Ilon kautta

1. Twiittaus yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.
1.1 Jos twiittaus voi epäonnistua, niin se epäonnistuu.
1.2 Jos twiittaaminen ei voi epäonnistua, niin se kuitenkin tavallisimmin epäonnistuu.
1.3 Jos twiittaaminen näyttää onnistuvan toivotulla tavalla, niin kyseessä todennäköisesti on väärinkäsitys.
1.4 Jos olet itse twiittiisi tyytyväinen, niin twiitti varmasti tulkitaan väärin.
2. Jos twiitti voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta eniten vahinkoa.
3. On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet twiitilläsi tarkoittanut.
4. Mitä enemmän twiitataan, sitä huonommin twiittaus onnistuu.
4.1 Mitä enemmän twiitataan, sitä nopeammin väärinkäsitykset lisääntyvät.
5. Twiittaamisessa ei ole tärkeätä se, miten asiat ovat, vaan miten asiat näyttävät olevan.
6. Twiitin tärkeys on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.
7. Mitä tärkeämmästä tilanteesta on kysymys sitä todennäköisemmin unohdat olennaisen asian, jonka muistit hetki sitten.

Menestystä twiittaamisiisi!

Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä joka uskoo, että tämänkin postauksen varmasti joku käsittää väärin

ps. Twiittaamisen lait on kirjoitettu kunnioittaen viestinnän professori Osmo A. Wiion muistoa (1928-2013).
pps. Twitterissä tuli 5500 täyteen @lavas

Ostin City-lehden 2,5 vuotta sitten. Perustin A-lehtien kanssa viime vuonna Improve Media mainosverkon. Rakennamme verkkopalveluita W3 Groupissa. Olen lisäksi tehnyt verkkopalveluiden mainontaa, markkinointia ja digitalisointia koko pienen elämäni (19 vuotta työuraa takana). Mainonnassa ja markkinoinnissa minua on paljon häirinnyt alan jargon. Joka alalla on oma slanginsa. Ensimmäinen alan jargonia minulle tuputtanut oli legendaarinen Timo Rope.

Olisikohan ollut vuosi 1997 kun Timo Rope yritti syöttää aivoni täyteen tuotteiden markkinointia. 4P tuli tutuksi. Mikä ihmeen 4P. Product on tuote ja tuotteena mä myin palveluita. Ihmettelin hieman, mutta yritin kuitenkin opetella Ropen litanjan ulkoa:
- Product, Price, Place, Promotion.
Ajatus ei istunut mun nettisivujen myyntibisnekseen. Mä myin palveluita. Palvelu oli niinku tuote. Ahaa siis palvelutuote. Konsultointia. Tein nettisivuja. Miten tää Place nyt tähän liittyy. Mä oon himassa ja teen näitä etänä. Markkinointi sai mun pään vaan sekaisin. Rope yritti selvittää, että lanseerauskampanja on sitä promootiota. Mun lanseerauskampanja oli puhelin käteen ja soitto potentiaaliselle asiakkaalle. Verkkosivut liveksi ja meiliä perään. Olin vielä nuori ja terminologia sai silloin selvyyden sijasta enemmän hämmennystä aikaan.

Tein nettisivuja ja ajattelin, ettei markkinointi osaa ratkaista mun tarpeita. Siis hetkinen, tein nettisivuja, jotka nimenomaan on markkinointia. Tein sisältömarkkinointia, sähköisiä tuote-esitteitä, digitaalisia käyntikortteja, hakukonenäkyvyyttä, brändinrakennusta, link buildingia jo vuonna 1995 ennenkuin termeistä edes tiedettiin. Yhdet ensimmäisistä nettisivuistanikin on vielä olemassa. En kehtaa linkittää niihin kun ne on niin rumat, mutta perustehtävänsä ne toteuttavat edelleen: yrityksen tiedot löytyvät hakemalla netistä ja ulkoasu kelpaa pienyrittäjälle. Eikä ne oikeasti ole rumat, olen vain muuttunut kriittisemmäksi designin suhteen. Myin tuotteitani ja palveluitani (Product) suhdemarkkinoinnilla (~Place) tuttaville ja verkostoille. Myin hakukoneoptimoinnin (Promotion) kautta sekä suosittelumarkkinoinnin kautta. Tein markkinointia, vaikkei markkinoinnin perinteiset opit istuneetkaan toteutukseni viitekehykseen.

Myöhemmin kun luin Evert Gummessonin Suhdemarkkinointi 4P:stä 30R:ään kirjan ja tajusin, että Rope yritti asettaa mua muottiin, johon en mahtunut. Onneksi ei mennyt kuin 5 ensimmäistä yrittäjuran vuotta hukkaan markkinointia väärin ymmärtäessäni. Tajusin, että sittenkin markkinointi on mun juttu. Kirjoissa esitetty konsepti vaan on jotenkin vanhanaikainen. Mun piti vain löytää sopiva viitekehys. Myöhemmin olen myös törmännyt bisneksiin jossa 4P toimii todella hyvin tuotteen markkinointimiksin mallintamisessa.

1995 vuonna rakensimme sisältömarkkinoinnin konseptin. Teimme "Kaavut Keravalla" -nimisen Kerava-pelin, jossa seikkailtiin ympäri Keravaa. Keravan kartalta pystyi klikkaamaan javascript pohjaisella ohjelmalla minne haluaa mennä. Karttaan oli upotettu rasteja, joissa piti käydä. Rasteista löytyi esimerkiksi apteekki. Apteekkari maksoi sisältömainospaikasta 500 markkaa.

1997-1999 vuosina meillä oli Artic.net portaali. Myimme bannereita asiakkaille. Asiakkaat kysyivät hölmistyneenä puhelimessa: "Mikä on banneri". Ei onnistunut myynti. Nykyään banneri sana jo tunnistetaan ja verkkomainonta onkin yksi nopeimmin kasvavista mainosmuodoista. Display mainonnan eli bannerimainonnan lisäksi myimme sisältönostoja Chattiin. Siis oikeasti myimme inline mainontaa jo 90-luvulla. Eipä sitäkään asiakkaat osanneet ostaa. Paras myynti tuli omien soittoäänien ja taustakuvien myynnistä. Toteutimme siis median verkkokauppaistumistusta jo 20 vuotta ennenkuin siitä tuli trendi. Oli pakko hyödyntää itse mainostila myymällä itse jotain kun mainostajat eivät ymmärtäneet nettimainonnan hyötyjä.

Display mainonta = bannerimainonta joka voi sisältää videota, kuvaa, tilauslomakkeen, hakulomakkeen, ponnahtavia liikkuvia juttuja, staattista juttua, tuoteesitteen, tilauskehotteen jne.

Hakukoneoptimointi

2004 pistin pystyyn http://www.ilmainensanakirja.fi -palvelun. Hakukoneoptimointi oli helppoa kuin heinän teko. Nettimainonnalla pystyi tuomaan tietoisuutta ja sisältömarkkinoinnilla saimme aikaan hyvää pr:ää.
Siis PR = toimittajien kirjoittamaa julkisuutta eli yrittäjän näkökulmasta "ilmaista, lähes kontrolloimatonta mainosta"
Hakukoneoptimointi = nettiaktivistit kertovat hyvästä palvelustasi muille jättäen digitaalisia sormenjälkiä ympäriinsä sivustostasi ja palvelustasi. Ilmainensanakirja.fi on nykyään MindMax Oy:n palvelu.

Geokohdennus, printin mittaaminen, some, konversio, affiliate jne

2005 perustimme Suomikauppa.fi:n. Pistimme kiskan pystyyn ja aloitimme tykittämään mainontaa GEOKOHDENNUKSELLA. Ostimme mainontaa sopivilta markkina-alueilta. Teimme myös ensimmäiset PRINTTImainokset. Minua häiritsi suunnattomasti, kun en keksinyt sopivaa tapaa mitata printtimainonnan tehokkuutta.

Olin tottunut, että kaikkia nettikampanjoita pystyi optimoimaan. Netissä kampanjoiden ländäreitä pystyi optimoimaan. Konversioita pystyi parantamaan, mutta tämä PRINTTImainos oli vaikeasti mitattavissa. Myöhemmin opin, että PRINTTImainosta voi mitata uniikilla urlilla ja uniikilla promokoodilla. No sen opittuani opin, että PRINTTImainonta on usein reippaasti ylihinnoiteltua. Ei tietenkään sovi yleistää, mutta olen huomannut usein, että printissä on todella valtavat hintahaitarit. Printissä on myös vaikea mitata InScreen näkyvyyttä, eli sitä kuinka moni ihminen on oikeasti nähnyt mainoksesi. Omassa City printissämme on hinnat lähempänä digimaailman impressiohintoja. Digin sentti on City printin sentti.

InScreen tai Viewability tai näkyvyys on mittari, joka kertoo, näkikö ihminen mainoksen oikeasti vai jäikö mainos sivun alalaitaan tai kenties robottien silmille. Inscreen mainonnan ostaminen takaa sen, ettet maksa turhasta. Printissä inscreeniä ei voi mitata ja moni ostaakin printtiin turhaan näkymättömiä mainoksia. Digitaalisessa tätä on onneksi helppo ostaa esimerkiksi ohjelmallisen ostamisen työkaluilla.

Mittaaminen = Mainonnan tehokkuuden mittaaminen. Verkkokauppias esimerkiksi mittaa sivuston kävijöitä, uutiskirjeen tilaajia ja tuotteiden tilaajia sekä keskihintaa ja keskikatetta. Mittaamisessa voidaan myös mitata ihmisen brändin kanssa viettämää aikaa, esimerkiksi kuinka pitkään mainos on ruudulla näkynyt tai miten pitkään mainosvideotasi on katsottu. Mittaamista voidaan tehdä myös vaikuttavuuden kautta. Esimerkiksi mainoskampanjan tehoa voidaan mitata brand lift -tutkimuksella, jossa kysytään mainoksen nähneiltä ja verrokkiryhmältä kampanjan vaikutuksia tuotteen tai brändin haluttavuuteen ja kiinnostavuuteen.

Kampanjan optimointi = kampanjan aikana muutetaan mainosta, A/B testataan eri vaihtoehtoja. Valitaan paremmin toimiva jatkoon ja tehdään jälleen variointia ja testausta ja mittausta. Printissä tämä vaatii valtavaa volyymiä. Digissä voi tehdä edullisesti. Moni tekeekin mainontaa ensin verkossa ja monistaa muihin kanaviin(ulkomainontaan, telkkariin, printtiin) ne mainokset mitkä netissä toimivat parhaiten ja osa toki tyytyy siihen, että netti toimi jo hyvin eikä tee muita kanavia laisinkaan.

Geokohdennus, aluekohdennus, postinumerokohdennus = maantieteellisesti rajattua mainontaa. Esim stadissa oleva ravintola voi ostaa stadissa asuville ja käyville mainontaa kohdennettuna. Vastaavasti vaalikampanjoita mainostetaan vaalipiireittäin ja K-kauppias mainostaa postinumerokohdennuksella.

Teimme myös somekamppiksia. Hiphei. Onneksi kukaan ei ollut silloin somessa. Nykyään esim meidän Suomikauppa.fi saa paljon suositteluja somessa. Somemarkkinointia on kaikki keskustelu verkossa enkä tarkoita pelkkää Faecbookia ja Twitteriä vaan myös Suomi24, blogiyhteisöt kuten Asennemedia yms mitä verkossa sinusta ja brändistäsi kirjoitellaan ja keskustellaan.

Some = kaikki missä ihmiset voivat keskustella keskenään. Tyypillisimpiä Facebook, Twitter, Instagram, LinkedIn, Tumblr. Myös f2f, Suomi24 ja blogosfääri on sosiaalista mediaa. Niin, siis ihan normaali ihmisten välinen kanssakäyminen on sosiaalista mediaa. Sosiaalista suosittelua. Jotkut sanovat tätä WOM :ksi eli Word Of Mouthiksi.

Tutustuin myös affiliate markkinointiin. WTF? Mikä affiliate markkinointi. Ahaa siis kumppanuusmarkkinointi. Kumppanuusmarkkinointi eli otetaan joku nettijulkaisija kumppaniksi ja annetaan provikkaa. Ikäänkuin jälleenmyyjä muttei kuitenkaan jälleenmyyjä vaan agentti tai suosittelija joka suosittelee tai markkinoi palveluitasi tai tuotteitasi provisiopalkalla. Jos vaikka laittaisin tähän linkin, että osta mahtavat kengät ja linkkaisin tuosta kengät sanasta ja saisin provisiota jokaisesta myynnistä, joka linkkini kautta tapahtuu.

Affiliate markkinointi = provisiopohjaista myyntiä. Harvoin tällä on tekemistä brändimarkkinoinnin kanssa, ennemminkin myyntiä ja myyntiin aktivoivia markkinointitoimenpiteitä. Affiliate markkinointi on suosittua verkkokauppiaiden parissa.

2012 ostin Cityn. Minulta kysyttiin mikä teidän levikki on? Siis mikä levikki? Me ollaan netissä. Minulle teki vaikeata omaksua, että jos jotain lehteä painetaan 100000 kpl, niin levikki voi jopa isompi kuin painosmäärä. Levikki voi olla isompi kuin todellinen painosmäärä, koska iso osa lehdistä on paikoissa, joissa useat ihmiset voivat lukea lehteä. Esimerkiksi kahviloissa ja juna-asemalla. Tästä on oikein tutkimuksiakin, joissa jaetaan peittojakeluna lehteä oikein älyttömän paljon ja sitten saadaan isot levikit joita sitten myydään mainostajille.

Esimerkki: Cityn tuoreinta lehteä painettiin 1.100.000 kpl. Cityä painetaan 1.1M, ja näistä suuri osa menee suoraan takkaan poltettavaksi tai avaamattomana paperinkeräykseen. Lukijamäärä tuolle printille on KMT:n eli Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 360000 ihmistä. Eli 360 000 ihmistä lukee City lehden.

Levikki = lukijamäärä. Tätä tutkii mm. Media Audit Finland. Netissä lukijamäärää tutkii TNS Metrix ja ComScore, Google Analytics, Snoobi sekä Oindex.

Kävijät. Sivuilla kävijöitä. Eli siis sivuja lukevia ihmisiä. ERI ihmisiä. Tässäkin on vähän eri tilastointimenetelmiä, mutta nämä ovat ihan oikeita ihmisiä eli silmäpareja. Olkoonkin subjektiivinen näkemys, mutta mielestäni tämä on lähempänä todellisuutta kuin printin levikkiluku, koska mittaus perustuu reaaliaikaisuuteen ja panelipohjaisuuteen.

Opin, että printti konvertoi muuten aika lailla samalla lailla kuin mitä nettikin. Esimerkiksi mittasin alkuvuodesta, että 0.36M levikin omaavassa lehdessä mainos konvertoi seuraavalla kaavalla:

Printtimainoksen konversioprosentti =
Painos * (1-roskiinmenoprosentti) * mainoksenkohdeyleisön osuus levikistä * lehden sivumäärä painotettuna mainoksen suhteellisella huomioarvolla eli sijainnilla lehdessä * oletus ctr eli 0,001 painotettuna mainoksen aktivoivuudella = aktivointien määrä.

Esimerkiksi deittimainos 360000 * 20% sinkkuja * 25% inscreen * 0,004 aktivoivuus.
Eli välittömiä tuloksia 72 kpl.
Toki sitten brändihyöty yms tulevat kaupan päälle, mutta tuloksia saa nettimainonnassa kohdennettua tarkemmin.

Nettimainoksen toimivuutta ja nettisivuston toimivuutta voidaan mitata automaattisesti. Esimerkiksi Google Analytics on ilmainen mittaustyökalu. Kätevä on myös Snoobi. Analysointi kannattaa opetella itse, jotta osaa sitten tehdä parempaa mainontaa. Analytiikan kautta voi saada myös liidejä. Myös MediaMath ja Turn ovat hyviä työkaluja verkkomainonnan optimointiin.

Mainospörssi eli Ad Exchange on teknologia tai alusta (platform) ja mahdollistaa mainostajille display mainosten, mobiilimainosten ja videomainosten ostamisen ja myymisen.

Mainosverkko eli Ad Network on firma, joka tuo yhteen paikkaan maionospaikat eli inventaarion ja yleisöt ja mahdollistaa mainostajille mainosten ostamisen yhdestä paikkaan isossa paketissa. Suomessa mainosverkkoja on esimerkiksi Improve Media, Fonecta ja Sanoma Network.

Ad serveri eli Ad server on mainonnanjakelujärjestelmä, jonka kautta jaellaan display, video ja mobiilimainokset jotka sitten näytetään verkkosivuilla ja applikaatioissa.

Ad trackeri tai seurantakoodi tai seurantapikseli on menetelmä, jolla seurataan ihmisen ja mainoksen toimivuutta. Seurantakoodilla tarkistetaan mitä mainosta klikattiin ja millä sivulla, missä kohti mainos näkyi ja miten pitkään. Seurantakoodilla voidaan selvittää myös tuliko mainoksen kautta suoraa kauppaa tai brand lift vaikutusta. Brand lift vaatii usein myös kyselyyn osallistumisen. Ad trackerillä voidaan myös lisätä mainonnan personointia ja verkkosivuilla voidaan näin tarjota tarkemmin mainoksia, jotka sinua kiinnostavat. Esimerkiksi jos tutkit autoja, niin sinulle voidaan mainostaa tuloluokkasi mukaisia mainoksia ja kun olet kiinnostunut tietystä automerkistä, niin sinulle voidaan kohdentaa tämän automerkin mainoksia tai kilpailevia vaihtoehtoja.

Attribuutio tai Attribution on menetelmä, jolla selvitetään mitkä mainokset, mediat (online ja offline) ja tapahtumat vaikuttavat ihmisen ostopäätöksiin.

Audience Buying eli yleisöpohjainen ostaminen on mainonnan ostamisen menetelmä, jolla ostetaan median yleisön sijaan tarkemmin datapohjaisesti yleisöä tietyssä mediaympäristössä. Kohdennus voi tapahtua esim iän, sukupuolen, postinumeron tai tulotason mukaan. Kohdennus voi perustua myös tunnistettuun ostoaikomukseen.

Behavioristinen kohdennus, käyttäytymiseen perustuva kohdennus eli Behavioral targeting on menetelmä, jolla mainontaa kohdennetaan sen mukaan, miten kuluttaja on käyttäytynyt. Esim jos olet käynyt lisäämässä ostoskoriin jotain tuotteita, niin näitä tuotteita saatetaan muistuttaa sinulle. Tai jos olet käynyt katsomassa televisioita, niin näitä televisioita saatetaan mainostaa sinulle.

Kontekstuaalinen kohdennus eli Contextual targeting on menetelmä, jolla auto-sivustolla olevan tekstin perusteella arvataan, että siellä kannattaa mainostaa autoja, matkoista puhuvan artikkelin yhteydessä mainostetaan etelän matkaa ja rantalomaa.

Keksi, pipari, eväste tai cookie on teknologinen menetelmä, jolla toteutetaan kohdennettua mainontaa. Cookie on yksityisyyden suojan kannalta parempi menetelmä kuin login, sillä cookiet voit aina putsata, mutta Googlen ja Facebookin loginin takaa et saa omia tietojasi siivottua mitenkään helposti.

Automaattinen päätös eli Decisioning on prosessi, jolla mainostaja käskee automaattista mainonnanostotyökalua päättämään mikä mainos näytetään millekin yleisölle tai jonkun käyttäytymisen perusteella kampanjan aikana.

DMP, Datapankki tai Datan hallintajärjestelmä eli Data Management Platform on data varasto, jonne tallennetaan ja jossa organisoidaan tietoa kampanjan toimivuudesta, selainkäyttäytymisestä, kuluttajakäyttäytymisestä sekä joskus myös yleisön attribuutiosta.

DSP eli Demand-Side Platform on ohjelmallisen mainonnan ostajan työkalu, jolla ostetaan mainontaa yleisöpohjaisesti esimerkiksi RTB:llä tai suoraostamisella.

First-party data ei tarkoita ensimmäisistä bileistä kerättyä dataa vaan suoraan mainoskampanjan aikana havaittua dataa kuluttajan tekemisistä: klikkauksista, ostokori-lisäämisistä, navigoinnista kampanjasivustolla yms. Eli ensikäden dataa. Tämä data on yleensä arvokkainta, koska se kertoo paljon kuluttajan suhteesta brändiin ja mainoskampanjaan.

Frequ eli Frequency cap tai frekvenssi on maksimimäärä manoksia, mitä mainostaja tai mediatoimisto aikoo näyttää yhdelle uniikille ihmiselle varmistaakseen, että mainontaa näytetään riittävästi, muttei liikaa että ärsytyskynnys ylittyy ja kampanja kääntyy itseään vastaan. Usein mainoksia näytetään esim 2 per päivä. Retargetoinnissa tai isomman huomioarvon saavuttamiseksi lisätään mainosten näytön frekvenssiä per päivä.

Impressio, mainosnäyttö, näyttö eli impression on yksittäinen mainosnäyttö jossa mainos jaellaan adserveriltä kuluttajan ruudulle verkkosivulla näkyväksi.

Look-alike mallinnus, look-alike modeling on samankaltaisen käyttäytymisen mallintamista. Teknologian keinoin voidaan selvittää, mitkä kaksi yleisöä ovat samanlaisia ja näin ostavien asiakkaiden kanssa samanlaisia asiakkaita voidaan etsiä verkosta käyttäytymiseen perustuen. Mallintaminen voidaan tehdä attribuution perusteella, selainkäyttäytymisen perusteella tai muun datan perusteella.

Avoin mainospörssi, open ad exchange, markkinapaikka, market place on mainosten ostamisen ja myymisen markkinapaikka, missä ostaja voi tuoda digitaalista inventaariota kenelle tahansa ostajalle. Näissä on myynnissä usein mainospaikkoja myös kyseenalaisilta sivustoilta ja mainostajatkin ovat mitä sattuu. Brändimainostajat eivät käytä mielellään avoimia mainospörssejä vaan mieluummin suljettuja yksityisiä markkinapaikkoja.

Private ad exchange, private ad marketplace, yksityinen markkinapaikka, yksityinen mainospörssi on mainospaikkojen ostajille ja myyjille tarkoitettu markkinapaikka, missä mainosten ostajien ja myyjien määrää on rajoitettu. Usein brändimainostajat tykkäävät ostaa mainospaikkoja yksityisestä markkinapaikasta, koska niissä on mukana vain laatumedioita ja tiukat pääsykriteerit. Myös laatumediat pitävät yksityisistä markkinapaikoista, koska sitä kautta ammattiostajat ostavat mainonnan ja mainosten laatu on myös parempi.

Ohjelmallinen, programmatic on jonkin yksinkertaisen asian automatisointia. Mainonnan säännöt ohjelmoidaan, jotta voidaan kohdentaa arvokkaimmille asiakkaille tarkkaan suunnitellut personoidut mainokset. Anonyymi tieto eli data tallennetaan käyttäjän selaimen coocien perusteella.

Programmatic buying, ohjelmallinen ostaminen eli mainonnan ohjelmallinen ostaminen on ostamisen sääntöjen luomista ja toteuttamista (esim DSP) ostojärjestelmän kautta, jotta mainonta voidaan kohdentaa ja personoida siten, että budjetti voidaan käyttää prospekteille ja ostaville asiakkaille kaikkein tehokkaimmin. Päätöksenteko tehdään bisnespäätösten perusteella ja mainoksen näyttäminen on automatisoitu. Toteuttaminen vaatii tarkkaa strategista suunnittelua. Kohdennus toteutetaan useimmiten 1st party datan eli kuluttajan käyttäytymisen perusteella. Prospektoinnissa voidaan ostaa median dataa tai 3rd party dataa.

Retargeting: ohjelmallisen markkinoinnin tekniikka, jolla yrityksen tai brändin verkkosivun käyttäjille suunnataan viestejä sen perusteella mitä (1st party data) kertoo käyttäjän aikaisemmista tekemisistä verkkosivuilla.

Second party data, median data, yleisödata on dataa, mikä saadaan sopimuksella suoraan medialta.

Suoraosto, programmatic site buy, programmatic direct, ohjelmallinen suoraosto, guaranteed premium on mainonnan ostamista suoraan medialta. Usein suoraostolla tarkoitetaan premium mainonnan ostamista ennalta sovittuna ajankohtana. Tämä sopii hyvin kun halutaan varata mainoskampanjaan ennalta mainosnäyttöä ja taattu näkyvyys medioissa. Suoraostolla pitää varata mainostila erikseen kaikista medioista jollei osta varattua mainostilaa mainosverkon kautta, jolloin voi varata tukkuna monesta mediasta kerrallaan.

Third-party data, kolmannen osapuolen data on dataa eli tietoa esimerkiksi kolmannen osapuolen tietoa selainta käyttävän kuluttajan iästä, sukupuolesta, ostoaikeista, tuloluokasta tai kotipaikasta. 3rd party data voi olla myös säädataa tai selaimen sijainnin aluedataa. Prospektointia voi median datan(2nd party data) lisäksi tehdä 3rd party datalla.

Viewability, näkyvyys, in-screen näkyvyys, varmasti näkyvä mainonta on menetelmä, jolla voidaan varmistaa että ostettu mainos on näkyvissä (viewable) ja varmasti näkyvien näyttöjen ostaminen on sitä, että maksetaan vain niistä mainoksista, jotka kuluttaja näkee ruudullaan ( in-screen ) ja alareunassa piilossa olevista mainoksista ei makseta mitään.

Audience expansion, yleisönlaajennus on menetelmä, jolla media voi tavoittaa yleisönsä mainosverkon muillakin sivuilla.

Jokohan selitin kaikki jargonit? Niin tuo RTB on vielä selittämättä. Real Time Bidding on yksi mainonnan kohutermeistä. Siis ostajat ja myyjät käyvät reaaliaikaista huutokauppaa mainostilasta. Ketäs se hyödyttää? RTB hyödyttää myyjää, kun on niukat markkinat ja ostajaa jos on liikaa myytävää. RTB toimii avoimissa markkinapaikoissa sekä yksityisissä markkinapaikoissa. RTB toimii brändimainostajalle brändikampanjoissa parhaiten yksityisissä mainosverkoissa, joissa on rajattu määrä medioita, kuten Sanoma, Iltalehti, City Digital, Improve Media jne. Näin brändi tietää, että mainokset näkyväy turvallisessa brändiympäristössä Yksityiset markkinapaikat ovat usein vain isojen brändien ja mediatoimistojen käytössä. Avoimessa RTB:ssä avoimissa mainosverkoissa myyjinä on myös huijaussivustoja ja robotteja. Moni brändimainostaja on siirtynyt pelkästään yksityisiin markkinapaikkoihin avoimen RTB:n sijasta. Yksityiset markkinapaikat ovat siitä hyviä, että brändisi on turvassa kun tiedät missä sivuilla mainoksesi näkyy. Meidän Imrove Media myy mainontaa ensisijaisesti suoraan mainostajille, mutta myös yksityisissä markkinapaikossa.

Yhteenveto:

CTR = Click Trough Rate, eli se kuinka monta mainoksen näkijää klikkaa siitä eteenpäin.
CPM = Cost Per Mille eli hinta per tuhat näyttöä. Siis ei per million vaan per mille. Mille = 1000.
Levikki = kyselytutkimuksella arvioitu lukijamäärä
Kävijät = sivuilla olevat kävijämäärät. Uniikit kävijät on sama kuin lukijamäärä tai levikki.
RTB = automatisoitu mainonnan huutokauppa
Konversio = kerroin, jolla mainoksesta tullaan sivuille. Kerroin, jolla sivuille tulija päätyy tekemään sivuilla jotain, esim tilaamaan uutiskirjeen tai rekisteröitymään tai yrittäjän ajattelen että mieluiten tilaamaan tuotetta tai palvelua tai ainakin jättää liiditietonsa. Joskus konversiota laajennetaan myös muihin ostoihin: nettimainoksen vaikutus myymälässä käyntiin ja myymäläostoon.
Mediaperhe = Mediakonserni ilman konsernirakennetta, esim http://www.citydigital.fi
Printti = nettisivusto tai verkkomedia julkaistuna painomusteen, painokoneen, postipojan tms jakelutien ja paperin kautta lukijalle.
Nettisaitti = yhdestä tai useammasta sivustosta koostuva media tai mediaperhe. Twitteriä esim voidaan lukea monenlaisilla härveleillä ja applikaatioilla eli URL ei ole enää nykyään merkityksellinen.
Ländäri = Laskeutumissivu (Landing Page) eli se sivu esim tämä sivu jonne päädyt jostain vaikkapa somen kautta, eli suosittelun kautta tai mainoksen kautta. Ländäriltä sinut sitten ohjataan ostamaan tai tekemään jotain, esim meilaamaan mulle ilkka at ilkkaolavas.com että haluat ostaa mainostilaa tai tilata kirjan tai jotain kivaa ;) (tämäkin oli piilomainos)
Affiliate markkinointi = provisiopohjaista myyntiä.
Some markkinointi = ihmisten suosittelua. Joko f2f, puhelimitse tai sähköisesti esim foorumeilla tai facessa, twitterissä instassa jne.
Sisältömarkkinointi = Relevantteja sisältöjä lukijoille sopivan median kautta välitettynä. Kaikki uutistoimitus ja journalismi on sisältömarkkinointia. Kaupallinen sisältömarkkinointi on sellaista, josta sisältö aiheuttaa tai edesauttaa jotain välillistä tai välitöntä vaihdantaa.
Siis PR = toimittajien kirjoittamaa julkisuutta eli yrittäjän näkökulmasta "ilmaista, lähes kontrolloimatonta mainosta"
Advertoriaali = Addu eli ostettu artikkelisarja, esim bloggarilta tai nettisivustolta (ainiin ja http://www.citydigital.fi myy myös näitä ;) )
Kamppis = mainoskampanja, jolla boostataan jotain tiettyä aihetta tai sisältöä.
Banneri = pikseleitä ruudulla, parhaimmillaan sisältää kehoituksen toimintaan kuten printtimainoskin. Klikkaa tästä ei ole enää nykyaika. Alla oleva kuva on banneri, joka altistaa oppimiselle. Bannerissa ei välttämättä ole aktiivista linkkiä eteenpäin.

Jäikö jokin termi selittämättä? Jäi varmasti. En edes vielä uppoutunut kunnolla CPA, SOV, eCPM, ristiinlinkitys, levikkimarkkinointi yms termeihin. Ehkäpä jos jostain noista jää kysymyksiä, niin laitat kysymykset alle kommenttikenttään ja saadaan tähän keskustelua aikaan.

Muista varmistaa, että brändisi on turvallisilla sivustoilla! Menestystä bisneksiisi!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, joka vetää Suomen suurinta itsenäistä mainosverkosto Improve Mediaa, on City-lehden kustantaja ja on osakkaana verkkopalveluita rakentavassa W3 Groupissa.

Miikka Heinäsmäki esitti Digitalist Networkissä kysymyksen:

Mitä digitalisaatio oikeasti on?

Digitalisaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä digitaalista uusiutumista eli digiteknologian integrointia kaikkeen organisaation toimintaan.

Turun yliopistolla tulevaisuudentutkimusta tekevän Miikka Heinäsmäen ensimmäiset tutkimuskysymykset ovat alla. Vastaan niihen nyt tässä digitaalisessa blogissani, koska avoimuus ja demokratian lisääntyminen on mielestäni yksi digitalisaation parhaista asioista.

1. Kommenttisi tähän digitalisaation määritelmään

Digitaalisuus lähtee tiedonsiirtomallin uusiutumisesta. Digitalisaation vastakohta on analogisaatio. Kun kirjoitan muistiinpanot sähköisesti läppärillä, voin kopioida ne kaverille sähköpostin kautta tai suoraan intranetiin muiden luettavaksi. Synkronointi hoitaa muistion monistamisen muille laitteilleni sekä pilveen.

Analogisaatiossa käytettäisiin kopiokoneita, kirjeitä, sisäistä postia, ulkoista postia, tiedotustilaisuuksia, seminaareja, joissa sama tieto jaettaisiin.

Digitalisaatio on siis pohjimmiltaan tiedonsiirron nopeutumista, helpottumista ja päällekkäisen työn vähentämistä. En näe tätä niinkään teknologisena muutoksena vaan teknologian mahdollistamana toiminnan ja tekemisen muutoksena.

Uusi määritelmä digitalisaatiolle:

Digitalisaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sisäisten ja ulkoisten toimintamallien uusiutumista ja digiteknologian hyödyntämistä kaikessa toiminnassa.

Lähtisin siis siitä, että digitaalisuus on vain siirtotie niille viesteille, mitä ennen lähetettiin analogisesti ja digitalisaatio on ennemminkin prosessimuutos, joka lähtee teknologian mahdollistamasta tekemisen ja prosessien parantamisesta markkinoinnissa, myynnissä, tuotannossa, toimitusketjussa, asiakaspalvelussa, talouden seurannassa, laadun valvonnassa ja viestinnässä.

2. Onko digitalisaatio mielestäsi positivinen vai negatiivinen asia? Miksi?

Positiivinen. Helpottaa elämää. Digitaalisuus on manuaalisen päällekkäisen työn vähentämistä.

3. Onko digitalisaatio mielestäsi välttämätöntä kansakunnan tai organisaation menestykselle vai ei? Miksi?

Jos kilpailutilanteessa on 2 yritystä:
a) yritys Analogimestari Oy tekee paljon päällekkäistä työtä, siirtää tietoja kopiokoneilla, hitaasti ja epävarmasti toimivalla sisäisellä postilla, tiedottaa vain sisäisellä printtilehdellä, palvelee asiakkaita vain virka-aikana 9-15 toimistolla poislukien ruokatunti 11-12, pitää varastokirjanpidon ruutupaperilla ja tekee asiakastyytyväisyystutkimuksen kerran vuodessa 40-sivuisella postitettavalla paperikyselylomakkeella.
ja
b) yritys Digitalisaatiomestari oy, joka digitalisoi kaiken mitä voi, on avoin, ei tee yhtään päällekkäistä työtä, automatisoi kaiken tiedonsiirron mitä voi, palvelee asiakkaita 24/7, kysyy asiakastyytyväisyyden jokaisen tilauksen yhteydessä sähköisesti, tekee markkinointia personoidusti digitaalisesti ja tarjoaa asiakkaille kaiken tiedon yrityksestä, tuotteista ja palveluista verkossa ja tiedottaa asiakasta automaattisesti tilauksen etenemisestä reaaliajassa.

Niin väitän, että yritys b, eli Digitalisaatiomestari Oy menestyy pitkällä tähtäimellä paremmin.

4. Onko digitalisaatio mielestäsi helppo vai vaikea harjoitus organisaatiolle? Miksi?

On. Digitalisaatio vaatii oppimista ja oppimisessa vaikeinta on poisoppiminen. Poisoppiminen tarkoittaa totuttujen rutiinien kyseenalaistamista. Poisoppiminen vaatii sitä, että vihkon ja kynän sijasta kannamme mukana pädiä tai älypuhelinta. Digitalisaatio on oppimisprosessi ja se vaatii jokaiselta ihmiseltä muutoshalukkuutta sekä uusien talenttien rekrytoimista. Valitettavasti se vaatii joskus myös sitä, että muutoshaluttomat deletoidaan.

Ilkka O. Lavas

toimitusjohtaja ja sarjayrittäjä, joka on toteuttanut yritysten digitalisoitumista vuodesta 1995 lähtien rakentamalla verkkopalveluita W3 Groupissa, kouluttamalla, konsultoimalla ja nykyään myös myymällä digitaalista verkkomainontaa City Digitalissa ja Improve Mediassa.