Lyhyitä ja nopeita. Väliin vähän pitempiäkin. Elämän eri alueilta.
"Ongelma ei ole enää globaalissa kvartaalitaloudessa se, etteikö kaikenlaista tavaraa pystytä valmistamaan enemmän kuin tarpeeksi.
Ongelmaksi on noussut enemmänkin se, että mihin kaiken maailman tuotanto saadaan myytyä sellaiseen hintatasoon, että kaikki globaalissa toimintaketjussa olijat saavat siitä elantonsa."
Eikö olisi jo aika saada sellainen puhelinmalli markkinoille, että kun akku loppuu, niin vielä keskeneräinen tekstiviesti tallentuu ennen puhdin loppumista akusta Luonnos-kansioon?
* * * *
13.8.2024
Jokohan sellainen nokialaisten peruskapuloiden perustoiminto on saatu niin sanottuihin älypuhelimiin?
1. Laitat illalla herätyksen älypuhelimeesi aamuksi.
2. Katkaiset virran älypuhelimestasi.
3. Heräät aamulla älypuhelimesta valitsemaasi herätysääneen.
4. Älypuhelin osaa laittaa itselleen virrat päälle.
5. Nouset aamutoimiin ja nappaat älypuhelimesi käyttövalmiina messiin.
Siis Eero Lehti.
Maikkarin tekstitv:ssä oli mielenkiintoinen uutisensiemen:
”Suomen yrittäjien puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti sättii kovin sanoin entisen työministeriön toimia työttömyyden kitkemiseksi.
Eero Lehden mielestä työministeriön olisi pitänyt jo vuosia sitten helpottaa työttömien työn etsintää internetiin laitettavien ansioluetteloiden avulla.”
- - -
Tosin erilaisissa jo toimivissa nettipalveluissa työnhaun saralla CV tiedot ovat olleet arkipäivää vuosien ajan.
Onko siis aika ajanut työministeriöstä kokonaan ohi? Sitä en tiedä, mutta aika näyttää.
Toivottavasti Eero Lehden piikittelyn kohteena ollut entinen työministeri Filatov pääsee myös esittämään näkökantojaan.
Kannatan tuota Lehden työministeriöön kohdistuvaa ajatusta lämpimästi, jos vain vastavuoroisuus periaatteella homma laajenee myös työnantajiin päin.
Vastakauppana pitää mielestäni saada myös työntekijöitä hakevien yrityksen ja organisaatioiden perustiedot näkyviin.
Nythän lukuisia työpaikkoja aikanaan erittäin aktiivisesti hakeneena, voin ehdottaa ainakin seuraavien tietojen vastavuoroista saamista mol.fi – sivustolle työntekijöitä hakevien yritysten kohdalle:
* työnantajan perustiedot: yritysmuoto, pääomistajat, liikevaihto, toimiala, henkilöstömäärä, liiketoiminnan tulos
* työstä maksettava palkka selkein numeroin tai laskelmin.
* onko kyseessä uusi työtehtävä vai poislähteneen tilalle pestaaminen?
* palkkaako yritys pysyvästi vammautuneita/sairastuneita normaaliin palkkatyöhön vai edellytetäänkö yrittäjäksi ryhtymistä?
Näin voisi jo työntekijäkin ennakkoon tietää mihin työnantajiin kannattaa panostaa.
- -
Vaan toivottavasti julkinen keskustelu tämän aiheen tiimoilta jatkuu, koska itse olen ainakin saanut työvoimatoimistolta tähän mennessä asiallista palvelua tarvitessani. Tosin omatoimisuus on aina ensi ja viime kädessä ykkösasia.
- -
Katso Eero Lehden, Huomenta Suomi 13.06.2007, haastattelu Maikkarilta:
https://www.mtv.fi/hae/Huomenta%20Suomi%2013.06.2007
Jos linkki ei toimi, niin kysy jaksoa katsottavaksi Maikkarilta.
Enpä tullut ajatelleeksi mihin kaikkeen tupakoinnin kieltäminen ravintoloissa vaikuttaa. En tupakoi enkä alkoholin vaikutuksen alaisena ilakoi. Toki nuo nautinnot niitä halajaville sallin.
Hesarin toimittaja Mikkomatti Aro toi ”Seuraavaksi tarvitaan ”piereskelykielto” kirjoituksessaan 9.6. uuden näkökulman omaan ja ystäväpiirini yöelämää koskevin pohdintoihin:
”Perinteinen pyykkipoika on tällä hetkellä korvatulppia oleellisempi baarivaruste. Pierujen paukutteleminen näyttää nimittäin olevan tanssilattioilla kesän ykkösjuttu.
Tyrmäävät tuoksut on pantu merkille myös tiskien tuolla puolen.
"Ihmisten seassa kävellessään joidenkin asiakkaiden huomaa haisevan aivan kammottavalta", tunnustaa erään helsinkiläisen yökerhon ravintolapäällikkö.
-
Mutta jotta tärkein ei unohtuisi: haloo, helsinkiläiset. Siis ihan oikeasti, piereskelyä tanssilattialla? Mitähän tästä sanoisi Åke Blomqvist?
- - -
Mietimme porukalla, että mitä pahaa päräyttelyssä on? Kertoohan se jonkinasteisen rentoutumisen tilasta; arkipäiväisen pinnistelyn sijaan?
Minkälainen äänimaailma paljastuu helsinkiläisen yökerhon tiloissa, jossa deejii vetää musiikin äkkiä hiljaiseksi kello 3,15?
Savossa päin olen kuullut yhden parhaista vahinkopäräyksen sananvaihdoista: ”Anteeksi neiti, meinasi tulla röyhy, mutta sain vaihdettua pieruksi.”
”Kuule kaveri, ei se mitään. Itse stringaan äänettömiä.”
Eilen oli uutisvälineissä tietoa siitä, että Suomessa aletaan vihdoinkin kertoa todellisia toteutuneita hintoja asunnoista.
Siis eletään vuotta 2007 eikä suomalaisilla ole vieläkään tarkkaa tietoa niistä oikeista hinnoista, miten paljon asunnot todellisessa ostotilanteessa maksavat.
Herää kysymys kenen kaikkien markkinoilla toimijoiden etu tälläinen pimeä tilanne on ollut?
Kaikkihan kertovat ostaneensa asuntonsa loppujen lopuksi halvalla ja myyntitilanteessa taas saaneensa melkeinpä sen, mikä pyydettiin. Joskus jopa ylikin.
- -
Tosin asuntorahaston sivuilla julkaistavaan rekisteriin liittyy reunaehtoja, jotka vaativat lisätietoa siitä, että mistä onkaan oikein kysymys?
Maikkarin mainiosti toimivilla internetin tekstitv-uutisissa kerrottiin muun muassa seuraavaa:
"Ympäristöministeriön ja valtion asuntorahaston palvelu kattaa 15 suurimman kaupungin asuntokaupat.
Kauppatiedot jäävät kuitenkin salaisiksi, jos samalla kadulla on tehty alle kolme saman kokoluokan asunnon kauppaa.
Aluksi palvelussa on hintatilastot vuoden ajalta."
- -
Olisiko pankeilla ja niiden kanssa läheisesti toimivilla kiinteistövälittäjillä sekä lehtitaloilla jotain osuutta tähän noudatettavaan salaisuusperiaatteeseen?
Jatkossa rekisteriin olisi hyvä saada näkyviin myös kyseisestä myydystä asunnosta ensi alkuun esitetty pyyntihinta ja myyntityön aloittaneen kiinteistöyrityksen nimi.
Näin tulisi myös kiinteistövälitysfirmojen toiminnallinen laatutaso jatkuvaan seurantaan.
Hienoa, että Suomi voitti eilen Belgian upealla pelillä.
Nyt oli joukkueella jo ihan erilainen ote pelaamiseen kuin Serbia matsissa.
Tuossa pelissähän kaikki pelaajat Sami Hyypiää lukuunottamatta ajelivat koko matsin henkinen käsijarru päällä.
Rautavaaralla legendaarisen Jesp PK:n pelissä 1980-luvulla kuulemani kotijoukkueen kannatushuuto: "Poijjaat! Sutena piälle!"
Sopii lauseena oivasti myös maajoukkuetasolle, sillä jalkapallossa vastustajaa on mahdotonta estellä kahden metrin päästä seuraamalla kuten Serbia matsissa yritettiin.
* * *
Teemu Selänteen Stanley Cupin voiton osalta voi vain todeta ja onnitella : "Unelmat toteutuvat; joskin joskus vasta todella kovan työrupeaman jälkeen."
Belgiaa vastaan toivottavasti ainakin yhden maalin.
Lauantain Serbia matsi oli ihmeellistä katsottavaa. Puitteet ja kannustus olivat mielestäni kunnossa.
Toivottavasti tänään Stadionilla nähdään sellainen Suomen ammattilaisjoukkueen suoritus kuin Palloliiton perimien lippujen hinnoilla on lupa aina vaatiakin.
Eli juuri sellaista iloista tsemppistä ja pomppista kuin todelliset ammattilaiset pystyvät tiukan paikan tullen taikomaan itsestään irti.
Missä vaiheessa Sinusta olisi hyvä tietää onko uusi lääkäri myös vakuutusyhtiön palveluksessa? Pää- tai sivutoimisesti. Jopa useammassa yhtiössä?
Välttämättä ongelmia ei synny heti.
Vaan jos huomaat, että vastaanotolla puhutuista terveydentilaasi tai vammaasi liittyvissä asioista on jäänyt lääkärinlausunnoista jotain olennaista tietoa pois, niin kannattaa olla tarkkana.
Mahdollisuuksien mukaan voit vaatia oikaisua virheellisten tietojen korjaamiseksi.
Jos esimerkiksi E-lausunto on mennyt jo vakuutusyhtiöön korvauskäsittelyä varten, niin pahimmillaan tuo Sinusta johtumaton "virhe" voi johtaa vakuutusehtojen mukaisten korvausten eväämiseen tai osittaiseen leikkaamiseen.
Ongelmia saattaa ilmetä myös siinä, että Sinun tietämättäsi tuosta lääkärin kaksoisroolista, niin hän saattaa olla myös vakuutusten valituksia hoitavassa erityistuomioistuinjärjestelmässä vakuutuslääkärijäsenenä.
Tuolloinhan hänen pitäisi jäävätä itsensä asiasi käsittelystä kokonaan. Valitettavasti kukapa vakuutuslääkärijäsen muistaisi kaikkia potilaitaan.
Jääviysasian saa vakuutuslääkärijäsen näet itse päättää.
* * * *
Päivitys 13.8.2024
Oheisena pienen pätkän lainaus Turun Sanomista vuodelta 1999, jossa jos otsikossa esiintuotu ongelma ja apulaisoikeusasiamies Paunio iso epäkohta on edelleen ratkaisematta.
TURUN SANOMAT
Julkaistu 17.6.1999 0:37:01
Ministeriön pitää selvittää vakuutuslääkärien valvonta
Eduskunnassa pohdittiin keskiviikkona työkyvyttömyyseläkkeitä ja oikeusturvaa. Kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen (vas) vetämä seminaari oli jatkoa kansanedustajien kuukausi sitten sekä sosiaali- ja terveys- että oikeusministeriölle jättämälle vetoomukselle.
Vetoomuksessa oltiin huolestuneita mm. siitä, että työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytäntö on kiristynyt ilman että lainsäädäntöä on kovennettu.
Kansanedustajat olivat huolissaan myös siitä, että eläkelaitosten työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätökset ovat kaavamaisia ja puutteellisesti perusteltuja.
--
Neljä ministeriötä lupasi vastauksissaan kiinnittää perusteluihin huomiota. Lisää voimavaroja esitys ei Paunion mukaan kuitenkaan tuottanut.
Apulaisoikeusasiamies pitää erityisen ongelmallisena myös sitä, että työkyvyttömyyseläkettä hakevat eivät saa muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden lausuntoja nähtäväkseen.
- Kaikki se aineisto, jolle hakijan ratkaisu perustuu, tulisi olla hakijan käytettävissä, Paunio vaati.
Hylkäysprosentit kasvaneet
Ylitarkastaja Maritta Hirvi sosiaali- ja terveysministeriöstä myönsi, että varsinaisten työkyvyttömyyseläkkeiden saanti näyttäisi kiristyneen vertailtaessa vuosien 1990 ja 1997 ratkaisuja.
Suomessa lakisääteisiä vakuutuksia eli kaikille pakollisia vakuutuksia hoitavat Suomen valtion ja eduskunnan säätämän lainsäädännön turvin yksityiset vakuutusyhtiöt.
Valtion työntekijöitä koskevat vakuutukset ovat valtion omistaman Valtiokonttorin hoidossa. Sen toiminta kuuluu valtiovarainministeriön alaisuuteen.
Kuntatyöntekijöiden työeläkevakuutukset on sijoitettu Kuntien eläkevakuutuksen piiriin. Sen toiminta kuuluu sisäasianministeriön alaisuuteen.
Lakien mukaiset pakolliset vakuutukset työeläkevakuutuksen lisäksi pitää olla olemassa:
1. työtapaturmien
2. ammattitautien
3. liikennevahinkojen
4. potilasvahinkojen
5. lääkevahinkojen
varalle.
Vakuutukset 1-3 ovat tapauskohtaisesti lainsäädännössä korvattavia. Vakuutukset ovat korvausten osalta sidottu tiettyä vahinkovakuutusta harjoittavaan yhtiöön sekä vahinkotapausta koskevaan lainsäädäntöön.
Vakuutukset 4-5 ovat tapauskohtaisesti korvattavia. Vakuutukset ovat sidottu poolimuodossa toimivaan vakuutusyhtiöiden ja alan toimijoiden muodostamaan korvausjärjestelmään sekä vahinkotapausta koskevaan lainsäädäntöön.
* * * *
Yleensä lyhytaikaisissa sairaus - tai vahinkotapauksissa ongelmia korvausten suhteen ei tule.
Vaan mikäli terveydentilaan ja sitä kautta työkykyyn liittyvät ongelmat pitkittyvät, niin myöskin lakeihin perustuvien toimijoiden joukko kasvaa. Pahimmillaan syntyy Australiasta tuttu pitkäkestoinen kenguruilmiö.
Kenguruilmiössähän potilasta pompotellaan toimijalta toiselle; ilman, että kukaan ottaa potilaasta kokonaisvastuuta.
Ensikertailaisena monista lakiin perustuvista jutuista on aivan pihalla, ennen kuin oma paikka erilaisten järjestelmien sekä toimijoiden keskellä alkaa hahmottua.
Siitä oheisena eräänlainen kytkentäkaavio.
Hyvä puoli kaaviossa on siinä, että jos siitä et tahdo mitään ymmärtää, niin asiasi ovat hyvällä tolalla.
* * * *
Päivitys 13.8.2024
Kohti ison kuvan avausta on helppoa edetä. Pilotiksi esimerkiksi Kela eli Kansaneläkelaitos.
Kelan vakuutuslääkäritoiminta avoimuuden next-levelille
-Julkaistu: 17 kesäkuun, 2024 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
Aluksi on hyvä nostaa esiin viidakkoradion tieto siitä, että Kelalle valitaan seuraavien kuukausien aikana uusi pääjohtaja. Vuoden 2020 tammikuusta alkaen pääjohtajana toiminut Outi Antila saavuttaa vuoden 2025 keväällä 68-vuoden eläkeiän. Eikä tuossa mitään. Hän voi myös, niin halutessaan olla apuna ja nostamassa ennen eläkkeelle jäämistään, Kelan vakuutuslääkäritoiminnan avoimuuden next-levelille.
Nimittäin. Vuonna 2016 Kela ei tiennyt omien vakuutuslääkäreidensä erikoisaloja ja erityispätevyyksiä, kun niitä kysyttiin persujen toimesta hallitukselle tehdyllä kirjallisella kysymyksellä KK 358/2015. Tuota olivat kysymässä muun muassa nykyinen persujen kansanedustaja Ritva Elomaa ja oikeusministeri Leena Meri.
Jolloin jo tuolloin ihmeteltiin heidänkin toimestaan, että miten Kelassa pystytään ohjaamaan lääketieteellisiä seikkojen selvittelyä vaativien korvaushakemusten käsittelyt oikean erikoisalan ja erityispätevyyden omaaville Kelan vakuutuslääkäreille? Jos nuo tärkeät perustiedot Kelan vakuutuslääkäreinä toimivista eivät ole edes Kelankaan tiedossa!
Kuvankaappauksen Terve piste fi sivuston ”Kelan asiantuntijalääkärien pätevyydet halutaan avoimesti julki” – artikkeli on kuuman ajankohtainen juuri nyt! Joten se kannattaa lukea netissä kokonaan. Kyse on Kelan asiakkaiden kannalta erittäin tärkeästä asiasta. Muun muassa oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, Kelan toimialaan kuuluvalla, erittäin merkittävällä julkisen vallan käytön alueella.
Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2024/06/17/kelan-vakuutuslaakaritoiminta-avoimuuden-next-levelille/
Tullaan muistamaan suomalaisessa politiikassa vaikuttaneet toimijat ja puolueet, jotka selvittävät pirullisen suomalaisen kahden lääkärin loukun pois käytöstä; romuttamoon asti.
Eduskunnassa asia on ollut jo vuosikymmenten ajan ns. julkinen salaisuus.
Kuitenkaan mikään vallankahvassa olleista puolueista ei ole ollut valmis selvittämään miten ja keiden toimesta kahden lääkärin loukku on lainsäädännöllisesti mahdollinen.
Politiikan tekijöiltä saamissani vastauksissa on vedottu muun muassa siihen, että asia on juridisesti hyvin vaikea. Tosin samalla unohtuu sujuvasti se, että kaikki lainsäädäntöön eli juridiikkaa tehtävät päätökset tapahtuvat poliittisen koneiston kautta.
Vihreillä on mielestäni aiheen selvittämiseen selvä etulyöntiasema. Oikeusministerinä toimivat Tuija Brax on lakivaliokunnan monivuotinen puheenjohtaja. Nykyinen puheenjohtaja Heidi Hautalakin on vihreistä.
* * * *
Oheisena pienen pätkän lainaus Turun Sanomista vuodelta 1999, jossa esiintuotu ongelma on edelleen ratkaisematta.
* * * *
TURUN SANOMAT
Julkaistu 17.6.1999 0:37:01
Ministeriön pitää selvittää vakuutuslääkärien valvonta
Eduskunnassa pohdittiin keskiviikkona työkyvyttömyyseläkkeitä ja oikeusturvaa. Kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen (vas) vetämä seminaari oli jatkoa kansanedustajien kuukausi sitten sekä sosiaali- ja terveys- että oikeusministeriölle jättämälle vetoomukselle.
Vetoomuksessa oltiin huolestuneita mm. siitä, että työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytäntö on kiristynyt ilman että lainsäädäntöä on kovennettu.
Kansanedustajat olivat huolissaan myös siitä, että eläkelaitosten työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätökset ovat kaavamaisia ja puutteellisesti perusteltuja.
--
Neljä ministeriötä lupasi vastauksissaan kiinnittää perusteluihin huomiota. Lisää voimavaroja esitys ei Paunion mukaan kuitenkaan tuottanut.
Apulaisoikeusasiamies pitää erityisen ongelmallisena myös sitä, että työkyvyttömyyseläkettä hakevat eivät saa muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden lausuntoja nähtäväkseen.
- Kaikki se aineisto, jolle hakijan ratkaisu perustuu, tulisi olla hakijan käytettävissä, Paunio vaati.
Hylkäysprosentit kasvaneet
Ylitarkastaja Maritta Hirvi sosiaali- ja terveysministeriöstä myönsi, että varsinaisten työkyvyttömyyseläkkeiden saanti näyttäisi kiristyneen vertailtaessa vuosien 1990 ja 1997 ratkaisuja.
* * * *
Mikäli vihreät lähtevät asiaa selvittämään, niin avainhenkilöitä kuultaviksi voisivat olla Paavo Lipponen, Iiro Viinanen, Sauli Niinistö, Sinikka Mönkäre, Maija Perho ja Johannes Koskinen.
Yksi ratkaiseva kysymys heille on jo olemassa.
Mitä muutoksia tapahtui vuosien 1995 ja 1996 Suomen valtion sekä vakuutusyhtiöiden intressipiireissä (= rahoituskuvioissa)?
* * * *
Päivitys 13.8.2024
Tule apuun EU! Tai joku muu?
- Julkaistu: 14 syyskuun, 2021 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
Tässä postauksessa avointa taustatietoa vakuutusmafia-aiheen isoon kuvaan ja oheiseen mobiiliflaijeriin sekä siihen upotettuun, Twitteristä otettuun vuoden 2015 kuvakaappaukseen liittyen.
Vastaajana verkostomme tekemään kysymykseen oli Euroopan komissio Suomessa – Europeiska kommissionen i Finland (Twitterissä EU-komissio Suomessa).
Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2021/09/14/tule-apuun-eu-tai-joku-muu/
