Rapsakkata

Suomessa lakisääteisiä vakuutuksia eli kaikille pakollisia vakuutuksia hoitavat Suomen valtion ja eduskunnan säätämän lainsäädännön turvin yksityiset vakuutusyhtiöt.

Valtion työntekijöitä koskevat vakuutukset ovat valtion omistaman Valtiokonttorin hoidossa. Sen toiminta kuuluu valtiovarainministeriön alaisuuteen.

Kuntatyöntekijöiden työeläkevakuutukset on sijoitettu Kuntien eläkevakuutuksen piiriin. Sen toiminta kuuluu sisäasianministeriön alaisuuteen.

Lakien mukaiset pakolliset vakuutukset työeläkevakuutuksen lisäksi pitää olla olemassa:
1. työtapaturmien
2. ammattitautien
3. liikennevahinkojen
4. potilasvahinkojen
5. lääkevahinkojen
varalle.

Vakuutukset 1-3 ovat tapauskohtaisesti lainsäädännössä korvattavia. Vakuutukset ovat korvausten osalta sidottu tiettyä vahinkovakuutusta harjoittavaan yhtiöön sekä vahinkotapausta koskevaan lainsäädäntöön.

Vakuutukset 4-5 ovat tapauskohtaisesti korvattavia. Vakuutukset ovat sidottu poolimuodossa toimivaan vakuutusyhtiöiden ja alan toimijoiden muodostamaan korvausjärjestelmään sekä vahinkotapausta koskevaan lainsäädäntöön.

* * * *

Yleensä lyhytaikaisissa sairaus - tai vahinkotapauksissa ongelmia korvausten suhteen ei tule.

Vaan mikäli terveydentilaan ja sitä kautta työkykyyn liittyvät ongelmat pitkittyvät, niin myöskin lakeihin perustuvien toimijoiden joukko kasvaa. Pahimmillaan syntyy Australiasta tuttu pitkäkestoinen kenguruilmiö.

Kenguruilmiössähän potilasta pompotellaan toimijalta toiselle; ilman, että kukaan ottaa potilaasta kokonaisvastuuta.

Ensikertailaisena monista lakiin perustuvista jutuista on aivan pihalla, ennen kuin oma paikka erilaisten järjestelmien sekä toimijoiden keskellä alkaa hahmottua.

Siitä oheisena eräänlainen kytkentäkaavio.

Hyvä puoli kaaviossa on siinä, että jos siitä et tahdo mitään ymmärtää, niin asiasi ovat hyvällä tolalla.

* * * *

Päivitys 13.8.2024

Kohti ison kuvan avausta on helppoa edetä. Pilotiksi esimerkiksi Kela eli Kansaneläkelaitos.

Kelan vakuutuslääkäritoiminta avoimuuden next-levelille
-Julkaistu: 17 kesäkuun, 2024 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Aluksi on hyvä nostaa esiin viidakkoradion tieto siitä, että Kelalle valitaan seuraavien kuukausien aikana uusi pääjohtaja. Vuoden 2020 tammikuusta alkaen pääjohtajana toiminut Outi Antila saavuttaa vuoden 2025 keväällä 68-vuoden eläkeiän. Eikä tuossa mitään. Hän voi myös, niin halutessaan olla apuna ja nostamassa ennen eläkkeelle jäämistään, Kelan vakuutuslääkäritoiminnan avoimuuden next-levelille.

Nimittäin. Vuonna 2016 Kela ei tiennyt omien vakuutuslääkäreidensä erikoisaloja ja erityispätevyyksiä, kun niitä kysyttiin persujen toimesta hallitukselle tehdyllä kirjallisella kysymyksellä KK 358/2015. Tuota olivat kysymässä muun muassa nykyinen persujen kansanedustaja Ritva Elomaa ja oikeusministeri Leena Meri.

Jolloin jo tuolloin ihmeteltiin heidänkin toimestaan, että miten Kelassa pystytään ohjaamaan lääketieteellisiä seikkojen selvittelyä vaativien korvaushakemusten käsittelyt oikean erikoisalan ja erityispätevyyden omaaville Kelan vakuutuslääkäreille? Jos nuo tärkeät perustiedot Kelan vakuutuslääkäreinä toimivista eivät ole edes Kelankaan tiedossa!

Kuvankaappauksen Terve piste fi sivuston ”Kelan asiantuntijalääkärien pätevyydet halutaan avoimesti julki” – artikkeli on kuuman ajankohtainen juuri nyt! Joten se kannattaa lukea netissä kokonaan. Kyse on Kelan asiakkaiden kannalta erittäin tärkeästä asiasta. Muun muassa oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, Kelan toimialaan kuuluvalla, erittäin merkittävällä julkisen vallan käytön alueella.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2024/06/17/kelan-vakuutuslaakaritoiminta-avoimuuden-next-levelille/

Tullaan muistamaan suomalaisessa politiikassa vaikuttaneet toimijat ja puolueet, jotka selvittävät pirullisen suomalaisen kahden lääkärin loukun pois käytöstä; romuttamoon asti.

Eduskunnassa asia on ollut jo vuosikymmenten ajan ns. julkinen salaisuus.

Kuitenkaan mikään vallankahvassa olleista puolueista ei ole ollut valmis selvittämään miten ja keiden toimesta kahden lääkärin loukku on lainsäädännöllisesti mahdollinen.

Politiikan tekijöiltä saamissani vastauksissa on vedottu muun muassa siihen, että asia on juridisesti hyvin vaikea. Tosin samalla unohtuu sujuvasti se, että kaikki lainsäädäntöön eli juridiikkaa tehtävät päätökset tapahtuvat poliittisen koneiston kautta.

Vihreillä on mielestäni aiheen selvittämiseen selvä etulyöntiasema. Oikeusministerinä toimivat Tuija Brax on lakivaliokunnan monivuotinen puheenjohtaja. Nykyinen puheenjohtaja Heidi Hautalakin on vihreistä.

* * * *

Oheisena pienen pätkän lainaus Turun Sanomista vuodelta 1999, jossa esiintuotu ongelma on edelleen ratkaisematta.

* * * *

TURUN SANOMAT
Julkaistu 17.6.1999 0:37:01

Ministeriön pitää selvittää vakuutuslääkärien valvonta

Eduskunnassa pohdittiin keskiviikkona työkyvyttömyyseläkkeitä ja oikeusturvaa. Kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen (vas) vetämä seminaari oli jatkoa kansanedustajien kuukausi sitten sekä sosiaali- ja terveys- että oikeusministeriölle jättämälle vetoomukselle.

Vetoomuksessa oltiin huolestuneita mm. siitä, että työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytäntö on kiristynyt ilman että lainsäädäntöä on kovennettu.

Kansanedustajat olivat huolissaan myös siitä, että eläkelaitosten työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätökset ovat kaavamaisia ja puutteellisesti perusteltuja.

--

Neljä ministeriötä lupasi vastauksissaan kiinnittää perusteluihin huomiota. Lisää voimavaroja esitys ei Paunion mukaan kuitenkaan tuottanut.

Apulaisoikeusasiamies pitää erityisen ongelmallisena myös sitä, että työkyvyttömyyseläkettä hakevat eivät saa muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden lausuntoja nähtäväkseen.

- Kaikki se aineisto, jolle hakijan ratkaisu perustuu, tulisi olla hakijan käytettävissä, Paunio vaati.

Hylkäysprosentit kasvaneet

Ylitarkastaja Maritta Hirvi sosiaali- ja terveysministeriöstä myönsi, että varsinaisten työkyvyttömyyseläkkeiden saanti näyttäisi kiristyneen vertailtaessa vuosien 1990 ja 1997 ratkaisuja.

* * * *

Mikäli vihreät lähtevät asiaa selvittämään, niin avainhenkilöitä kuultaviksi voisivat olla Paavo Lipponen, Iiro Viinanen, Sauli Niinistö, Sinikka Mönkäre, Maija Perho ja Johannes Koskinen.

Yksi ratkaiseva kysymys heille on jo olemassa.

Mitä muutoksia tapahtui vuosien 1995 ja 1996 Suomen valtion sekä vakuutusyhtiöiden intressipiireissä (= rahoituskuvioissa)?

* * * *

Päivitys 13.8.2024

Tule apuun EU! Tai joku muu?
- Julkaistu: 14 syyskuun, 2021 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Tässä postauksessa avointa taustatietoa vakuutusmafia-aiheen isoon kuvaan ja oheiseen mobiiliflaijeriin sekä siihen upotettuun, Twitteristä otettuun vuoden 2015 kuvakaappaukseen liittyen.

Vastaajana verkostomme tekemään kysymykseen oli Euroopan komissio Suomessa – Europeiska kommissionen i Finland (Twitterissä EU-komissio Suomessa).

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2021/09/14/tule-apuun-eu-tai-joku-muu/

On ollut mielenkiintoista seurata vaalirahoituksesta kiihtyvää keskustelua. Eilisessä Hesarissa oli aiheesta iso juttu.

Toivottavasti se ei ollut aiheen tiimoilta ensimmäinen ja viimeinen iso juttu.

Tuntuu oudolta, että toimittajana ja kunnallispolitiikkona ansiokkaasti toiminut henkilö antaa vaalirahoituksensa alkuperään tällaisen vastauksen:

"Euroopan Magu keräsi Guzeninalle 24 150 euroa. Se oli lähes 90 prosenttia kansanedustajan koko vaalibudjetista.

Tukiyhdistyksen haalimat rahat tulivat kahdesta seminaarista, joiden osallistumismaksut jäivät alle 1 700 euron rajan. Lain mukaan alle 1 700 euron lahjoitusten tekijöitä ei tarvitse julkistaa. Yksityishenkilön nimeä ei edes saa julkaista ilman hänen lupaansa, jos lahjoitus jää rajan alle.

Ketkä ostivat seminaarilippuja?

"En voi kertoa lahjoittajien nimiä, mutta siellä on ihan perustason ammattiyhdistysliikettä", Guzenina-Richardson vastaa.

Eikö lupaa nimien julkaisuun olisi voinut vaatia etukäteen?

"Ei tullut ensimmäisen kauden kansanedustajana mieleenkään."

- -

Saman suuntaisia selityksiä tuli Hesarin jutussa:

Keskustan kansanedustajalta Juha Rehulalta sai rahaa eri yrityksiltä yhteensä 24 770 euroa.

Kokoomuksen kansanaedustajan Pekka Ravilta, jonka asioita hoiti Pekka Ravin tukiyhdistys, keräsi ehdokkaalleen 42 250 euroa. Kysymykseen mistä rahat tulivat? Hän vastasi Hesarin jutussa: "Yksityisiltä ja yrityksiltä. En halua niitä sen kummemmin yksilöidä."

- -

Hesarin jutun mukaan kesäkuussa Euroopan neuvoston alainen Greco-tyhmä on tulossa ilmoituksensa mukaan tekemään Suomen vaalirahoituksesta kyselyjä.

Toivottavasti myös EU taholta tehdään sellainen vähemmän ennakkoon ilmoittamaton tehotutkinta, koska nyt on jo varmasti käynnissä on kaikkien aikojen sotkijaiset. Siis niillä kansanedustajilla, joilla jotain piiloon hämmennettävää piisaa.

- -

Hesarin jutun helmi oli mielestäni seuraava kohta:

Toinen kokoomuslainen, Helsingin vaalipiirilautakunnan puheenjohtaja Timo Erikäinen, ei kannata sääntöjen tiukennusta, koska se lisäisi byrokratiaa.

"Greco hakee yksittäistä tahoa, joka pystyisi määräilemään Suomessa [politiikkaa]. Mutta eihän meillä sellaista ole", itsekin Grecon kuultavaksi kesäkuussa joutuva Erikäinen sanoo.

- -

Vaan entäs jos niitä tahoja toimiikin kimpassa kaksi? Kolme? Neljä?

Eilisessä Hesarissa oli Vieraskynä-palstalla mielenkiintoinen kirjoitus.

Sen allekirjoittaneet henkilöt ovat nimeltään Juhani Juntunen ja Seppo Mattila.

Kirjoituksen lopussa oli vain maininta, että he ovat eläkeyhtiöiden ylilääkäreitä.

Sen verran sain selvitettyä, että he toimivat eläkeyhtiöissä Etera ja Eläke-Fennia.

Kirjoituksessa tuodaan esiin vakuutusyhtiölääkäreiden näkökulmaa työhönsä ja sitä, että kuinka riippumattomia he ovat omasta mielestään.

* * * *

"Suuren yrityksen toimitusjohtaja ilmoittaa eläkeyhtiöönsä, että hän haluaa eräälle väliportaan johtajalle työkyvyttömyyseläkkeen. Samalla hän antaa ymmärtää, että jos eläkettä ei myönnetä, hän siirtää yrityksensä vakuutukset toisaalle.

Vastaavassa esimerkissä kansanedustaja soittaa lähipiiriinsä kuuluvan eläkkeenhakijan puolesta ja uhkaa käyttää suhteitaan, ellei myönteistä eläkepäätöstä synny. Myös eläkkeenhakijat itse voivat esittää vakuutusyhtiöiden ylilääkäreille epäasiallisia vaatimuksia ja jopa tappouhkauksia.

Tällaiset tilanteet ovat harvinaisia mutta eivät tavattomia.

Miten tilanteessa menettelevät eläkeyhtiön johto ja ylilääkäri?

Painostetaanko ratkaisuista vastaavaa ylilääkäriä toimimaan vaaditulla tavalla, vai kerrotaanko vaatimusten esittäjille, että työkyvyttömyyseläkkeistä päättäminen on riippumatonta toimintaa?"

* * * *

Tuon edellisen pätkän osalta heidän olisi hyvä kertoa julkisuuteen, kenestä toimitusjohtajasta ja kenestä kansanedustajasta he puhuvat.

Toivottavasti ainakin eduskunnasta tulee vastine kyseiseen kirjoitukseen, koska nyt tuossa muodossa heitettu vakuutuslääkäreiden piikki minun mielestäni osuu taas kerran ex-kansanedustaja Tony Halmeeseen.

* * * * *

Päivitys 13.8.2024
Onneksi Hesarissa löytyy aiheen tiimoilta artikkeli ja keskusteluketju (17 kommenttia), johon toivottavasti myös vakuutuslääkärit, vakuutuslakimiehet ja korvauskäsittelijät avoimesti osallistuvat:

HS vertaili vakuutusyhtiöistä tehtyjä valituksia: Yhden yhtiön luvut ovat erityisen synkät

Anni Lassila HS
16.7.2024 kello 19:51

Vakuutukset | Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen tilastojen mukaan Fennian päätöksistä valitetaan useammin ja ratkaisut ovat päätyneet useammin kuluttajan eduksi kuin muilla yhtiöillä. Fennian johtajan mukaan luvuista ollaan tietoisia.

https://www.hs.fi/talous/art-2000010559462.html

Joten, jos lähipiirissänne on vakuutusongelmia kokeneita, niin laittakaa kohteliaimmin sanaa kiertämään. Sillä tuossa Hesarin artikkelissa käsitellään vasta vapaaehtoisista vakuutuksista tehtyjä valituksia.

Mielenkiintoista on poimia tiedotusvälineistä vaalirahoitusuutisista, keiden könttäsummilla tukemia kansanedustajia eduskuntaan on päässyt.

Hyvinvoiva yhteiskunta
Satakunnan parhaaksi ry
Kymen Lukon kokoomus
Mikkelin työväenyhdistys
Nuuksion paikallisyhdistys

* * * *

Keskustan Timo Kalli kertoo päivän Hesarissa oman kantansa:

Rahojen alkuperää ei määritellä tarkemmin, mutta Kalli sanoo summan kertyneen muun muassa taiteen ja seminaarilippujen myynnistä.

"Nyt kun ei ole välttämättä mitään pakkoa kertoa tämän tarkemmin, niin mitä sitä lähteä ihmisten asioita kertomaan", hän perustelee.

* * * *

Eli kai se on suomalaisessa lujassa luonteenlaadussa tuo Suomen viimeisimmän EU-puheenjohtajuuden yhteydessä paljon mainostettu: avoimuus ja läpinäkyvyys?

Joka avautuu vasta viimeisen pakon eli lainkirjaimen edessä.

* * * *

Aiheen ja ajankohdan isosta kuvasta Wikipediassa.

Suomen vaalirahoituskohu

Suomen vaalirahoituskohu tai Suomen vaalirahakohu oli keväällä 2008 noussut kohu vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ehdokkaille annetusta vaalituesta. Useissa ehdokkaiden vaalirahailmoituksissa oli puutteita. Ilmoituksia korjattiin ja lahjoituksia palautettiin vielä vuoden 2008 keväällä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_vaalirahoituskohu
Linkki toiminnassa 13.8.2024

Suomen viimeisen EU-puheenjohtajuuden teemoja olivat ainakin sanallisissa julistuksissa päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys. Toki mikä on ko. toiminnalle sopivaa aluetta kulloinkin, niin sen määrittelyn suorittaa itse kulloinenkin päätöksentekijä.

* * * *

"Hallitus on luvannut arvioida vaalirahoituksen muutostarpeita, kunhan ensin on kuultu Euroopan neuvoston korruptionvastaisen komitean suositukset. Komitea tekee tänä vuonna tarkastuksen Suomessa."

MTV3 - STT

* * * * *

Miksi päivänselvään asiaan tarvittava ensin laki?

No, yksi vastaus on, että saadaan pelattua aikaa ainakin 8 vuotta ja kuitenkin voidaan osoittaa Eurooppaan päin, että kovasti ollaan töitä "uudistusten" eteen tekemässä.

Kovin on edelleen könttämäisiä ilmoituksia:
https://vaalit.fi/vaalirahoitusilmoitukset

* * * *

Toivotaan, että vihreät näyttävät rohkeasti mallia muille puolueille ja avaavat vaalirahoituksensa "salat" vapaaehtoisesti.

Siinä ei sitten enää tarvita enää lakimuutoksia, kun muiden puolueiden on pakko tulla kipin kapin perässä.

Ja lainsäädännön resurssointia voidaan suunnata yhteiskunnan kannalta tärkeämpiin asioihin.

Mitään estettähän ei ole laieissa sille, että aletaan omatoimisesti ilmoittamaan vaalirahoitukset riittävän tarkasti eriteltyinä.

Niin kuin äänestäjät haluavat. Vai haluavatko?

Pitäisi löytää kesäksi värikkäitä hihattomia verkkopaitoja omaan kotikäyttöön.

Itse en tunnu kaupoissa törmäävän muihin DDR - mallin ja värityksen mukaisiin.

Luulisi tämänkin alueen kehittyneen Archie Bunkerin ajoista?

Vaan, jos jollakin on vinkkiä mistä Hesasta saa pirteämmän värisiä perusverkkopaitoja, niin tietoa otan kiitollisuudella vastaan.

Mikäli työpaikalla tai kotona joutuu kärsimään liian pitkään ko. ongelmista, niin seuraukset omalle terveydelle saattavat olla tuhoisat.

Kun sairastuminen alkaa, niin oireet saattavat olla ensi alkuun mitä ihmeellisimpiä.

Sitten jos alkaa esimerkiksi työpaikallaan kysyä tutkimusten perään, niin monesti epäilijä leimataan mielenterveydeltään järkkyneeksi.

Onneksi on jo olemassa edelläkävijöitä, jotka ovat taistelleet asiaa laajempaan tietoisuuteen.

Tämän linkin löysin tuosta edellisestä blogikirjoituksessani Aamulehteen johtaneen linkin jäljiltä.

Suomen Kuvalehden artikkeli on PDF-muodossa (1.45 MB) ja sisältää 9 sivua.

https://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/vanhat/library/attachments/sairaskertomus4906.pdf
Linkki luettu ja korjattu 12.8.2024

* * * *

Tilaajille luettavissa oleva SK-artikkeli:

Entinen opettaja Pekka Nikkola: homemyrkyt tuhosivat terveyteni

home 13.1.2014
Teksti Petri Pöntinen

SK:n arkistoista: Satakuntalainen opettaja sairastui vuonna 2000. Nyt hän on työkyvytön.

https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/entinen-opettaja-pekka-nikkola-homemyrkyt-tuhosivat-terveyteni/
Linkki luettu 12.8.2024

Aamulehdessä oli 13.5.2007 kirjoitus palomies-sairaankuljettaja Jarkko Lahtisesta:"Sata kiloa potilasta nousee vaikka selkä menisi"

Lehtiversio kertoo juuri saamieni tietojen mukaan kattavammin miten lakisääteinen vakuutusturva toimii käytännössä, kun jotain yllättävää ja odottamatonta tapahtuu.

Painetussa lehtiversiossa asioista kertoo myös vakuutusyhtiölääkäri.

Kamuni lähetti oheisen linkin Aamulehden verkkoversioon, joka toiminee ainakin muutaman päivän ajan.

Linkki lopettanut toimintansa. Juttu löytynee Aamulehden arkistopalvelujen kautta.

Itsen laitoin linkkiä menemään ko. ammatissa toimiville tutuilleni. Ongelma on erittäin tuttu heidänkin työssään.

* * * *

Lisäys kello 12,11

Kamultani tuli vielä linkki aiheesta Aamulehden verkkolehdessä käytävään keskusteluun:

Aamulehti.fi » Puheenaiheet » Työtapaturmien oikeudenmukainen korvaus
Puheenaihe: Työtapaturmien oikeudenmukainen korvaus

Linkki lopettanut toimintansa. Keskustelu löytynee Aamulehden arkistopalvelujen kautta.

* * * *

Päivitys 12.8.2024
Aamulehden aiheeseen liittyvä artikkeli löytyi Oikeusturvan ajankuva-blogista:

tiistaina, toukokuuta 15, 2007
Rappeuman ja kuluman ero?

- - - -

Aamulehti kertoi 13.5.07 numerossaan suomalaisesta kahden lääkärin loukusta palomiesten näkökulmasta.

”Tällä tavalla Lahtinen nosti toisen sairaankuljettajan kanssa viime vuoden helmikuussa potilasta Tampereella Hatanpään sairaalassa. Molemmat kädet reilusti satakiloisen, velton potilaan alle ja hiiop!

Silloin tuntui niskassa, että jokin repesi. Kipu alkoi säteillä vasempaan käteen ja lapaan. Lahtinen joutui sairaslomalle, vakuutusyhtiö totesi kyseessä olevan työtapaturma.

Työtapaturmana vamma pysyi kuitenkin vain kaksi ja puoli viikkoa.

Nyt Lahtinen taistelee jo toista vuotta vakuutusyhtiön kanssa korvauskiistassa.

- Miten palomiehet uskaltavat enää kohta nostaa mitään, kun pitää pelätä, että työtapaturmien korvauksista joutuu yksi tappelemaan vuosia? Lahtinen sanoo.

- - - -

Lahtinen lyö käteen pinon kopioita lääkärintodistuksista ja valitushakemuksista.

Nipusta on moneen kertaan alleviivattu sanapari "ei degeneraatiomuutoksia", siis ei rappeumaa.

- Mitä virkaa sellaisella vakuutuksella on, että jos vaiva ei parane muutamassa viikossa, niin se on aina jotakin muuta kuten rappeumaa tai kulumaa, Lahtinen sanoo.”

Lähde: Aamulehti 13.05.2007 - Sata kiloa potilasta nousee vaikka selkä menisi

Lue lisää osoitteessa:
https://ajankuva.blogspot.com/2007/05/rappeuman-ja-kuluman-ero.html

Aamun Maikkarin tekstitv:n uutisissa SDP:n eduskuntaryhmän ryhmyri Tarja Filatov jatkaa räyhäkkätä oppositiopolitiikkaa hallituksen suuntaan:

”Entinen työministeri Filatov pelkää hallituksen leikkaavan työllistämismäärärahoja, joita on käytetty vaikeimmin työllistettävien hyväksi.

- Se on kasvotonta rahaa, koska syrjäytymisvaarassa olevat työttömät ovat hiljaista porukkaa, joka ei pidä paljon ääntä, Filatov sanoi.”

- - - -

Filatov puhuu pelkkää asiaa, mutta unohtaa koko ajan tietoisesti sen, että on ollut laittamassa toisena henkilönä nimensä lakiin, joka mahdollistaa pirullisen suomalaisen kahden lääkärin loukun.

Suomalainen kahden lääkärin loukku napsahtaa, kun vakuutusyhtiön lääkäri toteaa papereilta sairaan potilaan terveeksi ja vakuutusyhtiö kieltäytyy tähän lausumaan vedoten maksamasta enää lakiin perustuvia korvauksia tai eläkettä.

Potilaan tutkinut ja tavannut hoitava lääkäri taas on todennut potilaan edelleen sairaaksi ja työkyvyttömäksi.

Tässä ristiriitatilanteessa potilas on monesti jo menettänyt aiemman työpaikkansa, koska ei pysty enää tekemään työsopimuksessa yksilöityä työtä eikä työnantaja voi osoittaa muuta sellaista työtä, jota sairas potilas voisi tehdä.

Joten ensimmäinen paikka, josta edelleen sairas ja työkyvytön potilas lähtee hakemaan toimeentuloa on työvoimatoimisto.

Työvoimatoimistossa neuvotaan laittamaan työttömyyspäivärahahakemus vireille ja samalla neuvotaan valittamaan vakuutusyhtiön päätöksestä.

Ja vuosikausia kestävä suomalaisen kahden lääkärin loukku on valmis. Tämä varmasti vaikeimmin työllistyvien joukko pyörii byrokratian kafkamaisissa rattaissa 10 – 15 vuotta.

Yksi erittäin hyvä asiantuntija kertomaan järjestelmän mielettömyyksistä on vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen. Tietojeni mukaan hän on ollut monelle Filatovin mainitsemalla ”hiljaisen porukan” edustajalle se viimeinen ääni ja mahdollisuus.

- - - -

Suomessa toimii tällä hetkellä 17 000 lääkäriä, joista vakuutuslääkäreitä on 400.

Pirulliseksi systeemin tekee potilaan kannalta se, että hoitava lääkäri voi olla myös sivu- tai päätoiminen vakuutusyhtiölääkäri. Eli eduskunnan pääsihteeri Tiitisen lanseeraama kahden pallin tekniikka toimii Suomessa erinvoimaisen elinvoimaisena.

Ihmeellistä tuntuu kuitenkin se, että vakuutusyhtiölääkärin ei tarvitse puhua lausumaa antaessaan totta.

Hoitavan lääkärin taas pitää vakuuttaa vakuutusyhtiölle kirjoittamansa lausunnot "kunnian ja omantunnon kautta oikeiksi."

Eihän tämä voi olla lakien tarkoittamaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lain edessä?

* * * *

Kovan etsimisen jälkeen löysin seuraavat faktatiedot Finlexistä tapaturmalain 41 d § koskevaa muutosta:

”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.

HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004
Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Tarja Filatov

* * * *

Lakimuutoksen tavoitteena oli Valtion Hankerekisteristä (HARE) löytyneen tiedon mukaan:

"Selkeytetään vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijan kannanoton merkitystä korvausratkaisuissa."

Mikäli potilas tilaa tapauksensa asianomaisjulkiset käsittelijä-/lääkärikansion merkinnät käyttöönsä, niin hän näkee nopeasti minkälaista sanavalikoimaa vakuutusyhtiölääkäri korvauspäätöksen perusteiksi käyttää. Idea tuossa kansiomenettelyssä on sellainen, että asiankäsittelijä kysyy ja vakuutusyhtiölääkäri vastaa. Yleisimmät tiedossa olevani sanat joita vakuutusyhtiölääkäri lausumissaan käyttää ovat: KYLLÄ TAI EI:

* * * *

Muuten. Tuon tapaturmalainmuutoksen 41 § d valmistelun (Hankenumero: STM025:00/2004) takana ollut STM:n hallitussihteeri Jaakko Hannula vetää tällä hetkellä uuden tapaturma- ja ammattitautilain valmistelua tekevää nelikantaista työryhmää.

Joten mielenkiintoista olisi kuulla väliaikatietoja minkälaisia vakuutusyhtiön aseman ylivertaisuutta korostavia lakiesityksiä nelikantaisesta työryhmästä tällä kertaa pukkaa.

* * * *

Sitten tuntuu vielä todella ihmeelliseltä, että valtaosissa potilaan asioita erityistuomioistuimissa koskevan ratkaisun pääpaino on ollut lääketieteellinen, niin ratkaisun perusteena olleen esimerkiksi vakuutusoikeuden lääkärijäsenen lausumia ei potilas saa koskaan nähtäväkseen, vaikka on noudattanut tietosuojavaltuutetun neuvoja erityistuomioistuimelle osoittamassaan hakemuksessaan.

Nyt monelle on selvinnyt, että ei noita lääkärijäsenen tietoa ole kenellekään koskaan Suomessa annettukaan, koska maan "vakiintunut oikeuskäytäntö" on sellainen, että lääkärijäsen toimii tuomarin vastuulla, jolloin kaikki hänen lausumansa kuuluvat neuvottelusalaisuuden piiriin.

Järjettömintä oikeusturvan toteutumisen potilaan kannalta on se, että kyseinen käsittely erityistuomioistuimessa tapahtuu kokonaan ilman potilaan läsnäoloa.

Potilas ei saa edes yksilöityä koontiluetteloa kaikista niistä asiakirjoista mihin erityistuomioistuinkäsittely esimerkiksi vakuutusoikeudessa perustui.

* * * *

Hienoa olisi, jos Filatovin Tarja ottaisi esiin myös tämän erittäin hyvin tuntemansa ongelmakentän.

Eikä minun mielestäni ole mikään häpeä, jos SDP puolueena Filatovin suulla tunnustaisi ensi alkuun mokailleensa edellä kerrotuissa asioissa todella pahasti.

Toinen merkittävä valtiomiesteko olisi Eero Heinäluoman suulla annettu aito julkinen anteeksipyyntö sekä tieto siitä miten vääryyksien kohteeksi joutuneille potilaille korvataan takautuvasti viekkauden keinoin viedyt korvaukset ja eläkkeet.

Tässä asiassa taas alueen erittäin hyvin tunteva entinen oikeusministeri Johannes Koskinen osaa olla Filatoville avuksi.

* * * *

Suomalainen kahden lääkärin loukku koskettaa tällä hetkellä 200 000 suomalaista, joten mielestäni ei voida puhua enää mistään marginaalisesta ryhmästä.

Saattaa muuten olla jossain vaiheessa vielä varsin räyhäkkätä porukkaa.

* * * *

Päivitys 12.8.2024
Demarit tietävät aiheen ison kuvan erittäin hyvin. Ovathan he olleet rakentamassa, ylläpitämässä ja hyötymässä siitä.

Faktat löytyvät tästä artikkelista:

Konsensuskorporatismi
Julkaistu: 20 maaliskuun, 2015 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Suomen todellinen hallintamuoto jatkanee voimissaan? Myös eduskuntavaalien 2015 jälkeen. Esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten piirissä vallitsevaa ja hallitsevaa; härskiä konsensuskorporatismia ei taida kukaan ehdokas tai puolue uskalla uhmata? Ei edes ehdokkaana oleva tohtori Pentti Arajärvi ja hänen puolueensa sdp!

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/03/20/konsensuskorporatismi/