Slush on startuppien perustajille ja sijoittajille tarkoitettu tapahtuma, jossa sijoittajat, startupit ja yrittäjät voivat oppia menestyneiden yrittäjien tarinoista.
Slushin päälavalle astelee rennosti Nvidian perustaja Chris Malachowsky. Hän omistaa lähes 4 prosenttia tästä yhtiöstä, jonka markkina-arvo ohitti tänä vuonna Microsoftin ja Applen nosten jopa maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi. Christin varallisuudeksi arvioidaan 1,5 miljardia dollaria.
Harvoin muistamme, että jokaisen menestyneen ihmisen ja yrityksen taustalla on alkuvaiheen haparointia, vääriä valintoja, rahahuolia ja murheita tuotteiden kehittämisen kanssa. Chrisin polku Nvidian perustajana ei tästä poikkea.
Chris perusti yhtiön Jensen Huangin ja Curtis Priemin kanssa. Heidän ensimmäinen tuote perustui edistyneeseen teknologiaan, joka ei mennyt kaupaksi, koska se ei toiminut Microsoftin ympäristöissä.
Asiakkaiden kuunteleminen on avain menestykseen
Chris kertoi, että ensimmäisen epäonnistuneen tuotelanseerauksen jälkeen he juttelivat asiakkaiden ja asiakkaiden asiakkaiden kanssa minkälainen tuote kiinnosta. Toisessa tuoteversiossa he keskittyivät siihen, mitä markkinoilla tarvittiin ja tämä kannatti.
Chris oppi, ettei pidä keskittyä pelkästään teknologiaan, vaan siihen, mitä asiakkaat oikeasti tarvitsevat ja haluavat.
Isompi tiimi ei tarkoita parempaa laatua
Onnistuneen tuotteen ja myynnin kasvun myötä yhtiö palkkasi uusia työntekijöitä tiimiin. Tämä toi mukanaan uusia ongelmia koska alkuperäisten tiimin jäsenten aika meni siihen, että he valvoivat ja opastivat uusia työntekijöitä eikä tuotekehityksestä meinannut tulla mitään.
Christ päätti kumppaneidensa kanssa tiivistää kehitystiimiä ja antoivat lähtöpassit monille työntekijöille. Alkuperäinen tiimi pystyi keskittymään tuotekehitykseen, kun aikaa ei mennyt enää organisaation pyörittämiseen.
Myöhemmin tiimi on tietenkin kasvanut, mutta alkuvaiheessa usein startupit saavat eniten aikaan, kun tiimit ovat pieniä.
Kulttuurin rakentaminen ja tarkkaan harkitun talentin rekrytointi ovat tärkeimpiä kasvun aineksia.
Yliopistoyhteistyö kasvun vauhdittajana
Nvidialla oli tekoälyyn sopivia tuotteita, joita ei kukaan pystynyt käyttämään, koska tutkijoilla ei ollut laitteita ja niiden hankkiminen olisi ollut liian kallista.
Chris kertoi, että he tekivät laajaa yhteistyötä MIT -instituutin ja Harvard -yliopiston kanssa ja antoivat yliopistojen käyttöön paketin, jolla tutkijat voivat kokeilla mitä Nvidian laitteilla ja ohjelmistoilla voi saada aikaan.
Yliopistoyhteistyön myötä tutkimus ja tuotekehitys lähti vauhtiin ja sitä myötä tekoälylaitemarkkina lähti räjähdysmäiseen kasvuun.
Jokainen menestyvä bisnes on joskus ollut pieni startuppi. Kasvu tuo mukanaan uusia haasteita, mutta kun sinnikkäästi tekee töitä kohti isoa unelmaa, voi saavuttaa asioita, joiden ei alunperin uskonut olevan edes mahdollisia.
Iphonen kehittäjä ja iPodin luojaksi tituleerattu Tony Fadel tuli Suomeen noin 30 vuotta sitten. Tony vietiin Nokian toimistolle, jossa hän sai nähdä mielenkiintoisen historiallisen salaisen demon. Demossa Tonylle näytettiin SMS viestin lähetys. Hän ei vielä silloin tiennyt, että siitä tulee iso juttu. Tony on ollut mukana monta kertaa luomassa uutta ja hän muistutti, että joka kerta kun luodaan uutta ei voi tietää minkälainen seikkailu siitä tulee.
Tony oli töissä General Magicilla, jossa he kehittivät jo vuonna 1993 iPhonen – 15 vuotta liian aikaisin. 90-luvulla Tony oli rakentamassa ladattavia pelejä liian aikaisin. He tekivät myös mobiilisähköpostin liian aikaisin. Vuonna 1993-1994 maailmassa ei ollut nettiä, ei ollut kännyköitä. He olivat ratkaisemassa ongelmia liian aikaisin.
Itselläni on samanlaisia kokemuksia: perustimme ensimmäisen ilmaisen suomalaisen sähköpostin vuonna 1996. Loimme mobiilisähköpostin vuonna 1999 jolloin kännykät olivat hitaita ja netti alkeellinen. Nettisanakirjoistamme (Ilmainen Sanakirja) tuli sentään suosittuja, mutta monista muista startupeista ei ole kuin muisto jäljellä.
Tony Fadell muistutti, että uuden kehittämisessä on hyvä kerrata oletko rakentamassa jotain mitä ihmiset tarvitsevat nyt vai tulevaisuudessa. Jos rakennat särkylääkettä ennen kuin ihmisellä on pää kipeä, niin tuote ei välttämättä lennä, mutta jos olet riittävän sinnikäs ja uskot, että ihminen tarvitsee jonain päivänä särkylääkettä niin olet sitten valmis kun pää on kipeä ja tuotettasi tarvitaan. Menestykseen täytyy joskus odottaa sitä hetkeä, kun ihmiset tarvitsevat tuotettasi eli ratkaisua asiakkaan ongelmaan.
Menestyvän tuotteen täytyy puhutella asiakasta kokonaisuudessaan. Hyvä menestyvä tuote – kuten Tony Fadellin Applella kehittelemä iPod – herättää tunteita ja järkeä. Hyvä tuote tarjoaa käyttäjälle monipuolisesti kokemuksia.
Tuotteen täytyy olla myös jollain tavalla kiinnostava tai sen täytyy luoda jotain hyötyä. Tony Fadell oli mukana Nestin perustamisessa. Nest myöhemmin myytiin Googlelle. Kun he perustivat sitä, heillä oli vaikeuksia määritellä mitä arvoa tuote luo. Tiimi pohti: Ketä kiinnostaa oikeasti joku termostaatti? Pohdittuaan he havaitsivat, että maailman jokaisessa talossa on termostaatteja. Hyötyä Nest tuo kun se säästää energiaa ja rahaa. Nest on pieni laite, mutta sillä on iso vaikutus jos jokaisessa talossa maapallolla säästetään edes pieni määrä energiaa.
Uuden luominen vaatii sinnikkyyttä. Joskus idea saattaa olla oikea, mutta aika väärä. Tony on itse ollut liian usein etuajassa liikkeellä ja siksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Joka kerta kun luodaan uutta – ei voi tietää minkälainen seikkailu siitä tulee.
Slush 2019, oheistapahtuma Tonic 2019 on juuri alkamassa. Menestyneitä startuppeja ja kansainvälisiä ruoka-alan sijoittajia, startuppeja vyöryy Helsingin Hard Rock Cafeen. Lavalla järjestäjä Arctic Startupin Jan Ameri nostattaa tunnelmaa. Jan huutaa GIN, yleisöö huutaa Tonic. Lavalle nousee yksi toisensa jälkeen kovempia ruoka-alan vaikuttajia Saksasta, Ruotsista, Briteistä sekä tietenkin Suomesta. Tauolla nappaan haastateltavaksi Antti Oksan, Anssi Räntilän sekä Paavo Vallaksen, jotka ovat tuttuja Suomalainen menestysresepti tv ohjelmasta, jossa tehdään suomalaista ruokavallankumousta ja etsitään nimensä mukaisesti seuraavaa menestyjää elintarvikebisnekseen. Sukelletaanpa kulissien taakse ja selvitetään mitä asioita ohjelman finalistit mittaavat ja mitä asioita täytyy mitata, jotta tiedämme menestysreseptin.
Yksi finalisteista on Paavo Vallas Särkifoodista. Särkifood Oy on Aalto-yliopistosta ponnistava start-up. Yritys on lanseerannut maailman ensimmäiset kalajauhelihat, SÄRVIN-tuotteet. Kuluttaja voi käyttää niitä kuin perinteistä sika-nautaa. Reseptejä ei tarvitse muuttaa; ainoat muutokset ovat oman terveyden ja ympäristön tilan kohentuminen.
Tuotteet löytyvät kaikkien S-ryhmän kauppojen kalahyllystä palkintona menestyksestä Suomalainen menestysresepti –kilpailussa.
Mistä Särkifoodin Särvin -idea lähti?
Paavo Vallas kertoo: "Ympäristöasioiden hallinnan opiskelijana tiesin, että Suomen luonto tuottaa vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa särkikaloja. Samaan aikaan väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen megatrendit osoittivat, että maailmassa tulee pian pula proteiinista. Lihan syöntiä kun ei voi kestävästi kasvattaa.
Oli siis täysin järjetöntä, että emme hyödynnä tätä kotimaista, terveellistä ja ympäristöystävällistä proteiininlähdettä. Näin, että muutos tässä on väistämätön. Kysymys on ainoastaan siitä, milloin muutos tapahtuu. Uskoin nyt olevan muutokselle oikea aika."
Mitä mittasitte aluksi?
Paavo Vallas kertoo: "Aluksi mittasin osaamiseni karttumista kala-alalla. Kuinka hyvin ymmärrän koko arvoketjun? Onko jotain, mistä en vielä ymmärrä tarpeeksi? Aina, kun en ymmärtänyt jotain, sovin tapaamisen jonkun kala-alan toimijan kanssa ja menin vierailulle oppimaan.
Yrityksen olemassaolon tarkoitus on pelastaa vesistömme. Tästä johtuen olemme alusta asti mitanneet sekä saavutettua ympäristöhyötyä että eri mahdollisuuksien potentiaalista ympäristöhyötyä. Olemme jättäneet useita liiketoimintamahdollisuuksia tutkimatta, jos niiden positiivinen ympäristövaikutus ei ole näyttänyt riittävältä.
Ympäristövaikutuksen mittaamisessa olemme käyttäneet RKTL:n ja Luken tutkimuksia särkikalojen kalastuksen ravinnepoistovaikutuksista. Tiivistetysti: mitä enemmän särkikaloja kalastamme, sitä paremmin vesistöt voivat. Mitä enemmän särkikaloja hyödynnämme, sitä vähemmän tarvitaan toisia, ympäristölle haitallisia proteiininlähteitä.
Alussa mittasimme ja seurasimme myös saamaamme mediahuomiota sekä asiakaspalautteen määrää ja sävyä.
Mitä mittareita käytätte nyt?
Tärkein mittarimme nyt on myyntivolyymi, sillä se korreloi suoraan saavuttamamme ympäristöhyödyn kanssa. Lisäksi se korreloi hyvin myös taloudellisen menestyksen kanssa. Seuraamme tarkasti myös tuotannossa ja logistiikkaketjussa syntyvää hävikkiä; hävikki kun rasittaa niin ympäristöä kuin talouttakin."
Kun kysyn kovista luvuista. Paavo kertoo, että he eivät ole ottaneet yritykseen lainkaan ulkopuolista pääomaa jolloin heillä täytyy nyt seurata tarkasti kassavirtaa ja käyttöpääomaa. Keskustelu palaa nopeasti ekologisiin arvoihin, kun Paavo nostaa myös esille havaintonsa, että kasvis-liha keskustelusta puuttuu kokonaan muut ekologiset vaihtoehdot: "Särkikalojen ilmastopäästöt ovat kasviproteiinien luokkaa. Lisäksi ne puhdistavat vesistömme, mitä kasviproteiinit eivät tee. Särkikalat ovat kauppojemme ylivoimaisesti ympäristöystävällisin proteiininlähde. On kala-alan karmaiseva oma maali, että keskustelu ruokavaihtoehdoista pyörii usein ”Liha VS Vege” -akselilla. Saavutettavat ympäristöhyödyt ovat suoraan verrannollisia myyntivolyymiimme. Volyymin kasvattamiseksi lanseeraamme ensi vuonna uutuus-tuotteita sekä laajennamme uusille markkinoille."
Yli sata vuotta vanha leipomo innovoi jatkuvasti
Toinen finalisteista ja koko kilpailun voittajayritystä edustaa Anssi Räntilä, joka on 1913 perustetun Leivon Leipomon tuotantopäällikkö. Leipomo on perustamisestaan lähtien ollut perustajasuvun omistuksessa ja innovoinut jatkuvasti uutta koska haluaa olla leipomoalan edelläkävijä nyt ja tulevaisuudessa ja näin varmistaa toiminnan jatkuvuuden. Nyt yhtiö on kehittänyt Boltsin, joka myös on löytänyt tiensä kauppojen hyllylle.
"Idea oli alun perin puhdas vahinko. Olimme tekemässä siemenpitoisia sämpylöitä ja koneesta tuli vain pieniä palleroita joita yrityksen toimitusjohtaja kutsu ilkikurisesti lihapulliksi. Tuote muuttui muutamassa sekunnissa Leivon Vegepullaksi eli Kaurasiemenpyörykäksi", kertoo Anssi Räntilä ja jatkaa: "Tuote ilmoitettiin viime hetkellä Suomalainen Menestysresepti kilpailuun. Sen päästyä semifinaaliin, alkoi makumaailman kehittäminen yhteistyössä ravintoloitsija, keittiömestari Toni Leskisen johdolla. Alussa emme juurikaan laskeneet mitään, emme tehneet tuotteelle minkäänlaista budjettia koska, emme todellakaan tienneet, minkälainen menestystarina tuotteesta tulisi."
Millä mittareilla Boltsin menestystä mitataan nyt kun tuote on kaupoissa?
Anssi Räntilä kertoo: "Semifinaalin jälkeen saimme palkinnoksi kehitysrahaa käytettäväksi tutkimustyöhön Foodwest Oy:n kanssa. Toki, tässä vaiheessa, alkoi jo kohdistettujen kulujen kirjaaminenkin. Tv ohjelman myötä oli toki selvää, että tulemme saamaan näkyvyyttä mediassa, se kuinka paljon sitä saimme, oli mahtava positiivinen yllätys. Tätä nykyä Boltsilla on oma markkinointibudjettinsa ja jälkikalkalkylointia teemme aika ajoin. Positiivista on myös se, että olemme saaneet luotua Boltsien myötä muutaman uuden työpaikan."
Kehittäminen on aina tiimityötä
Leivon leipomo aikoo laajentaa Boltsien makumaailmaa sekä jatkaa kehitystyötä ja jatkuvaa innovointia. Anssi Räntilä kertoo: "Vaikka Boltsien syntytarina ja tämän hetkinen elämä kulminoituu TV ohjelman kautta hyvin pitkälle minuun, niin haluan korostaa, että projekti on, alusta asti, ollut monen ammattimaisesti toimivan tiimimme jäsenen saumatonta yhteistyötä!"
Nuorissa yrityksissä ja vanhoissa yrityksissä siis mennään aluksi fiiliksellä ja ensimmäisten asiakkaiden palautteilla. Kun toiminta kasvaa, siirrytään ennakoivista mittareista mittaamaan perinteisempiä mittareita kuten liikevaihtoa ja kannattavuutta. Mutta miltä uusien tuotteiden kehittäminen näyttää perinteisen S-ryhmän silmin? Hypätäänpä seuraavaksi kaupan alalle.
Mitä S-ryhmä mittaa mitä hyllyissä kannattaa olla ja miten S-ryhmä valitsee uudet tuotteet?
Kilpailun tuomaristossa on kaupan alan ammattilaisia. Kysyn SOK:n tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksalta miten kilpailu vaikuttaa heidän tuotevalikoimaan. Antti vastaa S-ryhmällä tuoretuotteiden valikoimista, hinnoittelusta, markkinoinnista ja konsepteista jolloin jokainen uusi (ja tietenkin myös vanha) tuote on tiukan mittaamisen kautta suurennuslasin alla.
Miksi lähditte mukaan ohjelmaan?
Antti Oksa kertoo: "Työstimme vuonna 2017 isolla porukalla kasaan Ruokamanifestin, jossa haimme kuluttajien ja muiden sidosryhmien odotuksia Suomen suurinta ruoan vähittäiskauppaa kohtaan siinä, mitä voisimme osaltamme tehdä, jotta suomalainen ruoka-ala pärjäisi ja menestyisi muuttuvassa tulevaisuudessa.
Yhdeksi tämän työstön avainteeseistä tuli ruokainnovaatioiden tukeminen. Tämä on konkretisoitunut muun muassa Suomalainen Menestysresepti -ruokainnovaatiokilpailulla, johon etsimme parhaita uusia ruokatuoteideoita, joiden takana olevat pienet yritykset ja vasta alkavat yrittäjät saavat kilpailun aikana monenlaista tukea ja apua saadakseen tuoteideansa valmiiksi tuotteeksi ja kaupan hyllylle kaupan lanseeraustuen kanssa. Tässä kilpailussa nähtiin monia suurempaakin yleisöä kiinnostavia elementtejä, joten kilpailusta tuli lopulta myös TV-ohjelma. Vuoden 2019 kilpailu oli hieno onnistuminen, joten jatkoa seuraa vuonna 2020."
Mitä merkitystä tällaisilla innovaatiokilpailuilla on?
Antti kertoo, että ruoka-alalla on ongelma: "On selvää, ruoka-alalla on ideoiden ja resurssien kohtaanto-ongelma. Monet hienot uutuustuoteideat jäävät puutteellisten resurssien vuoksi joko kokonaan pöytälaatikkoon tai toteutukseltaan hieman vaillinaisiksi pärjätäkseen kovasti kilpailluilla elintarvikkeiden markkinoilla. Tämän kilpailun avulla tietyt parhaiksi arvioidut ja seulotut uutuustuoteideat saavat jatkokehitykseensä merkittävää ja laaja-alaista tukea, jonka avulla niistä voi tulla todellisia innovaatioita, jotka päätyvät satoihin ruokakauppoihin ympäri Suomen ja satojen tuhansien suomalaisten ruokapöytiin - ja parhaassa tapauksessa jopa viestimarkkinoille asti. Mahtavana esimerkkinä vuoden 2019 kilpailun voittajatuote Boltsi oli koko vuoden parhaiten myynyt uutuustuote S-ryhmän ruokakaupoissa. Eli yksikään kansainvälisten tai kotimaisten jättiyritysten uutuustuote ei myynyt enempää kuin tämän kilpailun kautta valmiiksi hiottu uutuustuote Boltsi."
"Mahtavana esimerkkinä vuoden 2019 kilpailun voittajatuote Boltsi oli koko vuoden parhaiten myynyt uutuustuote S-ryhmän ruokakaupoissa. Eli yksikään kansainvälisten tai kotimaisten jättiyritysten uutuustuote ei myynyt enempää kuin tämän kilpailun kautta valmiiksi hiottu uutuustuote Boltsi." - Antti Oksa, SOK:n tuoretuotteiden valikoimajohtaja
Kun tuote on kaupoissa, laitatteko heti kaikkiin vai miten prosessi etenee?
Varsinkin kilpailun voittajatuote pyritään saamaan heti lanseerauspäivästä alkaen myyntiin mahdollisimman laajasti ruokakauppoihimme ympäri Suomen. Osalla finalistituotteista voi luonnollisista syistä olla alkuun aika rajallinen tuotantokapasiteetti, jolloin tuotteita laitetaan myyntiin kapasiteetin mukaan.
Mitä mittaatte kun tuote on kaupoissa?
Myynti ratkaisee. Antti kertoo: "Uutuustuotelanseerauksissa varsinkin uusintaostot ovat keskeinen mittari. Moni saattaa kokeilumielessä ostaa uutuustuotteen yhden kerran, mutta kuluttajien vakio-ostoslistoille pääseminen on se todellinen haaste ja mittari. Myyntiä tutkitaan ja analysoidaan moniulotteisesti: esim. millä alueilla ja minkä tyyppisten asiakkaiden toimesta tuotetta ostetaan enemmän."
Me ihmiset olemme hitaita muttamaan käytäntöjämme. Jos sinulla olisi taikasauva, miten toivoisit ihmisten käyttäytymisen muuttuvan?
Antti: "Kuluttaja on kuningas ja näin sen kuuluukin olla. Kaupan ja elintarvikealan tulee tarjota kuluttajia kiinnostavia vaihtoehtoja, ja uutuustuotteiden tulee olla niin innovatiivisia ja houkuttelevia, että ne saavat aikaiseksi käyttäytymisen muutosta."
Lopuksi Antti tiivistää: "Ruoka kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. On mahtavaa, että nyt suomalaiselle elintarvikealalle on rakentumassa innostava ja tulevaisuuteen valoisasti katsova start up -henkinen kulttuuri. Me haluamme ruokakauppana olla vahvasti mukana kannustamassa ja tukemassa tätä kehitystä."
Mielenkiintoisia tarinoita ja hienoa, että uusia ekologisia tuotteita kehitellään meidän arkeamme piristämään. Menestystä uuden luontiin ja elämääsi!
Slush 2018 is in Helsinki again. Slush in Helsinki is a two-day startup and investor event organized every "November", accompanied by hundreds of side events. Described by many as “BurningMan meets TED”, the event has grown in just a few short years to 20,000 attendees.
You might wonder how many people attend to Slush. Here are the numbers:
Mentorit ovat valmentajia, jotka sparraavat yritystä. Monilla startupeilla, yrittäjillä, johtajilla ja urallaan eteenpäin haluavilla on mentori. Olen itse ollut mentorina ja aktorina uraani ja työhöni liittyen mutta myös vapaaehtoisena mentorina erilaisissa uratilanteissa oleville ihmisille, työttömille tai uutta työpaikkaa etsiville.
Mentorina oltuani olen huomannut miten mahtavaa on nähdä kun ihminen päätettyään jotain, useimmiten pääsee sinne kunhan vain tavoite on realistinen. Toisilla menee useampi vuosi, toisilla käy joskus jopa tuuri ja maali hyppää oikotien kautta lähemmäksi ja pitääkin aika pian asettaa seuraava maali taas kauemmas. Joskus taas maali tuntuu niin kaukaiselta, että on pakko tehdä pieniä maaleja lähemmäs, jotta saa onnistumisia ja havaitsee edistymisen.
Törmäsin Eric Riesin Startup Way -johtaminen kirjaa kääntäessäni Techstarsin manifestiin, jossa on hyviä ohjeita mentoreille. Tässä seuraavassa Techstarsin vinkkejä jotka jokaisen mentorin ja aktorin kannattaa lukea ja huomioida.
Techstars mentorien manifesti
Techstars on teknologiayritysten kiihdyttämö, joka on ottanut valmennuksen sen verran tosissaan, että on julkaissut oman manifestinsä joka linjaa “mitä yrittäjät voivat ja mitä heidän pitäisi vaatia mentoireiltaan” sekä “mitä mentorien pitäisi muistaa rakentaessaan hyödyllisiä suhteita yrittäjien kanssa.”
- Ole kuin Socrates.
- Älä odota mitään vastineeksi (tulet ilahtumaan siitä mitä saat takaisin).
- Ole aito / toteuta sitä mitä saarnaat.
- Ole suora. Kerro totuus oli se miten vaikeaa tahansa.
- Kuuntele myös.
- Parhaista mentori aktori suhteista tulee lopulta kaksisuuntaisia.
- Ole vastaanottavainen.
- Adoptoi vähintään yksi uusi firma vuodessa. Kokemuksella on merkitystä.
- Erota mielipiteet selkeästi faktoista.
- Pidä saamasi tiedot luottamuksellisena.
-Ilmoita selkeästi oletko mentori vai etkö. Kumpikin vastaus on ok.
- Tiedä mitä et tiedä. Sano “En tiedä” kun et tiedä. “En tiedä” parempi vastaus kuin että puhuisit puuta heinää.
- Opasta, älä kontrolloi. Tiimien täytyy tehdä omat päätöksensä. Opasta mutta älä ikinä käske tiimejä tekemään jotain. Ymmärrä, että kyseessä on heidän yrityksensä, ei sinun.
- Hyväksy myös muut mentorit ja kommunikoi heidän kanssaan.
- Ole optimistinen.
- Tarjoa selkeitä neuvoja, älä ympäripyöreitä.
- Toimi haastajana ja sparraajana mutta älä ikinä hajota tai riko.
- Ole empaattinen. Muista, että startupin vetäminen on rankkaa.
Ennen Slushia Hupparihörhö trollaili ettei usko pitchaamiseen. Oikeastihan se oli trolli, Hupparihörhö eli Sami Kuusela paljastaa. Sami kertaa, että aina pitää pitchata, mutta tyrkyttäminen väärille ihmisille on oikeasti pelkkää ajanhukkaa. Kaikki julkisuus on loppujen lopuksi hyväksi. Jätän Samin siemailemaan avaruusolion tarjoilemaa drinkkiä massipäälliköiden kanssa. Olemme Moni -maksuvälinestartupin bileissä Haikaranpesässä, mikä on lavastettu ufoksi. Fintech startup Monin järjestämä Moniparty on yksi Slushin kuumimmista privaattibileistä.
Älä pyytele tai anele
Kuusela trollaili myös, että ”Älä pyytele tai anele”. Toisaalta sijoittaminen on myyntiä siinä missä muukin myynti. Kuusela ei kannusta juoksemaan sijoittajien perässä ja vetämään hihasta jokaisessa mahdollisessa välissä.
Oikeasti juuri näin, jos yritätä pokata väärää kontaktia, ei auta vaikka kuinka pyytelisit tai anelisit, ei siitä tule kauppaa. Pitchaaminen ja sijoittajien etsiminen on matchmakingia. Kuin deittailua. Täytyy tavata useita ihmisiä, joista jonkun kanssa sitten vain synkkaa.
Törmään Jufoon, jonka useimmat muistavat edelleenkin Raptorista vaikka maailmalla isompia tarinoita on ZenRobotics, Hybrid Graphics sekä Jufon nykyinen Immersal startuppi.
Juttelen Jufon kanssa ja hän kertoo kuinka kerran oli ihan varma, että yhden sijoittajan kannattaa lähteä mukaan ja match olisi täydellinen. Monen kuukauden kuumottamisen jälkeen hän luovutti, ettei tästä taidakaan tulla kauppaa. Parin kuukauden hiljaiselon jälkeen yhtäkkiä sijoittaja laittoikin viestin, että minne tilille voin laittaa rahat? Sijoittaja olikin vain kiireinen ja ehti käsittelemään asian vasta pitkän ajan päästä.
Sijoittaminen on arvojen ja tarpeiden kohtaamista
Slushin matchmakingissa oli 1500 ihmistä. Valitsin näistä 18, jotka halusin tavata. Yksi valitsemistani kertoi tapaamisessa, että meidän EatAndTheCity oli hänen tapaamistoivomuslistallaan ja aikoi laittaa tapaamispyynnön, mutta olit nopeampi ja ehdit ensiksi. Tästä matchmakingissa on kyse. Älä ammu tykillä vaan valitse tarkasti kenet haluat tavata. Sijoittaja haluaa tavata relevanteja startuppeja. Käy jokaisen sijoittajan kotisivu huolella läpi. Tarkista minkä kokoisiin he sijoittavat ja mihin kategorioihin. Jos joku sijoittaa vain peleihin, he eivät ole kiinnostuneita mistään muusta ja heille on turha lähettää tapaamispyyntöä.
Tässä omat hakukriteerini.
Ole rehellinen
Yhdelle sijoittajalle, jonka kanssa sovin tapaamisen olemme liian pieni. Aloitin tapaamisen: "We might be too small for you, and if you think this is waste of time, anytime say to me and we can stop.". Rehellisyys palkittiin: "Yes I know I did my research BUT WE HAVE CUSTOMERS WHO WANT TO INVEST IN SMALLER PLAYERS IN EARLIER STAGES WHERE YOU ARE RIGHT NOW AND THAT'S WHY I WANTED TO MEET YOU."
Niinpä joskus sattumalla on myös mahdollisuus. Älä silti yritä myydä väärin. Rehellisesti sanottuna näistä 18:sta vain 6 oikeasti tajusi mitä me teemme. Loppujen 12 kanssa en edes aio jatkaa keskusteluja. Matchmaking on myös ymmärryksen kohtaamista. Voin taata, että et halua osakkaaksi tai hallitukseesi ketään jolle joka kerta joudut selittämään mitä teette. Elämästäsi tulee helvettiä jos hankit sijoittajan, joka on sijoittanut väärin perustein ja väärällä ymmärryksellä.
Oikea sijoittaja voi auttaa löytämään suunnan. Oikea sijoittaja voi auttaa sinua etabloitumaan markkinaan. Oikea sijoittaja voi antaa sinulle tärkeitä kontakteja. Oikea sijoittaja voi auttaa laittamaan kaasun pohjaan ja pysymään ojien välissä.
Menestystä oikean sijoittajan löytämiseen. Muista pitchata aina, mutta keskity relevantteihin sijoittajiin. Menestystä elämääsi!
Elon Musk nukkuu vain 6 tuntia päivässä. Johtaa Teslaa, joka rakentaa sähköautoja ja akkuja. Hän myös vetää avaruusteknologiayhtiö SpaceX:ää, mikä aikoo rikkoa kaikki avaruusmatkailun säännöt kierrättämällä rakettimoottoria uudelleen ja uudelleen avaruusalusten lähettämisessä. Elon Musk myös oli ensimmäinen, joka innovoi Hyperloopin. Hän aikoo rakentaa yhdyskunnalle elämää Marsiin, jotta sitten kun ihmiskunta on tuhonnut maapallon, vielä muutama onnekas ja erityisen onnekas (ja äärimmäisen rikas) voi jatkaa elämää uudella planeetalla. Vasta viime vuonna hän päätti alkaa rakentamaan tunneleita, jotta Los Angelesin järjesttömät ruuhkat voidaan ratkaista. Vapaa-ajallaan hän pohtii teko-älyä ja nyt myös ravintoloiden löytämisen vallankumousta yhdessä City Digitalin kanssa.
Musk pyrkii rakentamaan Teslasta ensimmäisen auton, joka osaa ajaa itse haluamaasi paikkaan. Elon Musk sijoittaa City Digitaliin, koska suomessa kehitetty EatAndTheCity -alustaa mullistaa ravintoloiden löytämisen uudella vallankumouksellisella tavalla: vihdoin on keksitty teknologia, joka voidaan kytkeä suoraan älyautoihin. Tesla muuttu älykkääksi itseohjautuvaksi kaupunkioppaaksi ja kaikista muista kulkupeleistä tulee tarpeettomia. Elon Musk uskoo, että kaikki julkinen liikenne voidaan tulevaisuudessa hoitaa älyautojen verkostolla, jotka osaavat ennakoivasti tietää mistä tarvitaan kyyti seuraavaksi ja minne. Tesla haluaa olla paras navigoinnissa ja ravintoloiden löytämisen teknologia on mullistava lisä Teslan sähköautoilun ja älyautojen ylivoimaan. City Digitalin teknologialla voimme ennustaa, minne ja milloin haluat mennä syömään ja löydät Teslastasi suoraan kaupungin parhaat paikallisten suosimat ravintolat.
Elon Musk on aina vuosia, jollei vuosikymmeniä edellä aikaansa. Hän uskoo, että tulevaisuudessa Tesla voi suositella älykkäällä EatAndTheCity -teknologialla ravintoloita, varata pöydän, kutsua kavereita mukaan ja voit jopa maksaa ravintola-annoksesi suoraan sähkölaskun yhteydessä. Kehitämme myös teko-älyä, joka osaa lukea ja ennakoida kuljettajan ajatuksia. Musk, jonka mielestä Marsiin on hyvä suunnitella siirtokuntaa, sanoo, että tämä ravintoloiden löytämisen vallankumous on hyvä esimerkki siitä, miten yksinkertaiset asiat voi loistavasti tehtynä mullistaa suuria. Elon Musk sanoo, että olemme City Digitalissa muutaman vuoden päästä maailman suurin paikallisten suosimien ravintoloiden löytämisen toimija media-alalla sekä älyautoissa.
Ilkka Lavas
CEO, Co-Founder, Future CEO of The Year 2017 winner of Public votes
City Digital Oy, +2367% kasvua 4:ssä vuodessa. – Deloitte Fast500 competition 2016, EMEA
EatAndTheCity.com
Elon Musk
Restaurant Discovery Revolution Evangelist for Automotive Business
Tesla
SpaceX EatAndTheCity
All big startups have obstacles during their growth. Sometimes you may even have to shut down your business but from every failure, you will learn. Here are the best lessons learned from doing their biggest fuckup's of startup superstars Ilkka Paananen, Spotify Daniel Ek & Skype Niklas Zennström.
Part 2: Biggest fuckup of Daniel Ek, the Co-Founder of Spotify
When we started up Spotify, desktop was very important. We had business model where desktop was free but for mobile you had to pay. While people had better and better Mobile phones, people wanted to use more and more mobile Spotify. Unfortunately the did not download Spotify for mobile because they had option to use desktop for free, but had to pay for mobile.
Due to increasing need for mobile but no free mobile software we were afraid of losing customers so we had to make mobile also for free. Unfortunately our licence with record companies did not allow this so we had to go back to record companies to start negotiations again. It took 18 months for record companies to accepth the freemium model for mobile. After that we were lucky to show investors huge growth on downloads but unfortunately we lost our business model.
We changed to subsciption model and fortunately people started to pay for desktop+mobile and now Spotify is big.
You have to accept to change your business model. You need to be ready to pivot for new business models.
All big startups have obstacles during their growth. Sometimes you have to shut down your business but from every failure, you will learn. Here are the best lessons learned from doing their biggest fuckup's of startup superstars Ilkka Paananen, Spotify Daniel Ek & Skype Niklas Zennström.
Part 1: Niklas Zennström
Failing is part of success.
Niklas was partner in Kazaa before Skype. Kazaa was file sharing software for pirate music. They wanted to create platform for sharing music, but they ended up in losing a lot of money, investor money and got into huge lawsuits. They had over 500 000 000 downloads but no business model. Kazaa went into bankcruptsy. Big fuckup!
Niklas said that without lessons learned from Kazaa, he and team never got skills to build up Skype. Lessons you learn in failing may be important in your next startup and without Kazaa they would not be Skype. Skype made Niklas Zennström multimillionaire and he sais failing is part of business, get used to it.
Korporaatiostartup on vuoden uudissana. Moni toimiala on murroksessa ja ketteryyttä haetaan Lean Startup kokeilukulttuurista, startuppien ketteryydestä ja innovaatioista.
Startupin ja korporaation suurin ero on vakiintuneissa toimintamalleissa. Startupilla ei ole usein mitään rajoitteita liiketoiminnalleen. Korporaatiolla on paljonkin rajoitteita. Korporaatioiden isoin rajoite on organisaatio, joka on usein viritetty toimimaan siten, että vanha bisnes rokkaa.
Korporaatiolla on resursseja ja startupilla ketteryyttä. Kun nämä saadaan yhdistettyä, voidaan saada aikaan seuraava Über tai Supercell. Korporaatiostarup on kehikko, jolla iso yritys voi innovoida ja synnyttää oman toimialan disruptoivia bisneksiä siten, että omistaa itse seuraavan sukupolven menestysbisneksen.
Tässä 3 ydinasiaa, miten mitä korporaation startupin tekemisessä kannattaa huomioida.
1. Startupilla pitää olla huipputiimi
Jokainen menestyvä bisnes tarvitsee omistajan.
2. Startupilla pitää olla autonomia
Startupin voima on ketteryydessä, siinä ettei siellä ole vanhoja rasitteita. Useimmat korporaatiostartupit kaatuvat siihen, että niitä yritetään vahtia perinteisin sisäisen raportoinnin menetelmin. Startupeilla pitää olla erillinen innovaatioiden seuranta ja pre-revenue kirjanpitojärjestelmä, joka mittaa kehittymistä ennen kuin toiminnasta tulee mitään liikevaihtoa. Korporaatiostartupin kannattaa kehittää toimintaansa nopeasti ja jatkuvasti oppien.
3. Korporaation startupilla pitää olla exit plan
Paras voima startupille tulee sisäisestä intohimosta ja intohimon onnistuessa exit tarkoittaa myös rikastumista. Korporaatiostartupin exit voi olla exit siten, että rahoittava emo ostaa sen ennalta määrätyllä valuaatiolaskelmalla tietyn ajan päästä ja startupin kehittymisen nopeudesta riippuu miten isoksi valuaatio kasvaa.
Startupissa raha tulee useimmiten exitin yhteydessä, koska useimmiten toiminta itse on kehitysinvestoinneista johtuen tappiollista ja takaisinmaksu tulee vasta tulevaisuudessa.
Bonus: 99/100 korporaatiostartuppia pitää epäonnistua
Kun haetaan riskipitoista menestystä, pitää tehdä useita kokeiluja. Usein korporaatioissa kokeillaan 1 startup ja kun se menee munilleen, todetaan, että ei toiminut ei jatketa. Korporaatioissa on pinttyneitä ajatuksia, että "tätä kokeiltiin 20 vuotta sitten eikä toiminut silloinkaan, ei kokeilla nytkään". Korporaatioiden pitää kokeilla jatkuvasti uusia juttuja. Kokeilujen jatkuva tekeminen aiheuttaa aina oppimista organisaatiossa. Startup sijoittajilla on usein ajatuksena, että kun teet 100 sijoitusta, näistä 90 menee munilleen, 4 jää sinnittelemään, 5 on semihyviä muttei vielä aiheuta mitään isoa värinää ja 1 on se seuraava Supercell.