka aikanaan tuotti Kalevi Sorsa säätiölle raportin Vapauden koulutuspolitiikka, joka kosiskelee maksullisen koulutuksen ja maisteriveron kanssa. Maksullinen koulutus nousee pinnalle aina säännöllisesti, kun kokoomusnuoret eivät saa palstatilaa tai uusi idealistinen puheenjohtaja keksii neliskulmaisen pyörän uudelleen.

Takana kehityksessä ovat IMF:n ja OECD:n raportit, joita Katainen lukee kuin raamattua. Elinkeinoelämää ei ilmainen kiinnosta, sillä on katsos paha rahastaa. Mitä isot edellä sitä Jyrki-boy ja Juttis perässä. Maaraportit ylistävät suomalaista koulutusta, olemme esimerkkivaltio, pisa-tulosten huippu ja siitä huolimatta on parantamisen varaa. Ongelma on siinä, että koulutusjärjestelmä ei ole yksityisen vaan julkisen sektorin hallussa. Tai siis oli ja sitten tuli yliopistouudistus, joka muutti koko yliopistojen rahoituspohjan. Samaan aikaan Kataisen sateenkaarihallitus leikkasi yliopistojen rahoitus. Sama linjakas meno jatkui kehysriihessä.

Urpilainen uhkasi Voiman Fifin saamien tietojen mukaan muuttaa opintotukijärjestelmän lainapainotteiseksi, jos solidaarisuutta ei heru. Sen opiskelijat osaavat. Sitten perseiltiin ja lujaa. Opiskelujarjestöjä, SYL:n ja SAMOKin johto pieraisi ns. 5+1 esityksen, joka oli askel kohti lainapainotteisuutta, joskin iisimpi malli kuin päähallituspuolueet vaativat. Esitys oli plan b, kertoo eräs hallituksen jäsen. Niin pitkään olikin, kunnes se yhtäkkiä löytyi allekirjoitettuna Urpilaisen työhuoneesta. Kentällä oltiin hieman hämmentyneitä, sillä asiasta ei keskusteltu eikä esitys ollut saanut ylioppilaskuntien tukea. Opintotuesta vastaava ministeri Paavo Arhinmäki (vas) sai tiedon opiskelijajärjestöjen paniikkipaperista Kataisen esikunnalta!

Eduskuntalolla 5 000 opiskelijan massan eteen marssitettiin hallituspuolueiden ja opposition edustajat. Ja voi veljet, että oli vaivaantunutta. Opiskelijoille luvattiin maa taivas, kuu ja tähdet. "Kuka uskoo näitä lupauksia?", juontaja kysyi ja kansa vastasi: "Ei kukaan!" Ja kun kaikki odottivat perseraiskausta, hallitus piti sanansa. Se ei tosin tarkoita, etteikö opetuksesta ja koulutuksesta tingitä. Leikkuri kävi ja opiskelijoiden sijaan sivalletiin oppilaitoksia. Vasen käsi löi femman ja oikea vei avaimet.

"Opintotukimielenosoitus oli ajattelematon", kirjoittaa lukiolainen (kok) Helsingin Sanomissa. Rahan riittäminen opiskeluun on kuulemma lähinnä budjetointikysymys. 343 625 euron vuosituloilla on kiva suoltaa paskaa. Tosi asia on se, että opiskelijat ovat ainoa kansaryhmä, joka elää köyhyydessä hallituksen siunauksella, mutta onhan sitä aikaisemminkin selvitty, perkele. Kaikki hiihtämään kouluun kolmenkymmen asteen pakkasessa oikeistodemarimafian nälkäisten silmien kiiluessa pimeydestä. Ei tunnu missään.

Opintotuki laahaa edelleen Neuvostoajalla. Siinä ei paljon lupaukset indekseistä lohduta. On lapsellista väittää isin rahoilla rällätessä, että opintotuen nostaminen ihmisarvoiselle tasolle olisi itsekästä. Minä en ole enää opiskelija, jos opintotuki sidotaan indeksiin suunnitellusti. Kysymys ei ole omista eduista vaan tulevista sukupolvista, oikeudenmukaisuudesta ja suomalaisen menestystarinan tulevaisuudesta.

Opetusministeriössäkin opitaan: isoja suuntaviivoja piirretään hiljaa salassa valmistellen ja pienin askelin soveltaen. Luovuttaessaan plan B:n opiskelijajärjestöt alistuivat uhkailuun ja kusivat demarimafian johdolla opiskelijoiden nilkoille. Herrahississä riittä trafiikkia.

SYL, Arhinmäki ja Näpit irti opintotuesta -kampanja julistivat kehysriihen ratkaisut opiskelijoiden voitoksi. Torjuntavoitto on siinä mielessä kiva taistelu, että hävitessäkin voitetaan. Tätä voittoa voi verrata voitokkaaseen Jatkosotaan: itsenäisyys säilyi, mutta Karjala meni. Nyt opintotuki säilyi, mutta yksi indeksietuus iskettiin jäihin. Luojan kiitos jotain hyvääkin: opintotuki luvattiin sitoa indeksiin kuukautta suunniteltua aikaisemmin. On luvattu joskus aikaisemminkin. Veikkaisin, että eduskuntatalon portailla tavataan.

E: Iltalehti kertoi, että mielenosoitus opintotuen puolesta ei sujunut ongelmitta. Kun viisituhatta ihmistä liikahtaa, sekaan mahtuu idiootteja. Yksi soihtu, nopea pidätys ja seksivaupum. Suomalaisten mielenosoitusten historiassa tämä on radikaalia. Se on saatana sääli.