Kun Putin ryösti olympialaiset

“Any reading of Olympic history reveals the true motives of each host city.” - Ashok Kumar, Ceasefire.co.uk

“We haven’t seen any large scale corruption in the framework of Sochi Olympics.” - Vladimir Putin

Katso kuvat karmeasta hotellihuoneesta! Kylmää paskaista vettä, rakennuspölyä ja -vikoja sekä neuvostoaikaisia jonoja. Eikä edes intternettiä! Seksivaupum ja venäläiset stereotyypit. Sotshi on kuitenkin muuta kuin huonosti valmistellut talviolympialaiset. Sotshi on sosiaalinen kriisi, jättimäinen taloudellinen epäonnistuminen sekä ympäristökatastrofi. Kansainvälisen median etsiessä patjan alta hernettä, kisakylän ja kansakunnan ongelmat valetaan betoniin. Putinin kisat ovat alkaneet.

Palataanpa vuoteen 2007 ja Guatemala Cityyn, missä päätettiin vuoden 2014 talviolympialaisten kisapaikka. Päivä oli 4. heinäkuuta. Poikkeuksellisesti presidentti lensi henkilökohtaisesti paikalle ja asetti kaiken arvovaltansa Venäjän historian ensimmäisten talviolympialaisten taakse. Teatraalisen sisääntulon jälkeen kukaan ei yllättynyt Sotshin voittaessa toisella äänestyskierroksella Etelä-Korean Pyeongchangin äänin 51–47. Putin oli tyytyväinen.

Ja niin oli koko Sotshi, sillä megakisat ovat tunnetusti jättipotti. Ainakin paperilla. Aluksi olympialaisten budjetiksi arvioitiin noin 12 miljardia dollaria, mutta seitsemän vuotta myöhemmin virallinen luku on paisunut 33 miljardiin ja epävirallinen 50,9 miljardiin dollariin. Valitettavasti varat eivät ole virranneet sotshilaisille. Viranomaisten mukaan kustannusten nousuun johti “rakennustöiden laajuus, alueen vaikeat maasto-olosuhteet ja lisävaatimukset, jotka Kansainvälinen olympiakomitea esitti.”

Vuonna 2006 Transparency International rankkasi Venäjän korruption perusteella sijalle 121 tutkimuksen 163:sta maasta, mikä maan kaikkien aikojen huonoin sijoitus. Venäjä putoaa listalle Filippiinien ja Ruandan väliin. Oppositiojohtaja Boris Nemtsov ei säästele sanojaan puhuessaan korruptiosta Sotshissa. “Olympialaiset ovat Venäjän historian suurin rikos. Kyse ei ole rikollisesta yrityksestä vaan rikollisesta yrityksestä, jota Putin peittelee, etteivät ihmiset saisi tietää, miten paljon rahaa on varastettu”, Nemtsov kertoo Vice Newsin haastattelussa.

Nykyään Sotshissa sijaitsee maailman kaikkien aikojen kallein tie, maailman kaikkien aikojen kallein mäkihyppytorni ja maailman kaikkien aikojen kallein kisamajoitus. Kuinkas muutenkaan, ovathan itse kisatkin olympiahistorian kaikkien aikojen kalleimmat. On varsin yleistä, että urakoitsijat vaihtuvat kymmeniä kertoja, ja että johtoporras vaihtaa uppoavan laivan ja erittäin todennäköisen korruptiotuomion uuteen passiin. Putinin sisäpiirissä puhaltavat olympiatuulet. Kyse ei siis todellakaan ole korruptiosta vaan venäläisestä liiketoiminnasta.

Olympiakaupungin rakentamisesta vastasi käytännössä kokonaan valtionyhtiö Olimpstroi, jonka johto on vaihtunut peräti neljä kertaa perustamisen jälkeen. Yhtiö perustettiin pelkästään olympialaisia varten. Rakennustyöt siis tehtiin valtion johdolla, valtion budjetilla, valtionyhtiöiden varoilla ja valtion omistaman Vnešekonombank-pankin tuella, joka myönsi 20 erilaista olympialainaa noin 5,2 miljardin euron arvosta ja osan vieläpä ilman korkoa.

Nemtsovin julkaiseman raportin mukaan 96 prosenttia Sotshin liki 51 miljardin dollarin budjetista katettiin julkisin menoin, vaikka Kremlin mukaan mukana oli myös yksityisiä tahoja. Jostain syystä yksityiset ja etenkin ulkomaalaiset tahot eivät joko mahtuneet tai halunneet Sotshiin. Kriittisimmät väittävät, että kun muualla korruptio on olympialaisten lieveilmiö, Venäjällä olympialaiset ovat korruption lieveilmiö.

Sijainniltaan Sotshi sopii talviolympialaisiin siinä missä isäntämaan johdon asenneilmapiiri olympiahenkeen. Jos Venäjältä haluaa löytää sen yhden paikan, mistä löytyy palmuja ja välimeren ilmasto, Sotshi on varma valinta. Vieressä sijaitsee myös Sotshin kaunis kansallispuisto, mihin iso osa olympialaisten infrasta on rakennettu. Poikkeuslailla, koska äiti maa ei pärjää isä aurinkoiselle.

Environmental Watch of North Caucasus (EWNC) on tarkkaillut Sotshin ympäristövaikutuksia vuodesta 2011. Järjestön koordinaattori Andrey Rudomakhan mukaan: “Totuus on, että nämä ovat olympiahistorian ympäristövaikutuksiltaan tuhoisimmat kisat koskaan.” EWNC:n kritiikki oli Kremlille liikaa. Järjestön johtaja Suren Gazaryan pakeni maasta, yksi EWNC:n geologeista tuomittiin kolmen vuoden pakkotyöhön, järjestön varat jäädytettiin ja siitä käynnistettiin rikostutkinta.

Greenpeace, jonka suhde Kremliin on entuudesta “lämpimähkö”, on samoilla linjoilla EWNC:n kanssa. Järjestö kritisoi kisajärjestäjien Zero Waste -politiikkaa, joka lähtee kaiken rakennusjätteen ja kisaroskan kierrättämisestä ympäristöä kuormittamatta. Todellisuudessa kuorma-autot tyhjensivät lastinsa Sotshin kaupunginrajojen ulkopuolelle tai kansallispuistoon, missä jätteet poltettiin tai haudattiin. Pois silmistä, pois Sotshista.

Ja niin lähtivät myös asukkaat. Human Right Watchin mukaan tuhansia ihmisiä koskettaneet kotien ja maiden pakkolunastukset hoidettiin year zero -henkeen - monesti ilman korvauksia tai korvaavaa asuntoa. Monen entistä toimeentulon lähdettä eli peltotilkkua peittää nykyään asvaltti ja varjostaa viiden tähden hotelli tai miljardistadioni, jotka rakennettiin arviolta 16 000 siirtotyöläisen voimin. Ja mikäpäs siinä on ahertaa 12 tuntista päivää olympiahengessä. Kun passi ja työlupa on takavarikoitu, kukaan ei valita alipalkkauksesta.

Olympialaiset ei ole hyökkäys pelkästään Sotshin asukkaita ja omaisuutta vaan Venäjän sananvapautta. demokratiaa ja vähemmistöjä vastaan. Amnesty International mukaan Kremlin pyrkimys on hiljentää kriitikot ja oppositio hinnalla millä hyvänsä. Ja tietenkin homot, jotka levittävät homopropagandaa ja sekaantuvat lapsiin, kuten me kaikki harhaisemmat jo tiedämme. Kreml on suopeuttaan luvannut, ettei sateenkaarikilpailijoita syrjitä kisojen aikana. Epäselvää kuitenkin on, koskeeko lupaus myös kisavieraita ja omia kansalaisia.

Yksi asia on sentään varmaa, vaikka kisat ovat hädin tuskin alkaneet: takkiin tulee lujaa, mutta Putinin entourage ei jää tyhjin taskuin. Bostonilainen urheiluun ja viihteeseen erikoistunut markkinointifirma AMM arvioi, että noin 40 prosenttia olympialaisten tuotosta kertyy sponsorisopimuksista eli McDonaldsin ja Coca-Cola Companyn kaltaisilta monikansallisilta yhtiöiltä ja tv-lähetysoikeuksista, joita maksaa muun muassa suomalainen Yle. Verovaroja siis ohjataan oikeuksiin, joilla rahoitetaan toisten perusoikeuksien loukkaukset. Lopulta Sotshin laskun nimittäin maksavat paikalliset asukkaat ja ihan tavalliset venäläiset.

Sotshi on kulissikaupunki. Kun olympialaiset järjestettiin viimeksi Venäjällä, maa kulki nimellä Neuvostoliitto. Paljon muuta ei ole sitten 30 vuodessa muuttunutkaan: maata johtaa edelleen autoritaarinen johtaja, talous on eliitin tiukassa syleilyssä ja oppositio tukahdutettu väkivaltaisesti.

Putin on huolissaan olympialaisten turvallisuudesta, mutta tuskin terrorismin tai mustien leskien vaan kritiikin takia. Kuten jätteet, myös kaikki epämiellyttävä aines kuten homot, köyhät, kodittomat, orjatyöläiset ja prostituoidut sekä oppositio on siivottu pois silmistä, pois Sotshista aivan kuten jokaisessa olympiakaupungissa aikaisemminkin.

Vaikka hotellisekoilulle, kustannuksille ja venäläisille stereotypioille onkin hauska naureskella, vaikeampi on naureskella ihmisoikeusloukkauksille, korruptiolle ja ympäristötuholle. Niiltä on kuitenkin helppo sulkea silmänsä. Sotshin talviolympialaiset ovat performanssi, jonka narratiivin turvin pieni eliitti oikeuttaa suuren maan autoritaarisen kehityksen ja demokratian alennustilan.

Lopulta kyse ei olekaan Putinin kisoista vaan Putinin Venäjästä ja siitä, miten me siihen suhtaudumme. Itse ajattelin sulkea vastaanottimen kisalähetyksen alkaessa.

Kirjoitettaessa soi One like Putin