Rapsakkata

Kerrankin on Suomessa keksitty mielenkiintoinen vaalikone.

Tämän vaalikoneen avulla voi itse kukin meistä suorittaa varsin hauskasti esivalintoja.

Testattiin juttua tänään kaveriporukassa ja yllättävän hyvin pärstäkertoimella valikoituneiden ehdokkaiden ohjelmista löytyi kannattettavia asioita.

Tosin eri asia on sitten se, kun eduskunnassa kukin kansanedustajiksi päässeistä ehdokkaista alistetaan ryhmäkurin ja -ohjelman mukaan toimiviksi marioneteiksi.

Joutuuko silloin yksittäinen kansanedustaja heittämään omat hyvätkin aatteensa roskakoriin?

Toivottavasti tieto tästä vaalikoneesta leviää tehokkaasti.

Itse otimme digikameralla erilaisia kasvokuvia ja olihan hauskaakin.

Mikä tärkeintä.

Esille pääsivät myös sellaiset puolueet ja ehdokkaat, jotka eivät ole tällä hetkellä edustettuina ollenkaan eduskunnassa.

Eikä heitä ole paljon valtamedioissakaan näkynyt. koska toiminevat mediamainonnan suhteen varsin mitättömillä budjeteilla.

* * * *

Itse sain vinkin vaalikoneesta kaveriltani, joka oli löytänyt siitä kertovan uutisen maikkarin nettiuutisista.

Naama - vaalikone toimi ainakin 25.2. kello 15,36 osoitteessa: Ei enää toiminnassa.

Päivitys 11.3.2024
Verkkosoite ostettavissa hintaan 1600 euroa.

Tulipa sitten henkilökohtainen kirje Elisalta. Tosin allekirjoittajaa en tunne sen tarkemmin.

Kirje nimittäin loppui:

Ystävällisin terveisin
Elisa Asiakaspalvelu

Yhteystiedotkin olivat jääneet Elisa Asiakaspalvelu - nimiseltä henkilöltä kokonaan pois.

Kirje oli otsikoitu: "Kotimaassa soitettujen matkapuheluiden hinnoittelumalli muuttuu."

Pitipä sitten eka lukemisen jälkeen kilauttaa kaverille ja kysyä neuvoja.

Kaverini oli yrittänyt soittaa samasta asiasta kahden päivän ajan Elisan asiakaspalveluun, kunnes kolmantena päivänä tärppäsi.

Ainoa perustelu hinnoittelumallin muuttumiselle (= hintojen rutkalle korotukselle) oli kuulemma asiakaspalvelijan kertomana rahavarojen kerääminen Elisan tuleviin investointeihin!!

Siitähän ei ole ainakaan minulle tulleessa Elisan kirjeessä mitään mainintaa.

Kaiken lisäksi Elisan palveluista perinteiset puhelut ja tekstiviestit riittävät minulle vallan mainiosti.

* * * *

Itse yritin yhden päivän ajan soittaa ja päästä läpi Elisan asiakaspalveluun. Vaan eipä tärpännyt.

Pitää purnata sitten jossain vaiheessa, kun taas tulee tautinen toimintatornado fiilis päälle.

* * * *

Tyypiltäni ja toimintatavoiltani olen vahvasti liveihminen.

Valtaosa puheluistani on lyhyitä. Alle minuutin. Tyyliin: "Tulossa ollaan", "Olen hiukan myöhässä" jne.

Keskimäärin niitä tulee kuukaudessa 300 kpl.

Joten 4,9 sentin alkumaksulla puhelinlaskuuni tulee takuu varmasti lisää maksettaavaa 14,70 euroa kuukaudessa.

* * * *

Jos meikäläisen kaltaisia on Elisan asiakkaista 1 500 000, niin Elisa kerää pelkällä "hinnoittelumallin" muutoksella kuukausittain 22,05 miljoonaa euroa plakkariinsa.

Vuodessa se on jo sitten 264,6 miljoonaa euroa.

* * * *

Eipä siis mikään pöllömpi keksintö, jos kerätty rahaa valuu vuosittain osinkoina kovalla riskirahalla pelaavien Elisan islantilaisten pääomistajien avoimena lonksottavaan laariin.

* * * *

Eipä tarvitse noiden laskutoimitusten jälkeen Elisalla ihmetellä, jos suomalaisten skypettäminen sen kun lisääntyy.

* * * *

Skypessähän puhe, teksti ja kuva liikkuvat käsittääkseni sutjakkaasti. Ilman rajoituksia. Toki toistaiseksi vain tietokoneiden välillä. Laajakaistan kuukausimaksun hinnalla.

Pysyvätkö suomalaisten operaattoreiden mobiilipalvelut hinnoillaan siis enää edes Skypen rinnalla?

Nyt sitten vain jännätään, että ilmestyvätkö Susanin kirjasta; jossa on siis lehtitietojen mukaan ainakin kannet, pois jätetyt tekstiviestit julkisuuteen "vahingossa" julkisuuteen netin vai Seiska - lehden kautta.

Vaihtoehdot taitavat olla kolme, kaksi tai yksi viikkoa ennen eduskuntavaaleja. Tai sitten kaikki vaihtoehdoista toteutuvat. Varsinkin, jos vuotokanavaksi valikoituu Seiska.

Lisää jännitystä tuo tähän Susan asiaa se, että tapahtuuko tuo "vahinkovuoto" viesti kerrallaan vai kerta purskauksella.

Mikäli tekstiviestit vuodetaan viesti kerrallaan, niin Susan Kurosesta tulee vuoden 2007 mulkkis Suomessa. Ainakin kepulaisten kannattajien piirissä.

* * * * *

Pitäisikö valtion ylimmässä johdossa kääntyä itäisen naapurimme puoleen, kuinka siellä näitä huippupolitiikkojen naisasioita hoidetaan.

Vai löytyisikö konsultoivaa apua EU:n mahtimaasta Ranskasta?

Myös kilautus Clintonin Bilille voisi tuoda asioihin uutta näkökulmaa.

Presidentti Tarja Halonen voisi nimetä valtiollisten rakkausasioiden selvitysmieheksi kansanedustajat Lyly Rajalan ja Anni Sinnemäen.

* * * * *

Tärkeää olisi, että asiassa lähetyttäisiin molempien sukupuolien näkökulmia ja erilaisia rakkauselämän tarpeita, mitä rakkauden kaipuu tuo tullessaan. Huippupolitiikkokin on vain ihminen.

Tapaus Susan Kuronen osoittaa valitettavalla sen, että ylintä valtioelintä edustavan pääministerin yksityiselämää kannattaa jatkossa suojella kaikin keinoin nykyisen kaltaiselta ja toteutuneelta rakkausmiinaan ajolta.

Eikö kullisseissa toimiva Supomme ollutkaan uhkeasta uhkakuvasta ollenkaan kärryillä? Tai Kesärannan makuukammarin suhteen kuulolla?

* * * * *

Eikä tässä kaikki.

Ensi viikolla kuullaan jo varmasti, kuinka monelle kielelle Susanin kirja tullaan kääntämään. Ainakin kansitekstien osalta.

Julkisuuden imu tuntuu tässä Susanin tapauksessa mustalta aukolta, jota sen auettua ei hallitse todennäköisesti enää kukaan....

Onni on monesti pienestä kiinni.

Vaikka tunnustan saman tosiasian, minkä sosiaali-ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto totesi läksiäishaastattelussaan Uutispäivä demarissa 13.12.06:

- Valtio ei voi taata onnellisuutta.

* * * *

Vaan helkkarin moniin asioihin valtio voi yksittäisen kansalaisen elämässä vaikuttaa.

Sen takia olisi hyvä, että tuotaisiin uusia ajatuksia ruohonjuuritason kansalaisten elämään.

Koska monestihan ruoho on vihreämpää aisan toisella puolella. Vai mitenkä se vanhan kansan sananlasku menikään?

* * * *

Uutispäivä Demari totesi seksiasianministerin tarpeellisuuden numerossaan 19.2.07:

Väestökehityksen edessä ei pidä alistua

Valtiovarainministeriön liikkumavaraselvitystä arvioineet työmarkkinakeskusjärjestöt totesivat, ettei huonoon väestökehitykseen pidä alistua, vaan työllisyys ja tuottavuuspolitiikalla voidaan saada lisää liikkumavaraa.

* * * *

Seuraavan hallituksen seksiasiainministerin tarpeellisuuden voinee lukea Uutispäivä Demarin jutun rivien välistä, sillä jos suomalaisten määrä ei olennaisesti lisäänny, niin työikäisten turboruuvia väännetään entistä tiukemmalle.

* * * *

Tärkeintä olisi mielestäni taata jokaiselle suomalaiselle moniammatillisen työryhmän palvelut (lääkäri - fysioterapeutti - seksuaaliterapeutti), jotta hormonaaliseen työhurmokseenkin vaikuttava jokaisen suomalaisen henkilökohtainen seksielämä saataisiin jengoilleen.

Sen suhteenhan voisivat kaikki puoluejohtajat röyhistellä rintojansa: "Jakovaraa nääs piisaa."

Nyt on sitten tuota pelkokerrointa saatua ulkoisista uhkista nostettua eduskuntavaaleja varten riittämiin.

Uudestaan on saatu tapetille Nato, sitten ilmastonmuutos, kovana tosiasiana kolmikannan koskemattomuus ja viime viikonloppuna jo Venäjän uhka.

Vaan siirrytänpä noista aiheista muutama askel ja asento ruohonjuuritason kansalaisen näkökulmaan.

* * * * * *

Frank Moberg kirjoitti tämän päivän Hesarissa, että seuraavaan hallitukseen tarvitaan kansankuntoministeri.

Ehdotus on vähintäänkin kannatettava.

En tiedä onko Frank Moberg ehdokkaana tulevissa eduskuntavaaleissa ja onko hän tuo kuuluisa HIFK:n Frank Moberg?

Kuitenkin hänen kirjoituksessaan oli osanen, joka kolahtaa ainakin meikäläisen sielunmaisemaan:

"Yhteiskunnan pitää tukea harrastusliikuntaa kaikkien ikäryhmien kohdalla ja ohjata kehitystä kaikin käytettävissä olevin keinoin siihen suuntaan, että kansalaisten terveys ja toimintakyky pysyvät korkealla tasolla.

Tämä on kova haaste kaikissa hyvinvointivaltioissa, mutta jos haluamme olla kilpailukykyisiä kansainvälisessä markkinataloudessa, meidän on investoitava tähän huomattavia voimavaroja. Nämä maksavat itsensä takaisin sekä taloudellisesti että hyvän elämänlaadun muodossa hyvin pian."

Tuosta tulee nopeasti mieleen hampaat irvessä yrittäminen ja siinä on silloin suomalaisella luonteenlaadulla leikki kaukana.

* * * * * *

Tarvittaisiinko seuraavan hallitukseen myös kansanseksiasiainministeri? Ministeri, jolla on ainakin ajatuksissa esileikki lähellä.

Pitää muistuttaa, että nykyisen kansanedustajaehdokkaan Tommy Tabermanin esiintuomassa Method - Tabermannissa on potentiaalisia tehoja jopa seitsemännen ydinvoimalan verran!

Tietoa Tommy Tabermannista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tommy_Tabermann
Linkki korjattu 11.3.2024

* * * * * *

Kaiken lisäksi seksin säännöllinen harrastaminen lienee elämämme yksi suurimmista perusnautinnoista.

Savolaisetkin sen tietävät: "Älä laakase vielä. Naatitaan!"

Seksiasiaministerin yhdeksi ensimmäisistä tehtävistä tulisi toimeenpanna kattava tarkastus siitä, että onko suomalaisten asuinoloissa huomioitu riittävällä tavalla seksin harrastamiseen tarvittavat ihanneolotilasuhteet?

Voitaisiinko tätä ilmeisen tärkeää hyvinvoinnin peruselementtiä vahvistaa verovaroin?

Miltä tuntuisivat vuosittaiset verovähennykset sujuvampaan seksiin sopivista erilaisista varusteista, tarvikkeista ja kalusteista?

Neuvoa voitaneen kysyä ainakin Niinistön Saulilta ja Kanervan Ilkalta.... Vaikka sitten tekstiviesteillä.

Jalkapallossa ja jääkiekossa on käytetty rotaatiopelaamista tasoittamaan pitkän kauden mukanaan tuomia rasituksia pelaajille.

Jalkapallossa 80 ja jääkiekossa 120 peliä kaudessa tuntuu määrältä, ettei sitä edes hektisellä hevillä kukaan pelaaja ehjänä kestä.

Aika monesti tuntuu käyvän vielä niin, että kun pelaajan ura huipulla päättyy ja mies astuu niin sanottuun normaaliin perhe-elämään, niin aika nopeasti avo-/avioliitto päättyy eroon.

Miten lie politiikan ammattilaisilla, kun uran hektisempi vaihe vääjäämättä jossain vaiheessa loppuu?

* * * * *

Hesarissa (9.2.07) kertoi Helsingin yliopistossa taiteentutkijana toimiva dosentti Janne Kurki, että itseään kansan edustajaksi väittävä on diktaattori

Demokratian suuri ongelma on Kurjelle ammattipoliitikkojärjestelmä:

"Vain hän, joka on oikeasti toiminut kansan seassa osana kansaa ja palaa tähän toimintaan kansan edustamisen jälkeenkin, voi todella edustaa kansaa niin, että vallan voidaan sanoa olevan kansalla."

* * * * *

Olisiko sitten hyvä ehdotus aina yhden kansanedustajan kohdalla rajata edustajakaudet maksimissaan kahteen eli 8 vuoteen? Siis yhteensä laskettuina.

Säilyisivätkö sitten tuntumat ruohonjuuritason kansalaisten elämään paremmin?

Mielestäni ehdotusta voitaisiin ainakin kokeilla.

Valokuvien ja tv-esiintymisten perusteella monien kansanedustajien kasvoilta paistaa jo sellaisen kokemuksen ja korruption kilometrit, että ne ovat polttaneet ylimielisen kyynisyyden uurteet sisuskaluihin asti.

Elekielestä vihjaisemattakaan.

* * * * *

Itsekin olen valmis äänestämään nuorta ehdokasta, jos vain sopivan selkärankainen seuloontuu massasta esille.

Sukupuolella ja puolueella ei ole väliä. Kunhan ehdokas on rehellinen ja seisoo edustamansa aatteen takana, vaikka vuorollaan herrahissiin tai rouvarakettiin pääsisikin.

* * * * *

Viestiä sopivista nuorista ehdokkaista ja miksei vanhimmemmistakin saa laittaa minulle tulemaan.

Kunhan henkilö on todella sellainen, että hän seisoo edustamansa aatteen takana myös niinä hetkinä, kun se ei ole valtavirran mukaisessa muodissa.

Kansalaisten hintatietoisuuden lisääminen olisi mukava lisä nyt käytävään vaalikeskusteluun.

Paljonko esimerkiksi yksi päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle.

Vedetään stetsonista vaikka summa 765 euroa per lapsi/kuukausi.

Oggei tehtäisiin diili, että perhe kehittäisi oman ratkaisunsa lapsen hoitoon, joko oman lähipiirin kesken ja saisi asiaan kunnalta 700 euroa puhtaana käteen kuukausittain. Tietysti per lapsi, joka vedetään pois yhteiskunnalle taakaksi tulleesta palvelusta.

Ratkaisu säästäisi yhteiskunnan varoja 65 euroa per lapsi kuukaudessa. Pieni summa?

No kun oteaan huomioon, että täkyyn tarttuisi 200 000 lasta perheineen, niin kuukaudessa säästettäisiin jo 13 miljoonaa euroa. Vuodessa oltaisiin sitten jo summassa 156 miljoonaa euroa.

Toki jokainen perhe olisi velvoitettu antamaan kunnalle selvityksen kerran vuoteen, miten alle kouluikäisen lapsen päivähoito on järjestetty.

Hoitaako toinen vanhemmista kotona vai ovatko lähipiirin perheet perustaneet oman hoitopiirinsä kimppaperiaatteella.

* * * * *

Entäs sitten mahdollisesti työtä vaille jäävät päiväkotien, ja perhepäivähoitopaikkojen henkilökunnat?

* * * * *

Ei hätää eikä huolta huomisesta.

Osa heistä työllistyisi edelleen vanhan kaltaisiin töihin. Tosin pienemmissä ja mahdollisesti inhimillisimmissä puitteissa.

* * * * *

Vanhusten hoivaan ja hoitamiseen tarvitaan pääpuolueiden mukaan tarvitaan 20 000 hoitajaa vaikka heti.

Vanhuuden tullenhan me kaikki muututaan pikku hiljaa lapsiksi taas.

Vaipatkin ilmestyvät pullottamaan pöksyihin ja hajumaailma on väliin varsin mykistävä.

Varsinkin, kun siihen ensimmäisen kerran itse kukin aisteillaan omien vanhempiensa tai lähisukulaisensa kohtaloissa törmää.

* * * * *

Lastenhoidosta vapautuvat henkilöt voisivat mielestäni olla juuri oikeita henkilöitä kokemukseltaan ja koulutukseltaan antamaan niitä päivittäisiä virikkeitä ja tunne - elämyksiä, joka jää nyt kokonaan TODELLA isojen paineiden alla toimivalta vanhusten hoitohenkilökunnalta antamatta.

Halua ja tahtoa olisi, mutta aika ei vain riitä.

* * * * *

Juttelin aikanaan omia vanhempiani hoitavan henkilökunnan edustajan kanssa, että hänen vuorossaan jää henkilökohtaista aikaa muilta rutiineilta per vanhus 15 minuuttia.

Siinä ei paljon ulkoiluja ennätetä suorittamaan.

Aika hieno termi, mutta takaako se todellakin, että ruohonjuuritason kansalaisten toiveet otetaan huomioon?

Kaikenlaista kehitysprojektia on ollut valtakoneistossa vireillä pitkän aikaa.

Otakantaa piste fi ja valtionhallinnon kuulemis- ja palautejärjestelmän kehittäminen

https://www.otakantaa.fi/fi/
Linkki korjattu 4.3.2024

* *

Eikös sitten eduskunnan, kunnan&kaupungin hallitukset/valtuustot voisi laittaa toimimaan virtuaalisesti tietokonemaailmaassa?

Kaikki halukkaat mahtuisivat mukaan ja varmasti hyvin erilaisetkin näkökannat tulisivat päätösten tueksi kuulluiksi.

Aikaahan asioihin menisi, mutta niin tuntuu menevän nytkin.

* *

Vaan lisääntyykö avoimuus ja päätösten teon läpinäkyvyys Suomessa?

Asiasta on heittänyt aika hyvän kirjallisen kysymyksen kokoomuksen kansanedustaja Petri Salo.

Aihe on varmasti Suomen tämän hetkena rahakkaimpaan vallankäyttäjään kohdistunut sanallinen hyökkäys.

* *

KIRJALLINEN KYSYMYS 1070/2006 vp

Tarkistamaton versio 1.1 KK 1070/2006 vp - Petri Salo /kok
Työeläkevakuutuslainsäädännön valmistelu

Eduskunnan puhemiehelle

Työeläkevakuutuslainsäädännöllä on paitsi eläkepolitiikan kannalta myös kansantalouden kannalta erittäin suuri merkitys.

Huolestuttavaa on, että lainsäädännön valmistelussa työmarkkinajärjestöt ovat ottaneet vallan.

Sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvosto ja eduskunta ovat jääneet kumileimasimen asemaan.

Tuoreena esimerkkinä tästä käy uusi työeläkevakuutusyhtiölaki. Siinähän työmarkkinoiden keskusjärjestöt kaappasivat itselleen vallan yksityisissä työeläkevakuutusyhtiöissä.

Puron ryhmän nimellä tunnettu työmarkkinaneuvottelukunta oli tosiasiallinen valmistelija. Tähän ryhmäänhän kuuluivat työmarkkinain keskusjärjestöjen edustajat ja kahden suurimman työeläkevakuutusyhtiön toimitusjohtajat.

Tämä neljän jäsenen ryhmä ja kyseiset kaksi toimitusjohtajaa valmistelivat työeläkevakuutusyhtiölait, mikä yleisesti tiedetään, vaikka lainsäädäntöhanke oli annettu selvitysmies Louekoskelle.

Viime vuoden vaihteessa Puron siirryttyä eläkkeelle Puron ryhmän korvasi Rantalan ryhmä.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajana Rantala on alan asiantuntija ja viranomaisluonteisen asemansa vuoksi puolueeton, toisin kuin eläkevakuutusyhtiön toimitusjohtaja Puro.

Työmarkkinajärjestöillä on luonnollisesti oikeus asettaa keskuudestaan sellaisia neuvottelukuntia kuin ne haluavat. Sen sijaan on aiheellista kysyä, onko oikein, että itsensä asettanut ryhmä käyttää käytännössä myös lainsäädännön valmisteluvaltaa.

Erityisen kyseenalaiseksi asia tulee jääviysnäkökulmasta.

Tuossa Rantalan ryhmässä on nyt kolmesta yhtiöstä toimitusjohtajat ja lisäksi jokaisesta myös hallituksen jäsen. Miksi näin?

Asia ei käy ilmi dokumenteista, koska sellaisia ei tiettävästi ole.

Oma kysymyksensä on, miten näihin kolmeen yhtiöön on ylipäätään päädytty.

Vakavampi asia on, että jäävit henkilöt laativat itselleen pelisääntöjä.

Riippumattomuudesta ei ole tietoakaan.

Kun vielä 11.1.2007 saatiin STM:n asettaman selvityshenkilön "Työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteet" - raportti, niin siinä hän muun muassa suosittelee näin: "Lainvalmistelua ja sen läpinäkyvyyttä sekä hankkeiden koordinointia ja viranomaisten yhteistyötä olisi kehitettävä." Miksi tähän oli tarvetta?

Eikö siis eläkelainsäädännön valmistelu ole ollut läpinäkyvää? Asiaan kiinnitti huomiota myös Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 15.1.2007.

Pyydän asianomaista ministeriä vastaamaan, vieläkö sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa lainsäädännön valmistelun ulkoistamista tällä tavalla.

Vieläkö asianosaiset saavat määritellä itselleen pelisääntöjä?

Eläkemiljardit ovat niin valtavat, että kansantalouden ja sosiaaliturvan kannalta on kysymys merkittävästä yhteiskuntapoliittisesta asiasta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Jos työeläkelainsäädännön valmistelu on oleellisesti muun lainsäädännön valmistelusta poikkeavaa, niin miten siinä toteutuvat läpinäkyvyys ja vastuullinen tasapuolisuus kaikkien eläkelaitosten kesken?

Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2007
Petri Salo /kok

* *

Mielenkiintoista on nähdä mitä ministeri Haatainen tai Luhtanen vastaa?

Vai meneekö vastausvuoro kuin "sattumalta" kiireiden takia vaalien yli?

* *

Päivitys 4.3.2024
Ja näin ministeri vastasi. Muodollisesti kaikki menee oikein, mutta tässä kohtaa kannattaa ottaa lukuun Lakien synty - kirja. Sen kirjoittajana on pitkän uran Ylellä tehnyt Seppo Konttinen. Kirja löytyy hyvin varustetuista kirjastoista, antikvariaateista ja kirjakaupoista kautta maan.

* *

Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petri Salon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1070/2006 vp:

Jos työeläkelainsäädännön valmistelu on oleellisesti muun lainsäädännön valmistelusta poikkeavaa, niin miten siinä toteutuvat läpinäkyvyys ja vastuullinen tasapuolisuus kaikkien eläkelaitosten kesken?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Yksityisten alojen työeläkejärjestelmä on syntynyt vuonna 1961 työnantajien ja työntekijöiden sopimuksen tuloksena. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan hallituksen esityksestä työntekijän eläkelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (PeVL 30/2005 vp), että "tietty ansiosidonnainen etuus, ennen kaikkea oikeus työeläkkeeseen, ansaitaan palvelussuhteen kestäessä. Tällä tavoin ansaittavaa mutta vasta myöhemmin maksettavaa etuutta pidetään työsuorituksen vastikkeen osana". Yksityisen puolen työeläkejärjestelmän lakisääteinen rahoitusvastuu on työnantajilla ja työntekijöillä. Valtio osallistuu vain merimiesten, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoittamiseen.

Työeläkejärjestelmässä on kysymys työntekijän toimeentulon varmistamisesta vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Tämän takia työeläketurvan uudistuksilla on suuri merkitys yksittäisten ihmisten toimeentulon kannalta ja siten myös kansantalouden kannalta.

Työeläketurvan muutostavoitteista on sovittu hallitusohjelmissa. Tavoitteena on edelleenkin myöhentää pitkällä aikavälillä keskimääräistä työmarkkinoilta poistumisikää 2—3 vuodella. Hallitusohjelman tavoitteet ovat kuuluneet työmarkkinajärjestöjen neuvottelujen piiriin, koska työelämän olosuhteet vaikuttavat siihen, miten ihmiset pystyvät selviytymään työelämässä ja ansaitsemaan oman eläketurvansa. Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa todetaan, että sosiaalivakuutuslainsäädännön kehittämistä jatketaan kiinteässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämä kolmikantainen työskentelymalli on mahdollistanut sen, että Suomessa, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, työeläkevakuutusjärjestelmään on voitu tehdä suuriakin muutoksia ilman, että työeläkekysymykset olisivat aiheuttaneet häiriöitä työmarkkinoilla.

Lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä eläketurvan toimeenpano on hajautettu useiden eläkelaitosten tehtäväksi. Työeläkevakuutusyhtiöiden, eläkesäätiöiden ja eläkekassojen tehtävänä on huolehtia mahdollisimman tehokkaasti eläketurvan toimeenpanosta ja niiden hallinnoitavaksi kerättyjen varojen sijoittamisesta. Työeläkejärjestelmässä vakuutetun saama eläketurva ei riipu siitä, missä eläkelaitoksessa työnantaja on eläketurvan järjestänyt.

Työeläkelainsäädännön valmistelu perustuu normaaliin lainsäädännön valmisteluun. Vallan kolmijako-oppia ilmentävän perustuslain ja sitä alemman asteisten säännösten perusteella sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työeläkelainsäädännön valmistelusta. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta.

Kaikki yksityisten alojen työeläkelainsäädäntöä koskevat lakiehdotukset on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Lainsäädännön valmistelussa eläketurvan rahoittajien ja edunsaajien näkemykset on hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti pyritty sovittamaan yhteen sosiaaliturvan varmistamiseksi. Hyvään lainvalmisteluun kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan, että myös eläkejärjestelmää toimeenpaneva organisaatio voi olla mukana lain valmistelussa. Työeläkelakien valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö kuulee säännönmukaisesti muun muassa Työeläkevakuuttajat TELA ry:tä ja Eläkesäätiöyhdistys ESY ry:tä. Työeläkevakuuttajat TELA ry on lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien yksityisten ja julkisten alojen työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö ja Eläkesäätiöyhdistys ESY ry on eläkesäätiöiden ja eläkekassojen edunvalvontajärjestö. Työeläkelainsäädännön kehittämisessä keskeinen asema on myös Eläketurvakeskuksella. Sen tehtävä yksityisten alojen työeläkejärjestelmän yhteiselimenä mahdollistaa kaikkien eläkelaitosten, mukaan lukien eläkesäätiöt ja –kassat, osallistumisen työeläkelainsäädännön valmisteluun. Näin varmistetaan, että kansalaisten toimeentulon kannalta keskeiset säännökset voidaan myös toimeenpanna hajautetussa yksityisten alojen eläkejärjestelmässä.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime kesäkuussa selvityshenkilön selvittämään työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita. Selvityshenkilö kiinnittää 11 päivänä tammikuuta 2007 julkistetussa raportissaan huomiota muun muassa eläkelaitoksia koskevan lainsäädännön valmistelukäytäntöjen läpinäkyvyyteen ja tasapuolisuuteen. Selvityshenkilö tarkastelee myös eläkelaitosten kilpailuun vaikuttavan lainsäädännön sisältöä, esimerkiksi eläkelaitosten yhteistyötä ja vakuutusmaksun laskuperusteita. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt selvityshenkilön raportin lausuntokierrokselle. Selvityshenkilön raportin ja siitä saatavien lausuntojen perusteella sosiaali- ja terveysministeriö aikoo arvioida työeläkelainsäädännön valmistelukäytäntöjen tarkoituksenmukaisuutta ja tarvittaessa kehittää niitä valmistelun läpinäkyvyyttä ja objektiivisuutta tukevalla tavalla.

Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

* *

Eli kertauksena. Muodollisesti kaikki menee lainsäädäntötyössä perustuslain mukaan oikein, mutta tosielämässä suurinta lainsäädäntövaltaa työelämän vakuutusten piirissä käyttävät ne osapuolet, jotka työelämän vakuutusmaksuja maksavat.

Työtapaturma- ja ammattittautivakuutuksissa vakuutusmaksut maksavat työnantajat, joten niillä on suurin valta lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan alueilla.

Siksi esimerkiksi vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmien korjaaminen ei ole yli 25 vuoteen edistynyt. Vaikka useiden hallitusten ohjelmassa on ollut kirjauksia niiden korjaamisesta.

Vahva ja välittävä Suomi – hallitusohjelmasta
- Julkaistu: 10 heinäkuun, 2023 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Toivottavasti myös suomalaiset kuuluvat pääministeri Petteri Orvon hallitusohjelman kärkihankkeisiin. Nämä kaksi hallitusohjelman kirjausta ovat verkostomme jäsenten osaamisen ydinaluetta.

1. ”Hallitus selvittää vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden osuutta ja yhteistyön kehittämisen tarpeita potilaiden etuuksien paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi toteutumiseksi puoliväliriiheen mennessä.”

2. ”Sisäilmasairastuneiden ja kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS-) potilaiden tarvitsemien tukien, sairaus- ja kuntoutusetuuksien toteutumista edistetään.”

Lähde molemmille lainauksille on Vahva ja välittävä Suomi – hallitusohjelman kohdasta 4.3 Työhön kannustava sosiaaliturva > Muu sosiaaliturva > sivu 74.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2023/07/10/vahva-ja-valittava-suomi-hallitusohjelmasta/

Viimeisimmät käänteet Suomen uusimman Euroopan ihmisoikeustuomarin Päivi Hirvelän valintaprosessiin liittyvistä käänteistä kansalaisnäkökulmasta katsottuna, voitte katsoa Teille sopivassa tilanteessa osoitteessa:

"Wikipedia-skandaali"
- Julkaistu: 30 marraskuun, 2012 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

2.12.2012 kello 12:37 – Wikipedian osalta on tapahtunut korjaus. Kiitokset vinkkaajalle. Katso päivitys artikkelin lopusta. Pallo EIT – skandaalista on taas siirtynyt puhtaasti päättäjien syliin. Myös nk. virallisten tiedotusvälineiden toimia asiakokonaisuuden avaamisessa odotellaan

Linkki
Linkki korjattu 4.3.2024

Toivottavasti tähän aktiivisten kansalaisten virallisten asiakirjojen kautta esille tuomaan erittäin vakavaan epäilyyn saadaan pikaisesti Suomen valtion tai esimerkiksi Euroopan neuvoston taholta virallinen vahvistus:

”Olivatko Päivi Hirvelän CV:ta varten antamat tiedot kaikilta osin paikkansapitäviä ja tapahtuiko koko Suomen ihmisoikeustuomarin valintaprosessi voimassa olevien lakien vaatimusten mukaisesti?”

Mielestäni reilu avoimuus, oikeissa kohdin käytettynä, lisää aina luottamusta poliittisella ja virkamies vastuulla toimivia päättäjiä kohtaan.

Nyt vallalla olevan supisuomalaisen vaikenemisen sijaan.

Tulinpa lukeneeksi kirjan, jonka todenperäisyydestä on vaikea tehdä ainakin itselleni selkoa.

Aikuisviihde kun on ollut itselleni varsin tuntematon alue.

Mitä nyt, joskus on tullut toisella silmällä vaivihkaa vilkaistua. Ja joitakin Isojen Poikien lauluja korvin kuunneltua.

Vaan tuosta kirjasta. Jenna Jameson ja Neil Strauss, Erotiikan ammattilainen, Seksitähden päiväkirja.

Ainakin se kertoo yhden asian hyvin. Ihmisen ikävä on aina toisen luo.

Samalla se kertoo mielestäni hyvin kuinka ankarilla pelisäännöillä pornoala toimii. Kirja on varsin suoraa tykitystä, joten sitä voi suositella alasta jo toimeentuloa saaville tai alan tähdeksi haluaville.

Samankaltaisuudet menestyneiden rock - bändien kanssa ovat yhteneväiset. Kovaa työtä, iänmukaista sekoilua ja kusettavia yhteistyökumppaneita, kunnes virheiden tekemisen kautta löytyy se oikea tapa tehdä omaa työtään sekä työstää omaa eläämäänsä eteenpäin.

Kirjaa voin suositella lämpimästi myös koville politiikan kentille tähtääville. Samankaltaisuudet ovat vallanhuumaa tavoittelevilla ja siihen kiinni päässeillä varmasti samankaltaiset. Niin miehillä kuin naisillakin.

Kovin monelle alfanaaraalle tai - urokselle ei ole puolueissakaan koskaan lopulta tilaa. Ellei tapahdu sitä tuposta kuuluisaa halua joustoihin.

Kaikki politiikot tietävät teoriassa miten temppu tehdään. mutta onnistuakseen yhä uudestaan uusien ihmisten kanssa; kaikki vaatii aikaa ja tutustumista elävässä elämässä toisiinsa. Ilman luottamusta ei ole eikä tule suhteista yhtään mitään.

Kova kolmikanta politiikka on mielestäni pornoa paljaimmillaan ja pahimmillaan.