Suhdeklinikka

KYSYMYS: Olemme seurustelleet, asuneet avoliitossa ja oleet kihloissa viitisen vuotta. Ennen minua avopuolisollani oli nainen, jonka kanssa seurusteli hetken. Heidän erottuaan tämä nainen pommitti tätä miestä ja hänen perheenjäseniään satoja kertoja päivässä. kaksi vuotta sitten hän otti avomieheeni yhteyttä ja minä satuin olemaan se, joka vastasi hänelle (mies oli tuolloin juonut alkoholia ja sammunut). Tämä nainen väitti minulle, että minun entinen aviomieheni (emme siis ole naimisissa) ei halua olla minun kanssani ja että heillä olisi yhteinen lapsi (koskaan ei ole isyyttä varmistettu, koska avopuolisoni ei ole halunut, koska tietää ettei hänellä ole tämän naisen kanssa yhteisiä lapsia). Sen jälkeen tämä nainen kaverinsa kanssa teki raiskausilmoituksen avomiehestäni ja nyt hän istuu vankilassa syyttömänä (istunut nyt viikon). Sain kuulla viikko sitten eräältä mieheltä, että tällä naisella ja avomiehelläni on ollut vuosi - kaksi sitten seksisuhde, eli avomieheni olisi pettänyt minua. Eilen avopuolisoni otti yhteyttä ja kun kerroin hänelle mitä olin kuullut, hän sanoi, että tämä nainen ja se mies ovat keskenään kavereita ja tämä nainen valehdellut tälle miehellekin asioita ja tämä mies kertonut sitten minulle valheellisia tietoja. Mies pääsee tammikuussa vapaaksi.

Olen kahden vaiheilla en tiedä lähtisinkö, vaiko jäisinkö. En tiedä kumpaa minun kannattaisi tehdä? Rakastan avopuolisoani todella paljon ja hän minua. Avopuolisoni vannoi, ettei hän ole minua pettänyt, koska ei ole nähnyt siihen tarvetta.

Onnellinenko, 32v

VASTAUS: Onpa todella kimurantti tilanne. Ensiksikin vaikuttaa siltä, että tämän toisen naisen kertomuksia kannattaa kyllä epäillä. Jos avomiehesi on hänen lapsensa isä, miksi hän ei ole vaatinut isyyden selvittämistä ja elatusmaksuja? Puhut välillä entisestä aviomiehestäsi ja välillä avomiehestäsi, mutta oletan että kyseessä on koko ajan sama mies. Jos olisi totta, että avomiehesi ei halua olla kanssasi, niin silloinhan hän ei tietenkään olisi kanssasi.

Sinun olisi hyvä etsiä käsiisi kaikki mahdollinen tieto siitä millä perusteella miehesi on tuomittu raiskauksesta. Kyllähän Suomen oikeusjärjestelmä joskus tekee virheitä, mutta se on hyvin harvinaista.

Sitten varsinaiseen kysymykseesi. Kumpaa miestä kannattaa uskoa. Vastaus on, että sitä jonka tunnet rehelliseksi ja luotettavaksi. Jos miehesi on ollut koko suhteenne ajan rehellinen, eikä ole antanut aihetta epäillä, että hän valehtelee, vahvistaa se hänen uskottavuuttaan. Myös tästä toisesta miehestä kannattaa ottaa selvää. Jos teillä on yhteisiä tuttuja, kysele heiltä. Pidetäänkö häntä luotettavana ja rehellisenä tyyppinä, vai onko hän tunnettu valehtelija ja juonittelija?

Tietenkin on vielä sekin mahdollisuus, että tämä toinen mies on rehellinen, mutta tuo nainen on saanut hänet uskomaan omia valheitaan. Yritä kuitenkin ottaa asioista selvää niin paljon kuin mahdollista, ennen kuin teet päätöksen. Sehän on kuitenkin ratkaisevaa, onko miehesi raiskaaja ja pettäjä, ja sen myötä myös epärehellinen, vai onko hän todellakin syyttömästi leimattu kummaksikin.

Ystävällisin terveisin
perheneuvoja Tero

KYSYMYS: Olen seurustellut miesystäväni kanssa useamman vuoden. Suhteemme aikana olemme kohdanneet erilaisia karikkoja ja pahin tapahtui jonkin aikaa sitten. Miehellä oli rankkaa rajujen mielenterveysongelmieni oireilujen takia ja purki sitä todella väärin minuun ja minä purin pahaa oloani takaisin häneen. Kuulin hänen suustaan hirvittäviä sanoja ja syytöksiä.

Voiko luottamusta enää saada takaisin? Mitä meidän kannattaisi tehdä?

Rikkinäinen

VASTAUS: Kiitos rehellisestä ja koskettavasta viestistäsi! Ihan ensimmäisenä minulle tulee mieleen, että jos kertoisit kaiken tämän , minkä kirjoitat, miesystävällesi, hän varmasti ymmärtäisi. Kirjoitat niin avoimesti ja rehellisesti peloistasi ja heikkouksistasi, menneisyydestäsi ja tavoistasi yrittää selviytyä! En tietenkään voi olla varma miesystäväsi kyvystä tai halusta antaa anteeksi ja luottaa sinuun uudelleen, mutta ainakin tämä voisi auttaa häntä ymmärtämään sinua paremmin. Joskus on helpompi kirjoittaa vaikeista asioista, kuin puhua niistä. Yritykset puhua ja keskustella muuttuvat nopeasti riidoiksi, kun on kyse vaikeista ja kipeistä asioista.

Olet valinnut nimimerkiksesi sanan "rikkinäinen". Me olemme kaikki rikkinäisiä, jotkut enemmän, toiset vähemmän. Yhteistä meille kaikille on se, että yritämme peittää rikkinäiset kohtamme muilta. Pelkäämme, että meitä loukataan tai me haavoitumme, jos näytämme totuuden itsestämme. Luulen, että sinulle on edellisessä suhteessa käynyt juuri näin, sinua vahingoitettiin psyykkisesti ja fyysisesti ja luottamuksesi, niin itseen kuin muihin vaurioitui pahasti. Kun nykyisessä suhteessa ajauduitte pahaan riitatilanteeseen, jossa kuulit "hänen suustaan hirvittäviä sanoja ja syytöksiä", pelästyit ja omien sanojesi mukaan päädyit hakemaan "turvaa ja hyväksyntää muualta". Juuri tuo "turva" on avainsana ja olennainen asia. Sinun tulisi tuntea olosi turvalliseksi nykyisessä suhteessa.

Ymmärrän, että miehesi kokee tulleensa petetyksi, mutta hänen tulisi antaa sinulle anteeksi, jotta voisitte jatkaa suhdettanne. Turvallisuutta ei lisää se, että hän uhkaa lähteä luotasi jos "hän saa kiinni sinut jostain asiasta , josta et ole ollut totuudenmukainen."

Kysyt kirjeessäsi, olemmeko tilivelvollisia kumppanillemme menneisyydestämme tai ajatuksistamme. Emme ole. Menneisyydestä kerromme sen minkä haluamme ja mihin olemme valmiita. Ja ajatuksemme taas ovat omiamme. Ne tulevat ja menevät, niitä ei voi pakottaa mihinkään suuntaan, eikä niistä tarvitse tehdä tiliä.

Olet jo päässyt pitkälle, kun myönnät, että sinulle on kehittynyt tapa valehdella ja kaunistella asioita, suojellaksesi itseäsi ja muita. Myöntäminen on osa ratkaisua, toinen osa on halu muuttua ja uskallus ottaa askelia kohti totuudenmukaista tapaa puhua ja olla. Tavasta valehdella voi päästä eroon, mutta silloin sinun pitää pystyä luottamaan itseesi enemmän. Luottaa siihen, että kelpaat omana itsenäsi. Sellaisena kuin olet, sellaisen menneisyyden kanssa, kuin olet.

Kysyt, mitä teidän tulisi tehdä ja voiko luottamuta saada takaisin. Itse uskon, että voi. Et ole tehnyt mitään sellaista, jota ei voisi antaa anteeksi. Mutta jos miehesi ei ole valmis anteeksiantoon ja uuteen alkuun, niin silloin herää kysymys, rakastaako hän sinua aidosti ja onko todellisuudessa valmis antamaan teille uuden mahdollisuuden?

Sinulle kaikkea hyvää toivoo
perheneuvoja Kati

KYSYMYS: Oikeesti mua huoleettaa, että mun mies ei tykkää musta enää. Tavattiin tinderissä n. puol vuotta sitten ja juteltiin silloin paljon. Viime aikana se ei ole lähettänyt mulle enää mitään viestejä.ja vaikka me asutaankin eri maissa ja se on ilmottanu että ei pidä musta enään, koska kuulemma valehtelin hänelle. Minun mielestä se ei ole valehtelemista jos esiintyy väärällä nimellä vain ensimmäiset kolme viikkoa. Sanoin myös että olen malli, mutta periaatteessa olenkin. Millä keinolla voisin taas saada hänen kiiinnostuksen???

VASTAUS: Kerrot tavanneesi puoli vuotta sitten miehen, jonka kanssa aloititte viestittelyn. Mies kuitenkin lopetti yhteydenpidon ja hän sanoi syyksi sinun valehtelemisesi.

Sen sijaan, että mietit, miten voisit saada hänet uudelleen kiinnostumaan itsestäsi, ehdottaisin, että miettisit sitä, miksi ylipäätään aloitat tutustumisen uuteen ihmiseen puolitotuuksilla ja esiintymällä henkilönä, joka et oikeasti ole. Entä jos lähtisitkin liikkeelle omana itsenäsi? Miltä se tuntuisi? Mitä mahdollisesti pelkäät tapahtuvan, jos et ota suojaksesi turvaksesi mitään sellaista, mikä ei ole oikeasti sinua?

Suurin osa meistä haluaa suhteen alussa näyttää ja kertoa itsestämme parhaat puolet. Se on ymmärrettävää, sillä meillä on suuri tarve tulla hyväksytyksi, vastaanotetuksi ja rakastetuksi. Paljastamme henkilökohtaista, heikkouksiamme ja haavoittuvuuksiamme yleensä vähitellen, kun opimme tuntemaan toisiamme paremmin. Näiden puolien näyttäminen on tärkeää, sillä se lähentää paria ja syventää suhdetta.

Jos kuitenkin heti alkumetreillä aloitamme suhteen valheilla, se kertoo jotain tärkeää meistä itsestämme. Toinen osapuoli kysyy oikeutetusti: ”Valehtelit minulle silloin. Mistä tiedän, ettet valehtele jotain muuta? Voinko luottaa sinuun?”. Hyvät ja syvät parisuhteet, rakkaus ja kiintymys, rakentuvat turvallisuudelle ja luottamukselle. Joku viisas sanoi, että ”On parempi tulla hylätyksi omana itsenään kuin tulla rakastetuksi jonain sellaisena, jota ei ole”. Jos siis etsit onnellista, läheistä rakkaussuhdetta, älä valehtele, edes suhteen alussa.

Aitoja, hyviä ja syviä ihmissuhteita sinulle toivoen,

perheneuvoja Helena

KYSYMYS: Onko mieheni sairas vai vain välinpitämätön?

VASTAUS: Kiitos viestistäsi. Pystyn hyvin kuvittelemaan sisäisen ristiriitasi. Toisaalta haluaisit tarjota nuorimmallesi ehjän kodin, jossa on molemmat vanhemmat, ja säästää vanhempia lapsiasi taas uudelta erolta. Toisaalta olet vahvistunut terapiassa ja koet, että pysymällä tässä suhteessa joudut jatkuvasti sotimaan itsellesi tärkeitä periaatteita vastaan.

Kysyt, onko miehesi sairas vai vain välinpitämätön. Siihen kysymykseen minun on mahdotonta tässä vastata. Mietin, että olisiko kuitenkin niin, että se, miten hän käyttäytyy suhteessanne ja sinua kohtaan on tärkeämpää kuin se, miksi hän niin tekee.

Luottamus on yksi parisuhteen peruspilareista. Teillä se kuulostaa olleen huonossa hapessa jo suhteen alkuajoista saakka. Sen korjaantumiseen tarvitaan molempien aktiivista työskentelyä opetellen luotettavana olemista ja luottamista. Tärkeää on tietenkin myös rakkaus. Onko sitä ollut? Miten sen laita on nyt? Kerrot olevasi vihainen ja loukkaantunut ymmärrettävistä syistä. Ovatko toistuvat pettymykset kuluttaneen rakkauden vai vieläkö sitä jossain niiden alla on löydettävissä?

Olette keskustelleet kahden kesken ja pariterapiassa ja käyneet parisuhdekursseilla. Tosi hyvä! Olette siis saaneet hyviä neuvoja ja mikä tärkeämpää, kuulleet toistenne ajatuksia ja tunteita parisuhteeseenne liittyen. Olennaista on, miten nämä puhutut ja kuullut asiat sitten siirtyvät käytäntöön.

Olette aloittamassa nyt uutta pariterapiajaksoa. Se on hyvä. Puhu siellä tästä ristiriidasta, jossa elät. Kerro miehellesi mahdollisimman selkeästi, mitkä ovat ne asiat, joita tarvitset pystyäksesi jatkamaan yhteiselämää. Kun miehesi haluaa jatkaa yhteiselämää, hän luultavasti on valmis vielä tsemppaamaan. Käytäntö sitten näyttää, miten kestävää se on. Mikäli toinen ei koe pysyvälle muutokselle tarvetta ja/tai ei kykene siihen, valinta on sinun. Voit valita perheen koossa pysymisen ja suostua siihen, ettet voi luottaa mieheesi, hoidat itse raha-asiat ym. Tai voit valita, että eläminen vastoin omia arvojasi on sinulle liian vaikeaa ja pyrkiä hoitamaan ero lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tai ehkä on olemassa vielä joku kolmas ja neljäskin vaihtoehto. Joka tapauksessa vastuu omasta elämästäsi on sinulla. Toinen pysyy sellaisena kuin on tai muuttaa käytöstään sen verran kuin haluaa, mutta sinä et voi siihen vaikuttaa muutoin kuin kertomalla toiveesi ja tarpeesi.

Olipa valintasi mikä tahansa, on tärkeää, että pidät hyvää huolta itsestäsi ja jaksamisestasi. Sinulla on kolme lasta, joiden elämän kannalta sinun hyvinvointisi on olennaisen tärkeää. On hienoa, että olet omassa terapiassasi oppinut itsesi rakastamista. Jatka sillä polulla.

Toivon sinulle viisautta, voimaa ja rohkeutta.
Lämmöllä
Paula, perheneuvoja