Eilen oli uutisvälineissä tietoa siitä, että Suomessa aletaan vihdoinkin kertoa todellisia toteutuneita hintoja asunnoista.
Siis eletään vuotta 2007 eikä suomalaisilla ole vieläkään tarkkaa tietoa niistä oikeista hinnoista, miten paljon asunnot todellisessa ostotilanteessa maksavat.
Herää kysymys kenen kaikkien markkinoilla toimijoiden etu tälläinen pimeä tilanne on ollut?
Kaikkihan kertovat ostaneensa asuntonsa loppujen lopuksi halvalla ja myyntitilanteessa taas saaneensa melkeinpä sen, mikä pyydettiin. Joskus jopa ylikin.
- -
Tosin asuntorahaston sivuilla julkaistavaan rekisteriin liittyy reunaehtoja, jotka vaativat lisätietoa siitä, että mistä onkaan oikein kysymys?
Maikkarin mainiosti toimivilla internetin tekstitv-uutisissa kerrottiin muun muassa seuraavaa:
"Ympäristöministeriön ja valtion asuntorahaston palvelu kattaa 15 suurimman kaupungin asuntokaupat.
Kauppatiedot jäävät kuitenkin salaisiksi, jos samalla kadulla on tehty alle kolme saman kokoluokan asunnon kauppaa.
Aluksi palvelussa on hintatilastot vuoden ajalta."
- -
Olisiko pankeilla ja niiden kanssa läheisesti toimivilla kiinteistövälittäjillä sekä lehtitaloilla jotain osuutta tähän noudatettavaan salaisuusperiaatteeseen?
Jatkossa rekisteriin olisi hyvä saada näkyviin myös kyseisestä myydystä asunnosta ensi alkuun esitetty pyyntihinta ja myyntityön aloittaneen kiinteistöyrityksen nimi.
Näin tulisi myös kiinteistövälitysfirmojen toiminnallinen laatutaso jatkuvaan seurantaan.
Hienoa, että Suomi voitti eilen Belgian upealla pelillä.
Nyt oli joukkueella jo ihan erilainen ote pelaamiseen kuin Serbia matsissa.
Tuossa pelissähän kaikki pelaajat Sami Hyypiää lukuunottamatta ajelivat koko matsin henkinen käsijarru päällä.
Rautavaaralla legendaarisen Jesp PK:n pelissä 1980-luvulla kuulemani kotijoukkueen kannatushuuto: "Poijjaat! Sutena piälle!"
Sopii lauseena oivasti myös maajoukkuetasolle, sillä jalkapallossa vastustajaa on mahdotonta estellä kahden metrin päästä seuraamalla kuten Serbia matsissa yritettiin.
* * *
Teemu Selänteen Stanley Cupin voiton osalta voi vain todeta ja onnitella : "Unelmat toteutuvat; joskin joskus vasta todella kovan työrupeaman jälkeen."
Belgiaa vastaan toivottavasti ainakin yhden maalin.
Lauantain Serbia matsi oli ihmeellistä katsottavaa. Puitteet ja kannustus olivat mielestäni kunnossa.
Toivottavasti tänään Stadionilla nähdään sellainen Suomen ammattilaisjoukkueen suoritus kuin Palloliiton perimien lippujen hinnoilla on lupa aina vaatiakin.
Eli juuri sellaista iloista tsemppistä ja pomppista kuin todelliset ammattilaiset pystyvät tiukan paikan tullen taikomaan itsestään irti.
Missä vaiheessa Sinusta olisi hyvä tietää onko uusi lääkäri myös vakuutusyhtiön palveluksessa? Pää- tai sivutoimisesti. Jopa useammassa yhtiössä?
Välttämättä ongelmia ei synny heti.
Vaan jos huomaat, että vastaanotolla puhutuista terveydentilaasi tai vammaasi liittyvissä asioista on jäänyt lääkärinlausunnoista jotain olennaista tietoa pois, niin kannattaa olla tarkkana.
"Vakuutusyhtiölääkärin pää- ja sivutoimet"
Mahdollisuuksien mukaan voit vaatia oikaisua virheellisten tietojen korjaamiseksi.
Jos esimerkiksi E-lausunto on mennyt jo vakuutusyhtiöön korvauskäsittelyä varten, niin pahimmillaan tuo Sinusta johtumaton "virhe" voi johtaa vakuutusehtojen mukaisten korvausten eväämiseen tai osittaiseen leikkaamiseen.
Ongelmia saattaa ilmetä myös siinä, että Sinun tietämättäsi tuosta lääkärin kaksoisroolista, niin hän saattaa olla myös vakuutusten valituksia hoitavassa erityistuomioistuinjärjestelmässä vakuutuslääkärijäsenenä.
Tuolloinhan hänen pitäisi jäävätä itsensä asiasi käsittelystä kokonaan. Valitettavasti kukapa vakuutuslääkärijäsen muistaisi kaikkia potilaitaan.
Jääviysasian saa vakuutuslääkärijäsen näet itse päättää.
* * * *
Päivitys 13.8.2024
Oheisena pienen pätkän lainaus Turun Sanomista vuodelta 1999, jossa jos otsikossa esiintuotu ongelma ja apulaisoikeusasiamies Paunio iso epäkohta on edelleen ratkaisematta.
TURUN SANOMAT
Julkaistu 17.6.1999 0:37:01
Ministeriön pitää selvittää vakuutuslääkärien valvonta
Eduskunnassa pohdittiin keskiviikkona työkyvyttömyyseläkkeitä ja oikeusturvaa. Kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen (vas) vetämä seminaari oli jatkoa kansanedustajien kuukausi sitten sekä sosiaali- ja terveys- että oikeusministeriölle jättämälle vetoomukselle.
Vetoomuksessa oltiin huolestuneita mm. siitä, että työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytäntö on kiristynyt ilman että lainsäädäntöä on kovennettu.
Kansanedustajat olivat huolissaan myös siitä, että eläkelaitosten työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätökset ovat kaavamaisia ja puutteellisesti perusteltuja.
--
Neljä ministeriötä lupasi vastauksissaan kiinnittää perusteluihin huomiota. Lisää voimavaroja esitys ei Paunion mukaan kuitenkaan tuottanut.
Apulaisoikeusasiamies pitää erityisen ongelmallisena myös sitä, että työkyvyttömyyseläkettä hakevat eivät saa muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden lausuntoja nähtäväkseen.
- Kaikki se aineisto, jolle hakijan ratkaisu perustuu, tulisi olla hakijan käytettävissä, Paunio vaati.
Hylkäysprosentit kasvaneet
Ylitarkastaja Maritta Hirvi sosiaali- ja terveysministeriöstä myönsi, että varsinaisten työkyvyttömyyseläkkeiden saanti näyttäisi kiristyneen vertailtaessa vuosien 1990 ja 1997 ratkaisuja.
Suomessa lakisääteisiä vakuutuksia eli kaikille pakollisia vakuutuksia hoitavat Suomen valtion ja eduskunnan säätämän lainsäädännön turvin yksityiset vakuutusyhtiöt.
Valtion työntekijöitä koskevat vakuutukset ovat valtion omistaman Valtiokonttorin hoidossa. Sen toiminta kuuluu valtiovarainministeriön alaisuuteen.
Kuntatyöntekijöiden työeläkevakuutukset on sijoitettu Kuntien eläkevakuutuksen piiriin. Sen toiminta kuuluu sisäasianministeriön alaisuuteen.
Lakien mukaiset pakolliset vakuutukset työeläkevakuutuksen lisäksi pitää olla olemassa:
1. työtapaturmien
2. ammattitautien
3. liikennevahinkojen
4. potilasvahinkojen
5. lääkevahinkojen
varalle.
Vakuutukset 1-3 ovat tapauskohtaisesti lainsäädännössä korvattavia. Vakuutukset ovat korvausten osalta sidottu tiettyä vahinkovakuutusta harjoittavaan yhtiöön sekä vahinkotapausta koskevaan lainsäädäntöön.
Vakuutukset 4-5 ovat tapauskohtaisesti korvattavia. Vakuutukset ovat sidottu poolimuodossa toimivaan vakuutusyhtiöiden ja alan toimijoiden muodostamaan korvausjärjestelmään sekä vahinkotapausta koskevaan lainsäädäntöön.
* * * *
Yleensä lyhytaikaisissa sairaus - tai vahinkotapauksissa ongelmia korvausten suhteen ei tule.
Vaan mikäli terveydentilaan ja sitä kautta työkykyyn liittyvät ongelmat pitkittyvät, niin myöskin lakeihin perustuvien toimijoiden joukko kasvaa. Pahimmillaan syntyy Australiasta tuttu pitkäkestoinen kenguruilmiö.
Kenguruilmiössähän potilasta pompotellaan toimijalta toiselle; ilman, että kukaan ottaa potilaasta kokonaisvastuuta.
Ensikertailaisena monista lakiin perustuvista jutuista on aivan pihalla, ennen kuin oma paikka erilaisten järjestelmien sekä toimijoiden keskellä alkaa hahmottua.
Siitä oheisena eräänlainen kytkentäkaavio.
Hyvä puoli kaaviossa on siinä, että jos siitä et tahdo mitään ymmärtää, niin asiasi ovat hyvällä tolalla.
Lakisääteisten vakuutusjärjestelmien toimijat
* * * *
Päivitys 13.8.2024
Kohti ison kuvan avausta on helppoa edetä. Pilotiksi esimerkiksi Kela eli Kansaneläkelaitos.
Aluksi on hyvä nostaa esiin viidakkoradion tieto siitä, että Kelalle valitaan seuraavien kuukausien aikana uusi pääjohtaja. Vuoden 2020 tammikuusta alkaen pääjohtajana toiminut Outi Antila saavuttaa vuoden 2025 keväällä 68-vuoden eläkeiän. Eikä tuossa mitään. Hän voi myös, niin halutessaan olla apuna ja nostamassa ennen eläkkeelle jäämistään, Kelan vakuutuslääkäritoiminnan avoimuuden next-levelille.
Nimittäin. Vuonna 2016 Kela ei tiennyt omien vakuutuslääkäreidensä erikoisaloja ja erityispätevyyksiä, kun niitä kysyttiin persujen toimesta hallitukselle tehdyllä kirjallisella kysymyksellä KK 358/2015. Tuota olivat kysymässä muun muassa nykyinen persujen kansanedustaja Ritva Elomaa ja oikeusministeri Leena Meri.
Jolloin jo tuolloin ihmeteltiin heidänkin toimestaan, että miten Kelassa pystytään ohjaamaan lääketieteellisiä seikkojen selvittelyä vaativien korvaushakemusten käsittelyt oikean erikoisalan ja erityispätevyyden omaaville Kelan vakuutuslääkäreille? Jos nuo tärkeät perustiedot Kelan vakuutuslääkäreinä toimivista eivät ole edes Kelankaan tiedossa!
Kuvankaappauksen Terve piste fi sivuston ”Kelan asiantuntijalääkärien pätevyydet halutaan avoimesti julki” – artikkeli on kuuman ajankohtainen juuri nyt! Joten se kannattaa lukea netissä kokonaan. Kyse on Kelan asiakkaiden kannalta erittäin tärkeästä asiasta. Muun muassa oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, Kelan toimialaan kuuluvalla, erittäin merkittävällä julkisen vallan käytön alueella.
Tullaan muistamaan suomalaisessa politiikassa vaikuttaneet toimijat ja puolueet, jotka selvittävät pirullisen suomalaisen kahden lääkärin loukun pois käytöstä; romuttamoon asti.
"Suomalainen kahden lääkärin loukku - kaavio"
Eduskunnassa asia on ollut jo vuosikymmenten ajan ns. julkinen salaisuus.
Kuitenkaan mikään vallankahvassa olleista puolueista ei ole ollut valmis selvittämään miten ja keiden toimesta kahden lääkärin loukku on lainsäädännöllisesti mahdollinen.
Politiikan tekijöiltä saamissani vastauksissa on vedottu muun muassa siihen, että asia on juridisesti hyvin vaikea. Tosin samalla unohtuu sujuvasti se, että kaikki lainsäädäntöön eli juridiikkaa tehtävät päätökset tapahtuvat poliittisen koneiston kautta.
Vihreillä on mielestäni aiheen selvittämiseen selvä etulyöntiasema. Oikeusministerinä toimivat Tuija Brax on lakivaliokunnan monivuotinen puheenjohtaja. Nykyinen puheenjohtaja Heidi Hautalakin on vihreistä.
* * * *
Oheisena pienen pätkän lainaus Turun Sanomista vuodelta 1999, jossa esiintuotu ongelma on edelleen ratkaisematta.
* * * *
TURUN SANOMAT
Julkaistu 17.6.1999 0:37:01
Ministeriön pitää selvittää vakuutuslääkärien valvonta
Eduskunnassa pohdittiin keskiviikkona työkyvyttömyyseläkkeitä ja oikeusturvaa. Kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen (vas) vetämä seminaari oli jatkoa kansanedustajien kuukausi sitten sekä sosiaali- ja terveys- että oikeusministeriölle jättämälle vetoomukselle.
Vetoomuksessa oltiin huolestuneita mm. siitä, että työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytäntö on kiristynyt ilman että lainsäädäntöä on kovennettu.
Kansanedustajat olivat huolissaan myös siitä, että eläkelaitosten työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätökset ovat kaavamaisia ja puutteellisesti perusteltuja.
--
Neljä ministeriötä lupasi vastauksissaan kiinnittää perusteluihin huomiota. Lisää voimavaroja esitys ei Paunion mukaan kuitenkaan tuottanut.
Apulaisoikeusasiamies pitää erityisen ongelmallisena myös sitä, että työkyvyttömyyseläkettä hakevat eivät saa muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden lausuntoja nähtäväkseen.
- Kaikki se aineisto, jolle hakijan ratkaisu perustuu, tulisi olla hakijan käytettävissä, Paunio vaati.
Hylkäysprosentit kasvaneet
Ylitarkastaja Maritta Hirvi sosiaali- ja terveysministeriöstä myönsi, että varsinaisten työkyvyttömyyseläkkeiden saanti näyttäisi kiristyneen vertailtaessa vuosien 1990 ja 1997 ratkaisuja.
* * * *
Mikäli vihreät lähtevät asiaa selvittämään, niin avainhenkilöitä kuultaviksi voisivat olla Paavo Lipponen, Iiro Viinanen, Sauli Niinistö, Sinikka Mönkäre, Maija Perho ja Johannes Koskinen.
Yksi ratkaiseva kysymys heille on jo olemassa.
Mitä muutoksia tapahtui vuosien 1995 ja 1996 Suomen valtion sekä vakuutusyhtiöiden intressipiireissä (= rahoituskuvioissa)?
* * * *
Päivitys 13.8.2024
Tule apuun EU! Tai joku muu?
- Julkaistu: 14 syyskuun, 2021 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
Tässä postauksessa avointa taustatietoa vakuutusmafia-aiheen isoon kuvaan ja oheiseen mobiiliflaijeriin sekä siihen upotettuun, Twitteristä otettuun vuoden 2015 kuvakaappaukseen liittyen.
Vastaajana verkostomme tekemään kysymykseen oli Euroopan komissio Suomessa – Europeiska kommissionen i Finland (Twitterissä EU-komissio Suomessa).
On ollut mielenkiintoista seurata vaalirahoituksesta kiihtyvää keskustelua. Eilisessä Hesarissa oli aiheesta iso juttu.
Toivottavasti se ei ollut aiheen tiimoilta ensimmäinen ja viimeinen iso juttu.
Tuntuu oudolta, että toimittajana ja kunnallispolitiikkona ansiokkaasti toiminut henkilö antaa vaalirahoituksensa alkuperään tällaisen vastauksen:
"Euroopan Magu keräsi Guzeninalle 24 150 euroa. Se oli lähes 90 prosenttia kansanedustajan koko vaalibudjetista.
Tukiyhdistyksen haalimat rahat tulivat kahdesta seminaarista, joiden osallistumismaksut jäivät alle 1 700 euron rajan. Lain mukaan alle 1 700 euron lahjoitusten tekijöitä ei tarvitse julkistaa. Yksityishenkilön nimeä ei edes saa julkaista ilman hänen lupaansa, jos lahjoitus jää rajan alle.
Ketkä ostivat seminaarilippuja?
"En voi kertoa lahjoittajien nimiä, mutta siellä on ihan perustason ammattiyhdistysliikettä", Guzenina-Richardson vastaa.
Eikö lupaa nimien julkaisuun olisi voinut vaatia etukäteen?
"Ei tullut ensimmäisen kauden kansanedustajana mieleenkään."
- -
Saman suuntaisia selityksiä tuli Hesarin jutussa:
Keskustan kansanedustajalta Juha Rehulalta sai rahaa eri yrityksiltä yhteensä 24 770 euroa.
Kokoomuksen kansanaedustajan Pekka Ravilta, jonka asioita hoiti Pekka Ravin tukiyhdistys, keräsi ehdokkaalleen 42 250 euroa. Kysymykseen mistä rahat tulivat? Hän vastasi Hesarin jutussa: "Yksityisiltä ja yrityksiltä. En halua niitä sen kummemmin yksilöidä."
- -
Hesarin jutun mukaan kesäkuussa Euroopan neuvoston alainen Greco-tyhmä on tulossa ilmoituksensa mukaan tekemään Suomen vaalirahoituksesta kyselyjä.
Toivottavasti myös EU taholta tehdään sellainen vähemmän ennakkoon ilmoittamaton tehotutkinta, koska nyt on jo varmasti käynnissä on kaikkien aikojen sotkijaiset. Siis niillä kansanedustajilla, joilla jotain piiloon hämmennettävää piisaa.
- -
Hesarin jutun helmi oli mielestäni seuraava kohta:
Toinen kokoomuslainen, Helsingin vaalipiirilautakunnan puheenjohtaja Timo Erikäinen, ei kannata sääntöjen tiukennusta, koska se lisäisi byrokratiaa.
"Greco hakee yksittäistä tahoa, joka pystyisi määräilemään Suomessa [politiikkaa]. Mutta eihän meillä sellaista ole", itsekin Grecon kuultavaksi kesäkuussa joutuva Erikäinen sanoo.
- -
Vaan entäs jos niitä tahoja toimiikin kimpassa kaksi? Kolme? Neljä?
Eilisessä Hesarissa oli Vieraskynä-palstalla mielenkiintoinen kirjoitus.
Sen allekirjoittaneet henkilöt ovat nimeltään Juhani Juntunen ja Seppo Mattila.
Kirjoituksen lopussa oli vain maininta, että he ovat eläkeyhtiöiden ylilääkäreitä.
Sen verran sain selvitettyä, että he toimivat eläkeyhtiöissä Etera ja Eläke-Fennia.
Kirjoituksessa tuodaan esiin vakuutusyhtiölääkäreiden näkökulmaa työhönsä ja sitä, että kuinka riippumattomia he ovat omasta mielestään.
* * * *
"Suuren yrityksen toimitusjohtaja ilmoittaa eläkeyhtiöönsä, että hän haluaa eräälle väliportaan johtajalle työkyvyttömyyseläkkeen. Samalla hän antaa ymmärtää, että jos eläkettä ei myönnetä, hän siirtää yrityksensä vakuutukset toisaalle.
Vastaavassa esimerkissä kansanedustaja soittaa lähipiiriinsä kuuluvan eläkkeenhakijan puolesta ja uhkaa käyttää suhteitaan, ellei myönteistä eläkepäätöstä synny. Myös eläkkeenhakijat itse voivat esittää vakuutusyhtiöiden ylilääkäreille epäasiallisia vaatimuksia ja jopa tappouhkauksia.
Tällaiset tilanteet ovat harvinaisia mutta eivät tavattomia.
Miten tilanteessa menettelevät eläkeyhtiön johto ja ylilääkäri?
Painostetaanko ratkaisuista vastaavaa ylilääkäriä toimimaan vaaditulla tavalla, vai kerrotaanko vaatimusten esittäjille, että työkyvyttömyyseläkkeistä päättäminen on riippumatonta toimintaa?"
* * * *
Tuon edellisen pätkän osalta heidän olisi hyvä kertoa julkisuuteen, kenestä toimitusjohtajasta ja kenestä kansanedustajasta he puhuvat.
Toivottavasti ainakin eduskunnasta tulee vastine kyseiseen kirjoitukseen, koska nyt tuossa muodossa heitettu vakuutuslääkäreiden piikki minun mielestäni osuu taas kerran ex-kansanedustaja Tony Halmeeseen.
* * * * *
Päivitys 13.8.2024
Onneksi Hesarissa löytyy aiheen tiimoilta artikkeli ja keskusteluketju (17 kommenttia), johon toivottavasti myös vakuutuslääkärit, vakuutuslakimiehet ja korvauskäsittelijät avoimesti osallistuvat:
HS vertaili vakuutusyhtiöistä tehtyjä valituksia: Yhden yhtiön luvut ovat erityisen synkät
Anni Lassila HS
16.7.2024 kello 19:51
Vakuutukset | Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen tilastojen mukaan Fennian päätöksistä valitetaan useammin ja ratkaisut ovat päätyneet useammin kuluttajan eduksi kuin muilla yhtiöillä. Fennian johtajan mukaan luvuista ollaan tietoisia.
Joten, jos lähipiirissänne on vakuutusongelmia kokeneita, niin laittakaa kohteliaimmin sanaa kiertämään. Sillä tuossa Hesarin artikkelissa käsitellään vasta vapaaehtoisista vakuutuksista tehtyjä valituksia.
Mielenkiintoista on poimia tiedotusvälineistä vaalirahoitusuutisista, keiden könttäsummilla tukemia kansanedustajia eduskuntaan on päässyt.
Hyvinvoiva yhteiskunta
Satakunnan parhaaksi ry
Kymen Lukon kokoomus
Mikkelin työväenyhdistys
Nuuksion paikallisyhdistys
* * * *
Keskustan Timo Kalli kertoo päivän Hesarissa oman kantansa:
Rahojen alkuperää ei määritellä tarkemmin, mutta Kalli sanoo summan kertyneen muun muassa taiteen ja seminaarilippujen myynnistä.
"Nyt kun ei ole välttämättä mitään pakkoa kertoa tämän tarkemmin, niin mitä sitä lähteä ihmisten asioita kertomaan", hän perustelee.
* * * *
Eli kai se on suomalaisessa lujassa luonteenlaadussa tuo Suomen viimeisimmän EU-puheenjohtajuuden yhteydessä paljon mainostettu: avoimuus ja läpinäkyvyys?
Joka avautuu vasta viimeisen pakon eli lainkirjaimen edessä.
* * * *
Aiheen ja ajankohdan isosta kuvasta Wikipediassa.
Suomen vaalirahoituskohu
Suomen vaalirahoituskohu tai Suomen vaalirahakohu oli keväällä 2008 noussut kohu vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ehdokkaille annetusta vaalituesta. Useissa ehdokkaiden vaalirahailmoituksissa oli puutteita. Ilmoituksia korjattiin ja lahjoituksia palautettiin vielä vuoden 2008 keväällä.
Suomen viimeisen EU-puheenjohtajuuden teemoja olivat ainakin sanallisissa julistuksissa päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys. Toki mikä on ko. toiminnalle sopivaa aluetta kulloinkin, niin sen määrittelyn suorittaa itse kulloinenkin päätöksentekijä.
* * * *
"Hallitus on luvannut arvioida vaalirahoituksen muutostarpeita, kunhan ensin on kuultu Euroopan neuvoston korruptionvastaisen komitean suositukset. Komitea tekee tänä vuonna tarkastuksen Suomessa."
MTV3 - STT
* * * * *
Miksi päivänselvään asiaan tarvittava ensin laki?
No, yksi vastaus on, että saadaan pelattua aikaa ainakin 8 vuotta ja kuitenkin voidaan osoittaa Eurooppaan päin, että kovasti ollaan töitä "uudistusten" eteen tekemässä.
