KYSYMYS: Olen 16-vuotias tyttö ja olen ollut yhdessä myös 16-vuotiaan poikaystäväni kanssa 6kk.Suhteemme on alusta asti ollu hyvä ja olemme rakastaneet toisiamme todella paljon ja on vaan tuntunut niin oikealta olla yhdessä. Mutta nyt olen masentunut ja vajonnut tosi syvälle ja se on ollut rankkaa suhteellemme. Joulun jälkeen on ollut paljon hyviä hetkiä ja paljon huonoja, välillä nautimme toistemme seurasta ja välillä vain tuntuu ettei toimi meiän välillä. Nyt nämä viimeiset viikon on ollut haastavimpia kaikista ja erosimme koska ei vaan toiminut.Nyt olemme miettineet paljon tunteitamme ja mitä haluamme ja emme haluaisi erota mutta molempien tunteet ovat ihan solmussa ja osa sanoo että rakastaa ja toinen että ei eikä tämä toimi ja en tiedä miten selvittää mitä haluamme. Tauko kun emme näe tai puhu on jo pidetty mutta ei auttanut ja haluamme silti puhua toisillemme ja ainakin olla kavereita. Joten haluaisin neuvoja nyt miten molemmat voivat päättää mitä haluamme ja että tunteet eivät olisi solmussa enää.
VASTAUS: Kiitos kysymyksestäsi. Olet pohtinut paljon parisuhteenne tilaa, sen mahdollista tulevaisuutta sekä myös erovaihtoehtoa. Tämä kertoo minulle vastuullisuudestasi; haluat tehdä ison elämänratkaisun eri vaihtoehtoja rauhassa puntaroiden. Myös se, että otit yhteyttä Suhdeklinikkaan ja kysyit neuvoa, kertoo minulle siitä, että otat parisuhteen vakavasti ja huomioit myös poikaystäväsi tunteet. Pidä tästä vastuullisuudesta kiinni jatkossakin!
Kirjoitit, että olette seurustelleet poikaystäväsi kanssa puolisen vuotta ja teillä on ollut paljon rakkautta. Tämä hyvä alkuvaihe on tukeva kivijalka, joka mahdollistaa pidemmän parisuhteen rakentamisen, mikäli niin haluatte. On myös tärkeää, että voitte vaikeuksienkin keskellä palata ajatuksissanne siihen vaiheeseen kun kaikki oli vielä hyvin. Minkälaista teillä silloin oli? Entä mikä on nyt muuttunut suhteessanne? Mitä kaipaat tällä hetkellä?
Kerroit, että olet nyt masentunut ja se (masennus) on kuormittanut parisuhdettanne. Oletkohan saanut jonkinlaista ammattiapua masennuksesi hoitoon? Jos et ole, suosittelen sinut hakeutumaan opiskelijaterveydenhoitoon tai vaikkapa omalle terveysasemallesi tilanteen arvioimiseksi. Hoitamaton masennus on aina riski parisuhteelle. Se on ikään kuin parisuhteen "kolmas pyörä", joka vie paljon energiaa niin masentuneelta itseltään kuin kumppaniltakin. Siksi on tärkeää, että ammattihenkilö arvioi masennuksen tilaa ja hoitovaihtoehtoja sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi psykoterapiaan. Kun masennus hellittää, se vaikuttaa myönteisesti masentuneen ihmisen omaan elämänlaatuun, mutta myös läheisiin. Ja kun mikä tahansa parisuhteen "kolmas pyörä" (oli se sitten kolmas henkilö, suhteessa liikaa tilaa / aikaa vievä harrastus, työ, päihteet tai joku muu) saadaan hallintaan tai poistettua, on parisuhteessa jälleen enemmän "happea" ja se voi paremmin.
Kirjoitat, että sekä omat että poikaystäväsi tunteet ovat tällä hetkellä solmussa. Toisaalta haluatte olla erossa, toisaalta yhdessä. Tämä kuvastaa hyvin ristiriitaista tilannetta: lähteäkö vai jäädä. Suosittelen, ettette tee mitään isoa ratkaisua ennen kuin masennusasia on selvitetty. Parisuhteessa tulee vastaan monenlaisia vaiheita ja ehkäpä olette nyt ensimmäisen kriisivaiheen keskellä, josta on kuitenkin mahdollista jatkaa yhdessä eteenpäin.
Lämpimin ajatuksin
perheneuvoja Kaisa
1 kommentti
KokemustaOn96
31.8.2017 20:07
Voin todeta tähän, että jotkut ihmiset eivät kestä, jos toinen on masentunut. Toiselta ihmiseltä vaaditaan hyvää psyykkistä terveyttä sekä paljon kärsivällisyyttä. Vaikka toinen on hoidossa ja yrittää tulla kuntoon siihen tarvitaan se kannustava lähipiiri. Ikä ei paljoa tässä tapauksessakaan välttämättä vaikuta vaan henkinen kypsyys ja kyky kantaa toisenkin taakkaa. Minun tapauksessani masennus huomattiin puoliksi vahingossa n. 14-vuoden iässä (alkanut jo arviolta 2-4 -vuotiaana traumasta) ja kyseisestä syystä eksiä onkin enemmän kuin tarvisi. 3 vuotta psykologilla ja 3 vuotta psykoterapiassa eivät poista sitä tarvetta, jota kumppaniltaan kaipaa. Masennuksen taakkaa harvoin kukaan on jaksanut yksin hoitaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin