KYSYMYS: Kannattaako eroaminen vain siksi, että ei enää halua toista?
Olen +40 ja mieheni 12 vuotta vanhempi. Yhteisiä lapsia ei ole ja lapsia ei asu kanssamme. Eli eron pohdintaseurauksetkin ovat kahden kauppaa.
Olen miettinyt eroa vuoden. Mutta kuten otsikossa kysyin, kannattaako erota vain siksi, että ei koe intohimoa miestään kohtaan, ei halua enää toista, joutuu rakastelemaan siten, että sulkee itsensä koko tapahtuman ulkopuolelle. Ei mieheni pakota rakastelemaan, ei--- mutta sopu säilyy, ilmapiiri on mukavampi meidän molempien hengittää, kun suostun. Vaikka puristaa niin perhanasti.
Näin on ollut kauan, jo ennen kuin kävin miettimään eroa.
Mutta erotessa menettäsin hyvän kumppanin, joka on turvallinen kuten sanoin, joka on kunnollinen, kannustava, hyvä ystäväkin.
Mutta...ahdistun tässä suhteessa.
Ja - myös se on alkanut ahdistaa, että en pääse yksin mihinkään: mies vie ja tuo. Ostosretket keskustaan on luxusta, siis jos sattuisin joskus edes yksin pääsemään. Kontrolli on kova. Ja näin pikkujoulukautena tehtiin selväksi, että hän voi viedä (ok), ja hän lähtee myös baariin, samoihin baareihin, minne mahdollisesti kavereideni kanssa menisimme jatkoille. No, pikkujoulut kariutuivat, hyvä niin.
Haenko seksiä muualta, kun oma mies ei sytytä, ei yhtään - ahdistaa vaan. Vai eroanko? Sopuisasti? No se tuskin onnistuu.
Huurteessa
VASTAUS: Kerrot, että et ole pitkään aikaan tuntenut intohimoa miestäsi kohtaan. Seksi välillänne puristaa, ahdistaa. Viimeisen vuoden ajan olet miettinyt sekä eroa että seksin hakemista muualta. Kysyt: "Kannattaako eroaminen vain siksi, että ei enää halua toista?". Onpa vaikea kysymys ja valitettavasti siihen en pysty vastaamaan. Mutta jos pohdin noita muita asioita, mitä viestissäsi kerrot, niin se toivottavasti auttaa sinua vähän eteenpäin vastauksen löytämisessä.
Ensimmäinen ajatus, mitä viestisi toi mieleeni on, että parisuhteessa pitkään jatkuneen seksuaalisen haluttomuuden taustalla on lähes aina muita ongelmia, joista haluttomuus on vain jäävuoren huippu, se osa joka näkyy helposti. Siksi seksittömän parisuhteen ratkaisuksi ei riitä se, että haetaan seksiä muualta. Se ei ratkaise mitään vaan tuo yleensä lisää ongelmia. Jos haluamme oikeasti ja aidosti lähteä hakemaan ratkaisua haluttomuuteen ja seksittömyyteen parisuhteessa niin meidän on ensiksi pysähdyttävä ymmärtämään mistä on kysymys? Siksi lähtisin miettimään tilannettasi sen kautta mitä kerrot parisuhteestanne.
Kuvaat, että puolisosi on hyvä, turvallinen, kunnollinen ja kannustava - hyvä ystävä. Samanaikaisesti kuitenkin kerrot, että et pääse yksin minnekään. Hän vie ja tuo sinua, kontrolloi menojasi, kulkemisiasi jopa niin, että ostoksillekin yksin meno on poikkeuksellista luksusta. Nuo viimeksi kuvatut asiat kuulostavat hyvin huonoilta ja ovat ristiriitaisia noiden alun kuvausten kanssa. Ne ovat toisen ihmisen omistamista, kontrollointia ja rajoittamista tavoilla, joita voi pitää henkisenä väkivaltana. Ymmärtääköhän miehesi tämän? Mitä tapahtuu jos sanot vastaan? Suuttuuko hän? Joudutko pelkäämään? Sanot suostuvasi seksiin "vaikka puristaa niin perhanasti", jotta sopu säilyy. Sanot, että miehesi ei pakota sinua rakastelemaan. Hyvä. Mutta mitä tapahtuu jos et suostu? Onko sinulla mahdollisuutta kieltäytyä?
Haluaminen vaatii sekä fyysistä että henkistä tilaa. Ilman tilaa, vapautta haluaminen vähitellen vähenee kunnes lakkaa. Kuulostaa siltä, että tuota tilaa ja vapautta ei tällä hetkellä ole suhteessanne. Ei ole siis ihme, että halusi miestäsi kohtaan on lakannut. Kuvaat häntä kuitenkin myös niin monin hyvin adjektiivein, että huomaan miettiväni olisiko sittenkin mahdollista alkaa muuttamaan olosuhteita välillänne tavalla joka mahdollistaisi uudenlaisen tilan suhteeseenne ja sitä kautta mahdollisesti uudenlaisen haluamisen. Oletko kertonut miehellesi miten koet tällä hetkellä suhteenne ja teidän välisen läheisyyden? Jos et ole kertonut, niin voisiko olla mahdollista, että kerrot hänelle että voit tällä hetkellä niin huonosti suhteessanne, että mietit jopa eroamista? On myös tärkeä kertoa niistä hyvistä asioista minkä takia eroaminen tuntuu vaikealta. Pyytäisin myös, että itseksesi pysähtyisit miettimään mitä merkitsisi sinulle itsellesi ja parisuhteellenne se jos hakisit seksiä ulkopuolelta. Mieti myös niitä huonoimpia mahdollisia seurauksia, sillä valitettavan usein ne pidemmän päälle toteutuvat.
Onnellisiin parisuhteisiin kuuluu yleensä suhteellisen onnellinen seksielämä. Onnellisissa parisuhteissa seksiä ei voida eikä haluta ulkoistaa vaan ihmiset voivat elää suhteessa toisiinsa kokonaisina. Toivon sinullekin, että voisit toteuttaa itseäsi kokonaisena tässä tai mahdollisesti jossain toisessa parisuhteessa.
Hyvää jatkoa sinulle toivottaen
Perheneuvoja Helena
