City Digital on Suomen toiseksi nopeiten kasvanut yritys Deloitte Fast50 -kilpailussa.
Suomen toiseksi nopeiten kasvanut yritys, City Digital -konserni, on noteerattu Deloitte Fast 500 -kilpailussa koko Euroopan 37:ksi nopeiten kasvaneena yrityksenä.
City Digital palkittiin Suomen toiseksi nopeimpana kasvuyrityksenä Deloitte Fast 50 -kilpailussa. Kansainvälisen kasvuyrityskilpailun osakilpailuihin osallistuu media-, teknologia- ja telekommunikaatioyrityksiä ympäri Eurooppaa. Kilpailua on luonnehdittu yhdeksi objektiivisimmista kasvuyrityskilpailuista. Kilpailussa kasvun mittarina on liikevaihdon kasvuprosentti.
Cityllä kasvua 2367 %
City Digital on keskittynyt digitaalisen bisneksen tekemiseen ja keskittyminen on auttanut Cityä kasvamaan muuta media-alaa nopeammin. Lähihistorian vauhdikkaan kasvun lisäksi City kasvaa jatkossakin. City Digital teki vuosi sitten rohkean peliliikkeen ravintoloiden suuntaan ostamalla TableOnline-pöytävarauspalvelun sekä MTV:ltä Eat.fi-palvelun. Iso osa City Digitalin kasvusta tulee jatkuvalaskutteisista tuotteista, mediamyynnistä ja yksi nopeiten kasvavia osia City Digital -konsernissa on Improve Media mainosverkkobisnes.
City Digital kansainvälistyy
City Digitalin ainutlaatuinen konsepti on havaittu markkinoilla ja City on laajentunut TableOnline yrityskaupan myötä myös Tallinnaan, jossa pöytävarauksia voi tehdä jo 75%:ssa laaturavintoloista. "Mediabisnes on loppujen lopuksi isolta osin globaalia bisnestä ja siksi meidän pitää olla kansainvälisellä mittareilla maailman paras, kun haluamme menestyä myös kansainvälisesti", City Digitalin toimitusjohtaja Ilkka Lavas kertoo. Cityllä on asiakkaita Suomen lisäksi Ruotsissa, Virossa, Tanskassa, UK:ssa ja Yhdysvalloissa. Neuvotteluja käymme lisäksi Tanskassa, Norjassa ja Kiinassa tuotteidemme lisensoinnista.
Pitkä historia auttoi alkuvauhtiin
City Digitalista on jo 30 vuotta vanhan City-lehden brändillä, mutta täysin uudella toimintamallilla muodostunut nopeiten kasvava digitaalisen median konserni Suomessa.
"Cityn brändi ja tunnettuus Suomessa on vauhdittanut meitä, mutta käytännössä kaikki myynti, liiketoimintamallit, prosessit ja rakenteet on rakennettu uudestaan City Digitalin digiaikakautena", kertoo toimitusjohtaja Ilkka Lavas.
Media muuttuu ja kehittyy. Digitaalisuus on tullut jäädäkseen. City Digital on esimerkki siitä, että median murroksessa myös perinteinen toimija voi muuttua, kehittyä ja myös kasvaa nopeasti.
Ennen uudenvuodenvaihdetta ennustetaan aina megatrendejä. Tässä mediaparoni Lavaksen ennustukset.
Mikä mediassa muuttuu vuonna 2016?
1. Some pirstaloituu
Oi niitä aikoja kun riitti pelkkä facepäivitys. Sitten piti opetella Twitter. Google+ piti opetella, mutta se oli liian vaikea useimmille. Osa tipahti kehityksestä tässä kohtaa jo kärryiltä. Pian nousi mukaan Pinterest ja yhtäkkiä LinkedIn:iin piti tehdä päivityksiä ja kannatti tykkäillä toisten bisnesuutisista. Google+ loppui ja Google siirtyi suoriin Tubekommentointeihin. Nuoriso karkasi Instagramiin. Messengerin ja Skypen kilpailijaksi nousivat WhatsApp, KiK, Ask, Telegram ja Snapchat. Tämä on vasta alkusoittoa, sillä videoviestintään ja pikaviestintää tulee uusia sovelluksia kuin sieniä sateella. Juuri kun olet opetellut YouTubettamisen, niin joku kysyy, oletko jo pitänyt oman Periscope lähetyksesi?
2016 vuonna Some pirstaloituu. Jos haluat saada kiinni somesta jengiä, sinun pitää olla kaikkialla. Sometoimistoja tulee lisää ja moni blogaaja alkaa tehdä monikanavaviestintää. Blogiyhteisöt korvaantuvat agentuureilla.
2. Visuaalisuus lisääntyy
Kirjoitus- ja lukutaito mullistivat aikanaan viestinnän. Visuaalisuus on tullut nuorisokulttuuriin mukaan. Jopa vanhemmat käyttävät hymiöitä :)
Tämä on vasta alkusoittoa. Kuvaviestintäsovellus Snapchat on vaikea ymmärtää ennen kuin sitä ymmärtää. Videoviestintä ja kuvaviestintä lisääntyy räjähdysmäisesti. Miksi kukaan kirjoittaisi tai lukisi mitään kun voi puhua, kuunnella tai katsoa? Kirjoitustaidolla on tulevaisuudessakin merkitys, mutta visuaalinen viestintä, tarroilla ja emojeilla viestintä tulee täydentämään itseilmaisumme ja tunneilmaisumme tapoja. <3
Emoji Keyboard Maya Ben-Ezer’s Shift Key
3. Media-alalla tapahtuu ennätysmäärä yrityskauppoja
Vetämäni City Digital toteutti tänä vuonna 4 yrityskauppaa. Tämä on vasta alkusoittoa median konsolidaatiossa. Talentum ja Alma Media ilmoittivat yhdistymisestä. Osa mediataloista tulee myymään osiaan, esimerkiksi MTV myi Radio Novan Bauerille. Osa hankkii itselleen digiosaamista yrityskaupoilla. Ennustan, että media-alalla tapahtuu ennätysmäärä yrityskauppoja vuonna 2016 ja aiomme olla näissä järjestelyissä mukana, ostolaidalla.
4. Sisällöntuottajat muuttuvat monikanavatuottajiksi
Ennenvanhaan sisällöntuottajalle riitti, kun osasi kirjoittaa. Pian media-alalla jokaisen journalistin käteen lyötiin kamera ja käskettiin ottamaan valokuvia. Sosiaalinen media on jo enemmän kuvaviestintää kuin tekstisisältöä. Vastaava murros on perinteisessä mediassa. Visuaalisuus lisääntyy niin, että osa toimittajista tekee videosisältöjä suoraan haastatteluista.
Sisällöntuottaja voi tehdä 2016 vuonna haastattelun yhteydessä tekstin, kuvan, videon, facepäivityksen, tweetin, instapostauksen, Snappiclipin ja julkaisee livenä lähetyksen Periscopeen tai facebookin live videoihin.
Brändit ostavat sometekemistä agentuurien ja sometoimistojen kautta, koska kanavia on niin paljon, että niiden kautta ihmisten kiinni saaminen vaatii moninkertaisen määrän yhteistyötekemistä sometähtien kanssa.
Somelle käy kuin perinteisille digimedioillekin. Mainosverkon kautta ostaminen tulee yksittäisen median ostamisen rinnalle. Tarve agentuureille ja sometoimistoille kasvaa.
5. Top 5 listoja tulee entistä enemmän!
Media-ala kilpailee huomiosta ja huomiohakuisten otsikoiden luominen jatkaa kasvuaan. Klikkijournalismi kiihtyy kunnes tuhoutuu. Onko tämä minun viimeinen top 5 listani? Alanko kenties blogien otsikoihin tuomaan enemmän sisältöä? Klikinsäästäjä tietää vastauksen.
Monikanavaisuutta on se, että tämä blogaus tulee videosarjana Snapchatissani @ilkkalavas . Jos et jaksa lukea, katso sieltä tai Tubekanavastani.
Menestystä elämääsi ja vuoteen 2016!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, mediaparoni
Kirjoittaja on City Digital mediakonsernin ja Improve Media mainosverkoston toimitusjohtaja sekä advisor Asennemedia agentuurissa. City Digital mediakonserniin kuuluu aiemmin mainittujen lisäksi Vivas, Eat, City-lehti, Ratkojat sekä TableOnline. Improve Media myy mainostilaa suomalaisten suosimiin medioihin, joita mainosverkostossa on yli 300 mediaa.
Bisneksen parantaminen ei aina ole helppoa. Kasvuhaluja pitää olla. Joskus on helpompi perustaa uusi firma ja kasvattaa sitä kuin muokata vanhasta kasvukykyinen.
1. Hyväksy, että duuni ei tule olemaan helppoa
Hahahaha. Otsikko vedätti sua. Muka helppoa vinkkiä. Älä luule, että kasvubisnes on helppoa. Kasvubisnes vaatii todella paljon. Kasvubisnes vaatii kaiken.
Jenkeissä startupeissa työskennellään 70 tuntia viikossa. Mä teen töitä aina kun en ole tekemättä töitä. Kasvubisneksen pyörittäminen vaatii sitä asennetta, että painetaan kunnes ollaan valmiita.
Jotkut toimialat supistuvat. Lehtibisnes supistuu. Kivijalkavaatekauppa supistuu. Jos olet supistuvalla alalla, yrityskaupat ovat lähes ainoa kasvun polku. Yrityskaupoissa tarvitset joko rahaa tai valmiuden oman osakkuutesi dilutoitumiseen lukuisten fuusioiden myötä.
Toiset toimialat kasvavat. Varmista, että olet sellaisella toimialalla, joka kasvaa. Cityn hallituksen puheenjohtaja ja kiihdyttämö Gorilla Venturesin Risto Rautakorpi muistaa aina: "Variksenkin on helppo lentää kovaa kun tuuli on oikeansuuntainen."
Valitse siis toimiala, joka kasvaa.
Tämä 2 miljoonaa kävijää tuntui joskus haamurajalta. Nyt todo-listalla on 50 miljoonaa kävijää. Kasvuhalua riittää.
3. Johdon, omistajien ja rahoittajien pitää haluta kasvua
Kasvua pitää haluta. Kasvuun pitää olla strategia. Kasvuun pitää olla rahoitus. Kasvuun pitää olla intohimo.
Jos jokin näistä puuttuu, kasvu hidastuu. Luo strategia. Vaihda johto. Hanki rahoitusta.
Bonus: Kaikilla bisneksillä on optimikoko.
Joidenkin bisnesten kasvattaminen on tyhmää. Monessa firmassa on usein paljon hauskempaa kun siellä on alle 10 henkeä. 10:stä 20 henkeen kasvaessa, tulee eteen välijohdon palkkaamista ja kaikenlaista HR-byrokratiaa. 20-30 henkeen kasvaessa tulee mukaan YT-laki, pari sluibaajaa ja muita juttuja, jotka viimeistään pilaavat hyvän työyhteisön.
Joskus 6 hengen firma tekee parempaa tulosta kuin 20 hengen firma. Joskus 6 hengen firmassa on kivempi olla töissä ja yrittäjänä. Kaikkien ei ole pakko kasvaa.
Digitalisoituminen vapautti kilpailun. Ennen media omisti yleisön. Nykyään lukijalla on valta: hän valitsee joka päivä mitä medioita kuluttaa. Kilpailun vapautuminen tarkoitti sitä, että median toimijat alkoivat puhumaan fragmentaatiosta tai mediakentän pirstaloitumisesta.
Kun media pirstaloituu, tarvitaan mainosverkkoja, jotka kokoavat toimijat yhteen
Ostajalle pirstaleinen mediakenttä on haastava. Suomessa on yli 1000 nettisivua, joista voi ostaa mainostilaa. Ei kukaan voi tuntea jokaista. Mainosverkkobisneksen tarve syntyy median pirstaloitumisesta ja siitä, että tarvitaan tarkempia kohdentamisen työkaluja.
Suomen TOP10 -listalla on useita median kaltaisia mediaperheitä, jotka oikeasti ovat myös mainosverkkoja.
Perinteiset mediat ovat jo muuttuneet mainosverkoiksi
Kun katsot tarkasti vaikkapa suomalaisen mediakentän top-listaa eli TNS Metrixin päälistaa, huomaat, että isoimmat mediat eivät olekaan enää yksittäisiä medioita, vaan useasta mediasta koostuvia perinteisen median nimellä myytäviä mainosverkkoja.
Suomen suurimmat sivustot eivät olekaan suurimpia sivustoja vaan itseasiassa kohdentavia mainosverkkoja.
Perinteiset mediat kuten Iltalehti, Iltasanomat, HS, Suomi24 ja meidän City Digital ovat muuntautuneet medioista mainosverkoiksi. Nämä mainosverkot koostuvat useasta mediasta / nettisivusta, joilla on yhteisenä tunnisteena samankaltainen "hattu".
MTV, Suomi24 ja Helsingin Sanomat eivät ole enää yksittäisiä medioita, vaan mainosverkkoja, jotka koostuvat useasta mediasta.
Median valinnan lisäksi ostajalla on mahdollisuus valita yleisö
Mainosverkkoa tarvitaan, jotta ostajan on helpompi ostaa. Printtiaikakautena ja TV-aikakautena ainoa kohdennustapa oli valita sopiva media. Media tunnistettiin mediatutkimuksella, joka on useimmiten yhden tai useamman kerran vuodessa toteutettava paneelitutkimus.
"Oli helppoa, kun ei ollut nettiä. Piti vaan ostaa sopiva printtimainos ja miettiä ostaako myös telkkaria tai radiota. Usein ei ollut varaa telkkariin, joten ostettiin radiota. Sitten 90-luvulla tuli nettisivut. Perustettiin omat nettisivut. Nykyään media on niin pirstaleinen, että on vaikea pysyä perässä ja tietää mistä ihmiset saa oikeasti kiinni." - kommentoi nimettömänä eräs suomalaisen top100 firman Markkinointijohtaja
Yleisön kohdennuksessa kysymys on siitä, että voit valita haluamasi yleisön ja ostaa mainostilaa suoraan yleisökohdennuksella. Voit valita haluatko kohdentaa mainosviestisi:
- Kiinnostusalueen mukaan, esim matkailusta, urheilusta tai jääkiekosta kiinnostuneille
- Perhetietojen mukaan, esim sinkut tai perheelliset
- Sukupuolen mukaan: esim naisisille
- Iän mukaan, esim 35-55 vuotiaille
- Postinumeron perusteella, esim K-kauppias voi mainostaa lähellä asuville
Median ostajan ei tarvitse enää ostaessa muistaa millä medialla on minkäkin tutkimuksen mukaan tietty kohderyhmä vaan riittää kun valitsee yleisön. Nykyaikainen mainosteknologia hoitaa kohdennuksen sopiviin medioihin.
Valintavaihtoehtoja tulee lisää, mediakonsultteja ja mediatoimistoja tarvitaan
Median ostaminen on muuttunut jo senkin myötä, että mainontaa mitataan entistä ahkerammin. Median ostajilla on edelleen oltava strategisia tavoitteita:
- minkä kohderyhmän haluan saavuttaa kampanjalla
- miten haluan puhutella kohderyhmää kampanjallani
- mitä brändini puolia tuoda esiin kampanjassa
Taktisilla kampanjoilla voidaan yleisölle kohdentaa suoraa kehoitteita ostamiseen.
- mobiilimainonnan kautta kuluttajalle tieto, että nyt kannattaa ostaa grillattavat lähikaupasta, joka on muuten yllättävän lähellä
Mediatoimiston rooli tulee muuttumaan siten, että heillä entistä enemmän tarjouspyyntöjen ja aineistojen lähettelyn sijasta kliksutellaan sopivia yleisöjä asiakkaan puolesta ostoskoriin suoraan mainosverkoista. Mediaplannerin osaamista tarvitaan, jotta tiedetään, mistä mainosverkoista asiakkaan yleisöjä voi ostaa.
Suomalaiset mainosverkot
Suomessa kaikki mediatalot ovat jo mainosverkkobisneskessä. Mainosverkkoja myydään usein RON nimikkeellä jos asiakas haluaa ostaa isoa peittoa. RON tarkoittaa Run of Network eli ajetaan läpi mainosverkon. Tässä lista suomalaisista mainosverkoista:
TOP 10 suomalaiset mainosverkot
- Sanoma / Helsingin Sanomat mainosverkko
- Almamedia mainosverkko
- Fonecta / Verkossamedia mainosverkko
- Otavamedia mainosverkko
- Aller Media mainosverkko
- KlikkiNetwork.com mainosverkko (yhteistyössä City Digitalin kanssa)
- Improve Media mainosverkko
- Taloussanomat Verkkomediat -mainosverkko
- Kärkimedia mainosverkko
- SBS Media mainosverkko
- Talentum Verkkomediat mainosverkko
Mainosverkkolistoista usein unohtuu suomalaisten medioiden haastavin kilpailija: Googlen mainosverkko. Googlen GDN eli Google Display Network on suomen suurin mainosverkko. Premium verkko se ei kuitenkaan ole, sillä mainokset näkyvät "ties millä sivuilla". Siksi en nostanut GDN:ää suomalaisten mainosverkkojen listalle.
Medioiden on oltava mukana jossain mainosverkossa
Pienten medioiden pitää olla mukana mainosverkoissa, jotta he voivat tarjota medioitaan yleisökohdennuksella. Yksittäisen median osalta yleisökohdennuksessa dataa ei synny riittävästi. Siksi mainosverkkobisnes onkin volyymibisnestä. Iso määrä yleisöjä voidaan jakaa yleisökohdennuksella sopivan kokoisiksi yleisöiksi, jotka useimmiten ovat isompia kuin mikään kohdentava media.
Mainosverkkojen kautta saa ostettua myös tavoittavuutta
Mainosverkko on näppärä työkalu mainostajalle, kun haluaa saavuttaa suomalaisen yleisön kertalaakista. Mainosverkoissa on useimmiten yksi keskitetty mainonnanjakelu, jolla voidaan varmistaa, että yksi ihminen näkee mainoksen esimerkiksi 5 kertaa, eikä yhtään sen enempää. Mainosverkoista ostaminen on siis frequkamppiksissa (frequency=toisto, toistorajoitus) järkevää: päällekkäiset pystytään eliminoimaan tehokkaammin.
Medioita tarvitaan edelleen.
Mainosverkkobisnes ei poista medioiden tarpeellisuutta. Yksittäinen media profiloi ja median sisällä oleva artikkeli profiloi yleisöä. Sisältömarkkinoinnissa median rooli nousee isoksi: mainosverkkojen kautta voi tehdä brändimainontaa ja taktista mainontaa näppärästi, mutta syvempi sisältöyhteistyö on aina räätälin hommaa ja siinä mediavalinta on edelleen tärkeässä asemassa. Sisältömarkkinointi, jota myös natiivimainonnaksi ja advertoriaaleiksi kutsutaan, onkin medioiden nopeiten kasvava ansaintamuoto.
Suomalainen surffaa päivittäin kymmenillä sivustoilla
Ihmisen lukutottumus ei ole enää sellainen, että lukisi yhden lehden alusta loppuun. Median pirstaloituminen pirstaloi myös lukemista. Luetaan yksi artikkeli sieltä, toinen täältä, kolmas tuolta. Ihminen surffaa nettisession aikana usealla sivustolla. Hän ehkä kuluttaa 50:n eri julkaisijan mediaa / sivustoa ja joidenkin medioiden artikkeleja hän käy lukemassa pari kertaa. Yhteensä suomalainen saattaa kuluttaa 50-70 sivua yhden nettisession aikana.
Jos olisin mainostaja niin haluaisin tehdä tehokasta, kohdennettua mainontaa. Mainostajana miettisin minkä kohderyhmän haluan saavuttaa. Etsisin mainosverkon, joka pystyy löytämään tämän kohderyhmän. Tilaisin sopivia luovia toteutuksia eri yleisöille puhuttelemaan: en haluaisi nähdä samaa mainosta seitsemälläkymmenellä eri sivulla vaan mieluiten ympäristöön sopivan mainoksen. Haluaisin, että ihmisen 50 eri sivuston aikana selailun aikana varmistun, etten mainosta liikaa ja että tunnen, mitä ihminen brändistäni ajattelee. Mittaisin tekemistäni bränditutkimuksella sekä analytiikalla säännöllisesti. Kävisin myös talousjohtajan kanssa läpi, miten mikäkin kuukausi on vaikuttanut myyntiin ja koittaisin tehdä johtopäätöksiä paljonko nettimainonta on ajanut väkeä fyysiseen myymälään. Tekisin kampanjaluonteisen tekemisen sijasta enemmän jatkuvaa tunnettuuden lisäämistä ja ylläpitämistä. Tekisin paljon digitaalista display-suoraa ja muuta aktivoivaa digisuoraa. Prospektoisin isolla kädellä mainosverkkojen kautta.
Me suomalaiset voimme olla maailman parhaita markkinoijia jos vain haluamme. Menestystä markkinointiisi ja elämääsi!
Digitalisoituminen ja on-demand painaminen on tullut käyntikortteihin, suoramainontaan ja jopa kirjojen painamiseen. News 2 fax toimitti aikanaan uutisia faksilla. Digitalisoituminen tulee moneen kohtaan ja nopeuttaa tiedon siirtoa. Printti voidaan ajatella staattisena tietokoneen näyttönä, josta voit lukea siihen printatut uutiset. Printtiä voidaan innovoida edelleen. Tällä videolla esitellään uudenlainen printtimedia. Hauska ideana ja kampanjana.
Miten sinä luet uutisia? Oletko havainnut kulutustottumuksissasi mitään muutosta viimeisen 10 vuoden aikana?
Menestystä elämääsi. Muista innovoida. Tulevaisuudesta tiedämme vain, että se on erilainen kuin mitä ikinä arvasimme.
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
City Digital
Mihin kaikkeen on-demand painaminen voi mennä? Miten sinä seuraat uutisia?
Perinteinen jakelukanava tulee kohtaamaan KV-kilpailun. Jakelukanavia ja valinnanvaraa tulee lisää jolloin kuluttaja pääsee vallankahvaan.
Mediamurros ei ole ainoastaan printtilehtien jakelukanavan digitalisoitumista. Mediamurros on myös television jakelukanavan murrosta. IP-teknologian kautta voidaan näyttää samoja TV kanavia, ohjelmia ja sarjoja kuin antenni ja kaapeliverkossa. Netflix, Youtube ja ihmisten omat Vlogikanavat näkyvät pian joka telkkarissa suoraan kaukosäätimellä.
Testasin eilen Chromecastin, joka on täysiverinen tietokone. Se on kuin älypuhelin, joka liitetään telkkariin. Siinä on muistia (512Mt) ja langaton verkko. Kiintolevynä on Flash -muisti (4Gb). Verkkoyhteys saadaan joko Wlanilla tai Bluetoothilla AzureWave combo Wi-Fi:n kautta. Prosessorina toimii Armada 150-mini multimedia processori.
Chromecast on täysiverinen tietokone, jossa pyörii Android -käyttöjärjestelmä. Kuva FCC:n dokumenteista.
Digita ei ole enää monopoliasemassa
NettiTV tuli jo. Läppärin saa kytkettyä telkkariin. Nyt selainikkunan saa "heitettyä" TV-ruudulle ilman piuhoja. Chromecastin avulla vanhoista TV-ruuduista tulee jättimäisiä Padin, läppärin ja kännykän näyttöjä. "Secondscreen" trendi tuleekin väärinpäin. Telkkarista tulee se "secondscreen", jonne ensisijaiselta näytöltä heitetään kuva jos on tarve katsoa rauhassa isommalta ruudulta.
Jääkö antenniteknologia tarpeettomaksi?
IP-lähetys siirtää videosignaalin verkkoon. Lineaarinen TV tulee varmasti jäämään jollain tasolla pyörimään, mutta entistä enemmän individualismin lisääntyessä ihmiset vaativat videokanavilta interaktiivisuutta. MTV, Yle, Nelonen ja muut perinteiset mediat joutuvat uuteen kilpailutilanteeseen, jossa yhtäkkiä yleisö ei olekaan enää taattu. Yleisö pitää ansaita jokaiselle ohjelmalle uudestaan ja uudestaan. Kotimainen mediakenttä kohtaa kansainvälisen kilpailun.
TV-mainonta personalisoituu
Videoiden yhteydessä mainostaminen kohtaa kansainvälisen kilpailun ennemmin tai myöhemmin. Yleisö tunnetaan nimen, iän, kulutustottumusten mukaan. TV-mainonta voidaan kohdentaa yhtä hyvin kuin mikä tahansa suoramainonta. TV-markkinoinnista tulee suoramainontaa, jossa puhutellaan suoraan ihmisiä joko yksilöinä tai kotitalouksittain.
Voin yhtä hyvin nähdä Chromecastin kautta katsoessani lasten kanssa ToyStoryn mainostauolla Hotels.com:in mainoksen, jossa mainostetaan meidän perheelle hotelleja Milanosta, koska olen surffannut samalla ip-osoitteella Milanon hotelleja googlen hakukoneesta. Meille voidaan näyttää Legon brändimainoksia, koska pojat ovat Lego faneja ja heille voidaan mainostaa uusia Lego -pelejä ja Chomecast-Youtube-sarjoja.
Mediamurros kiihtyy. Perinteiset jakelukanavat muuttuvat kenen tahansa saavutettavaksi. Pelissä pärjää vain olemalla kansainvälinen ja osaamalla kansainvälisen kilpailun säännöt. Markkinoijalle tulee tarjolle entistä paremmin kohdennettavia videomainonnan paketteja. Aihetta kannattaa opiskella ja tutkia.
Frendi oli tilannut Chromecastin. Gigantissa ja Verkkokauppa.com:ssa hinta oli 35 euroa. Sen kautta voi laittaa Youtube -videot ja Google Play -musat soimaan telkkariin tai stereoihin. Vaikutti näppärältä ja päätin tilata itse vastaavan.
Chromecast on näppärä pieni lisälaite joka tekee televisiosta älykkään.
Asennus oli helppoa. Tulitikkuaskin kokoinen boxi HDMI töpseliin kiinni ja virtaa USB:stä. Telkkarin USB:stä tuli sopivasti virtaa joten ulkoista virtalähdettä en edes tarvitse.
Chromecast ohjelman asentamisen jälkeen sain Cromecastin langattomaan verkkoon. Kännykästä Youtube auki ja sinne ilmestyi lähetä kuva telkkariin.
Chromecast lataa itse videot joten kännykän akku kestää hyvin eikä kännykkä suotta kuumene.
Poikani (6v ja 8v) latasivat heti myös Cromecast Appin kännyyn. Annoin luvan. Nyt telkkarissa pyörii Minecraft pelaamisvideo.
Poikien lempparivideoita on Lego pelivideot sekä Minecraft pelivideot. Chromecast tuli heti heille hyötykäyttöön.
Jos haluat katsoa telkkarista Youtube videoita hyvällä kuvanlaadulla niin voin suositella Chromecastia. Chromecastilla voi katsoa myös Google Play Videoita ja kuunnella Google Play musaa.
Pian varmaan TV mainoksetkin pyörivät Youtubessa, kun kuvanlaatu on osin jo parempi kuin perinteisessä telkkarissa.
Vivas on listattu kuumimpien Startupien joukkoon. Sija 5.
City Digitaliin kuuluva Vivas on listattu Suomen kuumimpien startuppien joukkoon. Listalla muitakin kuumia nimiä mm. SuperCell, Jolla ja DealDash. Listauksen teki Startup100. Aikaisempi sijoitus oli sija 7.
Vivas haluaa olla yksi maailman suurimmista medioista
Vivas.fi:n näkemyksen mukaan se voi on olla jatkuvasti maailman top 100 -listalla. Monena viikkona olemme jo suosituin ja kansainvälistyminen on kovassa vauhdissa.
City Digital sijalla 10 TNS Metrixin listalla viikko 5 / 2014
Suomalaisten mediatalojen todelliset kilpailijat
Eräänä päivänä puskista tuli City Digital ja hyppäsi Suomen virallisen TNS Metrixin listalle sijalle 10. (Viikko 5/2014). Digitaalisuus pirstaloittaa mutta samalla yhdistää. Digitaalisuus mahdollistaa entistä paremman viestinnän. Mediamurros mahdollistaa entistä tehokkaamman tavan tehdä ja mitata markkinointia ja mainontaa.
Erään jättimäisen suomalaisen mediatalon johtaja tuli minulle pyytämään audienssia: "Voidaanko tavata. Sun täytyy kertoa tarkemmin mulle mitä
te oikein teette. Haluan oppia.". Sanoin, että voin tavata ja voin kertoa mitä olemme tekemässä, mutta yritin vakuuttaa, että oppimassa tässä kaikki ovat. Ei kukaan ole näitä juttuja ennen tehnyt. Ei kukaan ole ennen ollut näin voimakkaassa mediamurroksessa mukana. Siksi pitää olla tuntosarvet herkkinä ja valmis kaikenlaisiin kokeiluihin.
Mediamurros on siinä pisteessä, että isoja toimialan järjestelyjä tehdään kiihtyvällä vauhdilla. Painoalan toimijat konsolidoituvat. Digitoimijat verkottuvat. Media pirstaloituu ja tulee independent -medioiden keskittymiä, jotka yhdessä ristiinmarkkinoivat ja auttavat toisiaan menestymään. Independent medioita ostetaan. Mediatalot perustavat omia verkkokauppoja ja alkavat etsiä uusia liikevaihtovirtoja.
Suomalaiset mediatalot voivat menestyä vain yhteistyöllä
Monen suomalaisen mediatalon digitaalisen puolen tärkeimpiä sisääntulolähteitä on Google ja Facebook. Näkeekö kukaan tässä mitään uhkaa? Google ja iso F ovat tärkeitä kumppaneita, mutta he myyvät bulkkia ja blindiä mediatilaa kymmenesosalla siitä, millä suomalaiset mediatalot. Ei ihme, että Facemainonta ja Googlemainonta on niin yleistä. Digimainonnassa kannattaa tehdä monessa tavassa.
Emme voi mitenkään pärjätä bulkkimediatilan myynnissä jollemme pysty luomaan medioita yhtä isolla volyymillä ja yhtä pienellä mediatilan tuotantohinnalla kuin Google ja Facebook. Mediatilaa ja kilpailua bulkkipuolella on jopa liikaakin, mutta premium puolella, sisältöbisneksessä, sisältösivustoilla laadukas mediatila on usein kortilla.
Laatubrändien brändimainontaa voi tehdä vain laatubrändeille sopivilla saiteilla. Googlen blind verkko ei siihen käyttöön laatubrändeille sovi ja Facebookissa ei (ainakaan toistaiseksi) ole kunnon paraati-brändimainontapaikkaa. Tässä on pelipaikka laadukkaille medioille. Tässä laatumedioiden pelissä mekin olemme mukana.
Laadukkaiden medioiden tulee liittoutua ja tarjota mediatilaa kimpassa myytäväksi brändeille. Suoramyynti mediatoimistojen kautta puhelu-tapaaminen-tarjouspyyntö-tarjous on perinteinen mahdollisuus, mutta uskon, että automaatio lisääntyy tällä puolella voimakkaasti. Toki tapaamisia tarvitaan, mutta monessa kohtaa kohderyhmät on helppo valita myös Adformin tapaisten mainonnanostamisjärjestelmien kautta.
Suomeen todennäköisesti syntyy Adformin lisäksi muita yksityisiä markkinapaikkoja, joiden kautta voi ostaa isommassa köntässä brändisaiteilta brändimainontaa.
2016 vuoteen mennessä 25% mediabudjeteissa on digitaalisia
Suomalaiset mediatalot voivat yhteistyöllä, ristiinmarkkinoinnilla, ristiinnostoilla, yhteisillä uutisaggregaateilla sekä yksityisillä suomi-markkinapaikoilla varmistaa, että suomimedioista on jatkossakin helppoa ostaa laadukasta brändimainontaa ja että kävijät löytävät uutisemme jatkossakin.
Yhteistyö mahdollistaa myös sen, että suomalaiset mediatalot saavat oman osansa mainoskakusta ja että median ostaminen on jatkossakin riittävän helppoa ja tehokasta. Neljännes mediakakusta on iso raha. Konsolidoituminen ja yhteistyöverkostojen tiivistyminen jatkuu tulevaisuudessa voimakkaasti.
Suomalaisten mediatalojen pärjääminen pitää suomalaista kulttuuria ja kieltä yllä ja mahdollistaa suomalaisten brändien menestymisen.
Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen tituleerasi minua kuuluisaksi siitä, että olen melkein joka päivä kehittänyt medialle uuden määritelmän. Päätin nyt sitten listata kaikki tietämäni median määritelmät. Lisäsin myös mukaan yleisiä median määritelmiä.
1. 1900-luvun määritelmän mukaan media on massaviestinnän välineet, joita silloin olivat televisio, radio ja lehdet (Oxford Dictionary) 2. Media viestinnän välineenä ja välittäjänä
Latinan kielessä medium on merkinnyt keskimmäistä ja välissä olevaa (vrt. vaatteiden koot small, medium ja large). Englannin kielessä medium on tarkoittanut 1600-luvulta alkaen "väliin tulevaa tai välittävää tahoa tai substanssia" ja 1700-luvulla puhuttiin jo sujuvasti sanomalehdistä mediumina, joka välittää tietoja vaikkapa kaukaisista maista tai parlamentista. Ihmiset eivät ole välittömästi paikalla seuraamassa puhetta tai tapahtumia, vaan seuraavat niitä välillisesti lehden kautta.
Viimeistään 1920-luvulla alettiin käyttää sanontaa "mass medium" sellaisista joukkoviestinnän välineistä kuin sanomalehdet, radio ja sittemmin myös televisiosta.
On syytä huomata, että medium on sanan yksikkömuoto ja media sen monikollinen muoto. Kun suomessa sanotaan "mediat", niin itse asiassa käytetään kaksinkertaista monikkoa. Kielitoimisto kuitenkin hyväksyy nykyään myös tällaisen kielenkäytön. 3. Viestin välityksen kanava Jossa viesti voi olla uutisia, viihdettä, opettamista, dataa, epäkaupallisia viestejä, kaupallisia viestejä, 4. Media median sisällä
Esim median alamedia, juttusarja, ohjelmasarja. Brändi voi olla oma mediansa. 5. Julkaisualusta
Mikä tahansa julkaisualusta, jolla voidaan viestiä laajalti tai rajatummin esimerkiksi pehmeälle sanomalehtipaperille painettuna, kiiltävälle paperille painettuna, television, radion, ulkomainonnan, suorapostin, puhelimen, faksin ja internetin julkaisualustat. 6. Ihminen on media
Lehtimedioilla on päätoimittaja, joka vastaa siitä, mitä viestiä ulospäin annetaan. Vastaavasti jokainen ihminen on oman elämänsä päätoimittaja ja se minkälaista viestiä ulospäin annat, on oma asiasi. 7. Ihminen voi julkaista eri kanavissa eri kohderyhmille suunnattuja viestejä
Twitterissä mun henkilökohtainen @lavas media näyttää pitkälti erilaiselta kuin Facebookissa. Tämä blogi kylläkin on melkoinen sekasikiö, menen peilin eteen pitämään tämän blogin päätoimittajalle eli itselleni puhuttelun. 8. Blogimedia
Yksittäinen blogi voi olla media. Blogilla voi olla yksi tai useampia kirjoittajia. 9. Blogiyhteisö -media
Blogit voivat muodostaa blogien yhteisön, jossa blogaaja luovat yhdessä sisältöjä ja keskustelevat blogeissaan toistensa blogauksista. 10. Mainosmedia
Rahalla ostettua tai jollain vaihdannalla saatua tilaa toisista medioista. 11. Massamedia
Media tai medioiden kokonaisuus, jonka kautta viesti voidaan välittää usealle ihmiselle kerralla. Esimerkiksi blogosfäärissä sponsoroitujen blogausten ostaminen blogiyhteisön kautta tai display-mainonnan ostaminen brokerin tai adexchangen kautta. Myös perinteiset radiotaajuuksia ja tv-signaalia hyödyntävät mediat. 12. Digitaalinen media
Sähköinen media, digitaalinen media, elektroninen media joka toimii digitaalisen eli sähköisen viestin jakelualustana ja kanavana 13. Hypermedia
Digitaalisesti koodattua rikastettua mediasisältöä. Esimerkiksi xhtml ja mikrotägättyä sisältöä jossa siis linkkien lisäksi myös semanttisia merkintöjä. 14. Multimedia
Sisältöä, jossa on hyödynnetty tekstiä, kuvaa ja videota. Melkein kaikki netti on nykyään multimediaa eli monimediaa. 15. Uusmedia
Vanhan perinteisen median ajattelua rikkova uusi media. Sisältää usein interaktiivisia osuuksia, parempaa mitattavuutta ja dynaamisuutta. 16. Uutismedia
Media, jonka brändin sielu on erikoistunut uutisten levittämiseen. 17. Printtimedia
Paperille tai taululle tulostettu tai painettuja viestisisältöjä. 18. Julkaistu media
Mikä tahansa media, joka on saatavilla julkisesti tai puolijulkisesti. 19. Tallennettu/arkistoitu media
Skanneri, usb -muistitikku, pilvipalvelu tai muu median sisältöviestien tallennukseen kykenevä sähköinen tallennusväline 20. Sosiaalinen media
Sähköinen tai fyysinen ihmisten kohtaaminen. 1800-luvulla ompeluseura, 2000-luvulla facebook, twitter, tapahtumat, kohtaamiset jne. 21. Tapahtumamedia
Festarit tai bileet voi olla media jossa on jotain tiettyä kohderyhmää. 22. Rokkikonsertti -media
Bändi voi soittaa kellarissa tai stadionilla. Stadionille saa isomman yleisön. Samalla voi myydä lisämyyntiä esim paitoja, levyjä yms. 23. Radiomedia 24. Lineaarinen tv -media 25. Roskamedia 26. Höpöhöpömedia 27. Laatumedia
Mietippä mikä on laatumedian ja höpöhöpömedian ero. Liittyiskö jotenkin brändiin ja luottamukseen. Niinpä. 28. Digimediaperhe
Monesta digitaalisesta mediasta koostuva mediaperhe. 29. Monikanavainen media
Monen median yhdessä välittämää viestiä samasta aiheesta. 30. Webbisivu -media
Yksittäinen webbisivu on oma mediansa. Siinä voi olla kaupallista tai ei-kaupallista sisältöä tai molempia. 31. Integroitu media
Monen jakelualustan yhteensovitettua viestintää esim web, video, printti, audio, livetapahtuma yhteensovitus jne.
Sisältää perinteistä sisältöä, brändäämistä, brändiä, brändättyä sisältöä, advertoriaalia, mainostamista, tarinan kerrontaa, pakkaussuunnittelua, käyttökokemuksen suunnittelua, käyttöliittymäsuunnittelua jne. 32. Cheek -media
Ihmisillä on yleisö. Ihminen voi brändätä itsestään kiinnostavan median, jolla on oma yleisö. Cheek käyttää viestintää saadakseen oman epäkaupallisen ja kaupallisen viestinsä läpi muissa medioissa ilmaiseksi tai maksullisesti. 33. Ulkomainos -media
Pihalla olevia mainoksia. Voi olla toteutettu sähköisenä, printtinä tai maalattuna. 34. Promootio media
Fyysisiä ihmisen toimittamia kohtaamisia. Ihmismediat lainaavat omaa aikaansa brändin käyttöön ja kertovat brändin viestiä.
Käytetään paljon messuilla ja erilaisissa tempauksissa kaupoissa, toreilla ja kauppakeskuksissa. 35. Mashup -media
Kooste monista medioista. Koostaa eri medioiden tärkeitä tietoja yhteen paikkaan. Usein personoitu. 36. Aggregoitu media
Kooste monista medioista. Kuten Mashup mutta enemmän otsikkotasolla. 37. Kustomoitu media
Henkilökohtaiseksi muokattu media. 38. Relevantti media
Lukijaansa tietyllä ajankohdalla kiinnostava media. Jokin asia voi olla jollekin jonain ajankohtana kiinnostava ja toisena ei kiinnostava. 39. Epärelevantti media
En tiedä onko tällaista edes. Jokainen relevantti media voi olla joskus epärelevantti jos ajankohta viestille ei ole oikea eikä kohtaa oikeaa lukijaa. 40. Näkymätön media
Media, jolla on sisältöä, mutta jota kukaan ei tiedä olevan olemassa. Media tarvitsee viestilleen markkinointia ja jakelua, muuten sitä ei tavallaan ole julkaistu. Media sisältää ajatuksen, että sen lukee joku. 41. Sähköpostimedia
Sähköpostin kautta viety viesti. Voi olla personoitu media. 42. Suoramedia
Suorapostituksena toimitettu media, esimerkiksi City -lehden 1.1M painos, joka suorapostituksena jaellaan postiluukuista valituille kohderyhmille. 43. Karttamedia
Kartta oli yksi ensimmäisistä journalismin muodoista. Siinä kartoittajat kertoivat kartan avulla tietoa maailmasta. 44. Luolamaalaus -media
Luolamaalaukset olivat tapoja jäsentää maailmaa ja dokumentoida nähtyä ja koettua. 45. Postitettu media
Yksi vanhimmista viestin välittämisen muodoista oli jo Rooman valta-aikoina postikuriirien välittämät viestit. 46. Analoginen media
Ei-digitaalinen media. Painettu, printattu, maalattu jne. 47. Kanta-asiakas media
Credit - ja Debit kortit, automaattikortit, plussakortit, bonuskortit, Ostohyvitys.fi, ovat myös nykyään medioita. Hyvinkin kohdennettuja medioita. 48. Kuratoitu media
Muista medioista läpi kahlaamalla luotu uusi mediakooste. Uutinen uutisesta tai toiseen muotoon jalostettua viestiä. 49. Opettavainen media
Media vaikuttaa käyttäytymiseen. Media opettaa. Mainokset opettavat tuntemaan brändiä paremmin. 50. Vaikuttava media
Media voi olla opettavainen ja media voi vaikuttaa. Media käyttää valtaa siinä missä johtajat ja poliitikot. Median vaikuttavuus riippuu median uskottavuudesta, luotettavuudesta ja saavutettavissa olevan kohderyhmän koosta. 51. Sensuroitu media
Mediassa ei saa puhua kaikista asioista. Seksiä ei saa myydä eikä ostaa, mutta saa uutisoida siitä, jos Davosissa seksin osto kohahduttaa. Onko kyseessä seksin mainostaminen. 52. Media on englanniksi monikko
Media on englanniksi monikko, kokonaisuus, monesta mediasta koostuva medioiden kokonaisuus. 53. Media on viestin
Viestin on viestintään käytetty väline. - Osmo A. Wiio 54. Media on väline
Väline jolla sanomia siirretään lähettäjältä vastaanottajalle. 55. Kaikki viestintä on mediaa
Johan Förnäs (1998) on todennut, että media voidaan määritellä laajasti. Laajimman määritelmän mukaan mediaa on kaikki se, mikä toimii välittäjänä ihmisten kesken, mukaanlukien jopa raha ja liikennevälineet. 56. Mediaa ei ole juuri mikään ihmisten välinen viestintä esim some ei olisi media
Suppeammin määritellen mukaan luetaan vain kulttuurinen tai symbolinen viestintä ja media tarkoittaa silloin teknisiä järjestelmiä, jotka korvaavat ihmisten välisen suoran vuorovaikutuksen. - Johan Förnäs (1998)
Förnäs kuitenkin huomauttaa, että medioituneen ja suoran viestinnän raja on hämärä, koska kasvokkainenkin viestintä tapahtuu aina materiaalisen kanavan välityksellä ääni- tai valoaaltoina. 57. Merkityksellinen media
Media on siis aktiivinen merkityksen tuottaja eikä vain passiivinen välittäjä. 58. Brändi on media
Jokainen brändi on oma mediansa. Useimpien brändien kannattaa myös rakentaa rinnakkaismedioita ja vaikuttavia medioita. Brändien kannattaa myös toimia muiden medioiden kanssa ja ostaa sieltä maksettua mediatilaa eli mainoksia. 59. Media on brändi
Jokainen media on brändi. Mitä laadukkaampi ja luotettavampi on median brändin sielu, sitä luotettavampi media on. 60. Media on solmukohta
Media on foorumi / solmukohta, jonka tehtävä on palvella omistajan missiota.
61. Media on media.
Johtopäätös: Media on media oli se mikä tahansa ylläolevista tai jokin uusi määritelmä jonka keksit. Tärkeämpää on tiedostaa, että medioilla on erilaiset
- roolit
- brändit
- kohderyhmät
- viestit
- sisällöt
- tarkoitukset
- agendat
Mediamurros on sitä, että median ja medioiden kulutuskulttuuri muuttuu. Samalla muuttuu mainonnan budjetointi. Digitaaliseen budjetoidaan enemmän.
