Ilon kautta

"Älä mene sinne. Siellä on vaarallista.", varoittaa taksikuski kertoen, että Christianiassa ammuskelevat huumekauppaa pyörittävät Helvetin Enkelit ja muut huumekauppiaat eivätkä ampujat välitä sivullisista vaan ammuskelevat ympäriinsä miten sattuu. Christiania on aina jakanut Tanskalaisia kahteen kategoriaan: niihin, jotka haluaisivat "siivota ongelman pois" ja niihin, joiden mielestä "on ok, että Christianiassa voi ostaa huumeita". Kolme kertaa naimisissa ollut ja jälleen eronnut taksikuskimme on ilmeisesti tottunut siivoamaan aikaisemminkin ongelmia elämästään pois.

Christianian vapaakaupunki

Christiania ei ole varsinaisesti vapaa Tanskan laeista, vaikka sitä sellaisena on vuoden 1971 valtauksesta lähtien pidetty. Christiania perustettiin vuonna 1971 Kööpenhaminan keskustaan, vanhalle armeijan kasarmialueelle. Erään tulkinnan mukaan armeijan alueet eivät kuuluneet siviilihallinnolliseen kuntaan, vaan muodostivat oman hallinnollisen alueensa. Tanskassa on silti kiellettyä myydä, ostaa ja pitää hallussa hassista ja muita huumeita ja siksi alueella on ehdoton kuvauskielto. Jos valokuvaat, menetät vähintään kamerasi, pahimmillaan henkesi. Erityisesti Pusher streetillä kuvaaminen on vaarallista. Periaatteessa muualla voi kuvata, mutta kannattaa silti kunnioittaa alueen erityisluonnetta ja kuvaamattomuuden kulttuuria.

Christianhamnin 36 hehtaarin alueella asuu pysyvästi noin tuhat ihmistä. Huumekauppaa pyöritetään "muutaman rikollisliigan toimesta", jotka käyvät joskus taisteluja keskenään. Silti Christiania on yksi Kööpenhaminan suosituimmista turistikohteista ja siellä on pääsääntöisesti turvallista, jos vain noudatat kuvauskieltoa etkä rettelöi. Paikalliset pitävät kovaa kuria ja alueelta saa nopeasti häädön jos riehuu. Christianian vakiasukkaat eivät hyväksy kovien huumausaineiden kauppaa alueella, sillä siellä asuu myös paljon lapsiperheitä. Alun perin hippien valtaama paikka on nyttemmin tullut tunnetuksi anarkistien, taiteilijoiden ja huumeidenkäyttäjien alueena. Christianiassa vierailee vuosittain noin miljoona turistia.

Kuvaamisen lisäksi myös yksityisautoilu vapaakaupungissa on kielletty. Paikallisten omien sääntöjen mukaan ei myöskään kannata juosta, sillä juokseminen saattaa aiheuttaa yleistä paniikkia. Alueella järjestetään usein konsertteja ja siellä on paljon kahviloita ja ravintoloita.

Arvokas maa-alue

Christianian maapohjan arvoksi lasketaan satoja miljoonia Tanskan kruunuja. Tanskan valtio on tarjoutunut myymään sen asukkaille alihintaan 76 miljoonalla kruunulla (10 miljoonaa euro). Tarkoitusta varten on laskettu liikkeelle erityinen "Christiania-osakkeiden" anti. Summasta on kerätty (29.8.2015) vasta 12 322 551 kruunua (1,6 miljoonaa euroa).

Vapaaehtoisia vuokria alueen asukkaat maksavat yhteisölleen noin 20 miljoonaa kruunua vuodessa.

Poliisi käy Christianiassa päivittäin ja kadulla saattaa silloin kuulua huuto "ost" eli juusto. Se on merkki siitä, että poliisi on lähellä.

2014 vuoden maaliskuussa poliisi teki jättiratsian Christianiaan. Kuulustelujen seurauksena 83 ihmistä pidätettiin kannabiksen hallussapidosta. Pidätetyiltä takavarikoitiin aseita ja lamauttimia. Pidätetyiltä löytyi tutkinnan aikana pankkitililtä miljoonia dollareita, 3,5 kiloa kultaharkkoja sekä käteistä 3,5 miljoonaa tanskan kruunua (noin 460000 euroa). 13 pidätetyn epäillään myyneen 40-740 kiloa hasista marraskuu 2013 - maaliskuu 2014 aikana. Yhdeksästä epäillystä päätekijästä 5 on Helvetin Enkelien jäseniä. Yksi heistä - 41 vuotias Michael Brokside - löytyi hirttäytyneenä tutkintavankeuden ensimmäisenä päivänä.

Matkailu avartaa. Joitain myös Christiania.

Menestystä elämääsi!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä

Tubecon on tubettajien suurtapahtuma. Tubecon järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. 2015 vuonna Hartwall Areenalla järjestetty Tubecon oli jo ensimmäistä kertaa loppuunmyyty. 10500 osallistujaa tietävät mitä tahtovat. Ensimmäiset olivat ovella jo kolmelta aamuyöstä.

Parhaat tubettajat 2015

Tubeconissa palkittiin parhaita tubettajia. Tube Awardsit jaettiin yhdessätoista kategoriassa ja palkitut olivat:

Tulokas - Pernilla Böckerman
Lifestyle - Mariieveronica
Moto - Stunt Freaks Team
Musa - Steve ´n´Seagulls
Tubettajaryhmä - Stunt Freaks Team
Huumorikanava - Papananaama
Pelikanava - Lakko
Vloggaaja - Pinkku Pinsku
Yleisöäänestyksen voittaja - Niilo22 (toim huom: onkohan tuloksia manipuloitu tai onkohan otos varmasti ihan kattava ???)
Miestubettaja - Lakko
Naistubettaja - Mmiisas

Miksi Tubeconiin?

Tubeconissa voi bongata livenä YouTubessa seuraamiaan tähtiä, siis tubettajia. Kun Facessa ja Instassa seurataan, niin tubessa subataan (subscribe) tai tilataan. Tubessa videoita myös kommentoidaan ja niistä voi tykätä (laikkaa, likettää, like) tai antaa peukkua alaspäin (dislike, dislaikkaa).

YouTubessa ammattimaisia tubettajia oli viime vuoden Tubeconin aikaan vasta noin 3, nyt ammattimaisia tubettajia on noin parikymmentä. Harrastajatubettajia onkin sitten enemmän ja juuri suureen mikroyleisöjen massaan tämän uudenlaisen "television" suosio perustuukin. Tubettaminen kasvattaa suosiotaan ja uusia tubettajia on tullut suomeen viimeisen vuoden aikana 58000. Kilpailu huomiosta kovenee ja vain harvoilla suosituilla tubettajilla on Suomessa yli 100000 tilaajaa.

Median pirstaloituminen näkyi myös Tubeconin ohjelmassa. Pieniä meet&greet mikrotapahtumia oli jatkuvalla syötöllä joka puolella Hartwall Areenaa. Piti tietää missä pitää olla ja mihin aikaan, jotta sai nimmarin siltä omasta mielestä parhaalta tubettajalta. Päälavalla ohjelmien kestot olivat nopeatempoisia ja nopeasti vaihtuvia. Jos Flow festareilla bändin keikka kestää tunnin, niin Tubeconissa tubettaja on lavalla 10 minuuttia, korkeintaan 20 minuuttia. Vanhempien mielestä ohjelma vaikuttaa poukkoilevalta, sekavalta ja pirstaleiselta, nuorille se on uutta normaalia.

Kulutuskäyttäytyminen muutoksessa

Terhi-Anna Wilska, sosiologian professori Jyväskylän yliopistosta kertoo, että

"nuorten keskittymisaika on lyhentynyt paljon liittyen erityisesti median kulutukseen. Myös kaikenlainen vuorovaikutteisuus on lisääntynyt siinä mukana. Eli oli kyse mistä tahansa kuluttamisesta, niin halutaan osallistua, jakaa kokemusta ja kuulla muiden kokemuksia ja mielipiteitä. Kulutus on siis paitsi lyhytjänteisempää, myös paljon kollektiivisempaa kuin aikaisemmin. Urheilun katsominen on toinen hyvä esimerkki; kukaan (nuori) ei tee sitä enää ilman sosiaalisen median "seuraa"."

Tubecon on kulutuskäyttäytymisen lisäksi myös esimerkki siitä, että tulevaisuuden tähdet tulevat aivan uusista kanavista esille. Perinteinen Idols tai Big Brother julkisuus saa jatkuvasti rinnalleen uusia kanavia. Kanavia joissa fanikulttuuri syntyy ja syvenee uudella sosiaalisen median tavalla. Flowssa ihmetellään, että mikä ihme on Tubecon ja samaan aikaan Tubeconissa ollut sukupolvi ei ole kiinnostunut Flown artistikattauksesta pätkääkään.

Maailma muuttuu reaaliaikaiseksi. Lineaarisen television aikakauden kasvaneille on ollut luonnollista odottaa jotain ohjelmaa. Diginatiivit taas ovat tottuneet siihen, että kännykkä on aina mukana ja heti voi instata, viestittää tai soittaa kaverille heti, kun olet saanut oman tubetähden nimmarin.

YouTube on suosittu varsinkin 12-20-vuotiaiden joukossa ja se kasvattaa jatkuvasti suosiota kaikenikäisten suomalaisten keskuudessa.

Mitä Suomen YouTubessa tapahtuu?

Suomitubessa on vuodessa on tapahtunut paljon. Tubeconin luova johtaja Pauli Kopu kertoo että viimeisen vuoden aikana Suomitubeen on tullut 58000 uutta tubettajaa. Samaan aikaan Suomitubettajat ovat ehtineet julkaista jo 945000 videota. Pauli kertoo, että kommentointi YouTubessa on ahkeraa ja suomitubettajien videoita onkin kommentoitu 4,7 miljardia kertaa viimeisen vuoden aikana.
Suomitubettajien videoita on katsottua yhteensä 2,7 miljardia kertaa viimeisen vuoden aikana.

YouTube on mainosrahoitteinen

YouTube on Googlen omistama alusta ja sovellus. YouTube myy mainoksia tubettajien videoiden alkuun ja ottaa tästä oman siivunsa. Tubettajat tienaavat myös promoamalla tuotteita: Pelikanavilla näkyy pelejä, pelikonsoleita, energiajuomia. Meikkikanavilla näkyvässä roolissa ovat sponsorien meikit. Urheilukanavilla tubettaja saa rahansa usein lisäravinnekauppiailta. Tubettajien sponsorointia voi verrata urheilusponsorointiin. Tässä vielä toistaiseksi tuotteet ovat paita- ja lippislogojen sijaan isommassa roolissa.

YouTube haluaa lanseerata tilaajamaksut

Tuben mainosrahalla ei Suomessa elä juuri kukaan. Vain muutama (1-3) pääsee kunnollisiin 50-150k vuosiansioihin. Hekin satunnaisesti. Useimmat tekevät tubettamista harrastuksena ja vain harva (20-50 henkeä) elää tubettamisella.

Matalan palkan vuoksi mediatalot pysyvät ahkerasti YouTubesta poissa. Youtube vaatii kansainvälisen yleisön. Suomen kielellä on harvinaista, jos saa yli 100000 tilaajaa. Parhaimmilla suomalaisilla tubettajilla onkin englanninkielinen kanava ja englanninkielisiä videoita. Vasta miljoonasta videosi katselusta saat nimittäin noin 3000 euroa.

Lisätuloja tubettaja saa makeis-, juoma-, vaate-, meikki-, brändi yms sponsoreilta, mutta kunnon tuloihin pääsee vasta kun saa kansainvälistä näkyvyyttä ja menestystä. 40 miljoonaa katselukertaa tarkoittaa silloin jo 120000 euron tuloja. Siksi moni tubettaja siirtyy nopeasti tekemään tubettamista kansainväliselle yleisölle.

Tubettamisessa jokainen voi kasvaa tähdeksi

Tubettajilla on tilaajia, joille puhelimiin menee automaattisesti tieto, kun kanavalla on uusi video. Pienet 1000-5000 ihmisen yleisö voi keskittyä jonkin tuotteen tai aiheen ympärille. Massamedian sijaan keskitytään pieniin kiinnostusaiheisiin. Tubettajista osa tekee videoita yksin, osa porukalla. Jokaisella on oma fanijoukkonsa.

Tubecon on melkoinen sekoitus päälavalla tapahtuvaa liveshowta, mutta tärkeimpiä tapahtumia ovat tubettajien tapaamiset, sillä mikään ei ole upeampaa kuin nimmarin saaminen tubekanavan pitäjältä. Haastattelen muutamia osallistujia ja kysyn:

Miksi tulit Tubeconiin?
"Haluun nähdä cessupetshopsin ja muita petshop -tubettajia"
"Tulin kattoo stuntsfreakteamia"
"Haluun nähdän Herban (herbalisti) n ja Lakon"
"Emmätiiä. Kaikkee. Haluun mentaalisavukkeen nimmarin."
"Haluun nähä mariaveronican ja saada ainaki siltä ja ehkä soikkun nimmarin"
"Haluun nähdä ku Wildeem pelaa"

Tubecon on siis täynnä genrejen tapaamisia, tilaisuuksia, kilpailuja ja livepelaamista sekä muuta hauskaa tekemistä.

Esiintyjien joukossa nähtiin muun muassa Soikku, Eetu, Justimus, Mmiisas, Herbalisti, Lakko ja Mentaalisavuke sekä kymmeniä muita kotimaisia ja kansainvälisiä YouTube-tähtiä.

Tubecon #meeikiusata

Duudsonit ja muut Töttöröön tubettajat pitivät Tubeconissa esillä #meeikiusata kampanjaa.

"Kiusaajan pitäis kattoa peiliin. Usein kiusaaja pelkää ja suojautuu itse kiusaamista vastaan kiusaamalla. Ei tartte pelätä. Kiusaaminen ei ole mitenkään hyvä puolustautumismuoto.", sanoo MariaVeronica ja jatkaa: "Ei pidä välittää kiusaamisesta. Rakastakaa itseänne."

MCN:t ovat Tubettajien managereita

Youtubessa on Suomessakin aktiivisena muutamia MCN:iä, eli multi channel networkejä. Suomessa aktiivisia MCN:iä ovat suomalainen Töttöröö, ruotsalainen Splay sekä ruotsalainen United Screens. Nämä keräävät tubettajia yhteen ja myyvät mainostajille mainoksia. Töttöröö Networkin tallissa on Duudsoneiden lisäksi paljon maailmankuuluja tekijöitä, mm Stuntsfreakteam ja suomen tähtinimiä. Töttöröön idea onkin etsiä talentteja ja tuottaa laatuvideota YouTubeen, mutta myös muihin jakelukanaviin. MCN:t ovat siis digimaailman tuotantoyhtiöitä. MCN:stä seuraava vaihe on MPN, eli Multi Platform Network. MPN julkaisee videoita usealla alustalla: Facebookissa, Youtubessa, Instagramissa sekä medioiden julkaisualustoilla. MPN:n etu on, että se tavoittaa myös YouTuben ulkopuolisen maailman.

Tubettajilla on yhteishankkeita: #meeikiusata sekä Pienempikuinkolme ry. www.Pienempikuinkolme.fi yhdistys haluaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua. Hankkeessa mukana

Tubecon on uudenlaista kulttuuria ja tapahtuman suosio osoittaa, että tällaiselle on kysyntää. Tubecon tuplasi vuodessa kävijämäärän 5000 kävijästä 10500 kävijään ja laajenee vuonna 2016 myös Ruotsiin. TubeConiin kiteytyy yksi tämän hetken nuorisokulttuurin suurimmista ilmiöistä. YouTube tubettajineen on tullut jäädäkseen. Yli 1,2 miljoonaa suomalaista katselee YouTube-sisältöjä päivittäin ja jopa 2,2 miljoonaa viikoittain. Maailmalla YouTube-tähdet menevät suosiossaan jo ohi perinteisten julkkisten, kiteyttää TubeConin vastaava tuottaja Eevamaria Vassinen.

Hienoa toimintaa! Tubeconin järjestäjille ja tubettajille hatunnosto! Menestystä elämääsi!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
Tubessa pidän videopäiväkirjaa seikkailuistani: https://www.youtube.com/user/IlkkaOLavas

Usein meillä ihmisillä on tapana nähdä asiat oman kulttuurin kautta. Ulkomaille reissaaville turisteille kaupunki näyttäytyy usein ihan erilaisena kuin miten se näyttäytyy siellä asuville.

Moni ulkomaille muuttanut on kertonut, että ensimmäiset kolme kuukautta - vuosi on kuherruskuukautta: koko kaupunki ja maa näyttää ihanalta. Sen jälkeen tulee kriisien ajat, jolloin vihaa koko maata ja systeemeitä tai niiden puuttumista. Viimeistään kolmantena vuotena tottuu paikalliseen kulttuuriin: sen hyviin ja huonoihin puoliin. Oppii ymmärtämään. Pikainen vierailu Malmö:ssä voi olla ihastus, mutta millainen Malmö todellisuudessa on? Siitä osaa kertoa vain ihminen, joka on asunut pidempään Malmössä. Kuunnelkaamme siis.

Juha Lilja on asunut 5 vuotta Malmössä. Hän kertoo seuraavassa minkälainen paikka Malmö oikeasti on ja mitä muut kaupungit voivat sen hyvistä ja huonoista puolista oppia:

Malmö opettaa

Nyt -liitteen toimittaja Maria Pettersson kävi heinäkuussa Malmössä ja hänen sarkastinen matkakertomuksensa on ollut NYT:in luetuin nettiartikkeli. Artikkeli ilmeisesti pyrkii kumoamaan tiettyjen äänekkäiden maahanmuuttokriitikkojen kärjistetyt kommentit siitä, että jollei Suomi pistä rajoja kiinni ulkomaalaisilta, kaupungit ovat kohta samanlaisia, kuin Malmö.

Juttu on pöyristyttävä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa tosiasioiden hyväksyminen on sellaiselle, joka on päättänyt oman totuutensa jo etukäteen. Rasismin vastustaja näkee Malmössä vain hiljaisia lähiöitä ja kauniita puistoja ja maahanmuuttokriitikot taas näkevät sotkettuja seiniä, rikottuja ikkunoita ja kranaatinsirpaleiden jälkiä seinissä. Malmössä on molempia. Minä tiedän, sillä olen asunut täällä viisi vuotta.

Suomen tosiaankin tulisi ottaa Malmöstä mallia. Malmö on ollut eräs pohjolan teollistuneimpia kaupunkeja. Kaupungissa oli raskasta auto- laiva, sekä lentokoneteollisuutta ja lähellä myös oli esim. Trelleborgin kumitehdas, josta käytiin Suomessakin aktiivisesti värväämässä työntekijöitä, ja heille jopa rakennettiin oma parakkikylänsä. Kun teollisuus kasvoi voimakkaasti työvoimaa tarvittiin paljon ja heille rakennettiin nopeasti uusia asuinalueita.

1990-luvun lama koetteli Malmöä rankalla kädellä ja suuri osa raskaasta teollisuudesta katosi kerralla ja lopullisesti. Lähiöt alkoivat tyhjentyä työntekijöistä ja tilalle muutti eri syistä halpaa asumista kaipaavia ihmisiä - myös maahanmuuttajia. Koska työtä ei ollut, alkoi joillakin asuinalueilla kierre, joka suosi uusien maahanmuuttajien hakeutumista alueelle ja ruotsalaisten työssäkäyvien muuttamista muualle. Lopulta näiden alueiden uudet tulijat eivät enää yrittäneetkään integroitua ruotsalaiseen yhteiskuntaan, koska sille ei ollut tarvetta.

Työttömyys, Tanskan ja Saksan läheisyys, sekä erilaiset etnisten ryhmien väliset ristiriidat loivat pohjaa jengiytymiselle ja rikollisuudelle. Tanskassa alkanut maahanmuuttajataustaisten jengien ja moottoripyöräkerhojen reviiritaistelukin heijasteli myös Malmön suuntaan. Rikollisjengien välienselvittely ja koston kierre on aiheuttanut muun muassa otsikoihin päätyneet käsikranaattitapaukset. Toistaiseksi iskut ovat rajautuneet pelotteluun ja omaisuuden tuhoamiseen, vaikka myös sivulliset ovat kärsineet vahinkoja.

Malmössä on siis ongelmia, mutta ei voi suoraan sanoa, että ne johtuisivat maahanmuuttajista tai maahaanmuuttopolitiikasta. Toisaalta Petterson on oikeassa; Malmö on viehättävä kaupunki, joka tuntuu idylliseltä ja oikeaa kokoaan pienemmältä. Rikollisuutta ei juurikaan näe katukuvassa. Suuret mielenosoitukset ovat kuitenkin yleisiä ja kertovat pinnan alla kytevistä jännitteistä. Myös poliisissa ja vartijoissa on henkilöitä, jotka suhtautuvat korostetun ennakkoluuloisesti ulkomaalaisiin. Tästä minulla on omakohtaista kokemusta.

Mitä suomalaisten pitäisi siis Malmöstä oppia? Malmö on ymmärtänyt rakennemuutoksen aiheuttaman todellisuuden. Malmö ei taistele muutosta vastaan, vaan on päättänyt kehittää uusia strategioita kilpailukyvyn palauttamiseen. Lähellä sijaitsevia Lundin ja Kööpenhaminan yliopistoja ei ole koettu uhkina vaan mahdollisuuksina. Kaupunkiin perustettiin korkeakoulu vuonna 1998 ja sitä on laajennettu jatkuvasti. Nuoresta iästään huolimatta koulu on nyt Ruotsin kahdennaksanneksi suurin ja se koostuu kuudesta eri tiedekunnasta. Kansainvälisyyteen on panostettu paljon.

Skånen yliopistollinen sairaala muodostettiin vuonna 2010 yhdistämällä Malmön ja Lundin sairaalat ja se on nykyisin eräs Ruotsin suurimmista. Sairaalassa on muun muassa verisuonikirurgian keskus, sekä Ruotsin uudenaikaisin ja suurin lääketieteellisen kuvantamisen laitos.

Malmössä on panostettu vapaa-aikaan ja innovointiin. Lähes puolet kaupungin asukkaista on alle 35-vuotiaita. Kaupungissa on useita julkisella, sekä yksityisellä rahoituksella toimivia ilmaisia vapaa-ajanviettopaikkoja, kuten skeittipuistoja, kiipeilyseiniä jne. Museoiden sisäänpääsymaksut ovat lähinnä nimellisiä. Eräs mielenkiintoisimmista projekteista on STPLN:n harrastusverstas, jossa kaupunkilaiset saavat ohjatusti ja osin ilmaiseksi käyttää 3D-tulostimia, laserleikkuria, oskilloskooppeja, ohjelmointiympäristöjä jne. uusien innovaatioiden kehittämiseksi. Ikärajaa ei ole, mutta kaupallinen toiminta ei ole sallittua. Panostus on tuottanut tulosta. Malmö on OECD:n listalla maailman neljänneksi innovatiivisin kaupunki (patentteja per asukas). Kaupunki on houkutellut paljon uuden teknologian yrityksiä. Esim. pelitaloilla Ubisoft ja King on konttorit Malmössä.

Suomen kaupungeilla olisi siis paljonkin opittavaa Malmöstä ei varoittavana, vaan rohkaisevana esimerkkinä.

Näin kertoi siis Juha Lilja, joka asuu Malmössä.

Kiinnostavaa kuulla malmöläisen kertomusta kotikaupungistaan. Menestystä ja näkökulmia elämääsi!

Ilkka Lavas
sarjayrittäjä omana itsenään

Olimme pienellä roadtripillä ja Fiskars valikoitui yhdeksi vierailtavista kohteista. Taiteilijoiden, teollisuuden historian ja käsityöläisten Fiskarsissa on paljon ihmeteltävää, mutta jos haluaa nähdä jotain epätavallista ja aitoa, kannattaa poistua metsän rauhaan luontopolulle.

Fiskarsissa on syyskuussa 2014 vuonna avattu luontopolku. Reitti kulkee polkuja ja teitä myöten Fiskarsin Ruukin lähimetsissä. Reitin varrella on paljon luonnonkauniita alueita, sekä historiallisesti mielenkiintoisia kohteita.

Metsäpätkillä reitti on merkitty puihin oranssilla värillä. Katu- ja tieosuuksilla reittiä ei olllut merkitty. Ajoimme autolla Fiskarsin keskustasta vähän yli kilometrin Firskarsin tietä (104) pohjoiseen ja käännyimme hiekkatielle, jonne Metsäpolku -kyltti meidät opasti. Jätimme auton hiekkatien varteen levikkeelle ja lähdimme kävelemään pitkin luontopolkua.

Reitti oli hyvin merkitty ja pian olimmekin Risslan padolla.

Risslan pato

Risslan pato on paikalla, jossa Fiskarsin pohjoispuolella Risslanharjun pohjoispuolella sijaitseva erämainen Myllyjärvi laskee Risslan koskeen. Tälle alueelle rakennettiin vuonna 1899 pato ja sähkövoimala Fiskarsin ruukin lisääntyneen sähköntarpeen takia. Voimalaan asennettiin maamme ensimmäinen 3000 voltin suurjännitegeneraattori. Vesi johdettiin padolta turbiiniin 80 cm:n paksuisella puuputkella. Putken kiviset perustat ovat vielä paikallaan ja putken jäännöksiä näkyy padon alapuolella.

Pitkäjärven purosta kaivettu kanava täydensi voimalan vedentarvetta. Kanava on kaivettu käsivoimin. Vesi Pitkäjärvestä on kuitenkin parikymmentä vuotta sitten murtanut uuden uoman harjun läpi noin sata metriä ennen patoa. Voimala, joka suureksi osaksi tuhoutui tulipalossa 1974, on nykyisin yksityisessä omistuksessa.

Kartta on hyvä pitää mukana ja sitä on osattava lukea, jotta löytää kohdat, joissa polku erkanee teistä. Luontopolun reitti on pääosin melko helppokulkuisia, varsinkin kun on tottunut ennenkin kävelemään metsissä.

Reitin voi aloittaa myös ruukin keskustasta sekä myös päättää ruukin keskustaan. Reiteistä voi valita eripituisia vaihtoehtoja ja polun voi kulkea joko myötä- tai vastapäivään. Pisin reitti, Fiskarsin tori – Baklura – Risslan pato – Kivijärvi – Fiskarsin tori, on noin 6,5 km. Lyhyempi reitti, Fiskarsin tori – Katthavet – Kivijärvi – Fiskarsin tori, on noin 3 km.

Menestystä ja seikkailuja elämääsi!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä

Tehtaankadulle Helsinkiin avattiin tänään La Maison ravintola, joka lupaa piristää eteläistä Helsinkiä moderneilla pikkuannoksilla, reilulla eurooppalaisella ruoalla ja artesaaniviineillä. Nappasin TableOnlinesta varauksen ja kurvasin Tehtaankadulle.

Meitä vastaanotti ravintolan co-founder ja ravintoloitsija Mari Kärkkäinen sekä lähes koko henkilökunta. Olimme vasta avatun ravintolan ensimmäiset asiakkaat, mutta illan aikana kävi selväksi, että emme varmastikaan ole viimeiset asiakkaat. Ai miksi?

No ensinnäkin: ruoka oli hemmetin hyvää. Ruoka oli oikeasti modernia, hyvännäköistä (kyllä, jopa instagramissa annokset saivat paljon likejä). Ravintoloitsijalla on kokemusta aikaisemmista menestyneistä ravintoloista ja keittiömestarin rakentama ruoka sisälsi kivoja yllätyksellisiä, ryhtiä ja raikkautta tuovia rohkeita makuja (en viitsi paljastaa mitä, käy itse kokeilemassa vaikkapa karitsaa).

La Maisonin ravintoloitsijana toimii Huvilakadun La Petite Maison ravintolan perustaja Mari Kärkkäinen. Keittiömestari David Alberti on kartuttanut osaamistaan huippuravintoloissa kahden ja kolmen Michelin-tähden ravintoloissa mm Gordon Ramsayn, Joel Robuchon ja lontoolaisen Le Gavrochen Michel Roux Jr:n opissa.

David Albertin kertoo, että hänen ruokafilosofian kulmakiviä ovat eettisyys ja ehdottoman tuoreet, läheltä hankitut raaka-aineet. Raaka-aineet hankin tuottajilta, joiden toimintaan ravintoloitsijat ovat käyneet tutustumassa henkilökohtaisesti. Karitsa tulee onnelliselta tilalta, jossa karitsat saavat kulkea ja syödä vapaasti. Oreganon, timjamin ja kaprikset poimii ja säilöö Davidin Kreikassa asuva äiti.

”Raaka-aineiden ehdottoman tuoreuden vaatimuksen opin Gordon Ramsaylta. Aloitamme aina puhtaalta pöydältä eli valmistamme lähes kaikki ruoat joka päivä alusta alkaen”, David kertoo.

La Maisonin ruokalistan pääosassa ovat ”petits plats” eli taidokkaat pikkuannokset, joissa on vaikutteita tapaksista, antipasteista ja venetsialaisten viinibaarien cicchetti -pikkupurtavista.

Niiden lisäksi tarjolla on jaettavia bistroruokia, päivän annoksia sekä vaihtuva Signature-maistelumenu, jossa on joko neljä, seitsemän tai kolmetoista pikkuannosta.

Suosittelen. Hintatasokin oli ihan "maltillinen", kuten ravintoloitsija lupaa. Tämän tason ateria olisi voinut maksaa helposti stadissa 30% enemmänkin.

Cityn tähdet: 9/10
La Maison
Tehtaankatu 21
Helsinki
Pöytävaraus: https://www.tableonline.fi/ravintola/la-maison#!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä

Metsän siimeksessä, noin kilometrin päässä Storfinnhova Gård tilalta sijaitsee taianomainen Metsäkylä. Sen sydän on maan uumeniin rakennettu upea graniittinen savusauna. Metsäkylä on entisen omistajan Martin Andersenin älynväläys. Alue oli nuoren Martinin lempipaikkoja ja kun hän myöhemmin kehitteli Storfinnhovasta elämyskeskusta syntyi idea rakentaa metsään elämyksiä tuottava paikka, jossa aikuiset voisivat luvalla palata sisäisen luovan lapsensa maisemiin ja välittömän ilon tunnelmaan. Näin syntyi savusauna, puumajat ja Metsänhovi. Metsäkansalle luotu Metsäkylä sekä hämmästyttää että ilahduttaa.

Huikea mesta. Suosittelen.

Storfinnhova Gård, Metsäkylä
http://www.storfinnhova.com/suomeksi/metsakyla.html
Finnhovantie 163
25860 Björkboda

Menestystä ja seikkailuja elämääsi!

Ilkka Lavas
Sarjayrittäjä

Kaliningrad (ven. Калининград) on satamakaupunki ja Kaliningradin alueen pääkaupunki Venäjällä. Vuoteen 1946 saakka kaupunki tunnettiin saksalaisella nimellä Königsberg.

Viime vuonna ajelin Puolasta kohti Suomea ja ajattelin, että pitäisikö käydä kysäisemässä, pääseekö Kaliningradin läpi ajamaan. Tullivirkailija kertoi, että tarvitsen viisumin ja jos sellainen on, niin sitten onnistuu. Viisumia ei saa rajalta, joten viime vuoden Kaliningradin seikkailu siirtyi tälle vuodelle. Hankin viisumin etukäteen ja suunnittelin reitin Puola Gdansk - Kaliningrad - Baltiysk - Svetlogorsk - Liettua Nida - Klaipeda.

Viisumi pitää hankkia etukäteen

Viisumin sain muutamassa viikossa Suomesta matkatoimistosta. Ensin yritin virallisesta viisumitoimistosta, mutta koska minulla ei ollut hotellia vielä varattuna eikä ajopäiviä tiedossa, niin oli helpompi hakea viisumi matkatoimistosta. Viisumi maksoi 84 euroa.

Rajanylitys

Ylitin rajan kahdesta kohtaa. Saavuin upouutta E28 tietä Grzechotki:n kohdalta Venäjälle Novoselovoon. Rajanylitysasema oli moderni ja aivan uusi. Rajan ylitys sujui mutkitta. Minua avusti venäläinen tullivirkailija, joka neuvoi kädestä pitäen miten moottoripyörän tuontitullauspaperi(transfer tullaus) pitää täyttää. Viisumi minulla oli etukäteen ja olin kolmessa vartissa rajamuodollisuuksita läpi Venäjällä, Kaliningradin alueella.

Poistuminen Venäjältä oli eri rajanylityspaikasta. Ajoin kapeaa kannasta (Curonian Split, Kuurin Kynnäs) pitkin Morskoye :stä Nidaan. Tämä rajanylitys oli perjantaina, jolloin turisteja on enemmän liikkeellä. Rajanylityspaikka oli myös pienempi ja aikaa tuhraantui puolisentoista tuntia. Mitään ongelmia ei ollut kummassakaan rajanylityksessä.

Hotelli Kaliningradista

Varasin vain pari päivää ennen Kaliningradiin saapumista hotelliksi Heliopark Kaiserhof:in, joka vaikutti Hotels.com:in ja Booking.com:in arvostelujen perusteella hyvältä hotellilta.

Hotelli oli sitä mitä luvattiin ja vielä hieman parempi. Neljän tähden hotellin hintaan (74 euroa) kuului valtava buffet aamiainen sekä spa ja saunaosaston vapaa käyttö. Saunoja hotellissa oli 5 erillistä: höyrysauna, turkkilainen sauna, suola / mineraalisauna, mieto sauna sekä kovempilöylyinen sauna. Spa -osastolla oli poreallas, hyvä uima-allas sekä allasbaari. Heliopark ylitti ainakin minun odotukseni.

Tiet

Ajoin Kaliningradin läpi moottoripyörällä. Päätiet olivat hyvässä kunnossa (ainakin kun vertaa Puolan teihin). Kävin iltalenkillä Baltiyskissä. Tie Baltiyskiin oli ruuhkainen, mutta takaisin osasin tulla vähemmän ruuhkaista kiertotietä.

Venäjällä kannattaa reissata. Oppii ymmärtämään Venäjää ja venäläisiä. Kaliningrad on kiva pieni noin Helsingin kokoinen (400 000 asukasta) kaupunki, jossa voi viettää kaupunkilomaa.

Menestystä ja seikkailuja elämääsi!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä ja motoristi