KYSYMYS: Olen 60+ -vuotias mies. Minulla on 1. avioliitosta 2 aikuista lasta (36v ja 32v tytöt). 1. avioliitto päättyi 1999. Sen jälkeen aloin uuteen suhteeseen, johon avioiduin myöhemmin.

VASTAUS: Kurjaa, että asiat ovat päässeet kuvaamaasi pisteeseen asti. Ihmissuhteet uusperheissä sisältävät joskus kipeitäkin solmuja. Yhteys uusperheen jäsenten kanssa voi vaatia joskus paljonkin työtä. Näin voi käydä myös silloin kun perheen lapset ovat jo aikuistuneet ja itsenäistyneet.

Kirjoitat että nykyinen vaimosi ei halua olla tekemisissä lastesi kanssa. Sanoit hänen kertoneen "kuulleensa liikaa". Mietin, tarkoittiko hän että sinun ja tytärtesi väliset keskustelut koskettelivat useimmiten aikaa, jolloin hän ei ollut vielä kuvioissa mukana? Vai tarkoittiko hän kuulleensa aiemmasta perheestäsi ja sen vaiheista yksityiskohtia, joita hän ei olisi halunnut kuulla? Vai tarkoittiko hän kenties kumpaakin? Niin tai näin, kertomasi perusteella voisi olettaa että vaimosi on kokenut keskusteluissa itsensä ulkopuoliseksi. Vaimosi on ehkä kokenut jäävänsä vaille sitä yhteyden tunnetta, jota sinä ja tyttäresi olette menneitä muistellessanne itse kokeneet. Muistatko, millä tavoin huomioitte vaimosi näkökulman noissa tilanteissa?

Joskus on niin, että puhuttaessa puolison aiemmista elämänvaiheista ja kenties aiemmasta puolisosta, ihmisen on vaikea kohdata ja käsitellä omia, aiheesta herääviä tunteitaan. Kielteiset tunteet, esimerkiksi mustasukkaisuus, on kuitenkin hyvä käydä läpi ja pohtia mistä ne syntyvät. Käsittelemättöminä ne voivat kuormittaa ihmissuhteita - sekä omia että läheisen ihmissuhteita. Kirjoittamasi perusteella sain käsityksen, että vaimosi oli jo pidemmän aikaa vaiennut kielteisistä tunteistaan, jotka syntyivät sinun ja lastesi keskusteluista. Kerroit että vaimosi on sittemmin halunnut käydä läpi omia tunteitaan ja kokemuksiaan myös ammattiauttajan tukemana. Kerroit ettei ainakaan muutamasta psykologilla käynnistä ole ollut apua. Näkökulma on nähtävästi ollut yksilöpsykologinen. Oletko ajatellut, että voisitte käydä läpi näitä kysymyksiä myös parisuhteenne näkökulmasta? Kirkon perheneuvonnassa käsitellään parisuhteen kipukohtia parisuhdeterapian keinoin. Perheneuvojilla on kokemusta myös uusperheiden problematiikasta, johon kysymyksesi selvästikin liittyy.

Mikäli solmut eivät aukea eikä yhteyttä vaimosi ja tyttäriesi välille enää löydy, on tärkeää että voit itse pitää yhteyttä tyttäriisi. Olet varmasti puhunut välirikon syistä tyttäriesi kanssa. On hyvä olla avoin ja suora kaikkiin suuntiin, mutta muistaa myös kuunnella ja kunnioittaa toisen kokemusta. Joskus on tarpeen antaa aikaa asioiden käsittelylle.

Perheneuvoja Olli