“Uusi rajaus vähentää erityisesti jo korkeakoulututkinnon suorittaneiden hakeutumista uudelleen tutkinto-opiskelijoiksi.” - HE 210/2014 vp, yhteiskunnallisista vaikutuksista
Eduskunta äänesti tiistaina ensimmäisessä käsittelyssa kenties typerimmän lain puolesta, joka on hetkeen eduskunnan eteen saapunut. Esityksen mukaan opintotukea ei jatkossa myönnettäisi toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon, vaikka tukea ei olisi nostettu ensimmäiseenkään.
Kyse on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta (HE 210/2014 vp). Seksikäs nimi pitää sisällään 10,5 miljoonan euron laikkaustarpeen kaikista köyhimpien kansalaisten etujen kustannuksella.
Opiskelijajärjestöt vastasivat esityksen läpimenoon välittömällä kritiikillä. Järjestöt syyttivät päätöksen taloudellisia vaikutuksia lyhytaikaisiksi ja koulutuspoliittisia vaikutuksia lyhytnäköisiksi. Sivistysvaliokunta myöntää itsekin mietinnössään, että päätöksellä voi olla negatiivisia ja jopa kohtuuttomia vaikutuksia opiskelijoiden yhdenmukaisuuteen. Silti pitää säästää.
Mutta mitä todella säästetään? Jos opiskelija aloittaa toisen tutkinnon opiskelun, hän on täysipäiväinen opiskelija, eli teknisesti ottaen työtön työnhakija. Jos opiskelijalla ei ole tuloja, hän voi joko hakea omaehtoista opiskelua työmarkkinaetuudella tai mennä sossun luukulle. Toisin sanoen: opiskelijat siis tipahtavat toisten sosiaalietuuksien piiriin. Se niistä säästöistä.
Irrationaalista tilanteesta tekee kuitenkin se, että vastikkeeton toimeentulotuki on huomattavasti suurempi kuin vastikkeellinen opintotuki, mikäli siis on sattunut lainat nostamaan tai ei halua velkaantua. On myös mielenkiintoista nähdä, miten TE-keskus tulkitsee omaehtoisen opiskelun kohdalla työllistävää vaikutusta, joka on tuen ehtona, jos opetusministeriö ja eduskunta eivät toista tutkintoa itse opintotuen arvoisena pidä.
Jos lakiesitys HE 310/2014 vp ei ole jo itsessään ristiriitainen, hallitus esitti vuonna 2012 eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksessä (HE 38/2012 vp), että: "Opetuksen valtakunnallisia tavoitteita ovat … elinikäinen oppiminen". Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät jo vuonna 2008 suosituksen eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (EQF) elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Oppia siis saa vaikka läpi eliniän, mutta jatkossa ei rahaa heru.
Laki toisen tutkinnon lopettamisesta ei ole säästökysymys vaan syvästi ideologinen ja tasa-arvoisen koulutuksen kannalta tuhoisa esitys. Suomessa kaikilla on ollut perinteisesti oikeus kehittää ja kouluttaa itseään. Mennessään läpi eliniän oppiminen yhteiskunnan tuella on tulevaisuuden yksityisen koulutusjärjestelmän kieltämä historiantulkinta.
Lakiuudistus suosii varakkaampia perheitä, joilla on resursseja tukea vesojensa opintoja; se asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan ja ennen kaikkea on haitallinen työmarkkinoille, jotka tarvitsevat moniosaajia ja sarjamaistereita. Kaikista hulluinta on, että jopa sivistysvaliokunta mietinnössään listaa epäsuotuisia vaikutuksia, jotka heikentävät kansallista kilpailukykyä, jonka takia leikataan.
Lakia ei ole kuitenkaan vielä taputeltu. Eduskunta äänesti äänin 95–91 hallituksen esityksen eli lain puolesta ensimmäisessä käsittelyssä. Eduskunnan oli määrä käsitellä esitystä torstaina, mutta käsittely siirrettiin perjantaille. Kirjoittaessani tätä on edelleen epäselvää, päätetäänkö laista lauantaina vai ei lainkaan. Opetusministeri Krista Kiuru haluaisi vetää esityksen pois, kun taas pääministeri Alexander Stubb ajaa hulluutta päättäväisesti. Ministereiden kiistely kertoo siitä, ettei esityksestä ole yksimielisyyttä edes hallituksen sisällä.
Ensimmäisessä äänestyksessä hallituksen esitys voitti ainoastaan neljällä äänellä. On siis aika pitää ääntä, jotta ääntäsi käytettäisiin järkevästi. Perjantaina 13.3. klo. 12.00 järjestetään eduskuntatalon edessä mielenosoitus toisen tutkinnon opintotuen puolesta. Ilmoittautuneita on jo melkein kuusi tuhatta. Taloussuhdanteet ole riittävä syy leikata koulutusjärjestelmää, joka on vaurautemme pohja. Opintotuki kuuluu kaikille.
E: Tuhannet opiskelijat marssivat kansalaistorille perjantaina ja ennen kuin ehdin paikalla, sain puhelun, jossa kerrottiin, että laki haudataan. Tämä ei täysin pitänyt paikkaansa, sillä hylkayksen lisäksi on kolmas esitys, joka ei pidä sisällään toisen tutkinnon rajaamista. Laki siis saattaa mennä läpi, mutta ilman rajausta. Itse alkuperäistä lakia ei kannata kuin kokoomus (ja ehkä Rajamäki). Eduskunta on sekaisin ja hallitus on kasassa ainoastaan muodollisesti. klo. 10.10 14.3.