City-lehti on osa isompaa vastuullisia älykaupunkeja ja monipuolista ravintolaelämää kehittävää City Familyä. Pari vuotta sitten aloimme pohtia voisiko Cityä listata pörssiin.
Katselin pörssin listoja. Mediataloja Suomessa on kovin vähän. Kyllä mukaan mahtuisi yksi digitaalinen.
Deloitten pörssiaamussa 2015 kävi selväksi, että liikevaihtoa pitäisi kasvattaa reippaasti, että voisimme listautua. Opin myös, että pörssissä olo maksaa 200-400 tuhatta euroa vuodessa koska pitää olla lakimiestä, pörssin valvontamaksuja ja raportointia enemmän.
Palasimme duunin pariin.
Jatkoimme kansainvälistymistä, EatAndTheCity breikkasi Saksassa. Eestin bisnes kasvoi ja käynnistimme toiminnan UK:ssa ja Kiinassa.
Olemme sijoittaneet kansainväliseen ainutlaatuiseen älykaupunkiratkaisuun. Meillä on käsissä jotain, mitä ei ole kenelläkään muulla. Meidän EatAndTheCity.com -tuotetta on nyt lisensoitu Saksaan Süddeutsche Zeitungille, mikä on vähän niinkuin Saksan Hesari. SZ.de -lehteä luetaan kaikkialla Saksassa ja heidän kanssa bisneksemme voi lisenssimallilla jopa 10-20 kertaistua 30-60 miljoonaan euroon. Olemme suuren äärellä.
Rakenne kuntoon ja toimialan päättäminen
Olen tavannut satoja A, B ja C tason sijoittajia viimeisen vuoden aikana ja testannut meidän mallia. Älykaupungit kiinnostavat. Pörssissä ei ole yhtään, joka rakentaisi älykaupunkeja. Suomen pörssissä ei ole edes toimialaa nimeltä Internet. Lähimpänä on "teknologia", "tietoliikennepalvelut" tai "kulutuspalvelut" mistä mikään ei sovi suoraan älykaupunkien digitalisoitumiseen. Jos listautuisimme Helsinkiin, meidän pitäisi luoda kokonaan uusi toimialaluokittelu ensin tänne pohjolaan. Olemme Deutsche Börsen Venture Network -sisäpiiriklubissa ja mm siellä Rocket Internetin, Zalandon ja PizzaOnlinen omistaja Marc Samwerin kanssa keskustellessani olen oppinut, että Frankfurtissa on jo toimiala nimeltä Internet.
Emme vielä ole valmiita Helsingin pörssiin, eikä pörssi ole valmis meitä varten. Pohdin edelleen pitäisikö listautua suoraan Lontooseen, Frankfurtiin vai kotimaahan. Usein opetan muita, että hakeudu suoraan maailmalle, koska se ei ole paljoa vaikeampaa kuin kotimaahan ja saat heti tehtyä asioita isommin. Pitäisikö kuunnella omia vinkkejä?
Näytin viime vuonna meidän konsernirakennetta yhdelle sijoittajalle. Hän pyöritteli silmiään ja sanoi, että:
Ile sun pitää laittaa toi teidän rakenne kuntoon.
Näytin tällä viikolla meidän konsernirakennetta eräälle henkilölle, jonka firma on jo pörssissä ja hän lohdutteli:
Tuolta meidänkin rakenne näytti vielä listauduttuamme, mutta nyt olemme saaneet selkeytettyä sitä. Rakenteen kehittäminen on jatkuvaa työtä.
Tänä vuonna pistämme rakenteen kuntoon.
Rutiinit kuntoon
Yksi parhaista vinkeistä oli sisäisen kvartaaliraportoinnin käynnistäminen. Helpommin sen saa käyntiin, kun perustamme konsernihallituksen, missä on osaamista ja kokemusta pörssiyhtiöiden raportoinnista ja viestinnästä. Kun hallitus kokoontuu (vähintään) kvartaaleittain ja raportointi on samaa mitä pörssissäkin, niin silloin pörssiraportointi syntyy "ikään kuin" automaattisesti.
Eihän mikään automaattisesti synny. Pitää ensin kehittää raportointi kuntoon ja sitten sitä voi automatisoida pikku hiljaa. Onneksi meillä on talossa automaatio-osaamista. Sitähän älykaupunkien kehittäminen on. Tehostamista, parantamista, ekologisuutta ja pienempää hiilijalanjälkeä.
Menestystä elämääsi ja bisneksien kehittämiseen!
Ilkka Lavas
Älykkäiden kaupunkien rakentaja
Kirjoittaja on osakkaana mm. City-lehteä kustantavassa City Digitalissa. Lavas on mukana myös älykaupunkeja kehittävässä City Familyssä, pöytävarauksia digitalisoivassa TableOnlinessa, älykkäämpää mainontaa kehittävässä Improve Mediassa sekä älykkäitä sovelluksia ja markkinointia kehittävässä City Dev Labsissa.
Me City Familyn jäsenet kehitämme tulevaisuuden älykaupunkeja markkinoinnin ja digitaalisten alustojen avulla. City Family on kasvualusta ihmisille ja yrityksille, jotka haluavat luoda kaupungeille paremmin kestävän tulevaisuuden.
Ilkka O. Lavas haluaa auttaa meitä löytämään parhaat ravintolat. Ravintola digitalisoituvat ja samalla media-ala digitalisoituu ja luotettava ravintolajournalismi tekee globaalin comebackin.
Median digitalisoituminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehdä huipputeknologian avulla ihmisille fiksumpia kaupunkeja ja palveluita sanoo City Digitalin toimitusjohtaja Ilkka O. Lavas.
City-lehti perustettiin 31 vuotta sitten kertomaan ihmisille kaupungin upeista paikoista, kaupunkikulttuurista, ilmiöistä ja ravintoloista. Rakastamme edelleen sitä, että löydämme uutta ja voimme kertoa siitä lukijoille.
City-lehden rooli mediana
Median rooli on olla viestin välittäjä, kertoja. Lehden aikakautena se tarkoitti deitti-ilmoitusta ihmiseltä ihmiselle, tietoa tapahtumista lukijoille, tietoa uudesta ravintolasta, brändien viestien eli mainosten välityksestä paperilla artikkelien vieressä. Rooli saattoi olla myös puhelinnumeron välittäminen esimerkiksi pöytävarauksia varten. Digiaikana tämä rooli ei ole muuttunut, mutta tapa toteuttaa on muuttunut. Mahtavinta on, että toteutustapa monessa roolissa on valtavan paljon helppokäyttöisempi lukijalle. Esimerkiksi ravintolapöydän voit varata suoraan artikkelista eikä tarvitse edes soittaa ja jonottaa ravintolaan.
Digimenestys edellyttää rohkeaa kokeilukulttuuria
Vuonna 2012, eli 4,5 vuotta sitten City-lehti ryhtyi keskittymään digitaaliseen bisnekseen ja vaihdoimme konsernin nimeksi City Digital. Rakensimme kaiken uusiksi: City Digitalin kansainvälistä kasvua edistävän kokeilukulttuurin, uudet myynnin digitaaliset ohjelmallisen ostamisen kanavat, videosisällöt, videomainonnan, verkkopalvelut, tapahtumakalenterit, kuluttajapalvelut sekä huikeita ravintola-alan tapahtumakonsepteja kuten SYÖ -viikot ja Lux Helsinki -viikot. Kehitimme toimintaa osin ostamalla, osin uudistamalla ja osin etsimällä City-lehden historiasta asioita, joita voisi digiaikana toteuttaa aivan uudella tavalla. Yksi iso innovaatioiden lähde ovat olleet born global startupit, jossa olemme mukana. Näissä tähtäin on korkealla maailmalla sadoissa miljoonissa ja kasvuhalu valtava. Jokin tai ehkäpä useampikin niistä voi pian kasvaa koko kansan tuntemaksi kasvuraketiksi. Ainakin EatAndTheCityä kannattaa seurailla.
Onnistunut muutos on vaatinut rohkeita kokeiluja
Rakensimme Cityn ympärille Suomen johtavat ravintola-alan digipalvelut osin ostamalla, osin kehittämällä. Olemme sijoittaneet seitsemännumeroisen summan tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Meidät tunnetaan nyt City-lehden lisäksi Improve Media data- ja mainosverkostosta, SYÖ-viikoilta, Lux Helsinki Eat -viikoilta, Deitti.netistä, uudistuneesta Eat.fi:stä, pöytävarauksia tehdään sekä TableOnline.fi, että TableOnline.ee ja Eat palveluiden kautta.
Kaikessa tekemisessä noudatamme Lean Startup menetelmästä tuttua kehitä - mittaa - opi -rakennetta. Päätämme ensin mitä haluamme tietää, sitten kehitämme jotain millä voimme mahdollisimman nopeasti testata hypoteesimme ja pian opimme tuloksista jotta voimme kehittää lisää.
Digimaailma on kansainvälinen
Globaalissa kilpailussa voit voittaa vain olemalla maailman paras. Se tarkoittaa sitä, että City-lehden digirooli täytyy suunnitella aina niin, että olemme valitsemissa teknologioissa ja konsepteissa maailman parhaita. Se asettaa tuotekehitykselle, tekemiselle ja palveluille oikean vaatimustason.
Tämä kova vaatimustaso on mahdollistanut sen, että meillä on nyt globaalia bisnestä kehitteillä. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Saksassa ja pian myös muualla Euroopassa. Olemme sopineet merkittäviä sopimuksia muiden globaalien toimijoiden kanssa ja City-lehden digi-inkarnaatio voi visioidemme toteutuessa ilmestyä muutamien vuosien päästä 500:ssa kaupungissa ympäri maailmaa meidän uusien teknologioiden ja tuotteiden avulla. Yksi näistä on muille mediataloille ravintolamedian työkaluja ja konseptia lisensoiva EatAndTheCity.com.
Tässä videossa vähän fiiliksiä nykyisestä City Digitalista:
Digitalisaatio on globaalia verkostoitumista
Digitalisoituminen uudessa maailmassa tarkoittaa myös verkostojen hyödyntämistä. Jotta voimme olla maailman paras, meidän täytyy liittoutua muiden maailman parhaiden kanssa. Meillä on nyt maailman paras teknologia, jota olemme jo lisensoineet mediataloille Suomessa ja maailmalla. Digitalisoituminen tarkoittaa uusia arvoketjuja ja verkostoja globaalisti.
Miten tämä näkyy esim ravintoloiden löytämisen palvelu Eat.fi:ssä?
Saimme Eat.fi:n meille 1.1.2016. Eat.fi oli jäänyt kehityksestä jälkeen, joten meidän piti kuroa umpeen kehitysvelka. Eat.fi uudistuksessa siitä tulee vihdoin mobiili-yhteensopiva. Digimedian rooli on kohtauttaa, ja digiaikana se mahdollistaa myös kaksisuuntaisen viestinnän. Eat.fi:n kautta voi pian tehdä myös pöytävarauksia, ostaa ravintoloihin lahjakortteja, maksaa lounaita etukäteen ja tilata sen kautta vaikka pizzaa tai sushia. Median rooli on muuttunut yksisuuntaisesta kaksisuuntaiseksi ja median rooli on palvella kuluttajaa niin hyvin, että palvelukokemus esimerkiksi pöytävarauksessa on suoraviivaisempi ja nopeampi kuin koskaan.
Menestystä elämääsi! Nauti kokeiluista ja uusien mahtavien ravintoloiden löytämisestä uudistuneessa maailman parhaassa ravintoloiden arvosteluyhteisö eat.fi:ssä ja muissa City-lehden digitaalisissa palveluissa.
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä joka digitalisoi mediaa, koska kaupunkilaisille pitää antaa mahdollisuus löytää paras palvelu helpommin
Kirjoittaja on City Digitalin toimitusjohtaja ja osakas. City Digital on yksi Euroopan nopeiten kasvavista yrityksistä, joka kehittää digitaalisia palveluita kaupunkilaisille. City Digital kehittää urbaania elämää rakentamalla kaupungeista älykkäämpiä.
Elon Musk nukkuu vain 6 tuntia päivässä. Johtaa Teslaa, joka rakentaa sähköautoja ja akkuja. Hän myös vetää avaruusteknologiayhtiö SpaceX:ää, mikä aikoo rikkoa kaikki avaruusmatkailun säännöt kierrättämällä rakettimoottoria uudelleen ja uudelleen avaruusalusten lähettämisessä. Elon Musk myös oli ensimmäinen, joka innovoi Hyperloopin. Hän aikoo rakentaa yhdyskunnalle elämää Marsiin, jotta sitten kun ihmiskunta on tuhonnut maapallon, vielä muutama onnekas ja erityisen onnekas (ja äärimmäisen rikas) voi jatkaa elämää uudella planeetalla. Vasta viime vuonna hän päätti alkaa rakentamaan tunneleita, jotta Los Angelesin järjesttömät ruuhkat voidaan ratkaista. Vapaa-ajallaan hän pohtii teko-älyä ja nyt myös ravintoloiden löytämisen vallankumousta yhdessä City Digitalin kanssa.
Elon Musk visioi, että Teslaa ajaessa voi katsoa suoraan paikalliset menovinkit Citystä, varata pöydän City Digitalin EatAndTheCity -teknologialla suoraan Teslan diginäytöltä. Varauksen hoiduttua Tesla voi automaattisesti navigoida ravintolaan.
Musk pyrkii rakentamaan Teslasta ensimmäisen auton, joka osaa ajaa itse haluamaasi paikkaan. Elon Musk sijoittaa City Digitaliin, koska suomessa kehitetty EatAndTheCity -alustaa mullistaa ravintoloiden löytämisen uudella vallankumouksellisella tavalla: vihdoin on keksitty teknologia, joka voidaan kytkeä suoraan älyautoihin. Tesla muuttu älykkääksi itseohjautuvaksi kaupunkioppaaksi ja kaikista muista kulkupeleistä tulee tarpeettomia. Elon Musk uskoo, että kaikki julkinen liikenne voidaan tulevaisuudessa hoitaa älyautojen verkostolla, jotka osaavat ennakoivasti tietää mistä tarvitaan kyyti seuraavaksi ja minne. Tesla haluaa olla paras navigoinnissa ja ravintoloiden löytämisen teknologia on mullistava lisä Teslan sähköautoilun ja älyautojen ylivoimaan. City Digitalin teknologialla voimme ennustaa, minne ja milloin haluat mennä syömään ja löydät Teslastasi suoraan kaupungin parhaat paikallisten suosimat ravintolat.
Elon Musk on aina vuosia, jollei vuosikymmeniä edellä aikaansa. Hän uskoo, että tulevaisuudessa Tesla voi suositella älykkäällä EatAndTheCity -teknologialla ravintoloita, varata pöydän, kutsua kavereita mukaan ja voit jopa maksaa ravintola-annoksesi suoraan sähkölaskun yhteydessä. Kehitämme myös teko-älyä, joka osaa lukea ja ennakoida kuljettajan ajatuksia. Musk, jonka mielestä Marsiin on hyvä suunnitella siirtokuntaa, sanoo, että tämä ravintoloiden löytämisen vallankumous on hyvä esimerkki siitä, miten yksinkertaiset asiat voi loistavasti tehtynä mullistaa suuria. Elon Musk sanoo, että olemme City Digitalissa muutaman vuoden päästä maailman suurin paikallisten suosimien ravintoloiden löytämisen toimija media-alalla sekä älyautoissa.
Ilkka Lavas, CEO, Co-Founder EatAndTheCity.com , Future CEO of the Year 2017, winner of Public votes.
Ilkka Lavas
CEO, Co-Founder, Future CEO of The Year 2017 winner of Public votes
City Digital Oy, +2367% kasvua 4:ssä vuodessa. – Deloitte Fast500 competition 2016, EMEA
EatAndTheCity.com
Elon Musk
Restaurant Discovery Revolution Evangelist for Automotive Business
Tesla
SpaceX EatAndTheCity
Ennen uudenvuodenvaihdetta ennustetaan aina megatrendejä. Tässä mediaparoni Lavaksen ennustukset.
Mikä mediassa muuttuu vuonna 2016?
1. Some pirstaloituu
Oi niitä aikoja kun riitti pelkkä facepäivitys. Sitten piti opetella Twitter. Google+ piti opetella, mutta se oli liian vaikea useimmille. Osa tipahti kehityksestä tässä kohtaa jo kärryiltä. Pian nousi mukaan Pinterest ja yhtäkkiä LinkedIn:iin piti tehdä päivityksiä ja kannatti tykkäillä toisten bisnesuutisista. Google+ loppui ja Google siirtyi suoriin Tubekommentointeihin. Nuoriso karkasi Instagramiin. Messengerin ja Skypen kilpailijaksi nousivat WhatsApp, KiK, Ask, Telegram ja Snapchat. Tämä on vasta alkusoittoa, sillä videoviestintään ja pikaviestintää tulee uusia sovelluksia kuin sieniä sateella. Juuri kun olet opetellut YouTubettamisen, niin joku kysyy, oletko jo pitänyt oman Periscope lähetyksesi?
2016 vuonna Some pirstaloituu. Jos haluat saada kiinni somesta jengiä, sinun pitää olla kaikkialla. Sometoimistoja tulee lisää ja moni blogaaja alkaa tehdä monikanavaviestintää. Blogiyhteisöt korvaantuvat agentuureilla.
2. Visuaalisuus lisääntyy
Kirjoitus- ja lukutaito mullistivat aikanaan viestinnän. Visuaalisuus on tullut nuorisokulttuuriin mukaan. Jopa vanhemmat käyttävät hymiöitä :)
Tämä on vasta alkusoittoa. Kuvaviestintäsovellus Snapchat on vaikea ymmärtää ennen kuin sitä ymmärtää. Videoviestintä ja kuvaviestintä lisääntyy räjähdysmäisesti. Miksi kukaan kirjoittaisi tai lukisi mitään kun voi puhua, kuunnella tai katsoa? Kirjoitustaidolla on tulevaisuudessakin merkitys, mutta visuaalinen viestintä, tarroilla ja emojeilla viestintä tulee täydentämään itseilmaisumme ja tunneilmaisumme tapoja. <3
Emoji Keyboard Maya Ben-Ezer’s Shift Key
3. Media-alalla tapahtuu ennätysmäärä yrityskauppoja
Vetämäni City Digital toteutti tänä vuonna 4 yrityskauppaa. Tämä on vasta alkusoittoa median konsolidaatiossa. Talentum ja Alma Media ilmoittivat yhdistymisestä. Osa mediataloista tulee myymään osiaan, esimerkiksi MTV myi Radio Novan Bauerille. Osa hankkii itselleen digiosaamista yrityskaupoilla. Ennustan, että media-alalla tapahtuu ennätysmäärä yrityskauppoja vuonna 2016 ja aiomme olla näissä järjestelyissä mukana, ostolaidalla.
4. Sisällöntuottajat muuttuvat monikanavatuottajiksi
Ennenvanhaan sisällöntuottajalle riitti, kun osasi kirjoittaa. Pian media-alalla jokaisen journalistin käteen lyötiin kamera ja käskettiin ottamaan valokuvia. Sosiaalinen media on jo enemmän kuvaviestintää kuin tekstisisältöä. Vastaava murros on perinteisessä mediassa. Visuaalisuus lisääntyy niin, että osa toimittajista tekee videosisältöjä suoraan haastatteluista.
Sisällöntuottaja voi tehdä 2016 vuonna haastattelun yhteydessä tekstin, kuvan, videon, facepäivityksen, tweetin, instapostauksen, Snappiclipin ja julkaisee livenä lähetyksen Periscopeen tai facebookin live videoihin.
Brändit ostavat sometekemistä agentuurien ja sometoimistojen kautta, koska kanavia on niin paljon, että niiden kautta ihmisten kiinni saaminen vaatii moninkertaisen määrän yhteistyötekemistä sometähtien kanssa.
Somelle käy kuin perinteisille digimedioillekin. Mainosverkon kautta ostaminen tulee yksittäisen median ostamisen rinnalle. Tarve agentuureille ja sometoimistoille kasvaa.
5. Top 5 listoja tulee entistä enemmän!
Media-ala kilpailee huomiosta ja huomiohakuisten otsikoiden luominen jatkaa kasvuaan. Klikkijournalismi kiihtyy kunnes tuhoutuu. Onko tämä minun viimeinen top 5 listani? Alanko kenties blogien otsikoihin tuomaan enemmän sisältöä? Klikinsäästäjä tietää vastauksen.
Monikanavaisuutta on se, että tämä blogaus tulee videosarjana Snapchatissani @ilkkalavas . Jos et jaksa lukea, katso sieltä tai Tubekanavastani.
Menestystä elämääsi ja vuoteen 2016!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, mediaparoni
Kirjoittaja on City Digital mediakonsernin ja Improve Media mainosverkoston toimitusjohtaja sekä advisor Asennemedia agentuurissa. City Digital mediakonserniin kuuluu aiemmin mainittujen lisäksi Vivas, Eat, City-lehti, Ratkojat sekä TableOnline. Improve Media myy mainostilaa suomalaisten suosimiin medioihin, joita mainosverkostossa on yli 300 mediaa.
Digitalisaatio on analogisten työvaiheiden poistamista. Kameran kuvia ei tarvitse enää lähettää kehitettäväksi vaan ne voidaan jakaa välittömästi ystäville suoraan kamerasta jota myös älypuhelimeksi nykyään kutsutaan. Digitalisaatio on tiedonsiirron
Miikka Heinäsmäki esitti Digitalist Networkissä kysymyksen:
Mitä digitalisaatio oikeasti on?
Digitalisaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä digitaalista uusiutumista eli digiteknologian integrointia kaikkeen organisaation toimintaan.
Turun yliopistolla tulevaisuudentutkimusta tekevän Miikka Heinäsmäen ensimmäiset tutkimuskysymykset ovat alla. Vastaan niihen nyt tässä digitaalisessa blogissani, koska avoimuus ja demokratian lisääntyminen on mielestäni yksi digitalisaation parhaista asioista.
1. Kommenttisi tähän digitalisaation määritelmään
Digitaalisuus lähtee tiedonsiirtomallin uusiutumisesta. Digitalisaation vastakohta on analogisaatio. Kun kirjoitan muistiinpanot sähköisesti läppärillä, voin kopioida ne kaverille sähköpostin kautta tai suoraan intranetiin muiden luettavaksi. Synkronointi hoitaa muistion monistamisen muille laitteilleni sekä pilveen.
Analogisaatiossa käytettäisiin kopiokoneita, kirjeitä, sisäistä postia, ulkoista postia, tiedotustilaisuuksia, seminaareja, joissa sama tieto jaettaisiin.
Digitalisaatio on siis pohjimmiltaan tiedonsiirron nopeutumista, helpottumista ja päällekkäisen työn vähentämistä. En näe tätä niinkään teknologisena muutoksena vaan teknologian mahdollistamana toiminnan ja tekemisen muutoksena.
Uusi määritelmä digitalisaatiolle:
Digitalisaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sisäisten ja ulkoisten toimintamallien uusiutumista ja digiteknologian hyödyntämistä kaikessa toiminnassa.
Lähtisin siis siitä, että digitaalisuus on vain siirtotie niille viesteille, mitä ennen lähetettiin analogisesti ja digitalisaatio on ennemminkin prosessimuutos, joka lähtee teknologian mahdollistamasta tekemisen ja prosessien parantamisesta markkinoinnissa, myynnissä, tuotannossa, toimitusketjussa, asiakaspalvelussa, talouden seurannassa, laadun valvonnassa ja viestinnässä.
2. Onko digitalisaatio mielestäsi positivinen vai negatiivinen asia? Miksi?
Positiivinen. Helpottaa elämää. Digitaalisuus on manuaalisen päällekkäisen työn vähentämistä.
3. Onko digitalisaatio mielestäsi välttämätöntä kansakunnan tai organisaation menestykselle vai ei? Miksi?
Jos kilpailutilanteessa on 2 yritystä:
a) yritys Analogimestari Oy tekee paljon päällekkäistä työtä, siirtää tietoja kopiokoneilla, hitaasti ja epävarmasti toimivalla sisäisellä postilla, tiedottaa vain sisäisellä printtilehdellä, palvelee asiakkaita vain virka-aikana 9-15 toimistolla poislukien ruokatunti 11-12, pitää varastokirjanpidon ruutupaperilla ja tekee asiakastyytyväisyystutkimuksen kerran vuodessa 40-sivuisella postitettavalla paperikyselylomakkeella.
ja
b) yritys Digitalisaatiomestari oy, joka digitalisoi kaiken mitä voi, on avoin, ei tee yhtään päällekkäistä työtä, automatisoi kaiken tiedonsiirron mitä voi, palvelee asiakkaita 24/7, kysyy asiakastyytyväisyyden jokaisen tilauksen yhteydessä sähköisesti, tekee markkinointia personoidusti digitaalisesti ja tarjoaa asiakkaille kaiken tiedon yrityksestä, tuotteista ja palveluista verkossa ja tiedottaa asiakasta automaattisesti tilauksen etenemisestä reaaliajassa.
Niin väitän, että yritys b, eli Digitalisaatiomestari Oy menestyy pitkällä tähtäimellä paremmin.
4. Onko digitalisaatio mielestäsi helppo vai vaikea harjoitus organisaatiolle? Miksi?
On. Digitalisaatio vaatii oppimista ja oppimisessa vaikeinta on poisoppiminen. Poisoppiminen tarkoittaa totuttujen rutiinien kyseenalaistamista. Poisoppiminen vaatii sitä, että vihkon ja kynän sijasta kannamme mukana pädiä tai älypuhelinta. Digitalisaatio on oppimisprosessi ja se vaatii jokaiselta ihmiseltä muutoshalukkuutta sekä uusien talenttien rekrytoimista. Valitettavasti se vaatii joskus myös sitä, että muutoshaluttomat deletoidaan.
Ilkka O. Lavas
toimitusjohtaja ja sarjayrittäjä, joka on toteuttanut yritysten digitalisoitumista vuodesta 1995 lähtien rakentamalla verkkopalveluita W3 Groupissa, kouluttamalla, konsultoimalla ja nykyään myös myymällä digitaalista verkkomainontaa City Digitalissa ja Improve Mediassa.
Ilkka Lavas virtuaalitodellisuudessa Samsung Gear S 3D virtuaalilasit päässä.
Tulevaisuus on nyt. Tässä 1970-luvun keksintöjä, jotka on siirtyneet meidän taskussa kannettavaan supertietokoneeseen (kuva: cc by nd Paul Townsend)
Tulevaisuudesta tiedämme vain sen, että se on erilainen. Tapaan jatkuvasti ihmisiä, jotka ruikuttavat, että verkkokauppa tuli ja vei asiakkaat. Eilen järkytyin kun yhdessä kyselylomakkeessa ihan pokkana kysyttiin, että ilmoitatko kesätyöpaikkoja paperilehdessä. Haloo! Nyt on viimeinen aika herätä! Kesätyöpaikat meni nettiiin jo 10 vuotta sitten. 2005 vuoden tulevaisuus on erilainen ja 2005 vuodesta kymmenen vuoden päästä oleva tulevaisuus on NYT.
Tulevaisuus on NYT
Nyt on se tulevaisuus, jossa kaikki työpaikat, asunnot, autoilmoitukset on jo menneet nettiin. Jopa konservatiivinen Kesko ilmoittaa ostavansa entistä enemmän digiä. Nyt on se tulevaisuus, jossa koulutuspaikat mainostetaan verkossa. Nyt on se tulevaisuus, jossa sun taskussa on supertietokone, jolla voit surffata verkkolehtiä joka päivä missä tahansa. Aamun metrossa, bussissa ja junassa kaikilla on nenä kiinni kännykässä. Nyt on se tulevaisuus, jossa joka eläkeläismummot ja papat surffailevat kahviloissa ipadeillansa. Nyt on se tulevaisuus, jossa treffit sovitaan netissä ja tapahtumakutsu on interaktiivinen mainos. Nyt on se tulevaisuus, jossa City-lehteä luetaan netissä enemmän kuin printtinä koskaan.
Nää tyypit varmaanki niinku lukee tätä City-lehteä netissä metrossa. cc by nd Nopphan Bunnag
Herää mukaan muuttumiskilpailuun
Nyt on se tulevaisuus, jossa sun täytyy viimeistään herätä. Kamerakauppiaista tuli kännykkäkauppiaita ja kännykkäkauppiaista kamerakauppiaita. Nyt on se tulevaisuus, jossa kameran sijasta bändien keikat kuvataan kännyköillä ja bändien keikoilla sytkärien sijasta laitetaan kännyköiden valot päälle.
Don Huonot 25 v juhlakeikalla oli kaikilla yleisössä kännykät mukana. Sytkärien sijasta käytetään kännykän valoja.
Nyt on se tulevaisuus, jossa sun pitää erikoistua, ajatella laajempaa yleisöä. Paikalliskahvila elää vain, jos silllä on monta toimipistettä, omaa kustannustehokasta tuotantoa tai maahantuontia. Kännykkäoperaattoreista tuli puhelinmyyjiä ja puhelinmyyjistä palveluyrityksiä.
Mistä on kyse?
Median murros -> Teknologiset muutokset, kuluttajien lukutottumukset muuttuneet
Kaupan alan murros -> Kuluttajien nopeus, helppous ja valikoimavaatimukset kasvavat
Digitalisaatio -> Mobiilit päätelaitteet ja pädit ovat yleistyneet
Telealan murros -> Mobiililaajakaistat ovat yleistyneet, lankapuhelinten sijasta käytämme kännyköitä
Rakentamisen murros -> Rakennusvaatimukset muuttuneet
Taksialan murros -> Säännelty ala kohtaa kilpailun
Musiikkialan murros -> Ostokanavien digitalisoituminen, räätälöityvät nettiradiot ja spotify
Pankkialan murros -> Nettipankkien yleistyminen
Digimainonnan murros -> Ostajat osaavat vihdoin ostaa digiä
Nyt on se tulevaisuus, jossa mä kirjoitan tän nyt ja tunnin päästä 400 ihmistä on lukenu tän kirjoituksen. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Eläköön digi. Eläköön muutos. Eläköön sun firma koska olet muutoksessa mukana etkä jäänyt kehityksessä jälkeen.
Menestystä kaupan alan murrokseen, median murrokseen, digitalisoitumiseen, palvelualojen murrokseen ja tähän eilisen tulevaisuuteen! Muista, ette saa jämähtää tähänkään, vaan sun pitää myös muuttua tulevaisuudessa, jotta kymmenen vuoden päästä et ajattele niin kuin nyt ajattelet vaan ajattelet, että olipa se Lavaksen 10 vuotta sitten kirjoittama kirjoitus sen ajan mukaan nykyaikainen, mutta 10 vuotta myöhemmin tajuamme, että tulevaisuudesta ennustimme oikein vain sen, että tulevaisuudesta tulee taas erilainen.
Menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, joka on käynyt läpi 2 lamaa, median murroksen, web 2.0 hypen, mobiilin murroksen ja kaupan alan murroksen ja vetää tällä hetkellä suomen nopeiten kasvavaa digitaalista mainosverkostoa Improve Mediaa, rakentaa verkkoon digitaalisia palveluita W3 Groupissa ja on City-lehden julkaisija.
Moni aloittava yrittäjä pohtii mistä hän löytäisi ensimmäisen asiakkaan? Pidempään bisnestä tehnyt miettii hiljaisina asiakkaina mistä voisi löytää lisää asiakkaita?
Kun aloitin 18 vuotta sitten, mun bisnes lähti liikkeelle tuttavani, eli ensimmäisen potentiaalisen asiakkaan kysymyksestä: "Tiedätkö sä Ile ketään kuka vois tehdä meidän firmalle nettisivut?". Sanoin että "Joo tiedän. Mä voin tehdä." Sain kaupan. Kun oli ensimmäinen asiakas valmiina, oli helppo perustaa firma.
Lueskelen Ollis Leppäsen Liiketoimintasuunnitelma Roskakoriin -kirjaa. Tämä on erinomainen kirja aloittavalle yrittäjälle tai startupille ja hyviä kiteytyksiä myös pidempäänkin bisneksessä olleelle.
Kirjassa sivulla 108 on 7+1 vinkkiä ensimmäisten asiakkaiden löytämiseen. Osta kirja, niin voit lukea mitä Ollis vinkkaa. Listaan tähän samoilla otsikoilla, omien kokemusten kautta.
Luen paljon kirjoja, koska niistä saa hyviä ideoita. Tähän blogiin ispiraatiota sain Ollis Leppäsen Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin -kirjasta.
7+1 vinkkiä ensimmäisten asiakkaiden löytämiseen
1. Pidä tavoitteesi kirkkaana mielessä
Vaikka mulla on monta rautaa tulessa, niin siltikin voin puhaltaa vain yhteen kerrallaan. Tällä hetkellä rakennan eniten City Digitalia. Sitä ennen kehitin eniten W3 Groupia. Sitä ennen pistin pystyyn Suomikauppa.fi:tä. Kaikkiin etsimme jatkuvasti uusia asiakkaita ja kun tapaan ihmisiä, kerron näistä kaikista, koska ihmisillä on verkostoja ja heidän on hyvä tietää mitä mun kautta saa. Silti palaverilla tai tapaamisella on aina yksi agenda ja tavoite. Keskitymme johonkin firmaan ja asiaan edistämme sitä.
Jos tavoitteena on myydä mediatilaa, niin keskitytään siihen eikä aleta keskustelemaan prätkäilystä enempää kuin on tarpeen. Jos tavoitteena on myydä verkkopalveluprojekti W3:lle, niin keskitytään siihen.
2. Kysy suosituksia
Ihmiset ovat hämmästyttävän konnektoituneita. Jollen tunne sua, niin tunnen sut vähintään yhden tai kahden kontaktin kautta. Jos sulla on nettisivujen tai verkkopalvelun rakentamiseen tarvetta, kysyt varmasti kavereiltasi. Vastaavasti itse voin kysyä bisnestuttaviltani, että tietävätkö he ketään, joka voisi tarvita verkkopalveluiden tekijää tai apua digitalisoitumisessa.
3. Hae kontakteja sieltä, missä asiakkaasi liikkuvat
Kirjassa on törkeän hyvä sissimarkkinointivinkki: Mene messuille, jossa potentiaaliset asiakkaasi liikkuvat. Ständiä tai messupaikkaa et tarvitse.
Itse teen paljon juuri tätä. Käyn seminaareissa tutustumassa ihmisiin. Olen aktiivinen verkostoissa, joissa potentiaaliset yhteistyökumppanit ja asiakkaat liikkuvat. Viimeiset 1.5 vuotta olen juossut media-alan seminaareissa ja tapahtumissa verkottumassa ja olen tutustunut moneen uuteen kontaktiin.
4. Lämmitä vanhat suhteesi: mihin ystävät, entiset kollegat ja naapurit ovat päätyneet?
Käytän itse LinkedIniä ja Facebookia pitääkseni itseni kartalla siitä, mitä yhteyksiä minulla on. Ihmiset vaihtavat firmaa 2-5v välein, jolloin yhdessä yhteydessä tutuksi tullut ihminen saattaa 10v päästä olla tärkein asiakkaani.
Seuraa mitä verkostossasi tapahtuu.
5. Aukaise suusi
Nuorkauppakamarissa opin verkottumisen jalon taidon. Opin tutustumaan tuntemattomiin ja tuntemattomista tulikin tuttuja.
Jännin bisnesyhteys oli Nuorkauppakamarin World Congressissa Japanissa, jossa tapasin Eestiläisen Helenin. Myöhemmin suosittelin hänen Telecenter -firmaansa asiakkaalleni ja parin vuoden päästä Helenistä tulikin W3.fi:lle iso verkkopalvelun, digitalisoitumisen ja sähköisen asioinnin tuotteiden asiakas Viron markkinoille.
Ikinä et voi tietää kenen viereen istut lentokoneessa. Aukaise suusi.
6. Kulje korvat höröllä ja silmät avoinna
Seuraa uutisia. Seuraa mitä tapahtuu. Ole yhteyksissä heihin, joiden arvelet tarvitsevan palveluitasi tai tuotteitasi. Keksit kyllä keinon, mikä on paras tapa olla heihin yhteydessä.
7. Takapuoli penkissä on vaikea tehdä bisnestä
Lähde ulos. Soita asiakkaalle. Sovi tapaaminen. Harvoin tulee inboundia. Bisneksissä tarvitset edelleen outboundia vaikka inbound markkinoinnissakin on älyä. Soita, meilaa, kysy ja tapaa ihmisiä. Mene sinne missä voisit tavata sen tyypin, joka kysyisi sinulta: "Tiedätkö kuka voisi auttaa meidän bisnestä tässä ja tässä?".
+1 Kysy avoimia kysymyksiä
Mitä sulle kuuluu? Mitä bisnekseesi kuuluu? Miten teillä digitalisoituminen etenee? Tarttetko apua?
Menestystä elämääsi, myyntiin, digitalisoitumiseen ja markkinointiin!
Mielipidejohtajat Ilkka O. Lavas ja Jarkko Kurvinen kohtaavat Mainostajien Liiton seminaarissa. Aiheena sisältömarkkinointi. Tuloksena syntyy sparrausta miten brändi voi lisätä uskottavuuttaan ja varastaa aihepiirejä itselleen.
Jarkko Kurvinen ja Lauri Sipilä julkaisivat Talentumin kanssa Mielipidejohtaja -kirjan. Sparrailin Jarkon kanssa torstaina Mainonnan liiton seminaarin jälkeen ja luin kirjan.
Jarkko Kurvisen ja Lauri Sipilän Mielipidejohtaja -kirja on hyvä opus, kun mietit miten voit kertoa brändin ympärille tarinoita ja tarinoilla luoda brändille sielua.
Ihmiset rakastavat tarinoita. Brändin sielua vahvistetaan kertomalla tarinoita. Tarinoita kerrottaessa pitää tarinankertojan olla uskottava ja kuten opettajakoulutuksessa opetetaan: pitää osata puhua oppijoiden kielellä.
Sisältömarkkinoija ja mielipidejohtaja tarvitsee ulkopuolista apua, ostettua mediaa, jakelukanavia, suosittelijoita
Harvoin liikkeenjohtaja, toimitusjohtaja tai asiantuntija on samaan aikaan myös loistava tarinankertoja. Usein yrityksen viestiksi ei edes riitä asiantuntijuus vaan tarvitaan joku laajempi aihe, joka otetaan brändille kampanjaan omaksi.
Kun haluat tehdä brändiäsi vahvistavaa viestintää, kannattaa pyytää apuun aiheviestinnän asiantuntija. Useimmiten aiheviestinnän asiantuntijat ovat tiimejä, jotka koostuvat medioiden fiksuista myyjistä, mediatoimiston plänneristä, kohdeyleisön kiinnostuksen kohteet tuntevista toimittajista, päätoimittajista, asiantuntijoista, viestinnän ammattilaisista ja yrityksen markkinoinnin ja viestinnän johdosta.
Tarvitsenko uskottavaa toimittajaa, kirjoittajaa tai asiantuntijaa avukseni?
Joskus brändi, toimitusjohtaja tai asiantuntija voi lainata uskottavuutta kutsumalla viestiään tukemaan jonkun tunnetun asiantuntijan.
Kirjoittaja voi olla hyvä kirjoittamaan omasta aiheestaan, mutta hänen pitää lainata uskottavuutta joltain. Toimittajat tyypillisesti lainaavat uskottavuutta pyytämällä lainauksia joiltain tunnetuilta asiantuntijoilta. Toimittaja lainaa kirjoitukseen myös uskottavuutta median brändiltä. Kun median brändi, asiantuntijan lausunto ja toimittajan viesti ovat lukijalle uskottavia, kaikkien brändi, luotettavuus ja uskottavuus kasvavat.
Brändin sielu tarvitsee ympärilleen ostettuja, suunniteltuja, viestittyjä ja mainostettuja tarinoita. Kun lukijan mielestä aihe on kiinnostava ja tarina on uskottava, hänen mielessään brändin luotettavuus vahvistuu.
Viestin julkaiseminen tietyssä mediassa saa siitä uskottavamman kuin omassa tuntemattomassa blogissa julkaistuna.
Kurvinen kehuu kirjassaan paljon omistetun median ylivoimaa. Omistettu media ei kuitenkaan aina riitä.
Sparrasimme aiheesta viestin uskottavuus Jarkko Kurvisen kanssa. Tulimme siihen johtopäätökseen, että viestin uskottavuuteen vaikuttaa jossain määrin seuraavat asiat:
- kirjoittajan uskottavuus (kirjoittaako toimittaja yrityksestä, toimittaja aiheesta jonka yhteydessä yritys mainoitaan, vai yritys yrityksestä)
- julkaisualustan uskottavuus
- julkaisualustan brändi
- julkaistaanko viesti yrityksen omassa mediassa vai tarvitseeko aihepiiri paremmin aihepiirin sopivan kohderyhmämedian
- viestin jakanut ihminen
- se miten viestiä kommentoidaan somessa
- viestin julkaisevan median uskottavuus
- miten viestin kirjoitusasu puhuttelee kohderyhmää
- lainatut muiden aiheen asiantuntijalausunnot
- vaikuttaako viesti yrityksen mainokselta, vai onko se aidosti objektiivinen
Mielipidejohtaja -kirjassa asia sanotaan näin: "Pysy kohderyhmäsi käyttämissä kanavissa."
Kohderyhmäsi käyttämiä kanavia ovat ostetut mediat, WOM (word of mouth), sosiaalisen median kautta jaetut mediat, omat mediat, orgaanisissa hauissa esille tuleminen, mutta myös seminaarit ja tapahtumat. Kun olet stagella, olet uskottavampi. Myös kirjojen kirjoittaminen lisää uskottavuuttasi aihepiirissä.
Usein oman median reach ei riitä
Kannatan omien medioiden rakentamista, mutta joukko-opillisesti ajatteleva markkinoija ymmärtää, ettei se aina riitä.
Jos joukon n. 1000 saa kiiinni omilla medioilla, mutta 999000 ei tiedä brändin omien medioiden olemassaolosta, tarvitaan ostettua mediaa.
Suomessa on 5 miljoonaa ihmistä ja ihmiset lukevat niitä medioita mitä haluavat. Vaikka työnnämme joka toisesta postilaatikosta puoleen kotitalouksista yhteensä 1.1 miljoonaa City-lehteä, niin ei se tavoita vieläkään koko väestöä. Vaikka meillä City-lehdessä on oma media, meidän pitää puhua seminaareissa, kirjoittaa blogia, olla mukana Digitalist Networkissä, laittaa tiedotteita MarMai -lehteen ja muihin medioihin. Mediaa pitää markkinoida ja siinä tarvitaan ostettua tai muilta lainattua mediaa.
Ostettua mainontaa tarvitaan. Interquestin mukaan 99% display mainonnan tehosta jää mittaamatta. Klikkaus eli interaktio on vain jäävuoren huippu. Mainos silti nähdään, mainoksella on reach. Mainoksen viesti huomataan. Mainoksella saadaan sisältömarkkinointiin reachia. Interquestin tutkimuksen mukaan kaikella mainonnalla on
brändivaikutuksia, myös taktisilla kampanjoilla. Pelkkä klikki ja aktivointi ei ole se juttu vaan myös bannerin viestillä on myös merkitystä. Jos teet sisältömarkkinointia ja nostat artikkeleitasi display mainonnalla mainoksen viesti on myös tärkeä. Jos 1% klikkaa, niin ne 99% jotka näkevät viestisi ovat myös altistettuja. Muista, että kaikella nähdyllä mainonnalla on vaikutusta. Pelkkä klikki ei kerro mitään. Kohderyhmämedioista ostetun mainonnan ja medioihin räätälöidyn sisältömarkkinointiviestin avulla brändin kategoriajohtajuus / aihejohtajuus / aihepiirijohtajuus vahvistuu ja ostokiinnostus lisääntyy.
Mielipidejohtaja tarvitee ostettua mainontaa, jotta:
- voi herättää käsiteltävän aiheen avulla kohderyhmän kiinnostuksen
- brändi voi lainata uskottavuutta valitulta kohderyhmämedialta
- ostettua mainontaa kohderyhmämedioilta räätälöitynä ostettuna tarvitaa, jotta mainoksen näkijä kokee kuuluvansa kohderyhmään
- brändi ja brändin mainoskampanja muistetaan paremmin, kun se koetaan relevantiksi ja kiinnostavaksi
Aihepiirijohtajuus / aihejohtajuus ja mielipidejohtajuus tarvitsevat monta viestin välityskanavaa
Pelkkä ostettu mainos ei usein riitä. Tarvitaan yrityksen viestintää ja PR-viestejä, joita toimittajat sitten nostavat joihinkin medioihin. Tarvitaan myös aihepiirijohtajuutta tukevaa sisältömarkkinointia. Aihepiirijohtajuutta voi luoda ostamalla sisältömarkkinointia aihepiiriä käsitteleviltä medioilta.
Ymmärrä kohderyhmäsi
Taitava yrityksen viestijä osaa katsoa asiaa viestinnän kannalta ja parhaimmillaan tuntee myös kohdemedian yleisön. Taitava viestijä osaa ostaa median edustajalta artikkeleita, jotka aidosti kiinnostavat ja puhuttelevat kohderyhmää.
On myös tilanteita, joissa sisältömarkkinointi kannattaa tehdä ostettuna.
Ryhtyisinkö mielipidejohtajan sijasta aihepiirijohtajaksi
Joskus yrityksen brändäyksessä kannattaa myös mielipiteiden sijasta ryhtyä aihepiirijohtajaksi ja puhutella valittuja kohderyhmiä heidän kielellään aiheesta uskottavasti kirjoittavissa medioissa. Mielipidejohtajuus voi olla joillekin brändeillä liian kapea-alaista. Paavi voi olla uskottava uskontoscenessä, mutta jos katolinen kirkko haluaisi alkaa myymään mooottoripyöriä, sen pitäisi kehittää sitä varten toinen brändi ja toinen keulakuvahahmo. Gant esimerkiksi lainaa Tuomas Vimmaa Cityssä pyörivässä sisältömarkkinointi, aihepiirijohtajuus- ja brändikampanjassaan.
PR-viestinnässä pyritään luomaan kiinnostavia uutisia, joita media kirjoittaa ilmaiseksi. Yhä useampi osa ihmisistä lukee medioita, joissa brändin PR-viesti ei kohtaa yleisöä ja silloin lisää asiakkaita saa ostamalla medialta aihekohtaista sisältömarkkinointia.
Mitä sitten on aihepiirijohtajuus? Aihepiirijohtajuus on yleisöä kiinnostavia laajempia aiheita. Aihepiirijohtajuutta brändille voidaan luoda kohteryhmämedioiden avulla aihepiiriä kiinnostavasti käsitellen. Asia avautuu ehkä parhaiten casen kautta.
Aihepiirijohtajuus. Case: adidas Originals
Tavoite: Vahvistaa adidas Originals:in asema urbaanin kulttuurin parissa aidolla ja kiinnostavalla tavalla.
Ratkaisu: City, Vivas ja SpinFM suunnitteli ja tuotti adidas Originalsille kolmen kuukauden mittaisen sisältömarkkinointikampanjan
- 12 laajaa juttua urbaanin kulttuurin ikoneista City.fi:ssä
- 12 radio-ohjelmaa samoista teemoista SpinFM:llä
- 12 teemaan liittyvää viraalipostausta Vivas.fi:ssä
- Laaja näkyvyys City Digital verkostossa (Reach > 1 miljoonaa ihmistä)
- Mainonta SpinFM:llä
- Aukeaman juttu City-lehdessä (Jakelu 4x 1,1 miljoonaa kotitaloutta)
- All Originals bileet Tigerissa, jossa mukana huippuDJ:t, JVG eli JareVilleGalle, maailman luokan break dancen taitajia
Oikean kohderyhmän tavoittaminen kuuluu onnistuneen digimainonnan tunnusmerkkeihin.
Tulokset kampanjalle olivat hyviä, sillä tunnetun brändin digimainonnan
tehot kasvavat, kun mainos on…
- Oikean kohderyhmän parissa
- Erottuu edukseen muiden digimainosten rinnalla
- Irrottelee sen sijaan, että olisi tylsä
- Käsittelee aihepiiriä kiinnostavasti
- On uskottavien tyyppien kirjoittama
- On uskottavassa mediassa
- On aidosti aihepiirijohtajuutta /aihejohtajuutta tukeva
Muista, että mediat tuntevat hyvin kohderyhmänsä. Osaavilta medioilta kannattaa pyytää apua brändin rakentamisessa kun haluat, että viestisi läpäisee aihepiirin uskottavasti ja brändisi tunnettuus ja ostokiinnostus kohderyhmässä paranee. Menestystä sisältömarkkinointiin ja elämääsi!
Luonnollinen mainonta sulautuu ympäristöönsä. Mainonta erottuu sanan Sponsoroitu -ansiosta. Joskus myös luonnollisen mainoksen taustaväri voi olla korostettu, mutta ei välttämättä.
Natiivi mainonta on yksi digitaalisen mainosmaailman megatrendeistä. City on Suomen mediamurroksen rohkea edelläkävijäyritys ja päätimme kokeilla natiivia mainontaa käytännössä.
Natiivi mainonta ei häiritse
Natiivi mainonta tuli Suomeen Yhdysvalloista kun Facebook esitteli Sponsoroidut tarinat -mainosnäyttömuodon. Sitä ennen natiivia mainontaa nähtiin mm. Googlen sponsoroiduissa hakutuloksissa, mutta silloin puhuttiin vielä maksetuista hakutuloksista ei natiivista mainonnasta. Natiivin mainoksen ajatus on, ettei se häiritse lukijaa, vaan on mahdollisimman hyvin ympäristöön sulautuva. Natiivi on parhaimmillaan lukijalle relevanttia lukemista, sisältöä, sisältömarkkinointia luonnollisesti esiintuotuna.
Natiivi mainonta on luonnollista mainontaa
Ihmiset suosittelevat asioita toisilleen. Kun koet jonkun tuotteen olevan erityisen hyvä, saatat kehua sitä kavereillesi. Esim Apple-heimolaiset kehuvat ja ylistävät Apple-tuotteita toisille ja yrittävät käännyttää PC-uskovaisia. Natiivi mainonta on median luontainen tapa suositella asioita lukijoille. Kaupallisuus näkyy ilmoituksissa selkeästi "sponsoroitu -sanalla" ja silti mainos on luonnollinen osa sisältöä.
Natiivi mainos kertoo rehellisesti kuka mainoksen on maksanut. Tämä kuvan esimerkki kertoo artikkelin olevan FemtoLasik:in sponsoroima.
Natiivi mainos on rehellistä sponsoroitua advertoriaalin kaltaista sisältöä
Ennenvanhaan kun medioilla ei ollut mahdollisuutta tuottaa natiivia mainontaa eikä ollut natiivin mainonnan tuotteita, PR -toimistot loivat uutisia. Advertoriaalit nostivat päätään jossain vaiheessa, mutta pian ne unohdettiin vaikka niiden teho on usein mainosta parempi ja sisältö voi olla parhaimmillaan lukijalle todella kiinnostavaa. Advertoriaalin hyvä puoli on rehellisyys ja läpinäkyvä tieto siitä, että homma on jonkun rahoittama.
Uskon, että viestintätoimistot, yritykset ja PR -toimistot alkavat entistä enemmän ostamaan asiakkailleen natiivia mainontaa eli maksettua artikkelitilaa medioista. Natiivi mainonta on selkeää lukijalle. Siinä tiedetään mikä on maksettua.
Natiivi mainonta vaatii luovan ymmärrystä mediasta
Natiivi mainonta on sisältömarkkinoinnin yksi muoto. Natiivi mainonta on advertoriaalia vastaava mainonnan muoto, mutta natiivi mainonta pyrkii olemaan enemmän relevantti lukijalleen.
Natiivi mainos ei ole advertoriaali
Natiivi mainos mukautuu ympäristöön ja mainoksen sisältö on ympäristöön sopiva. Advertoriaalissa usein käytetään eri fonttia ja taittoa kuin muussa ympäristössä. Natiivissa mainoksessa käyttäjän kokemus ja käytettävyys ei häiriinny eikä muutu. Käyttäjä osaa käyttää ja lukea mainoksia kuten sisältöä.
Sisältömarkkinointi on yksi natiivin mainonnan muoto
Sisältömarkkinointi tarkoittaa parhaimmillaan relevantteja sisältöjä lukijoille. Maksettu sisältö voi olla isoillakin resursseilla tehty. Maksettu sisältö voi olla asiantuntija-artikkeli ja saattaa olla lukijoille parhaimmillaan todella kiinnostavaa objektiivista sisältöä.
Hakukoneiden hakutulokset ovat usein maksettua natiivia mainontaa. Mainoksia voi olla koko etusivu täynnä kuten kuvan esimerkissä. Natiivi mainos on parhaimmillaan lukijalle relevanttia tietoa kuten tässäkin haussa.
Natiivin mainonnan eri muodot
- Sponsoroitu kuva Cityssä
- Sponsoroitu artikkeli Cityssä
- Sponsoroitu video Vivasissa
- Sponsoroitu postaus Facebookissa
- Sponsoroitu tweetti Twitterissä
Natiivia mainontaa ei ole standardoitu
Natiivi mainonta vaatii mainosympäristöön räätälöimistä. Koska natiivin mainonnan ostamiseen ei ole standardeja, niin meillä City Digitalissa natiivit mainokset toteutetaan tilaajalle palveluna yhdessä luovan toimiston, viestintätoimiston, PR-toimiston tai asiakkaan viestinnän kanssa.
Sisältömarkkinointi on vuoden trendisana. Kun eri taustaiset ihmiset toteuttavat sisältömarkkinointia omalla tyylillään, syntyy monenlaista sisältömarkkinointia. Olen nyt kerännyt tähän kaikki sisältömarkkinoinnin muodot mihin olen törmännyt.
1. Sisältömarkkinointi hakukoneoptimointimielessä
Hakukoneoptimoijat ovat tehneet sisältöjä ja sisältösaitteja verkkoon vuosikausia. Sisältömainonta puree hakukoneiden hakutuloksiin ja toimii silloin kun aihe on kiinnostava ja sitä haetaan hakukoneella. Katri Tannilla on asiasta hyvä esimerkki Slidesharessa.
Jos aihe ei ole kiinnostava, niin pääsääntö on, ettet voi tehdä sisältömarkkinointia puhtaasti SEO:lla vaan tarvitset ostettua mediaa sisältöjen nostoon. Voit tutkia esim Google Trendsillä, kuinka paljon aihettasi haetaan.
2. Sisältömarkkinointi kuten advertoriaali on
Advertoriaali on mainostajan tuottamaa sisältöä, joka ei ole journalismin periaatteiden mukaan objektiivista.
Advertoriaaleissa on hyvän mainonnan tavan mukaisesti kerrottava, että kyse on mainoksesta.
3. Sisältömarkkinointi median sisällä
Monet edelläkävijämediat tarjoavat mainostajille mahdollisuutta pitää blogia median sisällä. Näin mainostaja saa lainattua median brändiuskottavuutta.
(Tässä kohti olisi varmasti mainostamisen paikka, että näitä tietenkin saa City Digitalilta.)
4. Sisältömarkkinointi median tuottamana
Sisältömarkkinointi on median ja mainostajan yhdessä suunnittelemaa sisältöä, jota jaetaan / markkinoidaan esim City Digitalin mediaperheen verkoston ja asiakkaan omissa kanavissa.
Sisällön tuottaa teeman parhaiten tunteva toimittaja, jolloin mainonta on käyttäjille mahdollisimman relevanttia.
Sisältö on siis journalistisista lähtökohdista kirjoitettua objektiivista sisältöä. Sisällön yhteydessä näytetään mainostajan mainoksia ja kerrotaan, että tätä aihetta sponsoroi tietty mainostaja.
Esimerkiksi City Digitalin toteuttama adidas Originals Original Icons.
5. Sisältömarkkinointi on myös sisällössä markkinointia
Sparrasin tänään viestinnän strategista suunnittelua ja toteutusta it yrityksille ja ministeriöille tekevää Karisma Konseptit firman johtoa. He kertoivat miten esimerkiksi yrityksen tapahtumissa puheen sisältö ja valittavat puhujat vaikuttavat yrityksen brändiin ja viestiin.
Sisältöä on esim pääjohtajan puhe. Pääjohtajan puhe kannattaa kirjoittaa siten, että se edistää viestinnän tavoitetta. Pääjohtajan viestin tueksi voidaan ottaa ulkopuolisia puhujia, jotka sisällöllään tukevat yrityksen viestiä.
Tässä nyt 5 mihin olen törmännyt. Miten sinä toteutat sisältömarkkinointia?
