Tor - Turvatonta tietoa vai tietoturvaa?

“Sysadmins of the world, unite!” - Wikileaks

Pedofiliaa, nimettömiä tappouhkauksia, ase- ja huumekauppaa sekä terroria. Kuullostaako tutulta? Pitäisi kuullostaa, sillä kyse ei ole sotatila-alueista Mogadishu, Bagdad tai Kabul vaan arkisesta sotatantereesta nimeltä internet.

Kesäkuussa 2011 Gawker-blogi julkaisi artikkelin, joka käsitteli Silk Road -nettihuumekauppaa. Kuten jokainen hyvä netti-ilmiö, tämänkin nostatti kohun. Koko maailma tajusi vajaassa viikossa, että Jeesus kristus, interwebistähän saa pornon lisäksi huumeita ja pyssyjä. Kuten jo aikanaan rock’n rollin löytäminen, myös huumeiden ja pyssyjen löytäminen aiheutti välittömiä paniikin ja moraalisen närkästyksen tuntemuksia, jotka johtivat välittömiin toimenpiteisiin. Lokakuussa 2013 sivuston ylläpitäjäksi väitetty “Dread Pirate Roger” pidätettiin San Fransciscossa.

Silk Roadin sulkemisen jälkeen media menetti viimeisetkin järjenrippeensä. Samaan aikaan kun lehden uutisosastot kauhistelivat internetin vaaroja, etsivät kotimaisia kontakteja ja toistelivat viranomaistahojen mutu-analyyseja, viihdeosastot julkaisivat ohjeita, miten ostaa huumeita netistä. Artikkeleiden kommenttiketjuissa ihmiset, jotka eivät koskaan aikaisemmin ostaneet huumeita verkosta mainostivat nyt eri palveluja käyttökokomustensa perusteella.

Koska Silk Roadin myötä huumekauppa ei kadonnutkaan, piti keksiä uusi syyllinen. Yhtäkkiä kyse ei enää ollutkaan huumeista, pornosta ja pyssyistä vaan “dark webistä”, “deep webistä” ja herra tietää mistä, mutta pimeää se oli ja toimi kansainvälisen terrorismin ja pedofiilirinkien alustana. Asiantuntijat olivat ihmeissään ymmärtäessään Googlen tavoittamattomat 90 prosenttia internetistä. Tämä mystinen verkko oli käytännössä kaiken pahan alku ja juuri, mistä elävä todiste oli Edward Snowdenin NSA-vuoto, Silk Road, sen kilpailija Farmer’s Market vuotta aikaisemmin ja tuota… Eiköhän tuo riitä.

Palataanpa vaarallisiin rikollisiin. Tor-verkon perustaja Roger Dingledine ja kansalaisaktivisti/toimittaja Jacob Appelbaum kertoivat joulukuun alussa järjestetyssä Chaos Communication kongressissa Hampurissa, että Toria käytetään tunnetusti epämääräisiin tarkoitusperiin ja käyttäjät ovat jopa olleet heihin yhteydessä. Miehet puhuivat viranomaisista. Dingledine kertoo, että kun Brittien pseudoviranomaisvalvoja Internet Watch Foundation (IWF) otti heihin yhteyttä, IWF ei suinkaan kysynyt, miten verkko suljetaan.

- They asked how to make it faster? hän nauraa.

Ensi vuonna Torin kokonaisbudjetti nousee 2-3 miljoonaan dollariin, mistä ainoastaan neljä prosenttia tulee yksityisistä lahjoitusvaroista. Organisaatio saa 60 prosenttia rahoituksestaan hallituksilta ja etenkin Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuusministeriöiltä - samalta taholta, jolta myös Torin sulkemiseen tähtäävä Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto (NSA) saa rahoituksensa. On siis ilmiselvää, että yhtä paljon kuin Tor Yhdysvaltain oikeusministeriötä, eri viranomaistahoja ja Brittien tiedusteluelin Government Communications Headquartersia (GCHQ) häiritseekin, ne tarvitsevat samaa teknologiaa ja verkkoa turvaamaan anonymiteettinsa etsiessään rikollisia verkosta, jonka koettavat samanaikaisesti kaataa. Toisin sanoen, ilman Yhdysvaltain hallituksen dollareita meillä tuskin olisi toimivaa Tor-verkkoa nykyisessä mittakaavassa.

Kuka Toria sitten käyttää? Kaikki, jotka kokevat tarvitsevansa anonymiteetin turvaa. Kansalaisaktivistit, toimittajat, yritysmaailma, viranomaistahot ja työ koneen selaimelta pornoa surfaavat, eli ihan tavalliset ihmiset. Myös rikolliset, vaikka suurin osa käyttäjistä ei ole rikollisia ja suurin osa rikollisista ei käytä rikoksiinsa Toria. Erityisen tärkeä Tor on niille, jotka elävät jonkinlaisen sensuurin varjossa.

Olemme huolissaan lapsista, mutta yksilönsuoja tai syyrilaisen ja amerikkalaisen lapsen turvallisuuden vertailu on älyllisesti epärehellinen kysymyksenasettelu. Syyrialaiselle Tor saattaa olla ainoa informaatiokanava ja tarkoittaa hengissä pysymistä, kun taas amerikkalainen pedofiili keksii aina keinot. Kysymys on mahdollisuuksista. Lietsoessaan pelkoa ja toistelleessaan kuluneita stereotypioita ja viranomaispropagandaa Syyrian sananvapausongelmien sijaan valtamedia kääntyy kamppailemaan vapaata tiedonvälitystä vastaan. Tor ei ole tietoturvauhka vaan käyttäjien tietoturvan ja perusoikeuksien suoja.

Pääsyy, miksi Tor on edelleen olemassa on, koska sille on kysyntää. Verkko ei hyödytä pelkästään sananvapausaktivisteja vaan yritysmaailmaa, julkishallintoa ja yksityishenkilöitä tarjoamalla paremman tietoturvan ja kanavan toimia. Toria pitäisi markkinoida kaikille suositeltavana tietoturvaratkaisuna, jonka turvin vältyt oikealta nettirikollisuudelta kuten identiteettivarkauksilta ja ulkomaalaisilta vakoiluyrityksiltä sen sijaan, että heiluttelemme pedofiili-korttia ilman minkäänlaista näyttöä.

Pääsyy, miksi Tor on jatkuvan konfliktin keskiössä on, koska se tarjoaa anonyymin kanavan helposti ja tehokkaasti sitä tarvitseville. Se ei sovi NSA:lle ja GSHQ:lle. Elämme nähkääs maailmassa, missä informaatio on kauppatavaraa täysin säätelemättömillä markkinoilla. Kyse on informaation vapaudesta eli siitä, kenellä on oikeus levittää, muokata ja kuluttaa informaatiota. On käsittämätöntä, miten heppoisin argumentein mielikuvia näistä tärkeistä kysymyksistä kontrolloidaan. F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen sanoin: “Ihmisten ei pitäisi olla verkkovakoilusta vain huolissaan mutta myös raivoissaan.”

On syytä ymmärtää ero yksittäisten rikosten ja laajamittaisen toiminnan välillä. Euroopan kansalaisvapauksien komitea julkaisi vastikään raportin, jossa käsiteltiin NSA:n ja GCGQ:n mittavaa tietoturvaurkintaa. Guardianille vuodetussa raportissa tuomitaan toimet yksiselitteisesti rikollisiksi. Raportissa vaaditaan massasalakuuntelun rajoittamista, kauhistellaan sananvapauden puolesta ja vaaditaan jäsenmaita sekä Yhdysvaltoja selvittämään, onko ihmisoikeuksia rikottu. Ongelma siis vaikuttaisi olevan sama, jonka Tor ratkaisee.

Palataanpa Silk Roadille. Kun Silk Road kaatui, Yhdysvaltain viranomaiset väittivät, että Tor-verkon käyttäjämäärä romahti hetkellisesti 50 prosenttia. Organisaation omista tiedoista käy ilmi, että väite on täysin perätön ja tuulesta temmattu. Todellisuudessa Silk Roadin kaatuminen ei näkynyt kävijämäärissä millään tavalla. Kuitenkin, kun valhe on kerran lähtenyt liikkeelle, sitä on vaikea oikaista. Vastaavanlaiseen mustamaalaukseen perustuvat myös suomalaisviranomaisten valistuneet arvaukset rikollisesta toiminnasta Tor-verkossa.

Suomessa valmistellaan para aikaa sähköisen viestinnän tiedustelua koskevaa lakia, joka on jo saanut kansalaisjärjestöt varpailleen. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kutsuu valmistelua skandaaliksi. Samaan aikaan poliisi sai käyttöönsä esitutkintalain uudistuksen, joka lisää poliisin salaisia valvontakeinoja. Tämän vuoden alusta alkaen poliisin toimenpidevalikoimasta löytyy muun muassa tekninen laitevalvonta eli kansantajuisemmin tietokoneen vakoilu esimerkiksi haittaohjelmin.

Oikeutamme kiristyvän kontrollin argumentein, jotka eivät ole älyllisesti rehellisiä tai puhtaasti virheellisiä. Kun nyt olemme oppineet, että hippiliike ei ollutkaan maailmanloppu ja hevikin on aika keskiluokkaista höttöä, olisiko pikkuhiljaa aika hyväksyä, että internet ei ole ongelma. Internetissä on ollut rikoksia ennen Tor-verkkoa ja niitä tulee myös olemaan Tor-verkon jälkeen. Tor-organisaatio ei ole sen kummempi rikollisjärjestö kuin Itella Oy. Emme silti avaa kaikkia kirjeitä, vaikka osassa on väistämättä laittomuuksia.

Yhdysvaltain oikeusministeriö tutki hetken aikaa (tutkinta lopetettiin toisten viranomaistahojen toimesta, koska se ei luonnollisestikaan ollut laillista saati ongelmatonta) Tor-verkon liikennettä ja totesi että noin kolme prosenttia liikenteestä oli “pahaa”. On vaikea sanoa, mitä määritelmä “paha” pitää tässä tapauksessa sisällään (kenties lapsipornoa etsivät agentit), mutta koska termi “laiton” ei noussut esille, voimme turvallisesti olettaa, että alle kolme prosenttia Tor verkon kautta tapahtuvasta liikenteessä on “laitonta”.

Tiedon ja sananvapauden rajoittaminen lieveoireiden varjolla on ainoastaan rikollinen ratkaisu rikolliseen ongelmaan. Jos Yhdysvaltain oikeusministeriön mukaan kolme prosenttia Tor -verkon liikenteestä on “pahaa”, eikö se tarkoita, että 97 prosenttia on “hyvää”? Minusta se on aika hemmetin vakuuttava luku.

Kirjoitettaessa soi Tapani Kansalainen - Kyttäjuttu