KYSYMYS: Hei, olen aika ristiriitaisessa tilanteessa. Olen jutellut asiasta tuttavalle ja hänen mielestä asia on ihan normaalia ja "vähällä olen päässyt" oli yhden tuttavan kommentti kun kerroin asiasta ensimmäisen kerran. Meille on syntymässä vauva lähiaikoina, ja hätäännyn riitatilanteessa, ja ajattelen niin pitkälle että jos vauva olisi meidän arjessa jo mukana ja kuinka tällainen käytös näyttäisi hänen silmissään. Lapsena koin kotioloissa riitatilanteen uhkaavina, vaikka kyse olisi ollut normaalista arkipäivän asiasta jonka aikana vanhemmat korottivat ääntänsä. Toimin niin sanotusti tilanteen tulkkina. Nyt omassa parisuhteessa riitoja esiintyy noin 1kk välein, muuten voi olla vain pientä sanaharkkaa. Haluaisin oppia tavan pääsemään luonnollisesti riitojen ylitse. Kaava menee yleensä näin: Minä loukkaannun jostain pienestä asiasta tai ymmärrän asian omalle kohdalleni loukkaavana, alan puolustamaan itseäni ja asia vain suurenee.

Lopputulos on että mieheni käyttää muutamaa voimasanaa, jotka loukkaavat minua todella pahasti, ja tähän en osaa muuta ratkaisua kuin uhata erolla, ja en todellakaan sitä halua, se olisi kamalaa, onhan meille tulossa yhteinen lapsi jota pitkään halusimme, ja muutenkin tunnen turvallisuuden tunnetta miehen seurassa muulloin, paitsi kovan riidan tullen. Kun tilanteita alkoi ensimmäisen kerran tulemaan, mieheni kommentoi että näin minä saan sinuun kierroksia, kun käyttää muutamaa voima sanaa, mitkä minun mielestäni on loukkaavia. Pitäisi osata poistua tilanteesta jo hyvissä ajoin, ettei tilanne kärjistyisi koviin voimasanoihin, mutta kuinka siinä tunnemyrkyssä osaat toimia oikein ja johan minulla jo hormonitkin hyrrää raskauden puolesta. Olen aina ollut luonteeltani temperamenttinen ja jo lapsuuden kotioloissa ja impulsiivinen ja myönnän että minussakin on vikaa. Muistelen että joskus tunnemyrskyssäni uhkasin vanhempia että lähden lasten kotiin. Koen että jokin tämmöinen tuntuu omasta mielestä ratkaisulta, pääsyltä pois tilanteensa, sanomalla jotain vastaavaa. Haluaisin vain parisuhteemme kuntoon ja vaakalaudalle ennen vauvan syntymää ja haluaisin tavan oppia jonkin muun ratkaisun kuin eron tai tilanteesta kokonaan poistumisen. Muuten asiat ovat hyvin, kummallakin on omia mielenkiinnonkohteita ja seksiä ja läheisyyttä on mielestäni tarpeeksi, talous on vakaa.

Rosemary

VASTAUS: Kiitos kysymyksestäsi. Minusta on todella hienoa, että pohdit kuvailemiasi asioista ennen vauvan syntymää. On hyvä tiedostaa, että elämänne muuttuu melkoisesti vauvan synnyttyä. Kerrot että ahdistut ja kärsit ristiriitatilanteista, jotka kärjistyvät voimakkaisiin riitoihin miehesi kanssa. Te riitelette eri tavoin, hän korottaa ääntään ja käyttää voimasanoja, sinä taas haluat paeta tilanteesta ja uhkailet erolla. Kumpikaan ei ole varmaankaan täydellinen tapa riidellä.

Mutta toisaalta, osaako kukaan meistä "riidellä" rakentavasti? Kuitenkin jokaisen parisuhteeseen kuuluu erimielisyyksiä ja loukkaantumista puolin ja toisin. Ei ole varmaan yhtä oikeaa tapaa selvitellä ristiriitatilanteita, mutta yksi hyvä tapa on varmaankin se, mitä jo itse käytät. Eli pyrit miettimään, minkälaista kuviota tai kaavaa riitanne noudattelevat. Kun tiedostat, mistä riitanne alkavat, itse kerrot, että se lähtee usein siitä, että "loukkaannut jostain pienestä asiasta" ja vähitellen asia saa suuremmat mittasuhteet. Aikansa kuunneltua loukkaantumistasi, mies hermostuu voimakkaasti ja siihen sinä taas reagoit uhkamaalla erolla. Voisi ajatella, että nämä tilanteet olisivat ehkäistävissä siten, että ne pysäytettäisiin aika alkuvaiheessa. Mieti miksi loukkaannut niin pienestä? Onko takana se, että haluaisit mieheltäsi enemmän jotain, mitä hän antaa? Ymmärrystä, huolenpitoa, huomiota. Onko mahdollista, että puhuisitte miehenne kanssa riitojenne kaavasta ja miten voisitte yhdessä ehkäistä niiden kasvamista suureksi. Olet nimittäin oikeassa siinä, että olisi hyvä, että yrittäisitte selvitellä asioita ennen vauvan syntymistä.

Yhden neuvon haluaisin antaa, siitä kirjoitat kyllä itsekin; älä uhkaile erolla, jos et halua erota. Yritä ennemmin lähestyä, etsiä yhteyttä, kuin paeta ja uhkailla. Tiedän, että se on helpommin sanottu, kuin tehty, mutta olen nähnyt sen toimivan. Kun toinen osapuolista muuttaa käyttäytymistään riitatilanteessa, kuvio muuttuu ja toinen osapuoli on pakotettu toimimaan myös toisin.

Hienoa, kun pohdit asioita. Pohtikaa yhdessä! Sitä kautta parisuhteenne voimistuu ja kun kasvatte aikuisina, voitte samalla valmistautua vastuulliseen vanhemmuuteen. Kaikkea hyvää teillä, onnellista odotusta ja uuden elämän ihmettelyä!

Perheneuvoja Kati