Kypros - Veroparatiisi unionin siunauksella

"Kypros on tunnetusti rikollisten suosima veroparatiisi, jossa pankkisektorin sääntely on löyhää." - Ilkka Kanerva hallitukselle jätetyssä kirjallisessa kysymyksessä koskien Kyproksen mahdollista EU-tukipakettia.

Katson Ylen A-Talkia. Maailma on tullut hulluksi. Persujen Terho on huolissaan peppegrilloista, keskustan Puumala kuullostaa kommunistilta ja demarien Jaakonsaari puolustelee pankkiryöstöä. Kokoomuksen Sasi istuu hiljaa sivussa ja hymyilee. Mieleen tulee Montgomery Burns. Tässä seurassa on helppo loistaa. Keskustelu käsittelee Kyprosta, pientä saarivaltiota, jolla on suuri hätä. Rahat on loppu ja konkurssi kummittelee kulman takana.

Onneksi on EU. Kyproksen tukipaketti jatkaa johdonmukaista elvytyspolitiikkaa eli ratkoo velkakriisiä lisävelalla. Kypros on kuitenkin poikkeus, muistutetaan, sillä Kypros on veroparatiisi. Hallituspuolueiden mukaan tilintarkastuksin sekä pääoma- ja osinkoveroja nostamalla paratiiseista päästään. Harmi vain, että tämä ei pidä paikkaansa.

Matkataanpa Venäjälle Moskovan Butyrkan vankilaan. On lokakuun 16. päivä vuonna 2009 ja asianajaja Sergei Magnitski on juuri löydetty kuolleena sellistää vain seitsemän päivää ennen vuoden tutkintavankeuden päättymistä. Ruumiinavaus osoittaa myöhemmin, että asianajaja kuoli kidutuksesta saamiinsa vammoihin. Magnitskia syytettiin veropetoksesta. Todellisuudessa hän istui vankilassa paljastettuaan järjestelyn, jonka turvin hallituksen virkamiehet suhmuroivat sijoituskonsulttiyhtiö Hermitage Capital Managementin kautta 230 miljoonan taalan potin, joka sitten jatkoi matkaansa pois äiti Venäjältä. Case-Magnitski nousi otsikoihin ympäri maailmaa, samaan aikaan kun HCM:n rahat katosivat veroparatiisien holveihin.

Ei liene yllätys, että tässä vaiheessa tarinaan astuu Kypros. Kypros on tunnetusti likaisen rahan keskus ja myös valtaosan HCM:n varoista epäillään päätyneen saaren pankkeihin. Kyprokselle valui ruplaa kuin roskaa Neuvostoliiton romahtaessa ja eliitin kahmiessa neuvostokassan pohjalta minkä kiinni saivat. Laiton varallisuus on piilotetava, muuten se on riski. Saksan tiedustelupalvelu BDN:n tietojen mukaan Kyproksessa on venäläisten talletuksia n 20 miljardin euron edestä. Nyt pääsemmekin asian ytimeen: puhuttaessa rikollisesta rahasta, on aivan yksi ja sama, kuinka paljon Kyproksen pääoma- ja osinkovero ovat, sillä pankkisalaisuus on palvelu, josta maksetaan. Veroparatiiseista elää mm. se harhaluulo, että niillä olisi jotain tekemistä verokilpailun ja alhaisen veroasteen kanssa. Veroparatiisin keskiössä on pankkisalaisuus, jonka turvin omistajuus piilotetaan eikä veroja tarvitse maksaa lainkaan!

Kun suomalainen vasemmisto valmistautui kerrankin rökittämään rötösherroja, langat lauloivat Kyproksella. Brittilehti Telegraphin saamien tietojen mukaan Kyprokselta pakeni pelkästään helmikuun viimeisen viikon aikana rapiat miljardi euroa. Saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitung ja uutistoimisto Reuters saivat tietoja pankkisulun vuotamisesta keskuspankkilähteiltään aivan neuvottelujen loppusuoralla. Pankkisulusta huolimatta Kypros vuoti kuin siivilä. Kun tavalliset kyproslaiset seisoivat suljettujen pankkien edessä, sivukonttorit rälläsivät minkä kerkesivät. Kun sopimus lopulta solmittiin, rötösherrat olivat jo kadonneet rahoineen. Europäättäjien sekoilu Suomen johdolla ei ostanut muuta kuin aikaa suursijoittajille vetää rahansa turvaan. Samalla Suomen hallitus avasi Pandoran lippaan tehdessään Kyproksesta sijoittajavastuun ennakkotapauksen. Näistä doktriineista saavat myöhemmin muutkin nauttia.

Huolestuttavaa Kypros-keskustelussa on se, ettei pankkisalaisuus mahdu edes asialistalle, vaikka se on itse ongelma. Andorra, Liechtenstein, Belgia ja Sveitsi ovat luvanneet avata pankkisalaisuuttaan OECD:n mustan listan pelossa. Kehitys on positiivista, mutta eurooppalaisella yrittäjällä on vielä vaihtoehtoja. Löytyy Mansaarta, Luxemburgia, Monacoa ja Jerseytä ihan tosta naapurista; Kyproksen kohdalla ei ole pahemmin pankkisalaisuudesta puhuttu ja maailman toiseksi suurin veroparatiisi on osa unionia. Puhun siis Lontoon finanssikeskuksesta City of Londonista.

Mutta hei, Kypros on kaukana Suomesta ja poikkeustapaus. Tämä mesoaminen janottaa, joten lähdetäänpä kaljakauppaan. "Siwa on sentään suomalainen," ystäväni hehkuttaa. Tämä on lähtökohtaisesti hauska ajatus S- ja K-mafian maassa, mutta se on oma tarinansa. Harva tietää, että supisuomalainen Siwa on tätä nykyä yllättävän kaukana. Ihan Jerseyn saarella saakka. Suomen Lähikauppa Oy a.k.a. Valintatalot ja Siwat osti vast ikään the Triton niminen rahasto, joka pitää majaansa Jerseyn saarella eli veroparatiisissa. Siwojen siirto paratiisisaarelle sivutettiin parilla otsikolla. Veroparatiiseihin on erittäin vaikea puuttua, jos niitä ei oteta vakavissaan. Samaan aikaan Suomesta rakennetaan veroparatiisia hallintarekisteriuudistuksen turvin. Kyllä se kansantalous siitä kasvuun lähtee, kun veropohja pehmenee.

Liisa Jaakonsaari antoi ymmärtää A-Talkissa, että veroparatiisi voitetaan verottamalla. Väännetäänpä rautalangasta: vaikka sanasta veroparatiisi voisi tehdä tulkinnan, että k.o. paikka olisi verotuksen suhteen paratiisi, tämä ei pidä täysin paikkaansa. Veroparatiisi on sellainen paratiisi, jossa ei pankkisalaisuuden turvin tarvitse maksaa veroja lainkaan eli veroton paratiisi. Pankkisalaisuus on finanssituote siinä missä muutkin. Ei ole sattumaa, etä esim. Sveitsi, jossa pankkisalaisuus on perustuslaillinen (on siis rikollista edes tiedustella tietoja tilien omistajista), kerää hitosti hilloa, vaikka itse pankkipalveluja saisi halvemmallakin.

On harhaanjohtavaa yhdistää veroparatiisin murtaminen ja tukipaketit toisiinsa. Kypros-paketin saapuessa eduskunnan käsittelyyn pääsiäisen jälkeen, jokainen voi ihan itse veikata paljonko maan pankeissa on pätäkkää jäljellä. Tilintarkastusten jälkeen lieneekin taas tiedossa melkoinen pääomatsunami takaisin maahan, mikäli pankkisalaisuuteen ei puututa. Laskun maksavat tavalliset kyproslaiset.

Isoin ongelma taistelussa veroparatiiseja vastaan on koko ns. offshore-verkoston aliarvioiminen. Puhumme globaalilla tasolla todella isoista rahoista, jotka ovat verottajan ulottumattomissa. Nicholas Shaxson muistuttaa veroparatiiseja käsittelevässä kirjassaan Treasure Islands, että sama offshore-järjestelmä oli osallinen subprime-kuplan rommauksessa. Tästä alkoi globaali taantuma, joka Kyprostakin koettelee. Olemme nyt pelastamassa offshore-järjestelmän sydäntä mitään muuttamatta. Sitä sopii miettiä Siwa-kässi kädessäkin. Veroparatiisi on köyhän helvetti.

Kirjoitettaessa soi Leevi Launis - Sydämen tyhjääkin tyhjempi huone