”Luxemburg ei ole veroparatiisi - Pankkiirit röhähtivät räkänauruun” – Talouselämän otsikko
Mediajoulu on sitä, että kaikki julkinen sulkeutuu ja yksityinen pääsee ääneen. Helsingin Sanomat muisti ex-pääministeri Matti Vanhasen vaalikampanjaa ennenaikaisella joululahjalla uutisoimalla Perheyritysten liiton valtuuston jäsenen ja Onvest-konsernin pääomistajan Maarit Toivanen-Koiviston uhkauksen jättää maa, koska perintövero.
Harva kyseenalaistaa HS:n toimituksen laskelmia. Tällä kertaa toimituksella ei kuitenkaan ollut laskelmia, vaan luvut perustuivat haastateltavan antamiin tietoihin. Toivanen-Koiviston esittämiä veroprosentteja ja numeroja ei siis koskaan tarkastettu. Toimitus korjasi “lapsustaan” seuraavana päivänä Turun yliopiston finanssioikeuden professori Jaakko Ossan kritiikillä. Luvut kun eivät täsmää, vaikka esittäjä onkin rehellinen perijä ja vilpitön lobbari.
Huoli sikseen, sillä kaikki mokaa joskus. Samoihin aikoihin, kun HS julkaisi Perheyritysten liiton propagandaa, oikeusasiamies totesi verohallinnon munanneen Luxemburgin veronkierto-oikeudenkäynnissä eeppisesti. Eeppinen tarkoittaa tässä tapauksessa ainakin kuutta nollaa perimättömiä veroja ja potentiaalisten veronkiertosyytteiden kaatumista.
Mutta hei, tekevälle sattuu. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin kohdalle osui ainakin seitsemän nollaa eikä kukaan edes keskustele rosiksesta. Kansainvälinen tutkivien journalistien yhteistyöverkosto ICIJ julkaisi marraskuun alussa asiakirjoja, joiden mukaan Juncker oli Luxemburgin pääministerinä luomassa verosopimusjärjestelmää, joka teki finanssivaltiosta käytännössä kansainvälisten suuryritysten veroparatiisin.
Sadat yhtiöt, mukaan lukien Apple, Pepsi, Ikea ja Heinz, ovat hyötyneet Junckerin pääministerikaudella tehdyistä verohelpotuksista. Joulukuussa julkaistiin uusia yksityiskohtia "aggressiivisista verorakenteista". Niitä ovat neuvotelleet Disney, Koch Industries, Skype, Ernst & Young, KPMG, PwC ja Deloitte. Kaikkiaan 340 yritystä, satoja miljardeja pääomaa, miljardien veromenetykset ja paikoin alle prosentin veroasten pääomaan nähden. Suomalaisia yrityksiä löytyy viisi: AIG, Altor Funds, SRV, Dasos Capital Oy, Global Environment Fund ja Huhtamäki.
Ja mitä yhdestä Luxemburgista, sillä Alankomaat ovat suomalaisten suosikkikohde. Toisena tulee pankkisalaisuudestaan tunnettu Sveitsi, kolmantena Belgia ja vasta neljäntenä Luxemburg. Suomesta hollantilaisiin holding-yhtiöihin tehdyt sijoitukset ovat kasvaneet tasaisesti vuoden 2009 noin 83 prosentista vuoden 2012 noin 89 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa seitsemän miljardin euron laillista tulonsiirtoa.
Termiä aggressiivinen verosuunnittelu käytetään kuvaamaan toimintaa, jossa kansallisten verolakien ja kansainvälisen verojärjestelmien porsaanreikiä käytetään hyväksi niin, että verotuksen lopputulos ei vastaa lain henkeä eikä tarkoitusta, vaikka se ei ehkä rikokaan sen kirjainta.
Suomen laki verotusmenettelystä toteaa seuraavaa:
“Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida.”
Veropykälä saattaa poiketa eurooppalaisesta mediaanista, mutta se on lähempänä yleistä oikeustajua. Sen sijaan, että pykälää aletaan soveltamaan vastoin yleisen oikeustajun henkeä, tulisi sen pohjalta rakentaa maakohtaista ilmoitusvelvollisuutta ja automaattista verotietojen vaihtoa. Nyt kehitys matkaa menneisyyteen.
Kyse on siis viimekädessä poliittisesta tahdosta. Osinkoverotuksen uudistamista vastusti joukko kansanedustajia, joilla on omakohtaista kokemusta keskieurooppalaisesta holding-kulttuurista. Samaan aikaan valtiovarainministeri Antti Rinne söi sanansa hallintorekisteristä, joka mahdollistaa omistusten piilottamisen. Jos Suomen valtti on rehellisyys, synti on sinisilmäisyys. Koetamme kilpailla rehellisesti markkinoilla, jotka eivät rehellistä ole nähneetkään.
Voimme toki lähteä kilpailemaan Viron kanssa, mutta jokainen varmasti ymmärtää, että Virossa baabuskat jäätyvät pakkaseen ja valtaosan tuloverotus nousisi yritysten hyötyessä. Suomi on edelleen hyvä maa yrittää ja se olisi vielä parempi, jos pk-yrityksillä olisi rehelliset mahdollisuudet kilpailla kansainvälisten jättiläisten kanssa, jotka laillisin yritysjärjestelyin minimoivat veronsa siirtämällä menojaan korkeammin ja tulojaan kevyemmin verotettuihin maihin sekä edullisten verosopimusten piiriin.
Sen sijaan, että keskustelisimme veronkierrosta ongelmana, valtamedia julkaisee etujärjestön näkemyksiä, jotka kannustavat veronkiertoon ja agressiiviseen verosuunnitteluun. Kenties pitäisi kysyä, onko kyse rikokseen yllyttämisestä?
Jos apulaisoikeusmiehen tulkintaa on uskominen - ja miksikäs ei olisi - Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus soveltaa veronkiertopykälää verovuodon tilkitsemiseksi. Kyse ei ole siitä, onko verosuunnittelu laillista vai ei vaan siitä, tulisiko sen olla laillista vai ei?
Verotuksessa on ongelma, mutta valitettavasti se ei ole perintövero vaan verovuoto. Suomi menettää vuosittain 7-9 miljardia euroa pelkästään laittoman veronkierron takia. Sen sijaan leikkaamme koulutusta ja lapsilisiä. Mutta hei, rapatessa roiskuu.
Kirjoitettaessa soi GG Allin - The Twelve Days of Christmas
9 kommenttia
Hei haloo?
27.12.2014 15:01
"Kyse ei ole siitä, onko verosuunnittelu laillista vai ei vaan siitä, tulisiko sen olla laillista vai ei?"
Kaikkihan verojaan suunnittelevat!
Vastaa kommenttiinTottakai verosuunnittelun tulee olla laillista. Pienemmässä mittakaavasaa esimerkiksi itse joudun aina vuodenvaihteen tienoilla tarkistamaan, onko kattavampaa myydä pieni sijoitus kuluvan vai seuraavan vuoden aikana. Valinnanvapauden tulee olla sallittua. Luen myös vero-oppaan hyvin tarkkaan, jotta osaan maksimoida tulonhankkimisvähennykset ansiotuloverotuksessa. Kyllä sen on oltava sallittua. Pitkin vuotta usein joudun kertaamaan hyvin tarkkaan lain verottomista päivärahoista ja niiden tuntirajoista, jotta saan maksimoitua korvausen määrän. Kyllä senkin on oltava täysin laillista.
Vastaa kommenttiin
Taneli Hämäläinen
29.12.2014 13:51
"Kaikkihan veroja suunittelevat." Aika harva niitä kuule suunnittelee ja vieä harvempi pystyy vaikuttamaan verotukseensa. Kuten Luxemburgin tapauksessa, kyse oli laittomasta toiminasta eikä vero-oppaan soveltamisesta eli siitä, että "oikeudellinen muoto ei vastaa asian varsinaista tarkoitusta ja luonnetta." Kyse on katsos siitä, milloin siitä laillisesta suunnittelusta tulee laitonta? Minusta rajaa pitäisi selventää.
Veron Maksaja
29.12.2014 14:42
Kyllä verotusta monikin pähkäilee jos sattuu jotain omistamaan. Kotiin päin se on muutamakin euro (varsinkaan kun ei huvittaisi kaikenmaailman lusmuja elättää).
Vastaa kommenttiinJa mitä tuohon perintöveroon tulee niin sen voisi kyllä poistaakin tai ainakin tehdä inhimillisemmäksi.
Vastaa kommenttiin
Taneli Hämäläinen
1.1.2015 14:03
Juurikin näin. Se omistus tuppaa keskittymään.
John Nash
4.1.2015 03:01
Tässä asiassa pitäisi ymmärtää kokonaisuus ja se mistä syystä pitää pohtia asioita kuten; Tulisiko aggressiivisen verosuunnittelun olla laitonta vai ei ja mikä saa yritykset kiertämään veroja (siis parantamaan tuottavuutta).
Vastaa kommenttiinKokonaisuudella siis tarkoitan niitä asioita kuten vaikkapa kuka yrityksen verot loppupeleissä ihan oikeasti maksaa ja onko koko veronkierto vs veronmaksu yhteiskunnan kannalta ns. Nashin nollasummapeliä.
Jos nyt ajatellaan vaikkapa yritysveron todellisia maksajia niin nehän ovat ne pienet yksiköt mitkä määrittelevät yrityksen eli: Työntekijät, asiakkaat ja omistajat. Kuvitellaan vaikkapa yritystä, jolla on ollut tapana harrastaa verosuunnittelua ja tänä vuonna yritys päättääkin luopua tästä asiasta. Kuvitellaan että tämä nostaa heidän kokonaisveroastettaan 5%:lla. Kuka tämän ylimääräisen 5%:n kuluerän maksaa?Työntekijät, koska yritys joutuu laskemaan palkkoja tai luistamaan työolosuhteissa. Asiakkaat, yritys joutuu nostamaan palveluidensa/hyödykkeidensä hintoja tai yritys joutuu tinkimään laadussa. Omistajat, joita ovat varsinkin julkisen pörssin yrityksistä suurin osa ihan tavallisia keskituloisia ihmisiä ja Suomessa kun ollaan niin myös valtio omistaa merkittäviä osuuksia monista yhtiöistä. Eli yritysveron maksajat ovat siis loppujen lopuksi aivan tavallisia keskituloisia ihmisiä. Yritysten verosuunnitelusta hyötyy siis tavalliset ihmiset.
Nollasummapelistä puhuessani tarkoitan sitä, että kun nyt ajatellaan tuota mainitsemaasi 7-9 mrd. euroa jonka puitteissa leikataan valtion tuottamia palveluja niin tiedän, että on lähes merkityksetöntä leikataanko ihmisiltä palveluita vai pysyykö hintatason kasvu sen verran hitaampana, että ihmiset voivat ostaa nuo palvelut yksityiseltä puolelta. Tämä olisi siis nollasumma peliä, mutta ei kuitenkaan ole; Yksityisten palvelujen käyttö kun tuppaa olemaan paljon kustannustehokkaampaa, kuin alkaa kierrättää jo kohta 50%:a kansalaisten verorahoista markkinoita sijoituspäätöksillään (lobbarit) vääristävän valtion kautta. "Sijoituspäätöksillä" tarkoitan myös sitä että valtion luomat isot ja kankeat järjestelmät ovat yleisesti ottaen kalliimpia, kankeampia ja huonolaatuisempia kuin yksityisen tuottamat. Verosuunnittelu siis on tehokkaampaa koko yhteiskunnan kannalta kuin veronmaksu.
Veroja pitää olla, mutta kohtuus kaikessa. Tämän kohtuuden yli ollaan menty Suomessa jo aika tavalla ja siksi täällä pohditaan tällaisia asioita.
Vastaa kommenttiin
Taneli Hämäläinen
7.1.2015 12:15
"Verosuunnittelu siis on tehokkaampaa koko yhteiskunnan kannalta kuin veronmaksu."
Eli verosuunnittelu, joka tähtää pienempään verotaakkaa eli yhteiskunnan kannalta pienempään verokertymään, on yhteiskunnan etu? Koska se laskee palvelujen hintoja? Avaatko vielä vähän, sillä en saa nyt ajatuksesta millään kiinni. Veronkierrolla voi kenties olla alimpien veroryhmien kohdalla jotain positiivisia hyötyjä, mutta sinä kuvailet juuri laillisen ryöstön.
John Nash
8.1.2015 00:58
Tapauksissa joissa kokonaisverotusaste on mennyt reilusti ns. ekvivalentti kohdan yli, jossa ajatellaan verotuksen vaikuttavan positiivisesti ostovoimaan tiettyyn rajaan saakka. Koska talousjärjestelmät yleisestikkin käyttäytyvät aliharmonisesti, on tietyn rajan ylittävä kokonaisveroaste yksilön ja koko yhteiskunnan ostovoiman kannalta negatiivinen.
Kyllä, yksinkertaistetusti voidaan sanoa että se johtuu halvemmista palveluista, mutta ennen kaikkea täytyy ymmärtää, että kulutuksen ohjaaminen yksilöiltä valtiolle (verotus) tietyn rajan jälkeen alkaa sotia itseään vastaan eli ostovoima ei enää kohtaa palveluiden kanssa. Markkinat siis vääristyy.
Asiani on vaikea tiivistää, mutta useita tutkimuksia löytyy mm. Liittyen markkinoiden aliharmonisuuteen. Nyt puhuttiin yritysten verosuunnittelusta. Todellisuudessahan tuo 7-9 mrd. on hyvin pieni määrä rahaa koko systeemistä, mutta olipa se sitten verosuunnittelu tai veroasteen sovittaminen juurikin ekvivalenttikohdan alapuolelle, niin palvelujen hintataso laskee. Korostan, että tuo 7-9 mrd. on aika pieni summa ennenkuin voidaan puhua merkittävästä palvelujen hintatason alenemisesta, mutta toisaalta ei myöskään voida sanoa sen olevan yhtään sen merkityksellisempi valtion verotulojen kannalta. Edelleenkin korostan, että tämän kaltainen talousjärjestelmä on matemaattisesti tarkasteltuna nollasummapeliä ja sen on eräs matemaatikkokin todistanut jo 60 luvulla. Taisi myöhemmin saada Nobel-palkinnonki tästä...
Ostovoiman keskittyminen yhdelle taholle on on epätehokasta eli haitallista. Tämäkin on todistettu matemaattisesti ja jopa minäkin sen osaan.
Peliteoria päätee myös talousmaailmaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Taneli Hämäläinen
8.1.2015 17:13
"Ostovoiman keskittyminen yhdelle taholle on on epätehokasta eli haitallista."
Se, että tämän argumentin pohjalta sanoo, että valtio on ongelma, on hiukan ongelmallista. Olen kuitenkin varsin samaa mieltä argumentin kanssa ja juuri siksi tarvitaan valtiota tasaamaan ostovoimaa, jottei se valu rikkaimman prosentin käyttöön veroparatiiseihin. Se ei hyödytä ketään. Ei ketään.
John Nash
8.1.2015 19:12
Ostovoima oli hieman epäselvä käsite tähän... tarkoitin että kulutuksen sääntely keskitettynä valtiolle on epätehokasta ja haitallista.
Vastaa kommenttiinTässä tuleekin tuo mainitsemani talousjärjestelmien epäharmonisuus esiin eli se että kun yksi osa valtiosta tekee päätöksen (esim investointi, leikkaus tms.) se voi olla linjassa jonkin toisen asian kanssa, mutta että se olisi linjassa kaikkien muiden toimintojen kanssa on mahdotonta ja tämä ajaa ristiriitaisiin tilanteisiin. Tässä tullaan myös teoreettisesta fysiikasta tuttuun ongelmaan nimeltä "kolmen kappaleen ongelma" fi.m.wikipedia.org/wiki/kolmen_kappaleen_probleema .
Esimerkkinä vaikkapa suomen (tosin myös koko Euroopan) talousahdingon yksi syy. Julkisella sektorilla tehdään palkkapäätöksiä jotka eivät ole linjassa yleisesti työmarkkinoiden kanssa-->ristiriitoja-->tuottavuus laskee.
Isossa kuvassa tässä on yksi syy miksi euro on heikentynyt rajusti suhteessa dollariin: Kun palkkoja ei suostuta laskemaan kysyntää vastaavaksi laskee rahan arvo--> Rikkaat siirtävät rahansa pois euroopasta kuihtumasta
Vastaa kommenttiin