“Se mikä tulee lehdestä ulos, kertoo lehden johdon tahdosta ja ajattelusta ja silloin yleensä työnantajan ajattelusta. Renkejähän ne päätoimittajatkin ovat.” - anonyymi vastaus Journalisti-lehden kyselyssä.
Paavo Arhinmäen kehysriihihaastattelu A-Studiossa oli, kröhöm, mielenkiintoinen. Toimittaja Sakari Kilpelä syytti ex-kulttuuri- ja urheiluministeriä ensin suurin piirtein kaikesta muusta paitsi holokaustista, ei antanut puheenvuoroa vastata ja lopulta päätti haastattelun, vaikka kollega ihmetteli vieressä, että vielähän näitä kysymyksiä olisi ollut. Viikon kuumin keskustelunaihe ei ollutkaan kehysriihi vaan se, kuka maksaa ex-ministerin jalkapallon mm-kisamatkan ja miten vastuutonta onkaan puolustaa köyhiä?
On puolueita, jotka vihaavat journalisteja ja puolueita, joita toimitukset halveksivat. Joskus nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Toisin kuin yleinen mielipide väittää, kaikki toimittajat eivät ole vihreitä tai vasemmistolaisia. Journalistiliiton vuonna 2010 tekemästä kyselystä käy ilmi, että peräti 60 prosentilla vastanneista toimittajista ei ollut vakiintunutta puoluekantaa.
Vasemmistolaisuus tai ainakaan sen näkökulmien julkinen kannattaminen eivät ole kuuminta hottia suomalaisissa toimituksissa. Meininki on vähän kuin raksalla, missä kaikki tietävät sen yhden kommarin, josta kuiskaillaan. Arvomaailma ei ole niinkään vieras kuin historian taakka vastenmielinen. Kun menee Tiedonantajaan töihin se on loppuelämän pesti, nauroi eräs ystäväni viitaten työllisyysnäkymiin vahvasti ideologisen julkaisun jälkeen.
Kyse on pitkälti konsensuspolitiikasta ja 6,5 prosentin gallup-tuloksesta. Jos joku yhteisen tarinan näyttelijöistä poikkeaa tarinasta - oli kyse sitten poliittisesta pakosta tai sen oikeutuksesta -, vesilasissa nousee myrsky. Isojen on helppo heittää herjaa ja piiloutua puoluetta kannattavan pääkirjoitustoimittajan poliittisen analyysin suojaan, kun taas pienet jäävät omilleen. Sama pätee toimittajiin. Eriäviä mielipiteitä ei kuunnella, vaikka samaan aikaan vaaditaan mielipiteitä.
Mikä kehysriihen uutisoinnissa sitten kokonaisuudessaan mätti? No, se järjetön spekulointi, tulkitseminen ja mielikuvat tosiasioiden ja lausuntojen sijaan. Se, että politiikka nähdään pelinä, jossa taistellaan ainoastaan omaa etua tavoitellen ja johdonmukaisesti petetään kaikki vaalilupaukset. Tämä on itseään toteuttava ennustus ja ahdas kehys, joka sotii jo ministerin valaa vastaan.
Kun kansanedustajat, ministerit ja politiikan toimittajat tajusivat, että vasemmisto ei pelaakaan samoilla korteilla kuin muut, syntyi ristiriita. Kehysriihen käsikirjoitukseen kun ei kuulunut vasemmiston ero, joka asetti vaikeat, mutta mukamas niin välttämättömät päätökset aivan uuteen valoon. Vasemmiston oli tarkoitus olla se puskuri, joka ottaa paskan niskaan sekä opposition että kansan puolelta. Yhtäkkiä pitikin kehittää uusi tarina ja se oli peli, vastuun pakoilu, marttyyriys ja populismi. Helsingin Sanomat jopa tiesi, että eroaminen on vasemmistolainen tapa koska Skdl jätti hallituksen vuonna 1971.
Vuoden 2014 Suuren journalistipalkinnon vuoden jutun voittanut ja itseni tavoin katkeriin poliittisiin analyyseihin erikoistunut MTV3:n politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Timo “Setä Arkadia” Haapala tiesi välittömästi vasemmiston eduskuntaryhmän päätöksen jälkeen, että “Arhinmäki vinkuu nyt itselleen marttyyrin roolia. Mukavampi retostella toreilla, että nakattiin hallituksesta kuin että lähdettiin itse.” Tämän jälkeen Haapala toivotti ironiset terkut vasemmistolle kolmeen kertaan ja lähti kymppiuutisten deskiin viisastelemaan. Yksikään fakta ei twiittauksessa pidä paikkaansa, mutta tulipahan selväksi, ketä Haapala ei ainakaan äänestä. Tämä ei ole jäänyt epäselväksi myöskään vuoden journalisti Saska Saarikosken kohdalla.
Toimittajien puoluekantojen perään on huudellut mm. Ahtisaaren Mara, Apusen Masa ja Himasen Pekka. Tehdäänpä kerralla selväksi: toimittajan puoluekannalla ei ole mitään väliä niin pitkään kuin toimittaja hoitaa työnsä oikein. Persuja ja kokkareita aivan kuten vassareitakin koskevat aivan samat säännöt ja lainalaisuudet. Journalismi on määritelmällisesti itsenäistä, edustavaa, ajankohtaista ja faktapohjaista (Kunelius, \o/). Se ei ole puolueellista eikä käsittele ainoastaan marginaaleja kuten ufoja ja mamuja. Se ei myöskään ole viisi vuotta vanha raiskausuutinen Norjasta eikä Olli Immosen Puheenvuoro-blogi.
Vaikka meillä Suomessa onkin maailman vapain ja vähintäänkin himskatin ammattitaitoinen toimittajakunta, aika harva oli valmistautunut vasemmiston päätökseen jättää hallitus. Moni kyllä kirjoitti jälkeenpäin, että eipä tullut yllätyksenä, mutta taisi se tulla.
Jos läksyt olisi tehty, olisi Haapala tai Saarikoski muistaneet Paavo Arhinmäen lupauksen viikon takaisesta puoluevaltuuston kokouksesta: “Emme hyväksy perusturvan indeksijäädytyksiä.” Kehysriihen luovuttua 50/50-mallista ja painotettua leikkaukset pienituloisten kukkarolle, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä (kyllä, päätöksen teki eduskuntaryhmä ei Katainen, Sdp, Illuminati eikä Arhinmäki yksin) hylkäsi sen yksimielisesti.
Kristillisdemokraatit söivät sanansa lapsilisistä ja kokoomus sekä demarit pienituloisiin kohdistuvista leikkauksista. Vihreät puolestaan nielivät energiapäätökset ja jäivät odottelemaan uutta ydinvoimaa. Oppositiopuolueista puolestaan toinen pakoilee edelleen hallitusvastuuta ja toinen on vielä hallitustakin pahempi leikkuupuimuri, joka on sopinut tulevan hallituskauden budjetista ennen vaaleja. Toimittajien kommenteista huolimatta tässä seurassa edes vasemmistoliiton ei ole vaikea loistaa.
---------
Jokaisella toimittajalla on mielipide, miellytti se lukijoita tai ei. Joskus toimittajallakin menevät työ ja vapaa-aika sekaisin. Osa twiittaa omilla nimillään töistä ja osa vapaalta. Mistä hitosta minä tiedän, onko Haapala kolmen promillen kännissä porealtaassa vai valtakunnansalissa lähettäessään analyysiaan? Kun Saarikoski voitti suuren journalistipalkinnon, palkittiinko poliittinen mielipide ja näkökulma, kuten perusteluissa korostettiin vai työ toimittajana?
On oleellista tietää, onko vaalidebaatin järjestänyt Sitran hyväveliverkosto vai itsenäinen toimija. Yhtä oleellista on tietää, onko Suuri journalistipalkinto (kaikki kunnioitus kaikille voittajille) pelkkä maikkarin puffi, ja mistä asemasta käsin kukin puhuu missäkin tilanteessa. Kun esimerkiksi kansanedustaja blogaa kirkon, muslimien ja kommunistien salaliitosta, on hyvä tietää kirjoittaako hän politiikon vai mielenterveyspotilaan diskurssista.
Ja sama pätee toimittajiin. Minusta on hienoa, että toimittajilla on mielipiteitä, mutta vielä hienompaa olisi, jos ne eivät vaikuttaisi työhön ja erityisen timanttista, jos katsojat, lukijat sekä kuuntelijatkin ymmärtäisivät eron journalistisen sisällön ja mielipiteen välillä. Meillä on ehkä maailman parhaat toimittajat, mutta vapaa-ajalle hekin osaavat olla mulkkuja some-kommentaattoreita.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehdon mukaan hallituksen sopeutus meni "hieman överiksi". Tämä onkin sitten niitä harvoja analyyseja, jotka keskittyvät itse kehysriiheen. Kun köyhien kyykyttämisen sijaan suurempi uutinen on se, että joku vastustaa kyykyttämistä ja jopa eroaa tämän takia korkeasta virasta, tai jos vastuunkantaminen tarkoittaa heikompiosaisten kiusaamista, meidän kannattaa ehkä olla huolissamme toimittajien poliittisen kannan sijaan omasta arvomaailmastamme.
Pilkatessaan vasemmistoa vastuuttomuudesta media ja poliitikot unohtavat ne, joihin leikkaukset osuvat kipeimmin: köyhät, pienituloiset, lapsiperheet ja opiskelijat. Se ei ole hyvää journalismia, se on poliittinen valinta.
E: Kirjoittaja kirjoittaa vain ja ainoastaan omia mielipiteitään, joita kukaan ei ole vielä osoittanut oikeiksi.
Kirjoitettaessa soi Asa - Vallankäytön Välineet
19 kommenttia
T. Oimittaja
27.3.2014 18:03
Karkuun luikkijoille voi hieman vaikka irvaillakin. Ja tämän jälkeen on arhinmäen turha syyttää muita populisteiksi. Tämähän oli silkkaa populismia koko ero (tai epätoivoinen vaalikampanjan avaus). Ja sitten loppukevennys, listaus vasemmiston teoista puutteen ja kurjuuden poistamiseksi:
No, ei ilmesty yhtään mitään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Pata ja kattila
28.3.2014 02:35
"Toimittaja Sakari Kilpelä syytti ex-kulttuuri- ja urheiluministeriä ensin suurin piirtein kaikesta muusta paitsi holokaustista, ei antanut puheenvuoroa vastata ja lopulta päätti haastattelun, vaikka kollega ihmetteli vieressä, että vielähän näitä kysymyksiä olisi ollut."
Sai siis Paavokin vähän makua siitä, miten perussuomalaisia on tapana kohdella mediassa.
"Viikon kuumin keskustelunaihe ei ollutkaan kehysriihi vaan se, kuka maksaa ex-ministerin jalkapallon mm-kisamatkan"
Kyllä siitä kehysriihestä on enemmän ollut juttua. Toki on paikallaan miettiä myös Arhinmäen julkisia toilailuja, siinä kuin muidenkin poliitikkojen. Onko itsensä sammuksiin ryyppääminen edustustilaisuudessa asiallista käytöstä ministerille? Tai että kansanedustaja haukkuu jalkapallo-ottelussa vastapuolta murhaajiksi? Ja jos kisareissut ovat vain vapaa-ajanmatkailua, niin mitäs jos herra A. maksaisi ne ihan itse omasta paksusta lompsastaan?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336506782.html
"miten vastuutonta onkaan puolustaa köyhiä?"
Tai livetä neuvotteluista -joihin lopulta huolittiin oppositiokin mukaan- että ehditään saada ensi vuoden eduskuntavaaleihin mennessä tarpeeksi välimatkaa hallitukseen, ettei vinkuminen vaikuttaisi heti kättelyssä täysin tekopyhältä.
"On puolueita, jotka vihaavat journalisteja"
Tosin kaikilla eduskuntapuolueilla on oma lehti...
"puolueita, joita toimitukset halveksivat. Joskus nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Toisin kuin yleinen mielipide väittää, kaikki toimittajat eivät ole vihreitä tai vasemmistolaisia."
Multikulttipropagandassa äänekkäät kulttuurimarxilaiset saavat aikaan paljon enemmän ääntä kuin heidän pieni murto-osansa kansasta edellyttäisi. Nykyisenkaltaisen maahanmuuttopolitiikan taustalla on suurpääoma huonontaakseen yleisiä työehtoja ulkolaisella järjestäytymättömällä ja pimeällä halpatyövoimalla sekä toisaalta huonontaakseen sosiaaliturvaa kuormittamalla järjestelmää ulkolaisilla syrjäytyvillä, jotta ihmisiä saadaan tungettua töihin niillä huononnetuilla ehdoilla. Suurpääomapiirien mediastrategiana on antaa yrtinhajuisemman tai muuten vaan tanelimman porukan hoitaa kaheleimman vouhkauksen. Sitten voidaan välillä laittaa vaikka joku Kokkareiden vilttiketjusta sanomaan telkkarissa jotain maltillisempaa. Saadaan siis hivuttaen ajettua omaa agendaa, mutta takkutukkapölvästejä käytetään ihmiskilpinä kritiikin suuntaan. Senhän ne toki ansaitsevatkin, mutta kritiikin pitää upota sinne johtobunkkeriin asti.
"Vasemmistolaisuus tai ainakaan sen näkökulmien julkinen kannattaminen eivät ole kuuminta hottia suomalaisissa toimituksissa."
Ellei lehti sitten ole Demokraatti (entinen Demari), Kansan Uutiset, Tiedonantaja, Voima tms.
"Meininki on vähän kuin raksalla, missä kaikki tietävät sen yhden kommarin, josta kuiskaillaan."
Jos työpaikka ei ole Tiedonantaja tai vastaava, niin kommarit on isollakin työpaikalla harvassa.
"Arvomaailma ei ole niinkään vieras kuin historian taakka vastenmielinen."
Suomalaisraksojen kymmenettuhannet virolaiset ja puolalaiset eivät ymmärrettävästi hurraa kommunismille, sopivataustaiset venäläiset saattavat muistaa lämmöllä lapsuuden lomia puolue-eliitin huviloissa.
"Se, että politiikka nähdään pelinä, jossa taistellaan ainoastaan omaa etua tavoitellen"
Politiikka on hyvin pitkälle eturyhmien kilpailua yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta ja resursseista.
"johdonmukaisesti petetään kaikki vaalilupaukset."
Mutta kun Perussuomalaisety pitää kiinni keskeisimmästä vaalilupauksestaan eikä mene rahaa eurokankkulankaivoon lappavaan hallitukseen, ei sekään näytä monille kelpaavan.
"Yhtäkkiä pitikin kehittää uusi tarina ja se oli peli, vastuun pakoilu, marttyyriys ja populismi. Helsingin Sanomat jopa tiesi, että eroaminen on vasemmistolainen tapa"
Itseuhriutuva marttyyrius ja tietynlainen populismi ovat perinteisiä vasemmistolaisia tapoja. Toisaalta eräässä merkityksessä kaikki politiikka on populismia: "Tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme sitä, miten voittaisimme vaalit sen jälkeen.".
"Tehdäänpä kerralla selväksi: toimittajan puoluekannalla ei ole mitään väliä niin pitkään kuin toimittaja hoitaa työnsä oikein."
Sillä _ei pitäsi_ olla väliä, ei myöskään puoluekirjattomalla aatteellisuudella.
"Se ei ole puolueellista eikä käsittele ainoastaan marginaaleja kuten ufoja ja mamuja."
Eikä ole totta väite, että "Taneli Hämäläinen on typerä, puolueellinen ja valehteleva kusipää, jolla on violetit hiukset.".
"Se ei myöskään ole viisi vuotta vanha raiskausuutinen Norjasta"
Tuoreempiakin vastaavia löytyy. Ohessa vaihteen vuoksi pari tuollaista tanskalaista, viime vuoden lopulta ja tältä viikolta. Vihjailusi on epämääräistä, mutta ilmeisesti nuo liittyvät tarkoittamaasi aihepiiriin:
http://www.bt.dk/krimi/chokerende-tal-saa-kriminelle-er-somalierne-i-danmark
http://denkorteavis.dk/2014/choktal-fra-danmarks-statistik-en-femtedel-af-al-vold-i-danmark-begas-af-indvandrere-og-efterkommere/
"eikä Olli Immosen Puheenvuoro-blogi"
Tuon linkissä mainitun tiedotteenko takia Immosta pitää yrittää mollata? Kun Väärinajattelijat kritisoi oikeita asioita, iskee taneleihin tavallista vahvempi sekavuus ja paniikki...
"Julkaisin 26.3.2014 yhdessä edustaja Olli Immosen kanssa seuraavanlaisen tiedotteen hallituksen eilisen kehysriihen linjauksista"
"Kaikki ymmärtävät, että valtion velkaantuminen on saatava taittumaan ja että leikkaukset ovat tarpeellisia. Hallitukselta ovat kuitenkin prioriteetit kateissa. Kehysriihessä sovitut leikkaukset, etenkin lapsilisiin kohdistuvat, kurittavat varsinkin pienituloisia, kun taas asuntolainojen korkovähennysoikeuden pienentäminen sekä polttoaine- ja autoveron korottaminen iskevät työssä käyvään keskiluokkaan ja leikkaavat entisestään sen ostovoimaa. Ostovoiman heikentyminen heijastuu kulutukseen ja kulutus työllisyyteen."
http://www.halla-aho.com/scripta/kommentti_kehysriiheen_ja_ylen_toimintaan.html
"Kristillisdemokraatit söivät sanansa lapsilisistä ja kokoomus sekä demarit pienituloisiin kohdistuvista leikkauksista. Vihreät puolestaan nielivät energiapäätökset ja jäivät odottelemaan uutta ydinvoimaa."
Jaaha, puoluekirjaton aatteellisuus iski sanavalintoihin. Yhtä hyvinhän voisi sanoa, että jesset joustivat lapsilisistä (vaikka lestadiolaiset!) ja melonit pettivät äänestäjänsä atomivoimalinjauksessa.
"Oppositiopuolueista puolestaan toinen pakoilee edelleen hallitusvastuuta"
Aivan alkeita, Watson: oppositiopuolueet eivät ole hallituksessa....
"toinen on vielä hallitustakin pahempi leikkuupuimuri, joka on sopinut tulevan hallituskauden budjetista ennen vaaleja."
Sopinut kenen kanssa? Keskenään? (<-- Huomaa yhtä ovela pun...) No, jos se saa 101 kansanedustajaa, niin mikäs siinä sitten.
"On oleellista tietää, onko vaalidebaatin järjestänyt Sitran hyväveliverkosto vai itsenäinen toimija. Yhtä oleellista on tietää, onko Suuri journalistipalkinto (kaikki kunnioitus kaikille voittajille) pelkkä maikkarin puffi, ja mistä asemasta käsin kukin puhuu missäkin tilanteessa."
Siksi tuollaisista tiedotetaan ja niitä taustoja selvitellään. Se "toisten vahtiminen" juuri on ideana tässä monipuoluesysteemissä ja puolueiden tukemissa tiedotusvälineissä.
"Kun esimerkiksi kansanedustaja blogaa kirkon, muslimien ja kommunistien salaliitosta, on hyvä tietää kirjoittaako hän politiikon vai mielenterveyspotilaan diskurssista."
Kerro suoraan lähde, äläkä vihjaile. Se olisi sitä oikeaa journalismia. Aiempaa linjaasi ajatellen viitannet tähän:
http://www.halla-aho.com/scripta/kirkko_kaupunki_ja_moskeija.html
Tuossa kansanedustajan blogikirjoituksessa on mainittu lähde, siinä on oikein suora linkki. Blogin lukija voi itse lukea senkin ja sitten miettiä, kuinka osuvana pitää kansanedustajan tekemänä analyysiä.
"Ja sama pätee toimittajiin. Minusta on hienoa, että toimittajilla on mielipiteitä, mutta vielä hienompaa olisi, jos ne eivät vaikuttaisi työhön ja erityisen timanttista, jos katsojat, lukijat sekä kuuntelijatkin ymmärtäisivät eron journalistisen sisällön ja mielipiteen välillä. Meillä on ehkä maailman parhaat toimittajat, mutta vapaa ajalle hekin osaavat olla mulkkuja."
Kun lukee tuon sinun kirjoittamanasi ei oikein tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Ehkä parasta on toivoa, että otat hiljalleen opiksi siitä, mitä neuvot toisille.
"Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehdon mukaan hallituksen sopeutus meni "hieman överiksi"."
Tuon voi tulkita vaikka siten, että AY-väen laitos kylvi mediapeltoon helmen, jonka demarit voivat "löytää" sopivasti 2015 eduskuntavaalien alla. Että "Kriittinenhän meidänkin leiri oli niille leikkauksille!".
"Pilkatessaan vasemmistoa vastuuttomuudesta media ja poliitikot unohtavat ne, joihin leikkaukset osuvat kipeimmin: köyhät, pienituloiset, lapsiperheet ja opiskelijat."
Vastaa kommenttiinMeedioltako sinä noista leikkauksista kuulit? Kyllä ne säästökohteet ja summat mainittiin kaikissa suurimmissa tiedotusvälineissä tuoreeltaan.
Vastaa kommenttiin
Taneli Hämäläinen
31.3.2014 15:15
Okei. Olen erittäin hämmentynyt eivätkä hiukseni ole violetit. Ymmärränkö oikein, jos tiivistän yllä olevan seuraavaan: "Minulla ei saa olla mielipidettä, koska apinalaatikossa lukee toimittaja?" Korjaa toki, jos olen väärässä.
Matti Strengell
30.3.2014 16:58
Taneliiiii!! Pistä lähteet messiin, kun viittaat esim.tutkimuksiin tai muiden kirjoituksiin :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Marshalv
30.3.2014 20:34
Ainakin Vasemmistoliitto osoitti omaavansa hieman selkärankaa, eikä roiku hallituksessa vain hallituksessa roikkumisen takia. Onko ihmekään, että suomalaisten suhtautuminen politiikkaan on äärimmäisen kyynistä, kun niistä vähistäkin periaatteista pitäisi luopua?
Sitten itse kirjoituksesta: hyvää settiä! Sekä toimittajien että katsojien pitäisi poliittisesta vakaumuksestaan huolimatta kyetä erottomaan toisistaan hyvä journalistinen sisältö ja oma kanta käsiteltävään asiaan. Suomalaisessa tiedonvälityksessä ei ole tilaa väritetyille totuuksille.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
1.4.2014 00:29
Muuten ihan hyvä, mutta jos tuohon lähdetään pitäisi kaikki tällä hetkellä suuressa jakelussa olevat mediat norata täysin. Sellaista lehteä kun ei ole olemassakaan tässä maassa jonka levikki ylittää kaupungin rajat eikä olisi sisällöllisesti yhden tai toisen poliittisen agendan äänitorvena. Hyvä journalistinen sisältö on sellaista joka ei valitse puolia vaan pyrkii kertomaan asiat sellaisena kuin ne ovat. Tällä perusteella hyvää journalistista sisältöä on äärimmäisen hankala löytää tämän maan medioista.
Bob Wood
31.3.2014 06:04
Tiedä sitten "hyvästä" journalismista. Ennemminkin olen entistä vakuuttuneempi vasemman ja oikean lyövän kättä ääripäiden kohdatessa. Vielä taitaa kuitenkin olla jonkin matkaa pohjalle niin journalismissa kuin politiikassakin, eli pitäkäähän nenästänne kiinni.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
paju2
31.3.2014 09:39
"Viisi vuotta vanha raiskausuutinen Norjasta" edustaa kaikkia turhanpäiväisiä ja merkityksettömiä uutisia? Viisi vuotta sitten raiskattu voi olla traumatisoitunut tänäkin päivänä ja rikoksen muisto voi olla kipeä koko loppuelämän. Mitä turhanpäiväistä tässä on? Typerä esimerkki pilasi muutoin ihan ok tekstin. Katso peiliin ennen kuin solvaat toisia toimittajia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Taneli Hämäläinen
31.3.2014 16:01
Viittaan tällä eräiden tahojen tasaista tahtia julkaisemiin uutisiin, joiden motiivi on rasistinen. En millään tavalla väheksy uhria, mutta epäilen, että hekään haluavat tragediansa yhdistettäväksi rasistiseen ideologiaan etenkin, jos itse rikos on käsitelty oikeusistuimissa. Toivottavasti ymmärrät, mitä ajan takaa.
shiwan8
1.4.2014 00:25
Onko se sitten ok, jos motiivi ei ole rasistinen? Mistä sinä tiedät varmuudella onko motiivi rasistinen vai ei?
Taneli Hämäläinen
1.4.2014 10:23
Jos motiivi ei ole rasistinen, mennään aivan normaalin rikosuutisoinnin pohjalta. Jos sivusto julkaisee pelkästään vanhoja juttuja, jotka käsittelevät pelkästään etnisiä ryhmiä varsin kyseenalaisin lähtein, kyse ei ole journalismista vaan propagandasta, jolla on motiivinsa. Oli motiivi mikä hyvänsä, kyse on politiikasta eikä journalismista.
Vastaan samalla myös toiseen kommenttiisi: median tulkinta on medialukutaitoa (,jota voisi vähän hioa Suomessakin) ja siksi on oleellista erottaa mielipide ja journalistinen sisältö. Pointtini on, että on aivan sama mikä mielipide ja motiivi on, jos sisältö noudattaa journalistisia arvoja. Jos journalismi on märitelmällisesti itsenäistä, edustavaa, ajankohtaista ja faktapohjaista, on aivan sama, mikä toimittajan mielipide on. Meillä on siis erittäin hyvää journalismia ja vähemmän hyviä mielipiteitä.
Toki maailma ei ole ihan näin yksinkertainen paikka. Nyt kannattaa esimerkiksi seurata HS:n Nato-kampanjointia.
shiwan8
2.4.2014 20:03
Voidaanko puhua kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tuollaisen sivuston toiminnan osalta?
Jos tuo on se journalismin määritelmä niin meillä ei ole journalismia tässä maassa missään laajassa levikissä olevassa lähteessä. En edes muista milloin viimeksi esimerkiksi tasa-arvosta olisi valtavirtamedioissa uutisoitu jostain niin, että uutisen sisältö olisi objektiivisesti totta. Varmaan niin on käynytkin, joskus, mutta toistaiseksi jokainen siihen liittyvä uutinen tällä vuosituhannella on ollut sisällöllisesti valheellista. Tai no, tällä vuosikymmenellä on nähty tässä maassa yhden käden sorimilla laskettava määrä uutisia joiden pohja ei ole silkka kansan kusettaminen umpimielisten fanaatikkojen toimesta.
Aiheellakaan ei ole niin väliä. Palkkaluokkiin liittyvä uutisointi on jo siksi vinoutunutta, että se kaava jonka pohjalta palkat on laskettu on käyttökelvoton siihen hommaan johon sitä lehtien mukaan käytetään. Se kun on aika selvä, että jos meillä on jokaista kolme tonnia tienaavaa kohden parikymmentä noin 2 tonnia tienaavaa ja alle puolikas 4 tonnia tienaava niin se keskipalkka ei ole se 3k tai edes lähelle. Sukupuolten tasa-arvoasioista uutisointi on jo niin silkkaa propagandaa alusta loppuun, ettei siitä kannata edes aloittaa puhumista. Sitten oli tämä medioiden kollektiivinen persujen ajojahti joka ei korrektiutta ollut koskaan nähnytkään jne. :D
Kylmä tosiasia on siis tosiaan se, että jos "journalismi on itsenäistä, edustavaa, ajankohtaista ja faktapohjaista" niin journalismia tässä maassa ei ole valtavirrassa...ellei sitten lasketa journalismiksi ilmoituksia siitä keneltä kulloinkin on lähtenyt henki ja miltä televisiokanavalta tulee mitäkin milloinkin. Tämä on toki vain minun mielipiteeni, mutta se on tarkistettavissa faktaksi lukemalla minä tahansa tavallisena päivänä valtakunnan suurimman levikin lehdet ja verkkouutiset. Nyrkkisääntönä voi muutenkin pitää sitä, että kun uutinen on sensaatiohakuinen ja/tai puolueellinen, se on auttamatta painokelvoton. Koska muuta ei tunnu urheilun lisäksi olevan tarjolla, eikä se urheilukaan mitenkään poikkeuksetta suoriudu tuosta seulasta läpi, niin on aika helppo todeta että journalismi on kuollut tässä maassa.
Sääli sinänsä. Mieluusti tilaisin jonkin sortin julkaisua jos voisin olla varma, etten joudu kuluttamaan jokaisen uutisen kohdalla tunteja elämästäni vain kaivaakseni jostain esiin sitä miten hommat sitten oikeasti ovat.
Taneli Hämäläinen
4.4.2014 13:20
Minun mielestäni voi.
Olen aika monesta asiasta kanssasi samaa mieltä, mutta turha puritanismi sikseen. Journalismi ja sen arvot ovat ideaaleja kuten arvot aina ja kun lisätään mukaan monimutkainen maailma inhimillisine muuttujineen, tulos on harvoin ideaali.
"Nyrkkisääntönä voi muutenkin pitää sitä, että kun uutinen on sensaatiohakuinen ja/tai puolueellinen, se on auttamatta painokelvoton."
Tämä on hyvä pointti. Meillä on jostain syystä sellainen harhaluulo, että kaupallinen media olisi jotenkin riippumattomampaa ja itsenäisempää kuin poliittinen tai julkisrahoitteinen, mutta todellisuudessa jokaisen osakeyhtiön tehtävä tulosyksikkönä on ainoastaan tuottaa voittoa osakkailleen. Onko lööppi, joka kalastelee lukijoita sensaatiohakuisuudella journalismia? Eli annetaanko epäolennaisille ja painoarvoltaan merkityksettömille uutisille suhteettoman paljon painoarvoa?
Näitä rajoja on aika vaikea vetää. Media elää tällä hetkellä aika isoa murrosta ja vaikka Suomessa tehdään edelleen erinomaista journalismia, kaikista paras kritiikki löytyy muualta kuin HS:n tai IS:n sivuilta. Se on sinällään aivan normaalia, koska kukapa sitä ruokkivaa kättä purisi. Tarkoitan nyt siis sitä, että osana yhteiskuntajärjestelmää media ei voi kuin korkeintaa osoittaa pehmeää kritiikkiä, sillä noustessaan järjestelmävastaiseksi, journalismi purisi itseään nilkkaan.
Mutta filosofointi sikseen. Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten toimittajien ammattitaito ja ammattietiikka ovat tasokkaita. Meillä on vapaa ja kriittinen lehdistö, mitä ei voi sanoa monestakaan maasta tällä kivisellä pallolla. Media onkin aika paljon muutakin kuin pelkkää tiedonvälistystä. Se on yhteiskunnallisesti tärkeä muuttuja, jonka toiminnan taso kertoo yleensä aika paljon lopusta yhteiskunnasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että media on jatkuvan kamppailun kohde, jonka sisäiset valtasuhteet muuttuvat siinä missä muutkin valtasuhteet. Se myös tarkoittaa hallitsevan valtasuhteen jatkuva haastamista. Eli ei puhuta siitä, mikä mediassa mättää vaan, miten siitä tehdään parempi.
Persujen ajojahdista: https://fbcdn-sphotos-c-a.akamaihd.net/hphotos-ak-frc3/t1.0-9/1604860_613329028754714_1053928870_n.jpg
shiwan8
4.4.2014 20:35
Njoo, en voi allekirjoittaa sitä etteivät media ja journalismi olisi yhtä suurta vasemmistolaisfeminististä mielipidepalstaa tai muuten vaan puoluesuitsutusta alusta loppuun.
Otetaan esimerkiksi vaikka uutinen hiljattain julkaistusta naisiin kohdistuvan väkivallan tutkimuksesta. Sen mukaan 47% naisista on joutunut väkivallan kohteeksi täytettyään 15 ja nimenomaan tässä maassa. Laskeskelin tuossa, että niillä perusteilla millä siinä nimenomaisessa tutkimuksessa ollaan jouduttu väkivallan kohteeksi voin ilman mitään todellista pelkoa yli 5% virhemarginaalista todeta, etten ole eläessäni ollut kokonaista viikkoa joutumatta sen tutkimuksen mittarilla väkivallan kohteeksi ja lähtökohtaisesti voidaan ajatella realistisesti niin, että se mittarin raja on ylittynyt 2-3 kertaa niinä viikkoina keskimäärin.
Jos se 47% naisista on joutunut vaikka keskimäärin kahdesti tutkimuksen mittarilla väkivallan kohteeksi niin laskennallisesti se mitä minä olen kokenut vastaa koko sen tutkimuksen Suomen otantaa. 1 mies vastaa noin 1500 naista (jotain sitä luokkaa se otanta oli). En miellä olevani mitenkään erityisen väkivallan kohteeksi joutumiselle altis tyyppi. Olen mielestäni ollut oikeasti ihan oikean väkivallan tilanteessa kolmesti elämässäni, ehkä neljästi. Saan olla hyvinkin sujuvasti rauhassa jos haluan eikä minun tarvitse pelätä turvallisuuteni puolesta keskimäärin edes yhtä kertaa per 5 vuotta.
No mutta, yhden miehen väkivallan kohteeksi joutumisen määrä siis keskimäärin voisi vastata sitä 1300-1800 naisen keskimääräistä väkivallan kärsimisen saldoa. Nopeasti kun lasketaan niin tuo naisten kärsimä väkivallan määrä täyttyy alle 2000 miehen yhteisestä saldosta.
Mietin tämä sitten uutisoitiin? No, esimerkiksi näin: http://yle.fi/uutiset/lahes_puolet_suomalaisnaisista_on_kohdannut_vakivaltaa__miten_vakivaltaa_voisi_vahentaa/7120461 (Itse tutkimuksen tuloksia: http://fra.europa.eu/DVS/DVT/vaw.php) (Kappas, ihan sisältöäkin: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/283330-eu-tutkimus-rankkaa-suomen-karuksi-paikaksi-naisille-%E2%80%93-nama-tekijat-selittavat-tulo)
Eli siis "APUAPANIIKKIMITÄMETEHDÄÄNJOKAINENNAINENSAATURPAANJOKAPÄIVÄIIKNIINQ" ja todellisuus olikin jotain muuta. Ensinnäkin tutkimus on tehty päin helvettiä (kyselytutkimus jossa kysytään tuntemuksia, ei sitä mitä on de facto tapahtunut) ja otanta on naurettavan pieni jopa tällaiselle pikkuvaltiolle kuin Suomi. Koska tutkimuksen lukujen alhaisuus tutkimuksen spekseillä ihmetytti, päätin ottaa asiasta itse selvää (mitä siis minä en joutuisi tekemään koskaan jos journalismi olisi tässä maassa kunnossa). Kuinka yllättäen tutkijoiden mielipide oli melkein yksimielisesti se, että tuo ei kerro mitään siitä miten paljon sitä väkivaltaa tässä maassa naisiin kohdistuu, vain sen että siitä saa tässä maassa vapaasti puhua. Ja uutinen oli siis sisällöllisesti melkein riippumatta paikasta se, että tässä maassa noin puolet naisista saavat jatkuvasti turpaan. Uutisilla, todellisuudella ja edes tutkimuksella ei ole tuon väkivallan osalta keskenään missään yhtälöparissa mitään keskinäistä liitännäisyyttä. Kuitenkin, koska piti saada lehteä myytyä, niin päätettiin nostattaa miesvihaa (koska siis edelleen eletään heteronormatiivisessa yhteiskunnassa) ja antaa naissovinisteille vähän aseita samalla, kun itsenäiseen tai kriittiseen ajatteluun kykenemättömät sosiaalitantat koittavat keksiä tapoja evätä jatkossakin miehiltä turvapaikat kun saavat turpaansa naisiltaan koska "se on niille miehinä oikein".
Jos tässä maassa tehtäisiin asiasta oikeita uutisia, niin otettaisiin esiin viimeisin lähisuhdeväkivaltatilasto ja uutisoitaisiin se sukupuolittain ilmoitusherkkyysarvioiden keskiarvoilla (naiset 11% tapauksista, miehet 2%) ja laskettaisiin siihen vielä se, että naiset ovat lähes yksin vastuussa alaikäisiin kohdistuvasta väkivallasta tässäkin maassa.
Minun on hankala nähdä toimittajia käsittämättömän tyhminä olentoina ja siksi lähden siitä, että toimittajat ovat vähintään "keskiälykkäitä" ihmisiä. Tämän takia on minulle mahdotonta lähteä olettamaan, että toimittajat eivät noita uutisia vääntäessään olisi tietoisia siitä mikä todellinen tilanne on. Koska todellisuus ja uutisen keskeinen viesti ovat päinvastaiset, on pakko lähteä siitä oletuksesta, että noita uutisia pykäävät toimittajat ovat tietoisesti valehtelijoita. Tämä normaali uutisointi oli sitä mielestäsi laadukasta journalismia?
shiwan8
4.4.2014 20:37
En nyt yritä kääntää päätäsi maan journalismin laadun osalta, Taneli. Tuon vain esille tässä esimerkkejä siitä, miten ihminen tuppaa olemaan sokea omalle ja jopa ammattikuntansa toiminnalle. On täysin oma valintasi päättää mitä sillä tiedolla teet.
Jatkuva uutisvirta
1.4.2014 01:12
"Viittaan tällä eräiden tahojen tasaista tahtia julkaisemiin uutisiin, joiden motiivi on rasistinen."
Minkä tahojen? Pohjoismaalaisten lehtien? Miksi raiskauksista ei saisi kertoa kenellekään?
Jos ajatellaan, että raiskaaja aiheuttaa raiskausuutisen, eräiden raiskausuutisten taustalla on varmasti rasistinen motiivi. Samoin monien pahoinpitely-, ryöstö-, mellakointi-, yms. uutisten. Voidaan puhua matalan intensiteetin epäsymmetrisestä sisällissodasta, kuten ruotsalainen turvallisuusasiantuntija Olle Fjordgren sanoo.
Vastaa kommenttiinhttp://www.dn.se/debatt/aven-rasism-mot-etniska-svenskar-maste-bekampas/
http://debatt.svt.se/2013/09/12/dags-att-forklara-krig-mot-goteborgs-gangstergang/
http://debatt.svt.se/2014/02/27/svik-inte-fororten-skiten-maste-fram/
http://www.gp.se/nyheter/goteborg/1.1684413--stadsdelsgangen-varre-problem-an-mc-gangen-
Vastaa kommenttiin
Taneli Hämäläinen
1.4.2014 16:57
Raiskauksista saa toki kertoa kaikille, mutta olisi johdonmukaista kertoa kaikista raiskauksista eikä vain osasta ja rakennella niiden ympärille salaliittoja. Minusta se on loukkaavaa jo uhria kohtaan.
Luin ensimmäisen ja toisen linki ja molemmat olivat mielipiteitä, eivät journalistisia tuotoksia. Se, että joku sanoo lehdessä, että Ruotsissa on meneillään etninen sota ei tarkoita, että Ruotsissa olisi meneillään etninen sota. Lueppas vielä huolella yllä oleva keskustelua ja itse teksti.
Näin naapurissa
3.4.2014 01:07
"Raiskauksista saa toki kertoa kaikille, mutta olisi johdonmukaista kertoa kaikista raiskauksista eikä vain osasta"
Ihan yleisestihän niistä uutisoidaan, aivan jokaisesta tapauksesta varmaankaan ei. Jos olet kiinnostunut pohjoismaisista raiskauksista yleensä, aihepiirin uutisia löytyy helposti netistä.
"ja rakennella niiden ympärille salaliittoja."
Tarkoittanet salaliittoteorioita... Se korttihan kaltaisillasi on tapana lyödä keskustelupöytään ennemmin tai myöhemmin, kun ette voi, osaa tai viitsi perustella.
Salaliittoja kyllä on oikeasti olemassa. Sellaisten avulla on mm. tapettu tai muuten syrjäytetty valtionpäämiehiä ja Yhdysvaltojen rikoslaki tuntee salaliitto -rikoksen. Salaliittoon ei tarvita foliohattuja, Illuminaattia, ufoteknologiaa tai tuhansia hiljaiseksi painostettuja suorittamassa jotain uskomattoman monimutkaista operaatiota: keskeisiä ovat liitto, sen salaisuus ja sovitun laittomuus. Itsekukin voi sitten pohtia, ovatko ns. itsesensuuri ja "vaikenemisen laki" eräänlaisia salaliittoja, ainakin tiedotusvälineiden tai virkamiesten työssään tekeminä, tai vaikkapa jonkin etnisen alakulttuurin asenteet ja niiden vaikutus sen jäsenten tekemiin rikoksiin.
Suomessa oli YYA-aikaan vahva itsesensuuri "tietyistä ulkopoliittisista asioista", nykyään vastaava vallitsee maahanmuuttopolitiikkaan ja monikulttuurisuuteen liittyvissä asioissa. Oman suun tukkimisen ja kaverien paheksumisen lisäksi myös Väärinajattelevien urakehityksen haittaaminen on käytössä. Toisaalta tuhti nippu julkisia "uskontunnustuksia" omalla nimellä voi avata tietyissä piireissä mahdollisuuksia. Tässäköhän lienee selitys myös Tanelin höpöttelyihin?
"Minusta se on loukkaavaa jo uhria kohtaan."
Uhria loukkaa se raiskaus. Jos saadaan selville, mistä tietyntyyppiset raiskaukset johtuvat, niitä voidaan ennaltaehkäistä.
"Luin ensimmäisen ja toisen linki ja molemmat olivat mielipiteitä, eivät journalistisia tuotoksia."
Niin no, kolmessa linkissä lukeva sana "debatt" (= julkinen väittely) viittaa tuossa yhteydessä tiedotusvälineen nettikeskustelualustaan, joissa kupletin juoneen kuuluu laatia avaus sen kirjoittajaa keskusteluttavasta aiheesta. "dn" on Dagens Nyheter, levikiltään suurin ruotsalainen päivittäislehti, SVT on Ruotsin yleisradioyhtiö, "gp" eli Göteborgs-Posten on Länsi-Ruotsin laajalevikkisin päivittäislehti. Isoilta medioilta voi odottaa, että niiden julkaisemat tekstit ovat jostain kotoisin journalistisesti, vaikka äänessä ei olisikaan lehden oma toimittaja, kuten GP:n jutun kirjoittanut Peter Linné.
"Se, että joku sanoo lehdessä, että Ruotsissa on meneillään etninen sota ei tarkoita, että Ruotsissa olisi meneillään etninen sota."
Jos Taneli kertoo pitävänsä lemmikkinään oikeaa lohikäärmettä, on syytä olla epäileväinen. Kun ruotsalainen journalisti kertoo ison ruotsalaisen lehden nettisivulla omalla nimellä ja naamalla kokemuksistaan ruotsalaisessa slummissa ja toteaa samaa kuin Ruotsin poliisin tilastot etnojengien keskimäärin viikoittaisista ampumavälikohtauksista, uskottavuus on paljon suurempi. Samoja asioita kertovat muissa linkatuissa jutuissa, nimillään ja naamoillaan, poliisin analyytikko ja turvallisuusasiantuntija.
Se sota ei ole avointa "perinteistä" sotaa, vaan ns. matalan intensiteetin sodankäyntiä, jossa yksi väline ovat mm. tiedotusvälineiden propagoivat hyödylliset idiootit ja vastaavat tanelit: kuten vaikka tietystä Gazan uutisoinnista huomaa, aseen kirvotessa terroristin kädestä hänestä tuleekin kauhian faskismin väkivallan uhri. On tosiasia, että tiettyihin Ruotsin lähiöihin ambulanssihenkilökunta ja palomiehet eivät halua mennä ilman poliisin suojausta. Etnojengit haluavat vallata Ruotsista alueita, joissa ne toimivat esivaltana. Tällaista mikään suvereeni valtio ei alueellaan siedä, jos se sen voi estää. Joskus ei voi, esim. Etelä-Libanonia hallitsee Hizbollah-terroristijärjestö, jota Libanonin armeija ei saa poistettua alueelta, ainakaan ilman niin räikeitä toimia - käytännössä massiivisia pommituksia ja ns. totaalista sotaa, kuten parhaillaan tapahtuu Syyriassa - ettei se halua niihin ryhtyä.
Folkpartiet -puolueen kansanedustajaehdokkaat Robert Hannah ja Simona Mohamsson eivät kirjoituksessaan kerro, missä he ovat kuulleet maahanmuuttajien rasistista huutelua kantaruotsalaisille. Ainakin ihmisoikeusjuristi Hannahilla lienee sopivan lähi-itäinen tausta mennä kysymään maahanmuuttajilta itseltään. Ja toisaalta saada vaaleissa ääni ruotsidemokraatteja muutoksen välineenä harkitsevalta mutta valtavirtamedian propagandan takia epäröivältä kansalaiselta, sillä päätellen esittäytymisestään kotisivullaan assyrialaisena Robert on taustaltaan kristitty, ainakin ns. kulttuurikristitty. Assyrialaiset asuvat suurimmaksi osaksi Syyriassa, Irakissa, Iranissa ja Turkissa eivätkä eräistä syistä oikein pidä islamismista saati jihadismista. Simona Mohamssonin etnisestä taustasta ei nopealla googlauksella löytynyt infoa, mutta ei hätkäyttäisi, jos se selviäisi samaksi kuin Robert Hannahilla.
"Lueppas vielä huolella yllä oleva keskustelua ja itse teksti."
Tähän astisen perusteella neuvoskelet suulla suuremmalla etkä itse noudata vaatimuksiasi. Ilmeisesti et myöskään tajua omaa tekopyhyyttäsi. Mielipide näyttää tarkoittavan sinulle sitä, että sinun ei tarvitse perustella väitteitäsi eikä antaa lähdeviitteitä ja toisaalta, että Väärinajattelevien toimittajien ym. perustellutkin tekstit ovat "vain mielipiteitä".
Kirjoituksesi kyllä ovatkin laadultaan kuin tavanomaista heikompaa mielipidepalstailua.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Tie sylttytehtaalle
3.4.2014 01:27
"mennään aivan normaalin rikosuutisoinnin pohjalta. Jos sivusto julkaisee pelkästään vanhoja juttuja --- varsin kyseenalaisin lähtein"
Uusia juttuja tulee lisää joka viikko, koska niitä tiettyjä rikostapauksia valitettavasti tulee lisää joka viikko. Lähteet ovat yleensä isoja pohjoismaisia tiedotusvälineitä, eivät mitään propagandajulkaisuja. Median itsesensuuri kylläkin vaikeuttaa asioita.
"pelkästään etnisiä ryhmiä"
Vastaa kommenttiinJos etnisyydellä ei ole kenellekään mitään merkitystä, miksi Hesari ym. huutavat otsikoissa esimerkiksi koomaan potkitun bussikuskin uussuomalaisuutta, mutta potkijoiden uussuomalaisuudesta vaietaan viimeiseen asti?
Vastaa kommenttiin