KYSYMYS: Olemme alle nelikymppinen pariskunta. Meillä on takana kahdeksan-yhdeksän vuotta yhteiseloa, ja ongelma on on miehen lähes totaalinen haluttomuus. Aluksi, noin ensimmäiset puoli vuotta seksiä oli runsaasti, mutta sitten mies meni ”jotenkin lukkoon”, omien sanojensa mukaan.
Elämää on ehtinyt olla paljon tuon alun jälkeen, olemme naimisissa ja meillä on kaksi lasta. Seksiongelma on pysynyt. Olemme pystyneet aina puhumaan asiasta, ja kumpikin tietää toisen tilanteen. Mies ei osaa sanoa, miksei haluta. Sama ongelma on kuulemma ollut edellisessäkin pitkässä suhteessa. Mitään elimellistä vikaa ei löydy, ja hän sanoo kyllä masturboivansa silloin tällöin. Mies on todella pahoillaan, että joudun elämään käytännössä selibaatissa.
Miehellä on epävarmuutta omasta seksuaalisesta roolistastaan. Välillä hän on vakuuttunut, että vain S/M-tyyppinen seksi kiinnostaa häntä. Tämä - kuten kaikki muukin - on minulle aivan ok. Olen libidoltani vahva, toivoisin seksiä väh. pari kertaa viikossa. Voin olla S/M-henkistä seksiä tai ihan tavallista vaniljaa. Voin dominoida tai olla dominoituna tai rakastella kynttilänvalossa. Ihan sama, kun nyt olisi sitä seksiä! Välillä hän on varma, että on aseksuaali - mikä sekin on aivan mahdollista tietysti. Välillä hän kokee epäjatkuvuutta oman kehonsa ja mielensa sukupuolen välillä. Olen tässäkin asiassa avara, ja olen vakuuttanut, että mikä tahansa on ok. Suhteemme pohja on muutoin hyvä. Olemme aidosti toistemme parhaat ystävät. Meillä on samansuuntaiset arvot. Arki sujuu ja jaamme vastuun lapsista. Riitoja ei juuri ole, tai ne ovat kinoja pienistä asioista. Huolehdimme ulkonäöstämme ja huomioimme toisiamme.
Olemme koittaneet läheisyyden ja muun hyvänäpidon lisäämistä, arjen koskettamista, hierontaa, matalan kynnyksen seksiä jne. jne. Olemme hankkineet leluja ja katsoneet yhdessä pornoa. Minulla on kauniita alusasuja. Mikään vain ei tunnu auttavan.
Olen jaksanut suhtautua odottavasti ja positiivisesti asiaan jo hyvin pitkään. Nyt kuopuksen syntymän jälkeen (5-vuotias) seksiä on ollut kahdesti. Kahdesti! Alan todella kärsiä tilanteesta. Seksi valtaa enemmän ja enemmän ajatuksiani. Olen kärttyinen helposti ja välillä tuntuu että pakahdun. Tuntuu, että seksuaalisuuteni parhaat vuodet menevät hukkaan.
Miehen ehdotus ongelman ratkaisuun on, että hankin rakastajan, koska hän vain ei halua, eikä usko asian muuttuvan. Joskus olenkin hankkinut työmatkoilla tms. seksiä, mutta ei se vain ole sama asia. En ole kiinnostunut yhden illan jutuista, sama on sitten masturboida. Pitempi suhde johonkin taas ei oikein ole sopinut pikkulapsivaiheeseen, eikä ole niin helposti järjestettävissäkään.
Olemme todella hankalan tilanteen edessä. Aiemmassa elämäntilanteessa olemme käyneet pariterapiassa, mutta se ei varsinaisesti muuttanut muuta, kuin että saimme avattua puheyhteyden paremmin. Nykyisellä pienellä, syrjäisellä paikalla ei ole saatavilla pariterapiapalveluita, joita voisimme käyttää. Tuntuu aika rankalta ajatukselta alkaa hajottamaan lasten perhettä siksi, että äitiä panettaa. Toisaalta suhde alkaa rakoilla aika vahvasti, jos asiaan ei tule mitään muutosta. Mies ei missään nimessä haluaisi erota. Itse en ole enää niin varma.
Tunnen eläväni jatkuvassa puutteessa. Koska olen terve, parhaassa iässä oleva nainen, jolle seksuaalisuus on luontevaa, se tuntuu kohtuuttomalta.
VASTAUS: Kiitos viestistäsi. Tilanteesi todellakin on hankala. Teillä on tilanne, joka on tuttu monessa muussakin parisuhteessa. Parisuhde on hyvä ja turvallinen eikä avioliittoa ja perhettä haluta hajottaa, mutta seksuaalisen halun tasot ovat kaukana toisistaan ja aiheuttavat suurta tyytymättömyyttä.
Sinun ongelmasi on, kuten viestisi otsikoit, puolison haluttomuus. Olet todella jaksanut olla pitkämielinen ja ymmärtäväinen. Kaikki kunnia sinulle siitä! Ymmärrettävää on, että kun rakastelujen välissä olevaa aikaa mitataan vuosissa, alkaa vahvinkin kärsivällisyys jo hiipua. Sain sen käsityksen, että elämä ilman seksiä olisi miehellesi ok tai jopa toivetila. Haluttomuus on hänelle tuttua jo aikaisemmastakin suhteesta. Mutta toisen ollessa vaille jotain itselleen tärkeää parisuhteen komponenttia, siitä tulee ongelma molemmille.
Kerroit, että miehestäsi ei elimellistä vikaa löydy. Vaikeaa tietää, mitä kaikkea se pitää sisällään, mutta mikäli testosteroniarvoja ei ole lähiaikoina mitattu, ne kannattaisi ehdottomasti tutkia. Sen perusteella mitä kerrot, miehelläsi on monenlaista epätietoisuutta omaan seksuaalisuuteensa lliityen. Aseksuaalinen hän tuskin on. Siinä tapauksessa tarvetta masturbaatiolle ei olisi ollenkaan.
Haluttomuuden syyt voidaan karkeasti ajatellen jakaa neljään ryhmään:
1. henkilöön itseensä liittyvät syyt (henkiset tai fyysiset sairaudet, matala libido, sukupuolihormonien häiriötila, epätietoisuus omasta seksuaali-identiteetistä, liiallinen alkoholin käyttö tai muiden päihteiden käyttö, hormonien käyttö, ihastuminen johonkin muuhun, traumat lapsuudessa tai nuoruudessa, tms)
2. puolisoon liittyvät syyt (toinen käyttäytyy ikävästi/kylmästi/väkivaltaisesti, toisen liiallinen alkoholin käyttö tai muiden päihteiden käyttö, radikaali muutos toisen ulkomuodossa tms)
3. suhteeseen liittyvät syyt (kommunikaation toimimattomuus, ei muuta läheisyyttä, tyytymättömyys toisen vanhemmuuteen, riitely, väkivalta...)
4. ulkopuoliset syyt (taloudelliset huolet, stressi, työttömyys, läheisen kuolema tai muu huoli...)
Sulkujen sisältö ei ole ollenkaan kaiken kattava, ne ovat vain esimerkkejä.
Voisitte yhdessä miehesi kanssa käydä tuota listaa läpi. Sen perusteella, mitä olet kertonut, vaikuttaa siltä, että ykköskohta olisi teidän tapauksessanne osuvin, mutta kannattaa silti kysyä hänen omaa näkemystään.
Mietin samaa mitä sinä itsekin: miten jaksat seksittömässä liitossa. Miehesi ehdottoma ratkaisu hankkia rakastaja ei toimi sinulle. Sooloseksi auttaa fyysien paineen purkamisessa, mutta toisen kosketusta ja läheisyyttä se ei voi korvata. Suosittelen lämpimästi käyntejä koulutetun seksuaaliterapeutin luona, vaikka se vaatiikin teiltä matkustamista vähän kauemmaksi. Mikäli miehesi haluaa lisäksi tutkia omaa lukkoaan terapeutin avustuksella, se olisi ehdottomasti hyvä juttu teidän molempien kannalta.
Mikäli asiantuntija-avun hakemisen jälkeenkään tilanteessanne ei tapahtuisi muutosta, olet sen hankalan valinnan edessä, jota jo nyt välillä mietit. Luopuako avioliitosta muuten hyvän miehen kanssa ja hajottaa lasten koti, jotta olisit vapaa etsimään mahdollista uutta elämänkumppania vai pitääkö kaikki olemassa oleva kasassa, jatkaa seksittömässä liitossa ja olla tyytymätön? Tämä on kysymys, johon ei ole helppoa vastausta. Yksi tärkeä näkökulma on tietenkin lasten hyvinvointi. Mikäli sinun tyytymättömyytesi alkaa johtaa jatkuviin tai muuten pahoihin riitoihin, täytyy miettiä miten se heijastuu lasten turvallisuuden tunteeseen. Mutta tällä hetkellä voitte onneksi elää sopuisasti ajoittaisesta kärttyisyydestäsi huolimatta.
Ilman, että lähdette hakemaan ulkopuolista apua, on epätodennäköistä, että tilanteeseenne tulee muutosta. Suosittelen sitä siis lämpimästi. Vaikka se vaatii aikaa, rahaa ja vaivannäköä, se on tässä kohtaa sellainen investointi, jota kannattaa kokeilla.
Toivon, että löydätte avun ja voit elää täyttä elämää siitä kaikin tavoin nauttien.
Lämpimin ajatuksin,
perheneuvoja Paula
12 kommenttia
licence27
14.7.2015 00:17
Tuo kuulostaa suorituspaineilta tai stressiltä. Ei pitäsi olla mitenkään ihmeellistä jos suhteeen alkuvaiheessa mies hinkuu seksiä tyyliin monta kertaa päivässä ja tahti rauhoittuu vuodessa. Sitten kun vaakakuppi kääntyy siihen että nainen on seksuaalisuutensa huipulla ja mieheltä paras terä on mennyt on se miehelle kova paikka.
Seksin täytyisi olla molemmin puolin tavoittelemisen arvoista ja siinä vaiheessa kun se alkaa tuntua velvollisuudelta eikä etuoikeudelta voi käydä juurikin noin. Myös lelut ja porno saattavat lisätä suorituspaineita vaikka ne olisi valittu sieltä realistisimmasta päästä.
Sitten vielä muistelen nähneeni dokumentin jossa tutkittiin ihmisten reaktioita pornon katseluun. Siinä väitettiin että heteromies kiihottui vain heteroseksistä kun taas valtaosa naisista aktivoitui monipuolisemmasta materiaalista. Näin ollen sieltä pornon joukosta pitäisi poimia jotain sellaista millä sen miehen saa aktivoitumaan.
Ehkä vielä yksi oleellinen kysymys kuuluu saako se mies naisen laukeamaan vai ei? Jos vastaus on ei ja nainen kiihottuu, kostuu, rentoutuu helposti ja nopeasti eikä tarkoitus ole siittää lisää lapsia voi käydä niin että mies lukee sängyssä kirjaa, osoittaa penistään sanoo "siellä se vielä on, katso jos saat siihen vielä jotain eloa"
Ollaan siis kylläisyyden tilassa, ei välttämättä kyllästyneisyyden tilassa ja valitettavasti nykymeno voi olla sellaista että on valittava seksin ja yöunen tai seksin ja tietokoneen väliltä.
Vielä näistä lukoista sen verran että ääni, tuoksu, ajatus, tuntemus, lämpötila, kosteus tai vaikka ne kaksi lasta seinän takana, miksei vaikka synnytyksen näkeminen- sitä ei itse tiedosta, mutta halu häviää. Kotikonsteilla ehkä ensimmäisenä kokeilisin eristämistä eli kaikki ne mahdolliset ja mahdottomat kotohommat paperille ja yksi kerrallaan epäkohdat kuntoon. Itse seksissäkin voi olla jokin puute jota mies ei kertakaikkiaan uskalla sanoa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Miso Gynous
14.7.2015 01:03
Naiset vaatii aina liikaa, eikä mikään kelpaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kesäheinä2015
14.7.2015 15:19
Moi
Itselläni on myös suurinpiirtein samanlainen kokemus takana. Olen nainen, saman ikäinen suurinpiirtein ja koen että seksittömyys parisuhteessa oli enemmän miehestä lähtöisin kuin niinkään itsestäni. Kaikkea tuli kokeiltua, mutta loppujen lopuksi mies koki mm. makuuhuoneen ulkopuolella harrastetun seksin vaivalloisena, ehkä hävettävänäkin. Liekö hänen omat estot olleet tähän syynä. Miehen runsas pornon käyttö oli kuvassa alusta lähtien, valitettavasti se ei yltänyt edes makuuhuoneeseen yhteiseen sänkyyn. Tai jos ylti oli se ehkä enemmän luonnotonta jyystöä kuin kahden toisiaan rakastavan ihmisen välistä rakastelua.
Keskusteluja käytiin, jäin usein ilman vastauksia, koska keskustelukin oli miehelle epämieluisaa. Ensin keskustelut oli varovaisia, halusin hyvää, mutta koska ne eivät avanneet tilannetta sanoin jo suoraan ehdotukseni mm. testosteronitason tutkimisesta. Tilanne paheni suorasta puheesta entisestään. Lopulta tapahtui pahin skenaario ja hain seksin suhteen ulkopuolelta, ilman lupaa. Sanomattakin on selvää, ettei parisuhde kestänyt. Itse en seksistä nauttivana ihmisenä kestänyt ilman tätä luonnollista nautintoa ilman olemista ja mies ei luonnollisesti kestänyt avioliiton ulkopuolista suhdetta. Rakkaus kuoli.
Ainoa ihmissuhde johon tähän astisessa elämässäni lähdin mukaan niin tosissani kuin pystyin ja halusin tehdä asiat mahdollisimman oikein. Olinhan suhteen alussa jo aikuinen ja edellisistä suhteista oppinut, kasvanut ja mielestäni kypsä. Kaiken se kestää, kaiken se kärsii... seksinpuutostilaa se ei kestänyt.
Näin jälkeenpäin ajatellen olen tullut siihen tulokseen, että näissä asioissa molemmilla osapuolilla on vastuunsa kannettavana. En hyväksy enää jatkuvaa selitystä stressistä, estoista jne. Mikäli miehellä on sellaisia, ei se voi olla naisen tehtävä selvittää näitä. Miehen pitää pystyä aktivoitumaan hoitamaan itsessään nämä asiat kuntoon mikäli suhde kärsii. Samaa sanoisin kaikille jatkuvista "päänsäryistä" kärsiville naisille. Parisuhde on yhdessä kasvamista, kokemista, oppimista, ei suojautumista, muurautumista, hiljenemistä.
Toivon myös että tuo tekstin nelikymppinen nainen löytää yhteyden mieheensä ja ongelmat ratkeavat. Itse yritin ratkomista hetken liian pitkään uhraten itsestäni liikaa. Nyt yritän oppia uudelleen luottamusta miehiin, uskoa että keskusteleva ja luottava parisuhde voisi tulla vielä eteeni. Että olen hyvä, hyväksyttävä ja haluttava nainen. Nämä kaikki tekijät sumenivat itselläni vuosia kestäneen seksittömyyskamppailun aikana. Toivottavasti tekstin nainen ei uhraa itsestään liikaa näitä asioita ratkoessaan. Toivotan ainakin kaikkea hyvää elämääsi. Elämä voi jatkua hyvänä vaikka se jatkuisi hieman toisenlaisenakin. :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Niin monet
3.8.2016 00:39
Mielestäni tänä päivänä internetin tarjonta ts pornosivustot ja muut vastaavat fiktiiviset kontaktit useimmissa tapauksissa syrjäyttävät miesten normaalin parisuhteen seksin, hellyyden ja rakkauden. Miehet ovat addikteja ja koukussa keinotodellisuuteen eivätkä helposti siitä irti tule pääsemään.
shiwan8
15.7.2015 14:07
Tuossa edellä se jo tulikin esiin, siis se todennäköisin syy. Kun sitä touhua vongataan joka ilta ja vielä "leikillään" syyllistetään toista siitä, ettei hän täytä tehtäväänsä seksiautomaattina niin aika harvaa ihmistä jaksaa kiinnostaa, sukupuoleen katsomatta.
Tämä on taas niitä juttuja jossa kannattaa kohdella toista niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
NOMAD_1
15.7.2015 16:29
"Olemme pystyneet aina puhumaan asiasta, ja kumpikin tietää toisen tilanteen. Mies ei osaa sanoa, miksei haluta. Sama ongelma on kuulemma ollut edellisessäkin pitkässä suhteessa."
"Suhteemme pohja on muutoin hyvä. Olemme aidosti toistemme parhaat ystävät. Meillä on samansuuntaiset arvot. Arki sujuu ja jaamme vastuun lapsista. Riitoja ei juuri ole, tai ne ovat kinoja pienistä asioista. Huolehdimme ulkonäöstämme ja huomioimme toisiamme."
"Olen jaksanut suhtautua odottavasti ja positiivisesti asiaan jo hyvin pitkään. Nyt kuopuksen syntymän jälkeen (5-vuotias) seksiä on ollut kahdesti. Kahdesti!"
"Toisaalta suhde alkaa rakoilla aika vahvasti, jos asiaan ei tule mitään muutosta. Mies ei missään nimessä haluaisi erota. Itse en ole enää niin varma."
Mistä ihmeestä sinä Shiwan löydät todennäköisimmäksi syyksi, että seksiä "vongataan joka ilta ja vielä 'leikillään' syyllistetään toista siitä, ettei hän täytä tehtäväänsä seksiautomaattina"? Toki voit väittää naisen valehtelevan kaikesta ja erityisesti ylle lainaamissani kohdista. Tälle oletukselle ei kuitenkaan ole mitään perusteita. Edelleen vaikka tämä olisikin mahdollista, niin tästä lähtökohdasta on täysin turha lähteä kirjoitusta kommentoimaan.
Kannattaisi todellakin kohdella toista niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan. Ilmeisesti Shiwan toivoo itseään kohdeltavan patologisena valehtelijana. Näin meidän lieneekin syytä tehdä, koska Shiwanin vääristynyt naiskuva värittää kaikkea hänen sanomaansa...
shiwan8
16.7.2015 23:03
Kertoja ei pysty kertomaan tilanteen molenpien puolten todellisia kokemuksia ja tuntemuksia koska edustaa vain toista puolta yhtälöstä. Eletään edelleen länsimaisessa kulttuurissa. Jos sinulla olisi vähäisintäkään käsitystä siitä mitä se merkitsee tällaisen aiheen kontekstissa, et olisi kyseenalaistanut mitään sanomaani saati sitten kehdannut yrittää loukata minua henkilökohtaisuuksilla. Vain valheessa elävä ja/tai aidosti elämän tosiasioista tietämätön ihminen ei ymmärtäisi tätä asiaa.
Koska näyttää siltä, että et tätä vielä tiedä, kerron sinulle julkisen salaisuuden onnistuneen ja epäonnistuneen henkilöön käymisen erosta. Onnistunut perustuu todellisuuteen. Tästäpä syystä, koska molemmat meistä tietävät sinun yrittävän tässä valheen kautta peitellä argumentaatiovirhettäsi ja vielä todennäköisesti menit itse tykkäämään omasta kommentistasi yrittäessäsi luoda imagoa jonka puitteissa joku itse asiassa allekirjoittaisi sanomisesi, yrityksesi ei minuun vaikuta.
Tällaiseen ihmiseen, joka tietää omat ominaisuutensa hyvässä ja pahassa, ei toimi sellainen loukkaus joka ei pidä sisällään totuutta. :)
Mutta niin, koekile hakea tietoa länsimaisesta kulttuurista niin ehkä tämä asia aukeaa sinulle. Jos tuntuu ylitsepääsemättömältä niin pyydä opastusta ihmsien psyykkeen syövereistä. Kumpikin näistä teoista auttaisi sinua ymmärtämään itseäsi ja maailmaa. Vaihtoehtoisesti voit kauvaa vertauskuvallisen poterosi jälleen kerran.
NOMAD_1
17.7.2015 03:15
"Kertoja ei pysty kertomaan tilanteen molenpien puolten todellisia kokemuksia ja tuntemuksia koska edustaa vain toista puolta yhtälöstä."
Tässä olet oikeassa. Kuitenkin kertojan tarina on ainoa, mitä meillä on käytettävissämme. Tältä pohjalta meidän on sitä kommentoitava, ja jos lisäämme jotain, niin meillä on oltava perusteita oletuksillemme. NIINPÄ TOISTAN KYSYMYKSEN: missä ovat perusteet olettamillesi "jokailtaiselle vonkaamiselle" ja "leikillään syyllistämiselle"? Sanoit näitä vielä todennäköisimmäksi syyksi, joten sinulla pitää olla vahvat perusteet oletuksellesi.
Jos et pysty antamaan perusteluja, niin olet perusteettomasti olettanut naisen vääristäneen tarinaansa ja oikeastaan valehdelleen suoraan (kts. edelliseen kommenttiini lainaamani osat). Edelleen jos perusteetta oletat naisen valehdelleen ja ehdotat kohtelemaan toisia niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan, niin silloin toivot itseäsi kohdeltavan valehtelijana (ellet väitä, että naisia ja miehiä pitää tässä kohdella eri tavoin - mikä vaatii jälleen perustelut). Edellisen kommenttini loppu oli siis looginen päätelmä eikä henkilöön kohdistuva argumentaatiovirhe.
shiwan8
19.7.2015 00:43
"Kuitenkin kertojan tarina on ainoa, mitä meillä on käytettävissämme. Tältä pohjalta meidän on sitä kommentoitava..."
Pitää paikkaansa. Toki jos tästä pitäisi ymmärtää, että kertojan tarina pitää ottaa sellaisenaan absoluuttisen totena niin taas suosittelen kokeilemaan sitä ihmisen psyykkeen perusasioihin tutustumista. Voidaan olettaa, että kertoja puhuu sikäli totta, että on kokenut asiat kertomallaan tavalla tai haluaa uskoa asioiden olevan kertomallaan tavalla. Se mitä ei voida objektiivisesti olettaa on, että tarina pitäisi sisällään kaiken tarvittavan tiedon. Kahden osapuolen keskinäisten ongelmien syy on äärimmäisen harvoin vain toisessa osapuolessa, vaikka lähes aina asia esitetään niin, että olisi.
"NIINPÄ TOISTAN KYSYMYKSEN: missä ovat perusteet olettamillesi "jokailtaiselle vonkaamiselle" ja "leikillään syyllistämiselle"? Sanoit näitä vielä todennäköisimmäksi syyksi, joten sinulla pitää olla vahvat perusteet oletuksellesi."
Koska se on todennäköisin syy. Ei se mies harrastaisi kertojan kanssa seksiä ollenkaan jos kyse olisi siitä, ettei hän ole tästä ollenkaan kiinnostunut. Jäjelle jää siis joko se, että nainen suorittaa tasaisesti henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa miestä kohtaa (mitä en usko tapahtuvan) tai sitten hän vonkaa jatkuvasti seksiä (mikä on kahdesta vaihtoehdosta todennäköisempi). Siis todennäköisin syy, ei automaattisesti se tapauksen oikea syy.
"Jos et pysty antamaan perusteluja, niin olet perusteettomasti olettanut naisen vääristäneen tarinaansa ja oikeastaan valehdelleen suoraan (kts. edelliseen kommenttiini lainaamani osat)."
Itsestään selvä faktahan on se, että vaikka en olisikaan kyennyt perustelemaan kantaani niin siltikään en olisi olettanut naisen vääristäneen tarinaansa saati sitten valehdelleen. Ymmärrän, että etsiessäsi ensisijaisesti virheitä tekstistäni sen sijaan, että pyrkisit ymmärtämään lukemaasi, tällaiset muille itsestään sevät asiat menevät sinulta monesti ohi. Koita päästä erook katkeruudestasi niin ehkä tämäkin olisi sen myötä sinulle helpompaa.
"Edelleen jos perusteetta oletat naisen valehdelleen ja ehdotat kohtelemaan toisia niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan, niin silloin toivot itseäsi kohdeltavan valehtelijana (ellet väitä, että naisia ja miehiä pitää tässä kohdella eri tavoin - mikä vaatii jälleen perustelut). Edellisen kommenttini loppu oli siis looginen päätelmä eikä henkilöön kohdistuva argumentaatiovirhe."
Valitettavasti olet jälleen väärässä ja samasta syystä kuin yleensäkin. Et ymmärrä lukemaasi koska tarkoituksesi ei ole ymmärtää sitä, etkä ymmärrä käyttämiesi sanojen sisältöä.
Väärää informaatiota voi antaa vaikka ei valehtelisi. Jos olisi ollut syytä olettaa naisen valehdelleen niin olisin sanonut niin. Sen sijaan sanoin, kuten fakta on, että kahden ihmisen ongelmatilanteesta vain toiselta saatua informaatiota on järjetöntä pitää koko totuutena. Hän todennäköisimmin kertoo oman kokemuksensa tai jonkin asian käsittelyä ajatatellen tärkeäksi katsomansa osan siitä, mikä siis ei ole valehtelua. Valehtelua se olisi vasta jos kertomus vääristäisi totuutta tarkoituksellisesti.
Niin ja sitten on se, että jos viitsit vähän lukea mitä ja miten kertoja kertoo, niin sinäkään et voi välttyä näkemästä näitä asioita. Toki, koska olet tähänkin saakka valinnut ummistaa silmäsi niin tuskin linjauksesi muuttuu. Kuitenkin, vaikka et sitä ymmärtäisikään niin sillä miten sanotaan on monesti enemmän merkitystä kuin sillä mitä sanotaan. "Ihan sama, kun nyt olisi sitä seksiä!" Tästä sinä et pystynyt päättelemään mitään.
Ei muuta kuin sorvin ääreen, kyllä sinäkin opit jos haluat.
NOMAD_1
20.7.2015 00:02
Tämä on suhdeklinikka, jonne ihmiset voivat kuvailla ongelmansa saadakseen neuvoja tilanteeseensa. Jos jättää jotain kertomatta tai sortuu yksipuolisuuteen, niin silloin ei voi saada osuvia neuvoja ja tämä riittää rangaistukseksi. Se, että lähtökohtaisesti oletat tällaista on perusteetonta ja aiheetonta. Edelleen naisen vetäminen todennäköisimmäksi syylliseksi on käsittämätöntä yksisilmäisyyttä. Mikään ylle kirjoitetussa tarinassa ei viittaa tähän. Se on luonnollisesti naisen kokemus tilanteesta, mutta ketä se vahingoittaa? Mitä merkitsee se, pitääkö yhtä parisuhdetta koskeva kuvaus paikkaansa?
En oleta tarinaa totuudeksi, vaan totean, ettei meillä ole syytä ottaa kantaa tähän kysymykseen. Etkä ole edelleenkään antanut ensimmäistäkään perustetta omille olettamuksillesi. Oikeastaan tarinan sisäinen ristiriitaisuus on ainoa kelpaava perusta sen kyseenalaistamiselle, koska tarina on kaikki, mitä meillä on. Kaikki muut syytökset ovat jotain, minkä perusta on pelkissä kirjoittajan ennakkoluuloissa. Mutta tämä riittää minulle. Voit paljastaa ennakkoluulosi vielä kerran, jos haluat. Minä jätän ratkaisun lukijoiden ymmärryksen varaan.
CWoman
27.7.2015 15:47
Mulla on ihan sama tilanne, itse ratkaissut nimenomaan ulkoistamalla seksin vakirakastajalle, joka on omassa ihmissuhteessaan täysin samanlaisessa tilanteessa. "Suosittelen" pettäjäsivustoja, mikäli kyseisen tyyppinen ihmissuhde kiinnostaa. Saan omasta (avioliiton ulkopuolisesta) suhteestani pelkän seksin lisäksi myös sitä hellyyttä ja läheisyyttä. Yhden illan juttuja en haluaisi harrastaakaan.
Aijuu, ja meidän avioliittomme seksittömyyden taustalla ovat miehestä johtuvat fysiologiset (ja diagnosoidut) syyt; en siis vonkaa ja/tai nalkuta (ja tätä voi huoletta kysyä mieheltäni - hän vahvistaa asian epäilemättä). Itseasiassa avioliittomme on laadullisesti parempaa rakastajan ottamisen jälkeen, kun ei enää tarvi miettiä, että kumpi pää räjähtää ensin turhautumisesta.
Ja vielä: ne testosteroniarvot kannattaa tosiaan tarkistuttaa. Mekin teimme niin, valitettavasti alhaisten arvojen konstateeraminen ei ollut ainoa fysiologinen syy siihen, ettei viisari värähdä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
m1238
18.11.2015 12:43
Kuinkahan ketjun aloittaja on ratkaissut asian?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin