Rumat suomalaiset ja Per Looks

Avasin pitkästä aikaa tietokoneen. Kannatti. Rajatun some-ystäväpiirini mukaan, Suomen suurin ongelma on tällä viikolla kunnallisvaaliehdokkaiden ulkonäkö. Onhan se. Suurin osa niin rumia, että ansaitsisivat kunnallispoliittisen statuksen ihan ulkonäkönsä perusteella. Eivätpä lähde saatana maailmalle notkumaan ja nolaamaan Suomea toisin kuin me atleettiset arjalaiset, jotka pysyvät aina hyvän maun rajoissa.

Viime päivinä hyvä maku on jäänyt taka-alalle. Joskus rantaelämä vain vie mukanaan. Saavuin Koh Taolle viisi päivää sitten. Viisi vuotta istuin samalla pienellä rannalla kuukauden liikaa-logiikkaa noudattaen. Liikaa unta, liikaa ruokaa, liikaa bileitä ja liikaa sukeltamista. Oikein hauskaa, muttei okei. Vasta eläkkeellä saa nauttia elämästä.

Vieraillessani Per Looks sivustolla ensimmäistä kertaa, Chang meni väärään kurkkuun. Nauroin niin helvetisti. Kukapa ei? Aivan uskomatonta yrittäjää. Eikä edes se ulkonäkö vaan Suomi-riipusten, muun diipadaapa Kalevala-paskan ja täysin järjettömien ehosteiden määrää. Pelkästään se pukeutuminen. Suomi suomalaisille ja silleen. Äärimmäisen tärkeitä argumentteja, koska ne ovat olemassa. Hauskaa, muttei okei. Ei niissä juurikaan järkeä ole, mutta kansaa pitäisi kuunnella.

Istun saman bungalowin edessä kuin viisi vuotta sitten jä pidättelen kyyneleitä. Mitä syvemmälle Per Looksiin sukeltaa, sitä hauskemmaksi muuttuu. Kyllähän sen näkee naamasta, jos viina maistuu vähän keskivertokuluttajaa enemmän ja elämä kuluttaa enemmän kuin painovoima, saasteet ja aurinko yhteensä. Onko se poliittista vihaa, jos nauraa rumalle ihmiselle? Helvetin demokratia-fasistit ovat jälleen liikkellä.

Istumme Eazy Barissa, joka on toiminut illan tukikohtina jo tovin ajan ja kysyn norjalaisen mielipidettä. Olemme melko pihalla, mutta tämä tiivistää olennaisen. Suomalaiset naiset ovat kaikki uskomattoman kauniita ja jokainen heistä seurustelee susiruman miehen kanssa. Jokainen! Mikä teitä vaivaa? Amerikkalainen on samaa mieltä. Olettehan te aika erikoisen näköisiä, hän sovittelee astetta diplomaattisemmin.

Niinpä, mikä meitä vaivaa? No, meitä vaivaa rumuus. Suomalainen mies on ruma kuin mikä. Valitettavasti perussuomalaisten listoilta ei juurikaan nuoria naisia löydy. Ei ole kovinkaan seksikäs puolue, mutta tämä johtunee rumista miehistä.

Kunnalispolitiikka on väsyneiden veljesten busines. Harmaata hommaa, sillä tekninen lautakunta ei juurikaan kiinnosta muita kuin harmaita byrokratiakoneita, jotka tykkäävät numeroista ja idealisteja, joita kukaan ei halua vakavissaan valita. Ei kukaan valittaisi, jos mukaan liittyisi kauniimman sukupuolen edustaja. Kunhan on hiljaa ja näyttää hyvältä. Harmaat miehet tekevät harmaita päätöksiä, eikä sitä parane mennä muuttaman kauniilla naisilla ja värikkäillä näkökulmilla. Se saa harmaan näyttämään entistä harmaammalta. Hauskaa, muttei okei.

Aurinko paistaa pitkästä aikaa ja elämä on kaikkea muuta kuin harmaata. Väriä ja eloa. Vaikka onkin hiukan darra, eipä tarvitse miettiä syvällisemmin, ketä äänestäisi. Vietän hetken aiheen parissa tutustumalla Vihr Looksiin ja Kok Looksiin. Hauskoja ainakin auringosta käsin, mutta eivät edusta suomalaisuuden kirjoa yhtä hyvin kuin Per Looks. Per Looksissa on kaikki kansan kerrokset edustettuina. Jopa luonteeltaan epäpoliittiset. Se on okei.

Vihasivustoja ja huonon maun rajoilla liikkuvia huumorisivustoja löytyy joka lähtöön. Hel Looksille nauroivat kaikki eikä kukaan kysynyt hyökätäänkö tässä hipstereitä vastaan. Käykääpä joskus tsekkaamassa The People of Wall Mart. Huhhuh! Jos nauran eurooppalaisena kokonaisen kansankunnan punaniskaisuudelle, syyllistynkö johonkin? Tuleeko Nato? Eikö kukaan ajattelee enää ulkopolitiikkaa!

Kysymys kuuluu, mitä politisoidaan ja miten? Per Looksin voi nähdä kahdella tavalla, kuten Hel Looksinkin. Osa katsoo katumuotia, toiset, mitä vittua tolla on päällä? Per Looksista tuli ensin mieleen, että onpas persut rumia, mutta eivät ne ole persut, jotka ovat rumia. Suomalaiset ovat rumia. Ihan helvetin rumia. Ne tunnistaa kaikkialla. Niin rumia ovat.

Kävelen aamuyön tunteina Seven Elevenille australialaisen seurassa. Valtavat mässyt. Vastaan ajaa auringon tuhoama blondi, joka hymyilee kännissä kuin idiootti. Totean kaukaa aussille, että nyt on vastassa finski. Moikkaan suomeksi ja saan teret takaisin pyörän valojen jatkaessa matkaa. Me ollaan kaikkialla ja ihan erinäköisiä kuin muut. Miettikää, jos joku tekisi sivun suomalaiset ulkomailla. Katsokaa kuvat. Meillä on hyvä maine, muttei ulkonäön takia.

Se on jännä, miten meidän on helppoa asettaa maahanmuuttajat, työttömät ja muut täydelliset suomalaiset tiukkiin lokeroihin. Kun koko kansa tai virallinen osa suomalaisia, jotka kokevat jonkinlaista yhtenäisyyttä lyödään boksiin, josta saa revittyä edes yhden negatiivisen tulkinnan, syntyy niin saatananmoinen haloo. Ei me olla tällaisia. Ei ole jokainen muslimikaan terroristi. Hauskaa, muttei okei.

Alkuun nauratti ja sitten vakavoiduttiin. Oli hauskaa, mutta liika oli liikaa. Alkoi perinteinen sormella osoittelu ja syyttely. Se on hyvä että keskustellaan. Sen takia näitä sivuja tarvitaan. Keskustelu harhautui kuitenkin sensuuriksi. Sivusto pitää sulkea ja perustaja aidsittaa, koska tämä julkaisee virallisia vaalikuvia ja tarjoaa ilmaista näkyvyyttä. Kielletään, koska tarkoitus oli ruma. Vaikkei sitä tarkoitusta ääneen koskaan mainittukaan.

Ettekai te ihmiset ihan oikeasti äänestä vaaleissa ulkonäön perusteella? Onko sillä oikeasti mitään väliä, miten vitun ruma se ehdokas on, jos sisältö on hyvä. Mistä lähtien politiikka on ollut ulkonäkökysymys? Keskustellaanko näistä aiheista ja ihan oikeasti välillä vaikka politiikasta. Sen verran mitä olen valtuutettuja ja kunnan koneistoa tavannut, voin sanoa, etteivät olleet aikaisemminkaan kovin komeita. Tuskin ne pahemmaksi muuttuvat. Tämän sanominen ei ole okei, mutta mikäpä olisi.

Kauneusihanteet ovat hassuja. Vaalea iho ja iso kukkaro ovat monesti kauniimpia kuin timmi ylökroppa ja viikko kalliissa kylpylässä. Per Looksin perustaja kiirehti pian älämölön alettua puolustelemaan sivujaan. Lyhyessä lausunnossa medialle hän kirjoittaa: "Suomalaisessa politiikassa omilla kasvoillaan itsensä likoon laittavien kuvat ovat tässä pääasia. Jos kuvien esittäminen käännetään poliittiseksi käsikassaraksi, se ei johdu blogista vaan tulkitsijoista"

Minkä tahansa näköinen saa puolestani osallistua politiikkaan ilman julkista pilkkaa. Internet toimii monimutkaisemmin. Samoin julkisuuden rajat poliitikkojen kohdalla. Pointti on, ettei ulkonäöllä pitäisi edes olla väliä. Jos politisoimme ulkonäen ja piirrämme veteen viivan merkiksi, mikä on suomalaisen politiikan ulkonäköetiketti, teemme päätöksen, ketkä lähtevät ja pääsevät ehdolle sekä ennen pitkää, kuka valitaan.

Kauneus on katsojan silmissä. Kantsii aina välillä vaihtaa silmälasit ja jättää politisointi tärkeitä kysymyksiä varten. Rumillakin on oikeus näkyä mediassa. Nauraa saa, jos haluaa. Se on ainakin omasta puolestani ihan okei.

E: Koh Tao on yksi niitä paikkoja, joihin on helppo jämähtää pitkäksi aikaa. Toiset tulevat päiväksi ja jäävät vuoksiksi. Olisi helppo jäädä, mutta on aika jatkaa matkaa. Olen jättänyt vanhempani Koh Phanganille ja jonkun täytyy hoitaa heidät Surat Thanin kautta Bangkokiin. Ilmeisestikin tämä joku olen minä.

Lähdön lähestyessä pilvet nousevat. Kiinan merellä on taifuuni, joka tuo mukanaan sateita. Toinen on saapumassa kuun lopuksi Filippiinien suunnalta. Liikaa vettä, joten toivotaan parasta.

Itse joko lennän takaisin kotiin 15. päivä tai sitten en. Ei kovinkaan monta syytä palata, jos rehellisiä ollaan. Tsekkaillaan. Joko näemme 16. päivä Kallion räkälöissä tai emme. Toivotaan parasta.

Kirjoitettaessa soi Sage Francis - Li(f)e