KYSYMYS: Voiko "pettämisen" jälkeen saada suhdetta toimimaan? Asia on sovittu mutta mies ei enään luota.
Eksynyt, 17v
VASTAUS: Ilman muuta on mahdollista. Se on itse asiassa hyvinkin tavallista. Moni meistä ajattelee, että jos kumppani pettää, se on kerrasta poikki. Mutta kun tilanne tulee todeksi, myös monen mieli muuttuu.
Pettäminen satuttaa useimpia todella kovasti. Tosin tässäkin suhteessa olemme kovin erilaisia. Toiset toipuvat siitä hyvinkin helposti, toiset eivät millään. Toipumisen kannalta on olennaista se, miten asiaa käsitellään ja miten siitä voidaan puhua. Usein parhaiten auttaa se, että tekijä ottaa täyden vastuun teostaan, on aidosti pahoillaan ja pyytää anteeksi. Usein sen joutuu tekemään useampaankin kertaan, koska pettämisestä seuraavat tunteet eivät laannu kovin nopeasti. Pettänyt osapuoli haluaa usein mennä liian nopeasti eteenpäin, ja jättää tapahtuman taakse. Mutta petetty tarvitsee aikaa ja tilaa omien tunteidensa käsittelyyn. Ja vielä joskus, kun tuntuu että kaikki on jo käsitelty, saattaa jokin tapahtuma tai mielleyhtymä nostaa tunteet uudestaan pintaan.
Sitten kun petetyn tunteet ovat sen verran laantuneet, että se on mahdollista, on myös syytä pohtia, mitkä olivat uskottomuuteen mahdollisesti vaikuttaneet syyt. Onko suhteessa ollut jotain vialla, kun tällaista pääsi tapahtumaan? Onko suhteessa ollut riittävästi hellyyttä, läheisyyttä ja toisen huomioimista? Toteutuuko tasa-arvo suhteessanne? Onko henkinen yhteys ollut kunnossa? En tarkoita, että mikään tällainen antaisi luvan pettämiselle. Pettäjä on aina itse vastuussa omista teoistaan. Mutta silti on hyvä koittaa parantaa suhdetta kaikin mahdollisin tavoin, ettei uudelleen tulisi tarvetta hakea huomiota muualta.
Sanoit, ettei mies enää luota. On luonnollista, että luottamus vaurioituu joksikin aikaa. Mutta kyllä se voi palata. Se vaatii kahta asiaa. Sitä että voitte ajatella, että tästä on opittu jotain. Että olette tulevaisuudessa viisaampia, ettekä päästä samaa vahinkoa tapahtumaan uudestaan. Ja sitten se vaatii aikaa. Kun menee tarpeeksi pitkään, ettei mitään uusia epäluottamuksen aiheita tule, luottamus yleensä palaa.
KYSYMYS: Olen tosi järkyttynyt, onneton ja surullinen. Minua on petetty ja ystävyyttäni on käytetty röyhkeästi hyväksi. Tarinamme on seuraavanlainen: Olemme n. 60 pari, naimisissa olemme olleet 29 vuotta. Meillä on molemmilla 1 lapsi aikaisemmista nuoruuden avioliitoista ja 1 yhteinen. Lapset ovat tietysti jo aikuisia ja poissa kotoa. Mieheni on yrittäjä (nyt osittain eläkkeellä jo) ja minä olen toimistotyöntekijä, vielä työelämässä n. 2 vuotta. Miehen yritystoiminassa (rakennusala) koimme viime vuonna paljon laman aiheuttamia hankaluuksia ja rahallisia menetyksiä. Möimme kaiken mahdollisen pois, jotta vältimme konkurssin. Edellinen vuosi oli tosi rankka, mutta saimme raha-asiat jonkinlaiseen tilaan. Viime syksynä mieheni tutustui remonttihommissa työnantajaansa, rakastui päätäpahkaan tähän daamiin ja pikkuhiljaa päätyi sänkyyn. Nainen sopisi ikänsä puolesta meidän tyttäreksi. Remontti tuli tehtyä ja laajeni naisen vakituisen miesystävän vapaa-ajanasuntoon keväällä. Sama peli jatkui. Talven aikana mieheni "rakastaja" hivuttautui pikkuhiljaa ystäväkseni, kutsui kylään ja vieraili useaan otteeseen meillä ja teimme jopa pieniä matkoja porukalla.
Naisen asuinkummpani tuli myös samalla tavalla petetyksi kuin minä. Jotain epäilinkin aika-ajoin, mutta silmäni olivat sokeat, en millään voinut uskoa, että heillä oli suhde. Kaikki paljastui viime lauantaina tekstiviestien kautta. Luin niitä salaa. Mieheni on tunnustanut kaiken. Hän sanoo, että voin ottaa eron halutessani, mutta ei ole itse sitä hakemassa. Suhteen hän lupaa lopettaa, mikäli vain pystyy. Rakkaus ei kuulemma kuole helpolla. Minuakin hän sanoo kuitenkin rakastavansa. On tosi raskasta elää tämän asian kanssa, yksi tyttäristämme tietää ja pyysi, että älkää erotko. Minua hävettää, nolottaa ja ahdistaa kaikki. Koen nöyryytystä ja tietysti myös tuskaa ja vihaa sitä naista kohtaan. Miten jatkaisin ja jaksaisin elää ?
Petetty aviovaimo
VASTAUS: Oletpa joutunut todella kokemaan raskaita asioita. Lämmin myötätuntoni sen suhteen. Kuvaamasi tunteet ovat hyvin ymmärrettäviä, vaikka tosiasiassahan sinä et ole tehnyt mitään hävettävää tai noloa. Tällaisia tunteita ihmisen mieli kuitenkin näyttää tällaisessa tilanteessa tuottavan. Koita kuitenkin uskoa, että sinulla ei ole mitään syytä olla häpeissäsi.
Kysyit, miten jatkaisit ja jaksaisit elää. Jos tarkoitat, miten jatkaisit miehesi kanssa, on sinun kuunneltava itseäsi hyvin tarkasti. Jotkut meistä ovat sellaisia, että pääsevät uskottomuudesta yli ja voivat jatkaa suhdetta senkin jälkeen. Toiset taas kokevat sen niin loukkaavana ja haavoittavana, että yhteinen elämä käy mahdottomaksi. Millainen ihminen siis sinä olet? Voitko kuvitella onnellista elämää tämän jälkeen? Asiaa kannattaa harkita kaikessa rauhassa. Ei ole mitään syytä tehdä hätiköityjä päätöksiä. Tee kuitenkin ihan oma ratkaisusi. Tyttären toive on ymmärrettävä, mutta nyt sinun on toimittava niin kuin itse koet itsellesi parhaaksi. Suuri kysymys on varmaan se, kykeneekö miehesi todella lopettamaan ulkopuolisen suhteen. Entä jos hän ei pysty? Voitko siinäkin tapauksessa jatkaa liittoanne?
Mutta miten jaksaisit elää? Se on mahdollista niin, että tekee ensin surutyön siitä mitä on menettänyt. Vaikka ette eroaisikaan, olet varmasti menettänyt ainakin tunteen onnellisesta ja tasapainoisesta parisuhteesta. Ainakin joksikin aikaa. Sinun olisi vain jaksettava uskoa, että suru, tuska ja ahdistus menevät aikanaan ohi. Ihminen on rakennettu niin, että toivumme menetyksistä. Tässä vaiheessa usein ystävät ovat korvaamattoman arvokkaita. Olisi tosi tärkeää, että sinulla olisi joku läheinen ihminen jonka kanssa voisit jakaa tuntojasi.
Toinen olennainen asia tulevaisuuden kannalta on se, että alat löytää ihan omasta elämästäsi niitä asioita, jotka tekevät siitä elämisen arvoista. Pitkässä liitossa käy helposti niin, että elämä pyörii liikaakin parisuhteen ympärillä, ja monet omat asiat jäävät syrjään. Nyt on aika koittaa palauttaa mieleen niitä juttuja, jotka tekevät elämäsi mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Mikä on sellainen tärkeä asia, jolle haluat elämässäsi omistautua? Mikä tuo sinulle iloa? Onko sinulla joitain omia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, joita olet viime vuosina laiminlyönyt? Ketkä ovat tällä hetkellä elämäsi tärkeät ihmiset? Jos saat tällaisista asioista kiinni, tulee elämäsi olemaan jatkossa mielekästä, kävipä liitollenne miten tahansa.
KYSYMYS: Olemme seurustelleet, asuneet avoliitossa ja oleet kihloissa viitisen vuotta. Ennen minua avopuolisollani oli nainen, jonka kanssa seurusteli hetken. Heidän erottuaan tämä nainen pommitti tätä miestä ja hänen perheenjäseniään satoja kertoja päivässä. kaksi vuotta sitten hän otti avomieheeni yhteyttä ja minä satuin olemaan se, joka vastasi hänelle (mies oli tuolloin juonut alkoholia ja sammunut). Tämä nainen väitti minulle, että minun entinen aviomieheni (emme siis ole naimisissa) ei halua olla minun kanssani ja että heillä olisi yhteinen lapsi (koskaan ei ole isyyttä varmistettu, koska avopuolisoni ei ole halunut, koska tietää ettei hänellä ole tämän naisen kanssa yhteisiä lapsia). Sen jälkeen tämä nainen kaverinsa kanssa teki raiskausilmoituksen avomiehestäni ja nyt hän istuu vankilassa syyttömänä (istunut nyt viikon). Sain kuulla viikko sitten eräältä mieheltä, että tällä naisella ja avomiehelläni on ollut vuosi - kaksi sitten seksisuhde, eli avomieheni olisi pettänyt minua. Eilen avopuolisoni otti yhteyttä ja kun kerroin hänelle mitä olin kuullut, hän sanoi, että tämä nainen ja se mies ovat keskenään kavereita ja tämä nainen valehdellut tälle miehellekin asioita ja tämä mies kertonut sitten minulle valheellisia tietoja. Mies pääsee tammikuussa vapaaksi.
Kysymys kuuluukin: Kumpaa minun kannattaa uskoa, omaa avopuolisoani, jonka kanssa olen ollut viitisen vuotta yhdessä, vaiko tätä miestä, jota en tunne, mutta tiedän nimeltään?
Olen kahden vaiheilla en tiedä lähtisinkö, vaiko jäisinkö. En tiedä kumpaa minun kannattaisi tehdä? Rakastan avopuolisoani todella paljon ja hän minua. Avopuolisoni vannoi, ettei hän ole minua pettänyt, koska ei ole nähnyt siihen tarvetta.
Onnellinenko, 32v
VASTAUS: Onpa todella kimurantti tilanne. Ensiksikin vaikuttaa siltä, että tämän toisen naisen kertomuksia kannattaa kyllä epäillä. Jos avomiehesi on hänen lapsensa isä, miksi hän ei ole vaatinut isyyden selvittämistä ja elatusmaksuja? Puhut välillä entisestä aviomiehestäsi ja välillä avomiehestäsi, mutta oletan että kyseessä on koko ajan sama mies. Jos olisi totta, että avomiehesi ei halua olla kanssasi, niin silloinhan hän ei tietenkään olisi kanssasi.
Sinun olisi hyvä etsiä käsiisi kaikki mahdollinen tieto siitä millä perusteella miehesi on tuomittu raiskauksesta. Kyllähän Suomen oikeusjärjestelmä joskus tekee virheitä, mutta se on hyvin harvinaista.
Sitten varsinaiseen kysymykseesi. Kumpaa miestä kannattaa uskoa. Vastaus on, että sitä jonka tunnet rehelliseksi ja luotettavaksi. Jos miehesi on ollut koko suhteenne ajan rehellinen, eikä ole antanut aihetta epäillä, että hän valehtelee, vahvistaa se hänen uskottavuuttaan. Myös tästä toisesta miehestä kannattaa ottaa selvää. Jos teillä on yhteisiä tuttuja, kysele heiltä. Pidetäänkö häntä luotettavana ja rehellisenä tyyppinä, vai onko hän tunnettu valehtelija ja juonittelija?
Tietenkin on vielä sekin mahdollisuus, että tämä toinen mies on rehellinen, mutta tuo nainen on saanut hänet uskomaan omia valheitaan. Yritä kuitenkin ottaa asioista selvää niin paljon kuin mahdollista, ennen kuin teet päätöksen. Sehän on kuitenkin ratkaisevaa, onko miehesi raiskaaja ja pettäjä, ja sen myötä myös epärehellinen, vai onko hän todellakin syyttömästi leimattu kummaksikin.
KYSYMYS: Täällä on jo yksi aika toivoton tapaus.
Kävimme tyttöystävän kanssa Thaimassa joskus maaliskuussa ja se reissu oli meidän parisuhteen kannalta hirveä.
Molemmat pettivät matkalla (sain tietää tytön pettämisestä eilen) nyt tilanne on se että erottiin thaimaassa sen takia koska tyttö piti minua pettäjän roolissa näinkin kauan.
Nyt sen jälkeen kun tultiin Thaimaasta tytöllä on ollut suhde toiseen poikaan ja en hyväksy tätä suhdetta vaikka emme ole yhdessä, silti tyttö juttelee soittaa ja tulee viereen tasaisin väliajoin. Koen tämän tytön suhteen toiseen mieheen tosi loukkaavana minua kohtaan vaikka sinkkuja ollaan mutta tunteet on pelissä yhä. Välillä saatamme olla puhumatta useita päiviä ja sitten taas puhumme ihan normaalisti.. Puhumattomuus johtuu siitä kun tyttö saa aina välillä jonkun ihme kohtauksen estää minut vaikka olen suht normaali, saatan kyllä mainita että hänen suhde loukkaa minua.
Nyt tilanne on semmoinen että haluan katkaista tämän suhteen tytön ja pojan väliltä niin vien tämän tytön kuukaudeksi espanjaan ja katsomme yhdessä vielä vähän että olisiko meistä mihinkää.
Nainen kyllä kovasti sanoo että ole muiden kanssa mutta silti ikävöi minua..
Taustatietoa ennen suhteen karille menoa
Olimme noin 9-11kk erittäin lämpimässä ja hyvässä suhteessa jossa arvostettiin ja kunnioitettiin toisia ihan sydämmen kyllyydestä.
Nyt tämän jälkeen kun nainen on tavannut uuden miehen niin hän on muuttunut tosi kylmäksi ja suorastaan viiltäväksi käytökseltään.
Olen oppinut että pettäminen on perseestä ja se ei kannata missään tilanteessa. Nyt vaan mietin että miten saan pelastettua traumoja saaneen parisuhteen.
Molemmat kyllä edelleen välitetään ja rakastetaan toisiamme se on fakta. Mua vaan pelottaa kauheesti et mun rakkain ihminen rakastuu johonkin toiseen.
Olen halukas tekemään kaikkeni pelastaakseni tämän suhteen koska tää suhde on mulle tärkein asia elämässä ja sitä en saa mitenkään pyyhittyä pois. Välillä saan sekoamisen tunnetta kun ajattelen tytöllä olevan suhde jonkun toisen miehen kanssa, ja silti hän on välillä mun kanssa. Ulkomaille tyttö nyt suostui lähtemääm kuitenkin pidemmäksi aikaa ja nään sen mahdollisuutena korjata suhdetta.
Ainakin hän joutuu katkaisemaan suhteen siksi aikaa tämän säätönsä kanssa ja se helpottaa oloani.
Miten vaan saisin tytön ymmärtämään että en halua luopua tästä naisesta vaikka olisi vaikeita aikoja ja vaikeita kokemuksia taustalla mm abortti, kohdun tulehtuminen ja peräsuolen tulehdus.
Olimme myös Thaimaassa sairaalassa ja se kokemus oli erittäin perseestä. Nyt ollaan yritetty puhua asioista ja hyvin usein asiat johtaa vain riitelyyn. Nyt olen todella kyllästynyt pitämään kulissia yllä että voin tosi hyvin vaikka todellisuudessa voin tämän takia tosi paskasti kun elämäni tärkein ja kaunein asia on menossa pois.
Miten saisin naisen ymmärtämään että kaikki asiat mitä olemme puhuneet ja sopineet yhteisestä tulevaisuudesta on minulle enemmän kuin tärkeitä asioita koska olen suunnitellut elämän naisen kanssa yli 10v pidemmäl ja haluan nähdä hänet vielä silloinkin.
Nyt kaipaan hyviä vinkkejä miten stressaantuneen/tramatisoituneen/karille ajetun suhteen saa pelastettua.
Olen ollut kyllä eron jälkeen muidenkin tyttöjen kanssa ja en saa siitä nautintoa ollenkaan vain pelkästään pahan mielen ja huonon omatunnon..
Rakastan tätä naista vähän liikaa ja se ei eykä ole hyvä että rakastan näin paljon.
VASTAUS: Kiitos kysymyksestäsi! Kuulostaa siltä, että olet tosissasi rakastunut tyttöystävääsi. Luin kertomustasi suhteestanne ja mietin samalla, millainen tämän tytön kokemus tilanteesta mahtaisi olla. Mikä sai sinut silloin Thaimaassa pettämään tyttöä, joka on sinulle niin tärkeä? Entä pettikö hän takaisin kostaakseen, maksattaakseen potut pottuina? En tiedä, millaisen tarinan hän kertoisi suhteestanne, mutta tärkeintä olisikin se, että te kaksi keskenänne saisitte puhuttua asiat halki.
Vaikuttaa siltä, että olette molemmat toimineet tunteittenne vallassa äkkinäisesti ja vastoin todellisia toiveitanne. On petetty ja jätetty. Et voi muuttaa toista, mutta omaa toimintaasi voit.
Koska tyttö lähtee kanssasi pitkälle matkalle, hän taitaa edelleen välittää sinusta. Ilmeisesti teillä on yhteinen tavoite: haluatte ottaa selvää siitä, voisitteko olla pari. Sen selvittämiseksi:
1) Tehkää yhdessä kaikkea sitä ihanaa, mikä on tehnyt suhteestanne niin lämpimän, hyvän, kunnoittavan ja rakastavan aikaisemmin.
2) Muistakaa, että syyttelemällä ei saa mitään hyvää aikaiseksi. Pyydä anteeksi sitä, millä olet loukannut toista. Älä vesitä anteeksipyyntöä mutta-sanalla ("anteeksi, että mä petin, mutta kun sinäkin...) Usein molemmilla osapuolilla on anteeksipyydettävää, mutta kummankin pitää reilusti ottaa vastuu omasta osuudestaan syyttämättä toista. Sitä kautta voidaan myös antaa anteeksi.
3) Puhukaa suoraan toiveistanne. Jos haluat nähdä tämän naisen rinnallasi vielä kymmenen vuoden kuluttua, kerro se hänelle. Puhukaa siitä, mitä kumpikin toivoo tulevaisuudelta ja miettikää, sopivatko toiveenne yhteen.
4) Jos yhteistä tahtoa on, mihin sitoudutte? Suhteeseen, jossa ei petetä? Millä tavalla kumpikin osaltaan voi pitää suhdetta sellaisena?
On hyvä, että teillä on kiireetön loma aikaa selvittää suhteenne tilaa ja rakentaa luottamusta sekä mahdollisesti läheisyyttäkin. Vielä yksi, ehkä itsestäänselvä vinkki: alkoholin käyttö ja parisuhdeasioiden selvittely sopivat huonosti yhteen. Humalassa tunteiden säätely käy vaikeaksi ja silloin voi helposti tulla vetäneeksi maton alta kaikilta hyviltä pyrkimyksiltä.
Hyvä, että satsaat tähän mahdollisuuteen selvittää, mitä teidän välillänne on.
KYSYMYS: Olemme olleet mieheni kanssa parisuhteessa melkein kolme vuotta, ja kokonaisuudessaan olen tuntenut hänet seitsemän vuotta. Voisin sanoa että hän on elämäni rakkaus ja tunnen itseni onnekkaaksi kun olen hänet elämääni saanut. Olemme molemmat n. 30-vuotiaita.
Olemme eläneet avoliitossa lähes koko seurusteluajan, mutta viimeisen vuoden sisään mieheni on ollut n. 800km päässä töissä muutaman kuukauden jaksoissa. Eli olemme etäsuhteessa ajoittain. Mieheni tuli juuri 3kk työsuhteen jälkeen kotiin kesäksi, ja hän jäi melkein samantien kiinni uskottomuudesta. Se oli tapahtunut työporukan illanvieton jälkeen. Aluksi olin sokissa enkä edes heti itkenyt kun keskustelimme asiasta. Kun aloin tajuamaan asian olen itkenyt lähes koko ajan. Mieheni on ollut tukenani ja keskustellut asiasta hyvässä hengessä ym. Pettäminen oli ollut fyysistä ja henkistä; seksiä oli harrastettu ja sen yhden yön jälkeen on pidetty yhteyttä, suunniteltu tapaamisia, ilmaistu ihastumisen tunteita sekä seksuaalista kiinnostusta toista kohtaan sekä kerrottu muitakin kohteliaisuuksia ja flirttailtu ym. Nainen oli lähtenyt kotipaikkakunnalleen yhteisen yön jälkeisenä päivänä, joten tapaamisia oli suunniteltu kesälle. Yhteydenpito oli tapahtunut tekstiviestein ja satunnaisina puheluina. Tämä siis selvisi minulle yksinkertaisesti tutkittuani salaa mieheni puhelinta. Tästä tunnen erittäin paljon syyllisyyttä, enkä ole pystynyt asiasta kertomaan miehelleni vaikka hän haluaisi tietää miten pettäminen paljastui minulle. Olen tutkinut hänen puhelintaan ennenkin. Siitä tuli minulle paha tapa, koska joskus löysin merkkejä epärehellisyydestä pienemmissä asioissa tutkittuani viestejä, ja pieniä juttuja löytyi sitten aika-ajoin joten en osannut lopettaa tutkimista. Mieheni aavistelee varmasti tämän, sillä hän on nyt vaihtanut uskottomuuden paljastuttua näppäinkoodin jolla pääsee käyttämään puhelinta. Olen tehnyt itsekin väärin kun olen tutkinut hänen puhelintaan... pelottaa vain kertoa miehelleni.
Minua satuttaa ajatus miehestäni toisen naisen kanssa. Meillä on aina ollut toimiva seksielämä, olemme molemmat kokeilunhaluisia ja pystymme puhumaan seksiin liittyvistä asioista avoimesti. Mieheni on jopa ilmaissut että seksi minun kanssa on aiempiin suhteisiin verrattuna erityisen hyvää kokeilunhaluni vuoksi. Tunnepuolen asioissa ja riitojen selvittelyssä kommunikointimme ei olekaan ollut niin toimivaa. Minua on esim. jäänyt kaihertamaan jotkut aiemmat pienemmät epärehellisyydet kun mieheni ei ole kokenut tarvetta puhua niistä niin paljon kuin minä. Ja jos haluan jutella niin hän turhautuu "jankuttamiseen". Siksi ne on jäänyt joskus kaivelemaan mieltäni. Hän ei myöskään ilmaise välittämistä sanoin kauhean hyvin, teoilla enemmänkin. Etäsuhteessa tämä on vaan ollut haaste, koska tekoihin pitäisi panostaa enemmän kun ei voi esim. halata tai pussata noin vain. Joskus olen sitten purkanut turhautumistani kiukustumalla herkästi kun on ollut tunne, että mieheni on välinpitämätön. Ja hän taas ei tykkää kun kiukuttelen pikkuasioista.
Mieheni sanoi pettämisen johtuneen hänen omasta huonosta itsetunnostaan, johon saikin pönkitystä tämän vieraan naisen huomiolla työporukan illanvietossa. Hän on saanut kyllä minultakin kehuja, ja sanoi että nekin aina tuntuvat hyvältä, mutta tästä oli saanut vissiin erilaisen olotilan. Hänellä on pitkä koulukiusaamistausta, sekä ulkonäössään sellaisia asioita mitkä vaikuttaa hänen päivittäiseen olemiseensa kun kokee itsensä rumaksi, lisäksi vuosien rahaongelmat ovat syöneet itsetuntoa. Riittämättömyyden tunne tietenkin valtasi minut kaikilla osa-alueilla (ulkonäkö, seksuaalisuus, luonne ym). Painoni on tippunut muutamassa päivässä usean kilon ja näläntunnetta ei juuri ole, itku on herkässä, en ole nukkunut moneen yöhön kunnolla (vain pinnallista unta ja säpsähtelen hereille vähän väliä). Haluaisin yrittää pärjätä töissä, pari päivää jo olinkin siellä itkua koko ajan pidätellen. Pelkään että unettomuuden takia joudun menemään lääkärille, kun en haluaisi työterveyteen saati työkavereille/esimiehelle kertoa näin henkilökohtaisesta kriisistä. Varmaan tunnen siis myös häpeää kun olen tällaisessa suhteessa...
Olemme harrastaneet seksiä paljastumisen jälkeenkin, vaikka se on minulle haastavaa. Välitän kuitenkin miehestäni ja olen ikävöinyt hänen läheisyyttään.
Nainen ei tiennyt mieheni olevan varattu. Sain selville kuka hän on, ja ihan helposti voisin ottaa häneen yhteyttä ja kertoa totuuden miehestäni hänelle. Jos hän on ihastunut mieheeni luullessaan häntä sinkuksi, niin mielestäni hän ansaitsisi tietää. Kuitenkin mieheni harrastaa nyt seksiä kanssani ja olemme yhteisessä kodissamme, niin mietin olisiko oikein kertoa. Häntä kohtaan en tunne vihaa. Huomaan kuitenkin mielessäni vertailevani itseäni ja häntä ja mietin lähes koko ajan ikävöikö mieheni häntä tai pitääkö hän jopa yhteyttä edelleen tähän naiseen. Jotenkin on sellainen tunne, että hän ei itse kerro naiselle minusta, ja ehkä yrittää jopa kesällä nähdä häntä ihastumisensa vuoksi. Hän on menevä, ja reissaakin paljon kavereillaan ym, joten en voisi olla varma tämän paljastumisen jälkeen onko hän jossain vaiheessa menossa naisen luo vaikka kertoo minulle muuta. Jos nainen tietäisi minusta, ehkä hän ei ottaisi miestäni vastaan.. Pitäisikö siis kertoa? Mieheni tuskin ilahtuisi siitä, jos niin tekisin..
En tiedä miten tästä eteenpäin. Mieheni on syksyllä menossa taas töihin kauas ja olisimme etäsuhteessa. Pelottaa voinko enää luottaa häneen.. ja miten luottamuksen voisi saada takaisin tällaisen jälkeen. En kuitenkaan haluaisi erota ilman yritystä saada suhdetta toimimaan. Asuinpaikkakunnallamme ei ole perheasiainneuvottelukeskusta, enkä tiedä mitä kautta voisin hakeutua keskustelemaan jollekin ammattilaiselle. Haluaisin alkaa työstämään tätä kriisiä mahdollisesti terapian avulla. En ole uskaltanut kertoa tästä kenellekään ystävälle tai muulle läheiselle, joten olen aikalailla yksin asiani kanssa tällä hetkellä. Ehkä suojelen mieheni mainetta ja itseäni ilkeiltä kommenteilta rakastamastani miehestä, en vain tiedä onko se minulle hyväksi.
Voisitteko antaa minulle neuvoja tähän tilanteeseen? Kiitos...
Petetty
VASTAUS: Sinulle on juuri paljastunut avomiehesi uskottomuus hänen palattua kolmen kuukauden työrupeamalta. Viimeisen vuoden ajan olette olleet miehesi työkomennusten takia etäsuhteessa muutaman kuukauden jaksoissa. Kerrot, että suhteenne aikana olet aiemminkin löytänyt pieniä merkkejä avomiehesi epärehellisyydestä, mikä on saanut sinut salaa tutkimaan hänen puhelintaan. Nyt uskottomuuden paljastuttua mietit, voitko luottaa häneen ja miten luottamuksen saisi takaisin. Sanot, että halusit työstää tätä kriisiä mahdollisesti terapian avulla ja saada suhteenne toimimaan.
Kerrot, että teillä on ollut toimiva seksielämä. Tunnepuolen asioissa ja riitojen selvittelyssä kommunikointinne ei kuitenkaan ole ollut toimivaa. Aiemmin paljastuneet pienemmät epärehellisyydet ovat jääneet käsittelemättä. Ne ovat siten jääneet vaikuttamaan sinuun ja suhteeseenne. On hienoa, että suhteessanne on toimivaa läheisyyttä ja seksuaalista vetovoimaa. Kuitenkin parisuhteen syvempi yhteys, läheisyys ja turvallisuus syntyvät vasta sitten kun pari pystyy jakamaan ja ottamaan vastaan kummankin kipeitä tunteita, pelkoja ja epävarmuuksia. Näiden asioiden yhteinen jakaminen ei ole jostain syystä suhteessanne onnistunut.
Sen sijaan, että otat yhteyttä tähän kolmanteen osapuoleen, ehdotan, että otat asiat puheeksi miehesi kanssa. Ei siis riitä, että puhutaan vain siitä mitä tapahtui, vaan yritätte löytää ymmärrystä sille miksi niin tapahtui. Miehesi on sanonut pettämisen johtuneen hänen huonosta itsetunnostaan. Hän liittää sitä johonkin omaan syvempään tunteeseensa, kenties riittämättömyyden tunteeseen, kelpaamisen tunteeseen, yksinäisyyden pelkoon. Pitkät erossa olemisen ajat ovat usein parisuhteelle kuormittavia, kun tavalliset keinot säilyttää yhteyttä parin välillä eivät ole mahdollisia. Erossa oleminen siten usein myös paljastaa alla olevia pelkoja ja epävarmuuksiamme. Jos emme tunnista ja pysty puhumaan näistä alla olevista tunteista niin me vain reagoimme, esim. uskottomuudella.
Uskottomuus on usein äärimmäinen stressi parisuhteelle ja siinä oleville ihmisille, joten kaikki kuvaamasi on hyvin ymmärrettävää ja tyypillisistä reaktiota kriisitilanteeseen. Tämä on kuitenkin myös nk. tuhannen taalan paikka oppia jotain uutta itsestänne ja suhteestanne, ja löytää sitä kautta myös uusia tapoja liittyä toisiinne. Mutta ennen kuin luottamuksen ja yhteisen suhteen uudelleen rakentaminen on mahdollista, tilanne on pysäytettävä. Tällä tarkoitan sitä, että on varmistuttava ja yhdessä sovittava, että miehesi suhde on kokonaan loppu. Kerro hänelle toiveestasi saada suhteenne toimimaan. On tärkeää, että myös sinä pystyisit olemaan rehellinen ja kertomaan oman osuutesi mutta myös omat pelkosi ja epävarmuutesi. Se, että mietit niitä yksin ei rauhoita pelkojasi eikä tuo sinulle turvallisuuden tunnetta.
Pariterapia on usein hyvä apu uskottomuuden kautta esiin nousevien teemojen käsittelemiseen. Ulkopuolisen ammattiauttajan avulla on usein helpompaa päästä käsiksi keskeisiin asioihin. Vaikka paikkakunnallanne ei ole perheasiain neuvottelukeskusta, saattaa olla, että kunnallanne on ostopalvelusopimus jonkun keskuksen kanssa, tai pääsy lähellä sijaitsevaan keskukseen. Monet käyvät pariterapiassa pitkienkin matkojen päässä. Automatkat voi hyödyntää esim. terapiassa esiin tulleista asioista juttelemiseen tai vain yhteisenä parisuhdeaikana.
Ennen kaikkea toivon sinulle, että et jää yksin ajatustesi ja tunteittesi kanssa, vaan että sinäkin paljastat itsesi.
KYSYMYS: Olen monesti kirjoittanut tänne samasta asiasta eli siitä, että minun on vaikea päästä yli ensimmäisestä suhteestani, joka päättyi siihen, että eksäni petti minua suutelemalla luokallaan olevaa tyttöä (josta oli tullut hänen "hyvä" ystävänsä uudessa koulussa) ja meni tälle yöksi. Olin epäillyt asiaa eksäni käytöksen takia, mutta en uskaltanut ottaa asiaa puheeksi, koska pelkäsin eksäni loukkaantuvan. Eniten minua inhottaa se, että monien todisteiden perusteella tämä tyttö oli hyvin ihastunut eksääni ja jos minä en ollut paikalla, hän lähenteli ja kaikkea. Eksäni puolustautui sanomalla, että hän oli kaikkia kohtaan sellainen. Tyttö oli minua kohtaan kylmä ja kuin minua ei olisi ollutkaan, mikä ystävieni mukaan johtui siitä, että olin hänen ihastuksensa tyttöystävä. Eksäni jättäessä minut eron syiksi hän sanoi masennukseni ja tunteiden kuolemisen.
Yritin seurustella toisen miehen kanssa yli kymmenen kuukauden päästä erosta (halusin olla yksin ja moni muukin oli minua yrittänyt, mutten tahtonut laastarisuhdetta), mutta huomasin ahdistuneeni enemmän ja pistin poikki parin viikon jälkeen. Käytännössä päädyimme yhteen, koska mies oli ihastuneempi minuun kuin minä häneen ja yksi yhteinen ystävämme vähän niin kuin järjesti sen, esimerkiksi vähän vääristelemällä minun käytöstäni että käyttäydyin kuin ihastunut. Luulin olevani, mutta sitten huomasin, etten ollut tosissani. Ero miehestä onnistui ilman riitaa ja hän vaikutti ymmärtävän, vaikka valitettavasti särjin hänen sydämensä. Oloni helpottui, kun ero tapahtui, vaikkei kyyneleiltä säästytty ja olen pahoillani hänen puolestaan, mutta olen varma, että jossain tuolla on joku, joka tulee rakastamaan häntä, vaikka valitettavasti se ei tule olemaan minä.
Jotenkin se miten edellisen suhteeni päättyi kummittelee yhä ja jostain syystä syytän siitä itseäni... Minulle on jopa sanottu, että: "Harmi, kun et pystynyt pitämään miestäsi." En ole ollut tekemisissä sen ihmisen kanssa, joka sanoi minulle noin. Myös se, että meillä on yhteinen kaveripiiri eksän kanssa aiheuttaa minussa ahdistusta eikä minua huvittaisi olla eksäni kanssa missään tekemisissä enää ikinä (meillä on yhteinen kummipoika). Varsinkin en tahdo tavata tätä eksäni nykyistä tyttöystävää, koska tiedän nyt, mitä sinä kohtalokkaana yönä tapahtui ja kaiken lisäksi kuulin siitä eksäni entiseltä parhaalta ystävältä enkä eksäni suusta erotessamme. En tiedä, kumpi teki sen suudelman kanssa aloitteen, mutta epäilemme tätä naista... Eksä kaiken lisäksi asui asunnollani vaikka olimme eronneet ja hän seurusteli tämän naisen kanssa jo (jätti myös kivan sotkun "kiitokseksi") Minulla on muuten asiat kunnossa elämässä kuten koulu sujuu ja on luokkakavereita, mutta menneisyys vain kummittelee ja välillä iltaisin vajoan niin suureen itseinhon ja häpeän valtaan, että satutan itseäni. Minulla on lääkitys ja käyn ammattilaisen juttusilla. Pelkään vähän sitä, etten pääse eteenpäin ja joskus luovutan. Mitä minun pitäisi tehdä??
VASTAUS: Kiitos kysymyksestäsi! Kerrot vanhan suhteen päättymisen kummittelevan yhä mielessäsi. Tapahtunut saa sinut syyttämään miesystäväsi uskottomuudesta itseäsi ja pahimmillaan vajoat suureen itseinhon ja häpeän valtaan. Pelkäät että et pääse eteenpäin ja luovutat. Kysyt mitä sinun pitäisi tehdä.
Kirjoituksestasi käy ilmi, että käyt ”ammattilaisen juttusilla” ja että olet kysynyt neuvoa täältä Suhdeklinikaltakin jo monta kertaa. Mietin kuka on tämä ammattilainen eli oletko kelan tukemassa psykoterapiassa, psykiatrian klinikalla vai asiakkaana jossain muualla. Kerrot eksäsi sanoneen suhteen loppumisen syyksi masennuksesi. Mietin miten voit tällä hetkellä. On hienoa, että olet hakenut apua tilanteeseesi! Kuten olet huomannut, Suhdeklinikan vastaukset ovat ensiaputyyppisiä, ne eivät ole riittävä apu tilanteessasi.
En tiedä mitä sinulle on aiemmin vastattu, mutta luotan kollegoideni antaneen sinulle hyviä näkökulmia asiaan. Otan tässä esiin minua eniten mietityttäviä asioita. Kerrot, että et uskaltanut ottaa puheeksi eksän suutelua ja yön viettämistä toisen naisen kanssa, koska pelkäsit että hän loukkaantuu. Miksi pelkäsit toisen loukkaantumista niin paljon? Sinua oli kohdeltu huonosti, mutta mietit paljon hänen tunteitaan. Tämä todennäköisesti liittyy kertomaasi itsesi syyllistämiseen tilanteesta. Tätä tarkastelemalla ammattiauttajasi kanssa varmasti pääsette jonkin tärkeän ja ehkä kipeän asiaan äärelle sinun historiassasi. Mainitsemasi häpeä ja itseinho ovat syviä ja voimakkaita tunteita. Hienoa, että tunnistat ne! Toivottavasti olet myös niistä puhunut terapeutillesi. Syvien tunteiden käsitteleminen vie aikaa. Tunnetyöskentelyn kautta löytyy varmasti myös ymmärrystä siihen, miksi petetyksi ja jätetyksi tuleminen juuri tuosta suhteesta on sinulle niin voimakas ja ylitsepääsemätön asia.
Eniten minua jäi mietityttämään kirjoituksessasi luovuttaminen. Mitä se tarkoittaa? Onko sinulla ollut itsetuhoisia ajatuksia, suunnitelmia tai jopa tekoja? Näistä kaikista on hyvin tärkeää keskustella turvallisessa terapiasuhteessa, joka on säännöllistä ja usein toistuvaa. Kelan psykoterapian avulla moni ihminen on saanut toivoa elämäänsä. Se on iso ajallinen satsaus ja myös maksaa, mutta se on pieni hinta hyvästä tulevaisuudesta!
Kaikkea hyvää ja parempaa vointia sinulle toivoen,
KYSYMYS: Olen 21- vuotias ja onnellisesti parisuhteessa. Silti nään jatkuvasi ahdistavia unia jossa petän miestäni. Tämä om todella ahdistavaa, sillä rakastan miestäni todella paljon.
Olen myös ihminen johon ihastutaan helposti, ja se pelottaa, esim kun tyttöporukalla käydään baarissa, miehet ovat heti kimpussani. Jollaintapaa tämä ahdistaa, mutta samalla nautin siitä huomiosta jota saan. Usein myös havahdun vasta siinä kohtaa kun olen koko illan viettänyt uuden tuttavuuden kanssa ja hän pyytää numeroani, jota en tietenkään anna. Hädissäni saatan antaa väärän numeron tai vain lähteä. Tapahtuneen jälkeen jään kuitenkin miettimään tätä miestä ja kuinka särjin hänen sydämensä.
Poikaystäväni on aina ollut todella lojaali ja hyväsydäminen, eikä ikinä toimisi samoin. Meidän suhteessamme on paljon läheisyyttä, rakkautta ja iloa, joten en tajua mistä käytökseni kumpuaa.
VASTAUS: Kiitos viestistäsi. Kerrot suuresta ristiriidasta arvojesi ja toimintasi välillä. Pettämisunet tuntuvat ahdistavilta, samoin miesten huomio baarissa. Toisaalta nautit ihailusta, saat siitä mielihyvää ja hakeudut yhä uudelleen näihin tilanteisiin.
Oletko miettinyt, mihin tarvitset vieraiden miesten ihailua. Se toki pönkittää naisellista itsetuntoasi ja kertoo, että markkina-arvosi on korkealla. Entä jos jonain iltana kukaan ei olisikaan kiinnostunut? Olet tottunut ihailuun ja sillä alueella sinä hallitset. Voit turvallisesti oman poikaystäväsi kainalossa tuntea sääliä särkemiäsi sydämiä kohtaan. Kuulostaa siltä, kuin tuntisit myös vähän syyllisyyttä, ehkä sekä poikaystävääsi että näitä ihailijoitasi kohtaan.
Saan kirjeestäsi sellaisen käsityksen, että saat positiivista huomiota runsaasti myös omassa parisuhteessasi. Kaipaatko kuitenkin myös jotain muuta kuin sitoutunutta parisuhde-elämää? Joskus, varsinkin jos suhde on alkanut kovin nuorena, tulee toiselle tai molemmille jossain vaiheessa tarve elää vielä vapaata, sinkkutyylistä elämää. Välttämättä ei haluta erota hyvästä suhteesta, mutta halutaan vielä maistaa myös muutakin. Joskus se onkin oman yksilökehityksen kannalta tärkeä vaihe. Hankaluus siinä on vain se, että harvoin voi saada kaikkea: sekä onnellisen parisuhteen että sinkkuelämän edut. Jos poikaystäväsi saisi tietää, näkisi vaikkapa kuvia tai videon sinusta baarissa, mitä hän sanoisi, miten toimisi? Riskit voivat olla suuret.
Kuinka paljon alkoholilla mahtaa olla osuutta käyttäytymiseesi? Toimisitko samalla tavalla, jos olisit selvin päin? Jäin miettimään myös sitä, onko välttämätöntä tavata ystäviä baarissa. Varsinkin kun kerrot, että usein käy niin, että vietätkin illan kavereittesi sijasta jonkun vieraan miehen seurassa.
Se, että kirjoitit meille tästä asiasta, kertoo minulle, että sinulla on arvot kohdallaan ja rakastat poikaystävääsi paljon ja pidät suhdettanne tärkeänä. Tämä ristiriita arvojesi ja käyttäytymisesi välillä syö sinua monella tavoin. Joudut kantamaan syyllisyyttä ja salaisuuksia. Se ahdistaa ja vie voimia. Mieti siis, mikä on sinulle kaikkein tärkeintä ja miten se näkyy käytännössä.
Lopuksi haluan vielä heittää sinulle kysymyksen uniisi liittyen. Mikä mahtaa olla alitajuntasi viesti sinulle näiden unien kautta? Vain sinä itse osaat siihen vastata.
Olet onnekas, kun olet saanut löytää suuren rakkauden. Toivon teille onnellista ja rakkaudentäyteistä elämää yhdessä.
KYSYMYS: Elän avoliitossa minua hieman vanhemman miehen kanssa. Suhteemme alkoi joitain vuosia sitten kosteissa firman juhlissa. Olimme tunteneet toisemme kauan ja ajattelin etten koskaan voisi alkaa vakavaan suhteeseen moisen kanssa...toisin kävi. Tapailimme toisiamme jonkun aikaa ennen kuin molemmat erosimme puolisoistamme. Oma puolisoni ymmärsi että emme voi olla yhdessä, mutta toisen osapuolen puoliso ei. Mies kävi eron jälkeen joitakin aikoja hänen luonaan harrastamassa seksiä ja nainen lähetteli itsestään seksivideoita ja kuvasi myös heidän seksiään. Minulla meni luottamus mieheen jo suhteemme alkumetreillä ja ei hänkään luottanut minuun. Olen hyvin onnellinen ja harrastamme hyvää seksiä joka päivä, silti mietin aina että pitääkö mies exään tai muihin naisiin yhteyttä koska tiedän millainen häntäheikki hän on ollut aina.
Minulla on hyvä itsetunto ja entinen mieheni kohteli minua liiankin hyvin, kehui aina hirveästi. Vaikka nykyinen mieheni pettäisi minua niin en koe että vika olisi minussa, en vain siedä ajatusta että valehtelee minulle. Olen kuitenkin sitä mieltä että jos rakastaa toista niin kuin minä tunnen rakastavani niin jos haluaa sen ihmisen kanssa olla ei häntä petä, ainakaan suunnitellusti ja selvin päin. Suhteemme on siis kaikilta osin hyvä, ainoastaan luottamus puuttuu. En voi suunnitella tulevaisuutta yhtään ihmisen kanssa johon en luota. En halua lapsia, enkä naimisiin välttämättä enää toista kertaa...tiedän että miehiä kyllä on jos tämä juttu ei onnistu...en vain siedä ajatusta että minua kusetetaan.
VASTAUS: Luettuani kysymyksesi muutamaan kertaan, palasin aina yhteen ja samaan kohtaan. Siihen kohtaan, missä kirjoitat luottamuksesta. Jos tapaisin sinut, kysyisin ensiksi, mitä sinulle luottamus merkitsee. Ja mitä sinulle merkitsee se, ettei sitä ole suhteessanne. Kerrot, että luottamus hävisi suhteestanne jo heti alkuvaiheessa, eikä sen ole koskaan rakentunutkaan.
Itse ajattelen, että luottamus on se perusta, jonka varaan suhteessa kaikki rakentuu. Ilman sitä on koko suhde aika hataralla pohjalla. Jatkat kertomalla, että suhteenne on muuten hyvä ja olet hyvin onnellinen. Kuitenkin vähän ajan päästä palaat samaan kysymykseen luottamuksesta ja mietit, voitko rakentaa yhteistä tulevaisuutta miehen kanssa, johon et luota. Tuntuu siltä, että tilanteesi on hiukan ristiriitainen; osa sinusta on onnellinen ja tyytyväinen, osa epävarma ja epäileväinen.
Ehkä teidän kannattaisi keskustella näistä kysymyksistä yhdessä. Mitä luottamus teille merkitsee? Miksi miehesi ei luota sinuun? Suhteen alussa koetut asiat vaikuttavat usein voimakkaasti koko suhteen luonteeseen, mutta on myös mahdollista päästä niistä yli ja antaa anteeksi. Jos koette molemmat että suhteenne on arvokas ja haluatte pitää siitä kiinni, on teidän syytä aloittaa rehellinen asioista puhuminen. Jos ette pysty siihen kahdestaan, kannattaa hakea apua.
Jokainen ansaitsee suhteen, joka perustuu luottamukselle. Jokaisella on oikeus olla turvallisessa suhteessa. Mutta se tarkoittaa myös vastuuta. Aikuisuuteen kuuluu kyky olla luottamuksen arvoinen ja luottaa myös toiseen ihmiseen. Aina se ei onnistu helposti, mutta pysyvän parisuhteen luominen on askel sitä kohti. Onnea matkaan!
KYSYMYS: Mies jäi kiinni pettämisestä jota oli jatkunut kuukausia. Hän alkoi seurustelemaan naisen kanssa vaikka lupasi minulle että selvitämme asiamme ensin. Olimme olleet silloin yhdessä lähes 17-vuotta ja meillä on yhteisiä lapsia. Mies muuttui täysin. Hän ei pitänyt enää asioista mistä ennen piti ja omat lapsetkaan ei kiinnostaneet. Ei edes silloin kun tämä uusi nainen ja hänen mies tekivät meistä peräättömiä lastensuojeluilmoituksia ja saimme tappouhkauksia. Minulle soitti vielä toinenkin nainen ketä kertoi olleensa mieheni kanssa ja että hän pyörittää kolmea naista. Mieheni seurusteli muutaman kuukauden naisen kanssa mutta asui minun kanssa vielä. Samalla hän mietti palaisiko kuitenkin takaisin meidän kanssa. Tätä vaihetta kesti kauan ja se oli tuskallista. Lopulta mies valitsi meidät mutta jäi taas muutaman kuukauden päästä kiinni että oli tekemisissä edelleen naisen kanssa.
Olemme edelleen yhdessä mutta emme puhu mitään tapahtuneesta emmekä suhteemme jatkosta. Mies ei tiedä miksi niin toimi eikä osaa antaa mitään selitystä tapahtuneelle. Emme puhu muuta kuin arkisista asioista ja se vaivaa minua. Itse mietin naimisiin menoa tai haluanko vielä lapsia ym mutta mies ei osaa sanoa mitään. En pysty käsittelemään tapahtunutta kenenkään kanssa tai puhumaan haaveistani tai toiveistani en edes peloistani. Mies aina lupaa että alamme puhumaan mutta niin ei ikinä käy. Olen väsynyt rikottuihin lupauksiin ja valheisiin. En usko että hän muuttuu ja pelkään koska kaikki toistuu. Kannattaako olla miehen kanssa joka ei osaa puhua eikä edes yritä helpottaa oloani tai halua miettiä tulevaisuuttamme. Mies on ennekin valehdellut minulle monista asioista ihan suhteen alusta asti. Tuntuu etten pääse eteenpäin eikä mies halua edes nähdä vaivaa asian eteen. Emme edes tee mitään yhdessä. Minua vaivaa myös se etten pysty luottamaan häneen. Enkö vaan uskalla päästää hänestä irti vaikka pitäisi.
Surullinen äiti, 33
VASTAUS: Kiitos viestistäsi. Minäkin tulin surulliseksi lukiessani sitä. Miehesi on kohdellut sinua kurjasti ja olet joutunut kokemaan todella ikäviä asioita.
Teillä on takana pitkä pätkä parisuhdetta ja lapsiperhe-elämää. Kerrot, että miehesi on muuttunut täysin. Oletan, että olette olleet yhdessä ihan nuoresta asti. Voisiko kyse olla elämättömän elämän velkomisesta nyt tässä vaiheessa? Oli miten tahansa, mikään ei tietenkään oikeuta valehtelua ja pettämistä.
Olet nyt väsynyt valehteluun ja rikottuihin lupauksiin asioiden selvittämisestä puhumalla. Pohdit, kannattaako olla miehen kanssa, joka ei halua miettiä yhteistä tulevaisuutta. Toisaalta teillä on pitkä parisuhde ja lapsia. Kysymykseesi voit vastata vain sinä itse. Sen voi sinulle kyllä sanoa, että naimisiin menoa ja lapsien hankintaa ei tässä vaiheessa kannata ajatella. Ne sitoisivat sinut vain entistä tiukemmin mieheen, johon et pysty luottamaan.
Viestisi viimeinen lause on tärkeä. Mietit, etkö vain uskalla päästää miehestäsi irti, vaikka pitäisi. Lauseen loppuosa kertoo, että tiedät jo, mitä sinun kannattaisi tehdä. Alkuosa kertoo pelosta. Mieti, mitä pelkäät. Yksin jäämistä? Pärjäämistä? Muiden suhtautumista? Sitä, että katuisit? Pelkosi ovat hyvin ymmärrettäviä. Muista silti, kun näitä mietit, että pelko ei ole koskaan hyvä syy olla parisuhteessa.
Kun puhuminen kotona kahden kesken ei onnistu, kannattaa hakea apua parisuhdeasioiden ammattilaisilta. Maksutonta apua voi tiedustella lähimmästä Perheasiain neuvottelukeskuksesta, oman kunnan perheneuvolasta tai neuvolan kautta. Olisi tosi tärkeää, että oppisitte yhdessä selvittämään asioitanne puhumalla. Käsittelemättöminä kriisit kerryttävät tunnetaakkaa, joka kulkee mukananne aina. Puhumisen opettelu ja asioiden selvittely on tärkeää myös lastenne kannalta. He ovat joutuneet elämään näiden parisuhdekiemuroiden keskellä ja ne ovat varmasti vaikuttaneet myös heihin. Sinun oman jaksamisesi kannalta olisi hyvä, että pääsisit myös itse puhumaan tuntojasi jollekin ja käsittelemään kaikkea, mitä olet kokenut.
KYSYMYS: Olen vasta 17-vuotias, mutta olen seurustellut nyt lähes kaksi vuotta 21-vuotiaan miehen kanssa. Asumme kaukana toisistamme enkä voi aina tietää mitä toisessa päässä tapahtuu. Nyt hiljattain kuulin, että (ex?)poikaystäväni on pettänyt minua naapurinsa kanssa lähes meidän suhteemme alusta tähän päivään asti. Hän yritti aina saada minut kuulostamaan syylliseltä ja osoitteli sormella minua, että minuun ei voi luottaa. Vaikka todellisuudessa minä en ole ikinä pettänyt ketään ja hän itse teki selkäni takana kaikkea. Hän ei ole ilmeisesti tehnyt vastaavaa aiemmissa suhteissaan vaan on itse tullut petetyksi. En osannut edes kuvitella mitään tälläistä tapahtuvan. Hän yritti vakuuttaa minua siitä, että on hyvin pahoillaan ja rakastaa minua.
Miten tälläisessä tilanteessa pitäisi toimia? Tunnen oloni erittäin loukatuksi ja huijatuksi. Hän pyytää uutta mahdollisuutta, mutta kuinka pystyn ikinä antamaan anteeksi mitään tälläistä? Hän on pettänyt minua saman ihmisen kanssa ja niin monta kertaa, ettei pysy enää laskuissa.
Toivoton
VASTAUS: Nimimerkkisi kuulostaa siltä, että kaikki toivo on jo mennyt, mutta jospa jonkin toivon pilkahduksen vielä löydät. Uskon ja toivon niin. Ensin luin postistasi sen, että olet nuori ja niin on miesystäväsikin. Olette seurustelleet lähes kaksi vuotta. Ei ihme, että tunteet ovat raastavia, kun toinen pettää. Tuo pitkä välimatka on varmaankin yksi asia, joka vaikuttaa teidän suhteeseenne. Joskus välimatka auttaa näkemään asioita tarkemmin ja joskus se saa taas kaipaamaan toista kovasti. Nyt välimatka liittyy myös siihen miten asioista selvittelette ja miten voit toimia, kun olet saanut tietää, että siellä kaukana kumppanillasi on joku toinen.
Nuo loukatuksi ja huijatuksi tulemisen tunteet ovat varmaankin melkein aina kuvioissa mukana, kun toinen ei olekaan ollut luotettava ja rehellinen. Saat ollakin loukkaantunut ja tärkeää onkin, että tutkistelet tunteita, joita sinussa liikkuu. Ne eivät ole vääriä tai pahoja, vaan kertovat sinulle viestejä siitä, että nyt on näiden ajatusten aika ja mietit seuraavia askeleita.
Kysyt suoraan miten pitäisi toimia. Vaihtoehtoja on ainakin kaksi. Voit ryhtyä selvittämään tilannetta ja yrittää pelastaa teidän suhde tai sitten lähdet kulkemaan kohti eroa. Toinen valinta liittyy siihen, että haluatko selvittää ja käydä läpi asioita miesystäväsi kanssa, olipa lopputulos mikä tahansa? Kukaan muu ei voi antaa yhtä oikeaa vastausta näihin kysymyksiin.
Olet ilmeisesti jostakin saanut varmuuden ja tiedon siitä mitä ”toisessa päässä” on tapahtunut. Miten mies kertoi tästä kaikesta? Tuntuiko, että hän yrittää selvittää asioita vai vähätteleekö ja selitteleekö hän asioita. Aika usein pettäjälle on vaikeaa myöntää omaa syyllisyyttään. Se on inhimillistäkin. Useimmille meistä on aika vaikeaa myöntää, että on itse mokannut. Silti tästä kaikesta pitää päästä puhumaan, jos haluat asiaa selvittää.
Tuo on tietysti kohtuutonta, että hän syyttää sinua pettämisestä ja yrittää saada sinut näyttämään syylliseltä. Sekin on vanha konsti, jota moni muukin on yrittänyt. Siihen voit heti sanoa, että sinua syyttämällä tästä ei ainakaan voi kovin hyvin yhteiseen jatkoon selvitä.
Jos haluat yrittää selvittää tilannetta, tarvitsen jonkinlaisen kokonaiskuvan siitä mitä on tapahtunut. Aivan kaikkea ei tarvitse yrittää selvittää. Kumppanisi on jo ollut pahoillaan ja ehkä pyytänyt anteeksikin. Sekin on tärkeää ja auttaa teitä molempia, varsinkin jos anteeksipyyntö tuntuu aidolta. Silti usein mietin, että jos toista loukkaa syvästi, niin ei kukaan toinen voi sivusta vaatia, että heti pitää antaa anteeksi ja jatkaa niin kuin ei mitään olisi tapahtunut. Nuoressa suhteessa tämä on vakavan pysähdyksen paikka. Jatkaa voi vain silloin jos molemmat pysähtyvät nyt ja pääsette puhumaan kaikesta tärkeästä suhteessanne. Näitä läpikäydessä pitäisi sitten tulla sellainen olo, että jollakin tavalla taas katsotte samaan suuntaan. Jos kaikki tämä tapahtuu, niin luottamus voi lähteä rakentumaan uudelleen. Luulen, että pääset selville siitä, mitä voit ja haluat tehdä, nyt kun olet ryhtynyt asiaa selvittämään.
