KYSYMYS: Elämäni on ulkoapäin katsottuna kunnossa, välillä jopa kadehdittavaakin.
Asutaan kauniissa miehen omistamassa omakotitalossa, molemmilla ok palkka... Mutta, mutta...
Avomieheni petti minua 2013. Pettäminen tapaus ei ilmeisesti "kuulunut" suunnitelmiin... Mut niin vaan kävi! Hän lähti kaverinsa kanssa laivalle ja minulla oli jo ennen tätä reissua epämääräinen olo. Olen kyllä luonteeltani hieman mustasukkainen, että "ihmeellinen" oloni saattoi siitäkin johtua. Tän episodin jälkeen käytiin parisuhdeneuvojalla, mutta edelleen asia piinaa minua aika ajoin... Tuntuu, että asiasta pitäisi vielä keskustella. Tai että minulla on vielä paljon kysymysmerkkejä tapaukseen liittyen. Meidän suhde meni ihan hyvin ennen tapausta, n. 2 vuotta oltiin jo asuttu yhdessäkin. Lapsia meillä ei ole, enkä minä niitä halua... Tästä ollaan puhuttu jo ennen yhteen muuttoa eli yhteinen päätös. Välillä kyl tuntuu, et mies vois lapsen haluta, mutta minusta hän on "vastuuton" eli ei edes isäksi sopisi.
Suhteessamme on paljon Miksi?- kysymyksiä, mutta niistä vaan ei puhuta... Alan pikkuhiljaa "kyllästyä" tähän elämään. Miksi en saa pettämistä mielestäni? Haluaako mies oikeesti lapsen? Miksi hän on vielä kanssani?
VASTAUS: Kerrot, että elämäsi avomiehesi kanssa on ulkoapäin katsottuna kunnossa. Kuitenkin viestistäsi luen, että pinnan alla on puhumattomia, kesken jääneitä, epäselviä asioita, jotka tuovat epävarmuutta ja turvattomuutta suhteeseenne.
Kerrot, että miehesi petti sinua ja että kävitte tämän jälkeen parisuhdeneuvojalla. Tuliko teille tuolloin ymmärrystä siihen, mitä tapahtui ja miksi? Koitko, että miehesi oli aidosti pahoillaan tapahtuneesta ja ymmärsi uskottomuuden merkityksen sinulle? Miten hän koki tapahtuneen? Millaista teidän yhteinen elämänne ja parisuhteenne on ollut ennen tapahtumaa ja tapahtuneen jälkeen? Kerrot, että olet luonteeltasi hieman mustasukkainen. Mustasukkaisuus liittyy usein epävarmuuden ja turvattomuuden tunteisiin. Kun tällaisessa tilanteessa tapahtuu uskottomuutta, niin se osuu suoraan pelkoihimme. Voinko luottaa? Riitänkö? Kelpaanko? Olenko sinulle tärkein? Jos pari ei löydä yhteistä ymmärrystä tapahtuneelle, ja sen jälkeen korjaavaa, hoitavaa vuorovaikutusta, uskottomuus aiheuttaa parisuhteeseen haavan jota pelkästään aika ei paranna. Kysyt miksi et saa pettämistä mielestäsi. Kuulostaa sitä, että järjen tasolla haluaisit päästä tapahtuneen yli, mutta tunteesi ovat eri mieltä. Tunteet viestittävät edelleen sinulle turvattomuutta. Vasta kun koet olevasi turvassa suhteessasi, tunteesi tapahtuneeseen voivat vähitellen rauhoittua.
Sanot, että haluaisit vielä keskustella asiasta miehesi kanssa. Oletko yrittänyt puhua hänelle? Miten hän suhtautuu? Mitä haluaisit hänelle sanoa tai häneltä kysyä? Voisiko olla hyödyllistä, että kirjoittaisit itsellesi ylös näitä mielessäsi olevia asioita? Tällöin on usein helpompi rauhallisesti tuoda esille ajatuksiaan ja tunteitaan ja toisen on helpompi ottaa niitä vastaan. Joskus pari on yrittänyt keskustella uskottomuudesta, jopa niin, että asia nousee koko ajan esille ja aiheuttaa riitoja. Siksi olisi tärkeää, että asiasta päästäisiin puhumaan uudella tavalla eikä kerta toisensa jälkeen samoja asioita toistellen. Jos keskustelu ei onnistu, voi myös kirjoittaa puolisolleen kirjeen.
Viestisi lopussa on kaksi isoa, yhteisiin unelmiin ja tulevaisuuteen liittyvää kysymystä. Haluaako mies oikeasti lapsen? Miksi hän on vielä kanssasi? Oletko uskaltanut kysyä häneltä näitä asioita? Kuulostaa siltä, että suhteenne kaipaa perusteellista keskustelua kummankin unelmista, toiveista ja yhteisisistä päämääristä ja tulevaisuudesta. Oletko itse miettinyt näitä asioita omalta kohdaltasi muiltakin osin kuin lapsen saamisen kannalta? Tällaiset keskustelut jäävät helposti käymättä, erityisesti jos suhteeseen liittyy epävarmuutta. Joskus näet on niin, että kummankin ajatukset tulevaisuudesta ovat niin erilaisia, että pari joutuu sen kysymyksen äärelle, että onko yhteinen tulevaisuus mahdollinen.
Toivotan sinulle rohkeutta tämän asian selittämiseksi.
Perheneuvoja Helena
