Ilon kautta

Suomi menestyy sisulla

Olen sarjayrittäjä. Takana on 18 vuotta ylä ja alamäkiä. Pari kertaa minut on vedetty kölin alta. Pari lamaa olen kokenut. Muutama nousukausi on antanut vauhtia bisneksiin. Tärkein mitä olen oppinut on asenne ja sisu. Ei pidä antaa periksi. Monella suomalaisella on sellaista sisukkuutta, mitä arvostan. Sisukkuus on sitä, että uskoo menestykseen ja pitkän tähtäimen päämäärä auttaa kestämään lyhyen ajan tappiot tai raskaat päätökset.

Sanotaan että vastatuuli tekee vahvaksi ja kun päämäärä on selvä, matkan pituudella ei ole väliä. Vastoinkäymisiä tulee väistämättä, mutta ne ovat aina ohimeneviä. Myrskyssä voimme luovia ja oikealla joukkuehengellä saamme yhdessä aikaan enemmän kuin kukaan erikseen.

Yrittäjälle ominaista on luovuus. Luovuus syntyy hallusta ja tahdosta toteuttaa elämäntehtäväänsä. Parempaa yhteiskuntaa. Parempaa elämää. Parempia palveluita. Tehokkuutta. Luovuus on uudelleenarviointia. Suomi on tilanteessa, jossa tarvitaan kykyä katsoa ulkopuolelta. Suomi on tilanteessa, jossa tarvitaan luovuutta, sinnikkyyttä ja pitkäjänteisiä päätöksiä.

Suomen kannalta sisulla on merkitystä

Suomi on tilanteessa, jossa joillekin on kannattavampaa olla tekemättä töitä kuin ottaa työtä vastaan. Tämä on kestämätön tilanne. Työn tekemisen on oltava kannattavaa. Ahkerointi on oltava kannattavaa ja siitä pitää saada palkita. Tarvitsemme työtä. Tarvitsemme oikeaa tekemisen meininkiä. Ahkerien pitää voida menestyä. Työn tekemisen tulee olla kannattavaa joka tilanteessa. Tarvitsemme päätöksiä, jotka kestävät myös tuleville sukupolville. Vahva talous lähtee vahvasta työn tekemisestä. Suomalaisia pitää kannustaa yrittäjyyteen, sisäiseen yrittäjyyteen, ahkeruuteen ja työn tekemiseen. Vain kova työ mahdollistaa sen, että Suomi voi menestyä myös tulevaisuudessa.

Yrittäjyys on kokeilemista, nopeaa oppimista. Luodaan yrittäjyydelle mahdollisuus kokeiluihin. Annetaan ahkerille ihmisille mahdollisuus menestymiseen. Menestystä elämääsi. Muista tehdä viisas äänestyspäätös. Sellainen päätös, joka vähentää byrokratiaa, keventää verotusta ja kannustaa yrittäjyyteen.

Ilkka O. Lavas
omana itsenään
Kirjoittaja on IT- ja media-alan sarjayrittäjä

Ostin City-lehden 2,5 vuotta sitten. Perustin A-lehtien kanssa viime vuonna Improve Media mainosverkon. Rakennamme verkkopalveluita W3 Groupissa. Olen lisäksi tehnyt verkkopalveluiden mainontaa, markkinointia ja digitalisointia koko pienen elämäni (19 vuotta työuraa takana). Mainonnassa ja markkinoinnissa minua on paljon häirinnyt alan jargon. Joka alalla on oma slanginsa. Ensimmäinen alan jargonia minulle tuputtanut oli legendaarinen Timo Rope.

Olisikohan ollut vuosi 1997 kun Timo Rope yritti syöttää aivoni täyteen tuotteiden markkinointia. 4P tuli tutuksi. Mikä ihmeen 4P. Product on tuote ja tuotteena mä myin palveluita. Ihmettelin hieman, mutta yritin kuitenkin opetella Ropen litanjan ulkoa:
- Product, Price, Place, Promotion.
Ajatus ei istunut mun nettisivujen myyntibisnekseen. Mä myin palveluita. Palvelu oli niinku tuote. Ahaa siis palvelutuote. Konsultointia. Tein nettisivuja. Miten tää Place nyt tähän liittyy. Mä oon himassa ja teen näitä etänä. Markkinointi sai mun pään vaan sekaisin. Rope yritti selvittää, että lanseerauskampanja on sitä promootiota. Mun lanseerauskampanja oli puhelin käteen ja soitto potentiaaliselle asiakkaalle. Verkkosivut liveksi ja meiliä perään. Olin vielä nuori ja terminologia sai silloin selvyyden sijasta enemmän hämmennystä aikaan.

Tein nettisivuja ja ajattelin, ettei markkinointi osaa ratkaista mun tarpeita. Siis hetkinen, tein nettisivuja, jotka nimenomaan on markkinointia. Tein sisältömarkkinointia, sähköisiä tuote-esitteitä, digitaalisia käyntikortteja, hakukonenäkyvyyttä, brändinrakennusta, link buildingia jo vuonna 1995 ennenkuin termeistä edes tiedettiin. Yhdet ensimmäisistä nettisivuistanikin on vielä olemassa. En kehtaa linkittää niihin kun ne on niin rumat, mutta perustehtävänsä ne toteuttavat edelleen: yrityksen tiedot löytyvät hakemalla netistä ja ulkoasu kelpaa pienyrittäjälle. Eikä ne oikeasti ole rumat, olen vain muuttunut kriittisemmäksi designin suhteen. Myin tuotteitani ja palveluitani (Product) suhdemarkkinoinnilla (~Place) tuttaville ja verkostoille. Myin hakukoneoptimoinnin (Promotion) kautta sekä suosittelumarkkinoinnin kautta. Tein markkinointia, vaikkei markkinoinnin perinteiset opit istuneetkaan toteutukseni viitekehykseen.

Myöhemmin kun luin Evert Gummessonin Suhdemarkkinointi 4P:stä 30R:ään kirjan ja tajusin, että Rope yritti asettaa mua muottiin, johon en mahtunut. Onneksi ei mennyt kuin 5 ensimmäistä yrittäjuran vuotta hukkaan markkinointia väärin ymmärtäessäni. Tajusin, että sittenkin markkinointi on mun juttu. Kirjoissa esitetty konsepti vaan on jotenkin vanhanaikainen. Mun piti vain löytää sopiva viitekehys. Myöhemmin olen myös törmännyt bisneksiin jossa 4P toimii todella hyvin tuotteen markkinointimiksin mallintamisessa.

1995 vuonna rakensimme sisältömarkkinoinnin konseptin. Teimme "Kaavut Keravalla" -nimisen Kerava-pelin, jossa seikkailtiin ympäri Keravaa. Keravan kartalta pystyi klikkaamaan javascript pohjaisella ohjelmalla minne haluaa mennä. Karttaan oli upotettu rasteja, joissa piti käydä. Rasteista löytyi esimerkiksi apteekki. Apteekkari maksoi sisältömainospaikasta 500 markkaa.

1997-1999 vuosina meillä oli Artic.net portaali. Myimme bannereita asiakkaille. Asiakkaat kysyivät hölmistyneenä puhelimessa: "Mikä on banneri". Ei onnistunut myynti. Nykyään banneri sana jo tunnistetaan ja verkkomainonta onkin yksi nopeimmin kasvavista mainosmuodoista. Display mainonnan eli bannerimainonnan lisäksi myimme sisältönostoja Chattiin. Siis oikeasti myimme inline mainontaa jo 90-luvulla. Eipä sitäkään asiakkaat osanneet ostaa. Paras myynti tuli omien soittoäänien ja taustakuvien myynnistä. Toteutimme siis median verkkokauppaistumistusta jo 20 vuotta ennenkuin siitä tuli trendi. Oli pakko hyödyntää itse mainostila myymällä itse jotain kun mainostajat eivät ymmärtäneet nettimainonnan hyötyjä.

Display mainonta = bannerimainonta joka voi sisältää videota, kuvaa, tilauslomakkeen, hakulomakkeen, ponnahtavia liikkuvia juttuja, staattista juttua, tuoteesitteen, tilauskehotteen jne.

Hakukoneoptimointi

2004 pistin pystyyn http://www.ilmainensanakirja.fi -palvelun. Hakukoneoptimointi oli helppoa kuin heinän teko. Nettimainonnalla pystyi tuomaan tietoisuutta ja sisältömarkkinoinnilla saimme aikaan hyvää pr:ää.
Siis PR = toimittajien kirjoittamaa julkisuutta eli yrittäjän näkökulmasta "ilmaista, lähes kontrolloimatonta mainosta"
Hakukoneoptimointi = nettiaktivistit kertovat hyvästä palvelustasi muille jättäen digitaalisia sormenjälkiä ympäriinsä sivustostasi ja palvelustasi. Ilmainensanakirja.fi on nykyään MindMax Oy:n palvelu.

Geokohdennus, printin mittaaminen, some, konversio, affiliate jne

2005 perustimme Suomikauppa.fi:n. Pistimme kiskan pystyyn ja aloitimme tykittämään mainontaa GEOKOHDENNUKSELLA. Ostimme mainontaa sopivilta markkina-alueilta. Teimme myös ensimmäiset PRINTTImainokset. Minua häiritsi suunnattomasti, kun en keksinyt sopivaa tapaa mitata printtimainonnan tehokkuutta.

Olin tottunut, että kaikkia nettikampanjoita pystyi optimoimaan. Netissä kampanjoiden ländäreitä pystyi optimoimaan. Konversioita pystyi parantamaan, mutta tämä PRINTTImainos oli vaikeasti mitattavissa. Myöhemmin opin, että PRINTTImainosta voi mitata uniikilla urlilla ja uniikilla promokoodilla. No sen opittuani opin, että PRINTTImainonta on usein reippaasti ylihinnoiteltua. Ei tietenkään sovi yleistää, mutta olen huomannut usein, että printissä on todella valtavat hintahaitarit. Printissä on myös vaikea mitata InScreen näkyvyyttä, eli sitä kuinka moni ihminen on oikeasti nähnyt mainoksesi. Omassa City printissämme on hinnat lähempänä digimaailman impressiohintoja. Digin sentti on City printin sentti.

InScreen tai Viewability tai näkyvyys on mittari, joka kertoo, näkikö ihminen mainoksen oikeasti vai jäikö mainos sivun alalaitaan tai kenties robottien silmille. Inscreen mainonnan ostaminen takaa sen, ettet maksa turhasta. Printissä inscreeniä ei voi mitata ja moni ostaakin printtiin turhaan näkymättömiä mainoksia. Digitaalisessa tätä on onneksi helppo ostaa esimerkiksi ohjelmallisen ostamisen työkaluilla.

Mittaaminen = Mainonnan tehokkuuden mittaaminen. Verkkokauppias esimerkiksi mittaa sivuston kävijöitä, uutiskirjeen tilaajia ja tuotteiden tilaajia sekä keskihintaa ja keskikatetta. Mittaamisessa voidaan myös mitata ihmisen brändin kanssa viettämää aikaa, esimerkiksi kuinka pitkään mainos on ruudulla näkynyt tai miten pitkään mainosvideotasi on katsottu. Mittaamista voidaan tehdä myös vaikuttavuuden kautta. Esimerkiksi mainoskampanjan tehoa voidaan mitata brand lift -tutkimuksella, jossa kysytään mainoksen nähneiltä ja verrokkiryhmältä kampanjan vaikutuksia tuotteen tai brändin haluttavuuteen ja kiinnostavuuteen.

Kampanjan optimointi = kampanjan aikana muutetaan mainosta, A/B testataan eri vaihtoehtoja. Valitaan paremmin toimiva jatkoon ja tehdään jälleen variointia ja testausta ja mittausta. Printissä tämä vaatii valtavaa volyymiä. Digissä voi tehdä edullisesti. Moni tekeekin mainontaa ensin verkossa ja monistaa muihin kanaviin(ulkomainontaan, telkkariin, printtiin) ne mainokset mitkä netissä toimivat parhaiten ja osa toki tyytyy siihen, että netti toimi jo hyvin eikä tee muita kanavia laisinkaan.

Geokohdennus, aluekohdennus, postinumerokohdennus = maantieteellisesti rajattua mainontaa. Esim stadissa oleva ravintola voi ostaa stadissa asuville ja käyville mainontaa kohdennettuna. Vastaavasti vaalikampanjoita mainostetaan vaalipiireittäin ja K-kauppias mainostaa postinumerokohdennuksella.

Teimme myös somekamppiksia. Hiphei. Onneksi kukaan ei ollut silloin somessa. Nykyään esim meidän Suomikauppa.fi saa paljon suositteluja somessa. Somemarkkinointia on kaikki keskustelu verkossa enkä tarkoita pelkkää Faecbookia ja Twitteriä vaan myös Suomi24, blogiyhteisöt kuten Asennemedia yms mitä verkossa sinusta ja brändistäsi kirjoitellaan ja keskustellaan.

Some = kaikki missä ihmiset voivat keskustella keskenään. Tyypillisimpiä Facebook, Twitter, Instagram, LinkedIn, Tumblr. Myös f2f, Suomi24 ja blogosfääri on sosiaalista mediaa. Niin, siis ihan normaali ihmisten välinen kanssakäyminen on sosiaalista mediaa. Sosiaalista suosittelua. Jotkut sanovat tätä WOM :ksi eli Word Of Mouthiksi.

Tutustuin myös affiliate markkinointiin. WTF? Mikä affiliate markkinointi. Ahaa siis kumppanuusmarkkinointi. Kumppanuusmarkkinointi eli otetaan joku nettijulkaisija kumppaniksi ja annetaan provikkaa. Ikäänkuin jälleenmyyjä muttei kuitenkaan jälleenmyyjä vaan agentti tai suosittelija joka suosittelee tai markkinoi palveluitasi tai tuotteitasi provisiopalkalla. Jos vaikka laittaisin tähän linkin, että osta mahtavat kengät ja linkkaisin tuosta kengät sanasta ja saisin provisiota jokaisesta myynnistä, joka linkkini kautta tapahtuu.

Affiliate markkinointi = provisiopohjaista myyntiä. Harvoin tällä on tekemistä brändimarkkinoinnin kanssa, ennemminkin myyntiä ja myyntiin aktivoivia markkinointitoimenpiteitä. Affiliate markkinointi on suosittua verkkokauppiaiden parissa.

2012 ostin Cityn. Minulta kysyttiin mikä teidän levikki on? Siis mikä levikki? Me ollaan netissä. Minulle teki vaikeata omaksua, että jos jotain lehteä painetaan 100000 kpl, niin levikki voi jopa isompi kuin painosmäärä. Levikki voi olla isompi kuin todellinen painosmäärä, koska iso osa lehdistä on paikoissa, joissa useat ihmiset voivat lukea lehteä. Esimerkiksi kahviloissa ja juna-asemalla. Tästä on oikein tutkimuksiakin, joissa jaetaan peittojakeluna lehteä oikein älyttömän paljon ja sitten saadaan isot levikit joita sitten myydään mainostajille.

Esimerkki: Cityn tuoreinta lehteä painettiin 1.100.000 kpl. Cityä painetaan 1.1M, ja näistä suuri osa menee suoraan takkaan poltettavaksi tai avaamattomana paperinkeräykseen. Lukijamäärä tuolle printille on KMT:n eli Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 360000 ihmistä. Eli 360 000 ihmistä lukee City lehden.

Levikki = lukijamäärä. Tätä tutkii mm. Media Audit Finland. Netissä lukijamäärää tutkii TNS Metrix ja ComScore, Google Analytics, Snoobi sekä Oindex.

Kävijät. Sivuilla kävijöitä. Eli siis sivuja lukevia ihmisiä. ERI ihmisiä. Tässäkin on vähän eri tilastointimenetelmiä, mutta nämä ovat ihan oikeita ihmisiä eli silmäpareja. Olkoonkin subjektiivinen näkemys, mutta mielestäni tämä on lähempänä todellisuutta kuin printin levikkiluku, koska mittaus perustuu reaaliaikaisuuteen ja panelipohjaisuuteen.

Opin, että printti konvertoi muuten aika lailla samalla lailla kuin mitä nettikin. Esimerkiksi mittasin alkuvuodesta, että 0.36M levikin omaavassa lehdessä mainos konvertoi seuraavalla kaavalla:

Printtimainoksen konversioprosentti =
Painos * (1-roskiinmenoprosentti) * mainoksenkohdeyleisön osuus levikistä * lehden sivumäärä painotettuna mainoksen suhteellisella huomioarvolla eli sijainnilla lehdessä * oletus ctr eli 0,001 painotettuna mainoksen aktivoivuudella = aktivointien määrä.

Esimerkiksi deittimainos 360000 * 20% sinkkuja * 25% inscreen * 0,004 aktivoivuus.
Eli välittömiä tuloksia 72 kpl.
Toki sitten brändihyöty yms tulevat kaupan päälle, mutta tuloksia saa nettimainonnassa kohdennettua tarkemmin.

Nettimainoksen toimivuutta ja nettisivuston toimivuutta voidaan mitata automaattisesti. Esimerkiksi Google Analytics on ilmainen mittaustyökalu. Kätevä on myös Snoobi. Analysointi kannattaa opetella itse, jotta osaa sitten tehdä parempaa mainontaa. Analytiikan kautta voi saada myös liidejä. Myös MediaMath ja Turn ovat hyviä työkaluja verkkomainonnan optimointiin.

Mainospörssi eli Ad Exchange on teknologia tai alusta (platform) ja mahdollistaa mainostajille display mainosten, mobiilimainosten ja videomainosten ostamisen ja myymisen.

Mainosverkko eli Ad Network on firma, joka tuo yhteen paikkaan maionospaikat eli inventaarion ja yleisöt ja mahdollistaa mainostajille mainosten ostamisen yhdestä paikkaan isossa paketissa. Suomessa mainosverkkoja on esimerkiksi Improve Media, Fonecta ja Sanoma Network.

Ad serveri eli Ad server on mainonnanjakelujärjestelmä, jonka kautta jaellaan display, video ja mobiilimainokset jotka sitten näytetään verkkosivuilla ja applikaatioissa.

Ad trackeri tai seurantakoodi tai seurantapikseli on menetelmä, jolla seurataan ihmisen ja mainoksen toimivuutta. Seurantakoodilla tarkistetaan mitä mainosta klikattiin ja millä sivulla, missä kohti mainos näkyi ja miten pitkään. Seurantakoodilla voidaan selvittää myös tuliko mainoksen kautta suoraa kauppaa tai brand lift vaikutusta. Brand lift vaatii usein myös kyselyyn osallistumisen. Ad trackerillä voidaan myös lisätä mainonnan personointia ja verkkosivuilla voidaan näin tarjota tarkemmin mainoksia, jotka sinua kiinnostavat. Esimerkiksi jos tutkit autoja, niin sinulle voidaan mainostaa tuloluokkasi mukaisia mainoksia ja kun olet kiinnostunut tietystä automerkistä, niin sinulle voidaan kohdentaa tämän automerkin mainoksia tai kilpailevia vaihtoehtoja.

Attribuutio tai Attribution on menetelmä, jolla selvitetään mitkä mainokset, mediat (online ja offline) ja tapahtumat vaikuttavat ihmisen ostopäätöksiin.

Audience Buying eli yleisöpohjainen ostaminen on mainonnan ostamisen menetelmä, jolla ostetaan median yleisön sijaan tarkemmin datapohjaisesti yleisöä tietyssä mediaympäristössä. Kohdennus voi tapahtua esim iän, sukupuolen, postinumeron tai tulotason mukaan. Kohdennus voi perustua myös tunnistettuun ostoaikomukseen.

Behavioristinen kohdennus, käyttäytymiseen perustuva kohdennus eli Behavioral targeting on menetelmä, jolla mainontaa kohdennetaan sen mukaan, miten kuluttaja on käyttäytynyt. Esim jos olet käynyt lisäämässä ostoskoriin jotain tuotteita, niin näitä tuotteita saatetaan muistuttaa sinulle. Tai jos olet käynyt katsomassa televisioita, niin näitä televisioita saatetaan mainostaa sinulle.

Kontekstuaalinen kohdennus eli Contextual targeting on menetelmä, jolla auto-sivustolla olevan tekstin perusteella arvataan, että siellä kannattaa mainostaa autoja, matkoista puhuvan artikkelin yhteydessä mainostetaan etelän matkaa ja rantalomaa.

Keksi, pipari, eväste tai cookie on teknologinen menetelmä, jolla toteutetaan kohdennettua mainontaa. Cookie on yksityisyyden suojan kannalta parempi menetelmä kuin login, sillä cookiet voit aina putsata, mutta Googlen ja Facebookin loginin takaa et saa omia tietojasi siivottua mitenkään helposti.

Automaattinen päätös eli Decisioning on prosessi, jolla mainostaja käskee automaattista mainonnanostotyökalua päättämään mikä mainos näytetään millekin yleisölle tai jonkun käyttäytymisen perusteella kampanjan aikana.

DMP, Datapankki tai Datan hallintajärjestelmä eli Data Management Platform on data varasto, jonne tallennetaan ja jossa organisoidaan tietoa kampanjan toimivuudesta, selainkäyttäytymisestä, kuluttajakäyttäytymisestä sekä joskus myös yleisön attribuutiosta.

DSP eli Demand-Side Platform on ohjelmallisen mainonnan ostajan työkalu, jolla ostetaan mainontaa yleisöpohjaisesti esimerkiksi RTB:llä tai suoraostamisella.

First-party data ei tarkoita ensimmäisistä bileistä kerättyä dataa vaan suoraan mainoskampanjan aikana havaittua dataa kuluttajan tekemisistä: klikkauksista, ostokori-lisäämisistä, navigoinnista kampanjasivustolla yms. Eli ensikäden dataa. Tämä data on yleensä arvokkainta, koska se kertoo paljon kuluttajan suhteesta brändiin ja mainoskampanjaan.

Frequ eli Frequency cap tai frekvenssi on maksimimäärä manoksia, mitä mainostaja tai mediatoimisto aikoo näyttää yhdelle uniikille ihmiselle varmistaakseen, että mainontaa näytetään riittävästi, muttei liikaa että ärsytyskynnys ylittyy ja kampanja kääntyy itseään vastaan. Usein mainoksia näytetään esim 2 per päivä. Retargetoinnissa tai isomman huomioarvon saavuttamiseksi lisätään mainosten näytön frekvenssiä per päivä.

Impressio, mainosnäyttö, näyttö eli impression on yksittäinen mainosnäyttö jossa mainos jaellaan adserveriltä kuluttajan ruudulle verkkosivulla näkyväksi.

Look-alike mallinnus, look-alike modeling on samankaltaisen käyttäytymisen mallintamista. Teknologian keinoin voidaan selvittää, mitkä kaksi yleisöä ovat samanlaisia ja näin ostavien asiakkaiden kanssa samanlaisia asiakkaita voidaan etsiä verkosta käyttäytymiseen perustuen. Mallintaminen voidaan tehdä attribuution perusteella, selainkäyttäytymisen perusteella tai muun datan perusteella.

Avoin mainospörssi, open ad exchange, markkinapaikka, market place on mainosten ostamisen ja myymisen markkinapaikka, missä ostaja voi tuoda digitaalista inventaariota kenelle tahansa ostajalle. Näissä on myynnissä usein mainospaikkoja myös kyseenalaisilta sivustoilta ja mainostajatkin ovat mitä sattuu. Brändimainostajat eivät käytä mielellään avoimia mainospörssejä vaan mieluummin suljettuja yksityisiä markkinapaikkoja.

Private ad exchange, private ad marketplace, yksityinen markkinapaikka, yksityinen mainospörssi on mainospaikkojen ostajille ja myyjille tarkoitettu markkinapaikka, missä mainosten ostajien ja myyjien määrää on rajoitettu. Usein brändimainostajat tykkäävät ostaa mainospaikkoja yksityisestä markkinapaikasta, koska niissä on mukana vain laatumedioita ja tiukat pääsykriteerit. Myös laatumediat pitävät yksityisistä markkinapaikoista, koska sitä kautta ammattiostajat ostavat mainonnan ja mainosten laatu on myös parempi.

Ohjelmallinen, programmatic on jonkin yksinkertaisen asian automatisointia. Mainonnan säännöt ohjelmoidaan, jotta voidaan kohdentaa arvokkaimmille asiakkaille tarkkaan suunnitellut personoidut mainokset. Anonyymi tieto eli data tallennetaan käyttäjän selaimen coocien perusteella.

Programmatic buying, ohjelmallinen ostaminen eli mainonnan ohjelmallinen ostaminen on ostamisen sääntöjen luomista ja toteuttamista (esim DSP) ostojärjestelmän kautta, jotta mainonta voidaan kohdentaa ja personoida siten, että budjetti voidaan käyttää prospekteille ja ostaville asiakkaille kaikkein tehokkaimmin. Päätöksenteko tehdään bisnespäätösten perusteella ja mainoksen näyttäminen on automatisoitu. Toteuttaminen vaatii tarkkaa strategista suunnittelua. Kohdennus toteutetaan useimmiten 1st party datan eli kuluttajan käyttäytymisen perusteella. Prospektoinnissa voidaan ostaa median dataa tai 3rd party dataa.

Retargeting: ohjelmallisen markkinoinnin tekniikka, jolla yrityksen tai brändin verkkosivun käyttäjille suunnataan viestejä sen perusteella mitä (1st party data) kertoo käyttäjän aikaisemmista tekemisistä verkkosivuilla.

Second party data, median data, yleisödata on dataa, mikä saadaan sopimuksella suoraan medialta.

Suoraosto, programmatic site buy, programmatic direct, ohjelmallinen suoraosto, guaranteed premium on mainonnan ostamista suoraan medialta. Usein suoraostolla tarkoitetaan premium mainonnan ostamista ennalta sovittuna ajankohtana. Tämä sopii hyvin kun halutaan varata mainoskampanjaan ennalta mainosnäyttöä ja taattu näkyvyys medioissa. Suoraostolla pitää varata mainostila erikseen kaikista medioista jollei osta varattua mainostilaa mainosverkon kautta, jolloin voi varata tukkuna monesta mediasta kerrallaan.

Third-party data, kolmannen osapuolen data on dataa eli tietoa esimerkiksi kolmannen osapuolen tietoa selainta käyttävän kuluttajan iästä, sukupuolesta, ostoaikeista, tuloluokasta tai kotipaikasta. 3rd party data voi olla myös säädataa tai selaimen sijainnin aluedataa. Prospektointia voi median datan(2nd party data) lisäksi tehdä 3rd party datalla.

Viewability, näkyvyys, in-screen näkyvyys, varmasti näkyvä mainonta on menetelmä, jolla voidaan varmistaa että ostettu mainos on näkyvissä (viewable) ja varmasti näkyvien näyttöjen ostaminen on sitä, että maksetaan vain niistä mainoksista, jotka kuluttaja näkee ruudullaan ( in-screen ) ja alareunassa piilossa olevista mainoksista ei makseta mitään.

Audience expansion, yleisönlaajennus on menetelmä, jolla media voi tavoittaa yleisönsä mainosverkon muillakin sivuilla.

Jokohan selitin kaikki jargonit? Niin tuo RTB on vielä selittämättä. Real Time Bidding on yksi mainonnan kohutermeistä. Siis ostajat ja myyjät käyvät reaaliaikaista huutokauppaa mainostilasta. Ketäs se hyödyttää? RTB hyödyttää myyjää, kun on niukat markkinat ja ostajaa jos on liikaa myytävää. RTB toimii avoimissa markkinapaikoissa sekä yksityisissä markkinapaikoissa. RTB toimii brändimainostajalle brändikampanjoissa parhaiten yksityisissä mainosverkoissa, joissa on rajattu määrä medioita, kuten Sanoma, Iltalehti, City Digital, Improve Media jne. Näin brändi tietää, että mainokset näkyväy turvallisessa brändiympäristössä Yksityiset markkinapaikat ovat usein vain isojen brändien ja mediatoimistojen käytössä. Avoimessa RTB:ssä avoimissa mainosverkoissa myyjinä on myös huijaussivustoja ja robotteja. Moni brändimainostaja on siirtynyt pelkästään yksityisiin markkinapaikkoihin avoimen RTB:n sijasta. Yksityiset markkinapaikat ovat siitä hyviä, että brändisi on turvassa kun tiedät missä sivuilla mainoksesi näkyy. Meidän Imrove Media myy mainontaa ensisijaisesti suoraan mainostajille, mutta myös yksityisissä markkinapaikossa.

Yhteenveto:

CTR = Click Trough Rate, eli se kuinka monta mainoksen näkijää klikkaa siitä eteenpäin.
CPM = Cost Per Mille eli hinta per tuhat näyttöä. Siis ei per million vaan per mille. Mille = 1000.
Levikki = kyselytutkimuksella arvioitu lukijamäärä
Kävijät = sivuilla olevat kävijämäärät. Uniikit kävijät on sama kuin lukijamäärä tai levikki.
RTB = automatisoitu mainonnan huutokauppa
Konversio = kerroin, jolla mainoksesta tullaan sivuille. Kerroin, jolla sivuille tulija päätyy tekemään sivuilla jotain, esim tilaamaan uutiskirjeen tai rekisteröitymään tai yrittäjän ajattelen että mieluiten tilaamaan tuotetta tai palvelua tai ainakin jättää liiditietonsa. Joskus konversiota laajennetaan myös muihin ostoihin: nettimainoksen vaikutus myymälässä käyntiin ja myymäläostoon.
Mediaperhe = Mediakonserni ilman konsernirakennetta, esim http://www.citydigital.fi
Printti = nettisivusto tai verkkomedia julkaistuna painomusteen, painokoneen, postipojan tms jakelutien ja paperin kautta lukijalle.
Nettisaitti = yhdestä tai useammasta sivustosta koostuva media tai mediaperhe. Twitteriä esim voidaan lukea monenlaisilla härveleillä ja applikaatioilla eli URL ei ole enää nykyään merkityksellinen.
Ländäri = Laskeutumissivu (Landing Page) eli se sivu esim tämä sivu jonne päädyt jostain vaikkapa somen kautta, eli suosittelun kautta tai mainoksen kautta. Ländäriltä sinut sitten ohjataan ostamaan tai tekemään jotain, esim meilaamaan mulle ilkka at ilkkaolavas.com että haluat ostaa mainostilaa tai tilata kirjan tai jotain kivaa ;) (tämäkin oli piilomainos)
Affiliate markkinointi = provisiopohjaista myyntiä.
Some markkinointi = ihmisten suosittelua. Joko f2f, puhelimitse tai sähköisesti esim foorumeilla tai facessa, twitterissä instassa jne.
Sisältömarkkinointi = Relevantteja sisältöjä lukijoille sopivan median kautta välitettynä. Kaikki uutistoimitus ja journalismi on sisältömarkkinointia. Kaupallinen sisältömarkkinointi on sellaista, josta sisältö aiheuttaa tai edesauttaa jotain välillistä tai välitöntä vaihdantaa.
Siis PR = toimittajien kirjoittamaa julkisuutta eli yrittäjän näkökulmasta "ilmaista, lähes kontrolloimatonta mainosta"
Advertoriaali = Addu eli ostettu artikkelisarja, esim bloggarilta tai nettisivustolta (ainiin ja http://www.citydigital.fi myy myös näitä ;) )
Kamppis = mainoskampanja, jolla boostataan jotain tiettyä aihetta tai sisältöä.
Banneri = pikseleitä ruudulla, parhaimmillaan sisältää kehoituksen toimintaan kuten printtimainoskin. Klikkaa tästä ei ole enää nykyaika. Alla oleva kuva on banneri, joka altistaa oppimiselle. Bannerissa ei välttämättä ole aktiivista linkkiä eteenpäin.

Jäikö jokin termi selittämättä? Jäi varmasti. En edes vielä uppoutunut kunnolla CPA, SOV, eCPM, ristiinlinkitys, levikkimarkkinointi yms termeihin. Ehkäpä jos jostain noista jää kysymyksiä, niin laitat kysymykset alle kommenttikenttään ja saadaan tähän keskustelua aikaan.

Muista varmistaa, että brändisi on turvallisilla sivustoilla! Menestystä bisneksiisi!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, joka vetää Suomen suurinta itsenäistä mainosverkosto Improve Mediaa, on City-lehden kustantaja ja on osakkaana verkkopalveluita rakentavassa W3 Groupissa.

Miikka Heinäsmäki esitti Digitalist Networkissä kysymyksen:

Mitä digitalisaatio oikeasti on?

Digitalisaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä digitaalista uusiutumista eli digiteknologian integrointia kaikkeen organisaation toimintaan.

Turun yliopistolla tulevaisuudentutkimusta tekevän Miikka Heinäsmäen ensimmäiset tutkimuskysymykset ovat alla. Vastaan niihen nyt tässä digitaalisessa blogissani, koska avoimuus ja demokratian lisääntyminen on mielestäni yksi digitalisaation parhaista asioista.

1. Kommenttisi tähän digitalisaation määritelmään

Digitaalisuus lähtee tiedonsiirtomallin uusiutumisesta. Digitalisaation vastakohta on analogisaatio. Kun kirjoitan muistiinpanot sähköisesti läppärillä, voin kopioida ne kaverille sähköpostin kautta tai suoraan intranetiin muiden luettavaksi. Synkronointi hoitaa muistion monistamisen muille laitteilleni sekä pilveen.

Analogisaatiossa käytettäisiin kopiokoneita, kirjeitä, sisäistä postia, ulkoista postia, tiedotustilaisuuksia, seminaareja, joissa sama tieto jaettaisiin.

Digitalisaatio on siis pohjimmiltaan tiedonsiirron nopeutumista, helpottumista ja päällekkäisen työn vähentämistä. En näe tätä niinkään teknologisena muutoksena vaan teknologian mahdollistamana toiminnan ja tekemisen muutoksena.

Uusi määritelmä digitalisaatiolle:

Digitalisaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sisäisten ja ulkoisten toimintamallien uusiutumista ja digiteknologian hyödyntämistä kaikessa toiminnassa.

Lähtisin siis siitä, että digitaalisuus on vain siirtotie niille viesteille, mitä ennen lähetettiin analogisesti ja digitalisaatio on ennemminkin prosessimuutos, joka lähtee teknologian mahdollistamasta tekemisen ja prosessien parantamisesta markkinoinnissa, myynnissä, tuotannossa, toimitusketjussa, asiakaspalvelussa, talouden seurannassa, laadun valvonnassa ja viestinnässä.

2. Onko digitalisaatio mielestäsi positivinen vai negatiivinen asia? Miksi?

Positiivinen. Helpottaa elämää. Digitaalisuus on manuaalisen päällekkäisen työn vähentämistä.

3. Onko digitalisaatio mielestäsi välttämätöntä kansakunnan tai organisaation menestykselle vai ei? Miksi?

Jos kilpailutilanteessa on 2 yritystä:
a) yritys Analogimestari Oy tekee paljon päällekkäistä työtä, siirtää tietoja kopiokoneilla, hitaasti ja epävarmasti toimivalla sisäisellä postilla, tiedottaa vain sisäisellä printtilehdellä, palvelee asiakkaita vain virka-aikana 9-15 toimistolla poislukien ruokatunti 11-12, pitää varastokirjanpidon ruutupaperilla ja tekee asiakastyytyväisyystutkimuksen kerran vuodessa 40-sivuisella postitettavalla paperikyselylomakkeella.
ja
b) yritys Digitalisaatiomestari oy, joka digitalisoi kaiken mitä voi, on avoin, ei tee yhtään päällekkäistä työtä, automatisoi kaiken tiedonsiirron mitä voi, palvelee asiakkaita 24/7, kysyy asiakastyytyväisyyden jokaisen tilauksen yhteydessä sähköisesti, tekee markkinointia personoidusti digitaalisesti ja tarjoaa asiakkaille kaiken tiedon yrityksestä, tuotteista ja palveluista verkossa ja tiedottaa asiakasta automaattisesti tilauksen etenemisestä reaaliajassa.

Niin väitän, että yritys b, eli Digitalisaatiomestari Oy menestyy pitkällä tähtäimellä paremmin.

4. Onko digitalisaatio mielestäsi helppo vai vaikea harjoitus organisaatiolle? Miksi?

On. Digitalisaatio vaatii oppimista ja oppimisessa vaikeinta on poisoppiminen. Poisoppiminen tarkoittaa totuttujen rutiinien kyseenalaistamista. Poisoppiminen vaatii sitä, että vihkon ja kynän sijasta kannamme mukana pädiä tai älypuhelinta. Digitalisaatio on oppimisprosessi ja se vaatii jokaiselta ihmiseltä muutoshalukkuutta sekä uusien talenttien rekrytoimista. Valitettavasti se vaatii joskus myös sitä, että muutoshaluttomat deletoidaan.

Ilkka O. Lavas

toimitusjohtaja ja sarjayrittäjä, joka on toteuttanut yritysten digitalisoitumista vuodesta 1995 lähtien rakentamalla verkkopalveluita W3 Groupissa, kouluttamalla, konsultoimalla ja nykyään myös myymällä digitaalista verkkomainontaa City Digitalissa ja Improve Mediassa.

Viisi+1 syytä sijoittaa startupiin

Startup-sijoittaminen käy edelleen kuumana. Skenessä pitää olla huppari päällä ja tähtäimenä maailmanvalloitus.

Startup-sijoittamisessa on muutamia hyötyjä myös varttuneemmalle yrittäjäkonkarille, ja liikkeelle pääsee tuhatlappusilla. Suomessa startupeihin sijoitetaan useimmiten 5000–50 000 euron kertasijoituksia. Tyypillisimpiä ovat sijoitukset tuttujen ja kavereiden firmoihin.

Olen itse tehnyt startup-sijoituksia. Tässä muutamia syitä, miksi sijoitan niihin jatkossakin.

1. Jaettu unelma

Startup syntyy yleensä jostain tarpeesta ja syystä. Sen syyn takia työskentely on innostavaa. Startupissa kukaan ei ole ”vain töissä” vaan kaikki tahkoavat 70–100-tuntisia viikkoja ilman ylityökorvauksia. On ihana katsoa, kun tiimi treenaa ja kehittyy kohti maailman kärkeä.

Startup ratkaisee jonkin ongelman, ja siksi sijoittaminen on innostavaa.

2.Startupeilta oppii paljon

Startupeissa käytetään paljon Lean-ajattelua. Jätetään kaikki turha raportointi ja palaverit pois ja keskitytään olennaiseen.

Startupeilta oppii myös työkulttuurista. Tiimi saattaa vetäytyä yhtäkkiä viikonlopuksi mökille vetämään sprintin eli tehokkaan työskentelyn session. Perinteisissä organisaatioissa ajatellaan, että se on vain hauskanpitoa.

Startupissa tärkeintä on edistyminen ja viihde. Oma aika on toissijaista, kunhan startup kehittyy vauhdilla. Hämmentävintä perinteiselle toimijalle on, että kukaan ei kysy, tuleeko tästä ylityökorvauksia. Työtä tehdään, jotta voitetaan. Eihän huippu-urheilijakaan kysy, saako treenaamisesta palkkaa.

Startupin strategia saattaa muuttua huomenna. Tässäkin on perinteisillä toimijoilla oppimista. Perinteinen toimija valitsee strategian sen mukaan mitä voi. Startup voi vaihtaa strategiaa heti kun löydetään parempi vaihtoehto.

3. Startupeissa oppii tuntemaan muita sijoittajia

Olen oppinut tuntemaan huikeita tyyppejä startup-skenessä. En olisi näissä yhteisissä seikkailuissa mukana ilman sijoituksia. Startup-sijoitus voi olla pääsylippusi keskusteluihin isojen sijoittajien kanssa. Eihän sitä ikinä tiedä, milloin joku oma tai kaverisi startup-bisnesidea tarvitsee riskinjakajia kanssasi.

4. Saa perspektiiviä

Startupeilla on vain voitettavaa. Startupin tiimin kanssa työskennellessä ja seuraillessa huomaa, miten erilailla tyhjästä markkinaa valloittava ajattelee verrattuna siihen, miten vakiintunutta markkinaa puolustava ajattelee.

5. Oppii pitkäjänteisyyttä

Startupilla 1-3 ensimmäistä vuotta on aina kuolemanlaaksoa. Sen on jokainen yrittäjä käynyt läpi. Startup-sijoittamisessa et voi myydä osakkuuttasi, kuten pörssissä, vaan sinulla on oltava aina 5-10 vuoden tähtäin, ehkä pidempikin. Sinä aikana startup joko lähtee lentoon tai kuolee pois. Sijoituksia on totuttava menettämään. Silloin tällöin joku sijoituksista onnistuu, ja se kannustaa sijoittamaan lisää.

Bonus+1: Voi tehdä exitin

Olen tehnyt itse muutaman exitin. Osa voitolla, osa tappiolla. Onneksi olen vielä plussan puolella. Parhaita puolia ovat kuitenkin vaiheet 1-5. Nauti elämästä! Nauti startupin onnistumisista ja seikkailuista. Exit on kiva bonus ja kyllähän ne eurot lämmittää aina hetken pankkitilillä, kunnes ne taas sijoitetaan seuraaviin startuppeihin.

Sadasta startup-sijoituksesta 90 kuolee, seitsemän jää jotenkuten olemaan, kaksi onnistuu semisti ja yksi menestyy 10 000 -kertaisesti yli odotusten. Tätä yhtä odotellessa on tärkeää, ettet sijoita mitään sellaista rahaa, jota sinulla ei ole varaa menettää. Startup-sijoittaminen on kuin Lotto, jossa pääpalkintona on jättipotti mutta jokainen kuponki aiheuttaa lisäksi hyvää oppimista ja maailman kehittymistä.

Itselleni sijoittamista tärkeämpää on ollut oppi ja verkostot sekä ajattelumaailman raikastuminen. On ihanaa olla mukana, kun tiimi innokkaana tähtää kohti pörssilistautumista. Haastaa isoja jättejä uusilla innovatiivisilla toimintamalleilla.

Sijoitusmuotona startupit ovat haastavia. Tarvitaan myös sydäntä ja sellaista rahaa, jonka voi ajatella hävityksi heti sijoituksen tehtyään. Startupeihin sijoittavia ei suotta sanota bisnesenkeleiksi.

Ilkka O. Lavas

Vähän enkeli, vähän startup-yrittäjä, paljon sarjayrittäjä, joka vetää tällä hetkellä Improve Media -nimistä mainosmyyntiverkosto-startupia. Kirjoittajan tunnetuimpia yrityksiä ovat w3.fi, city.fi, suomikauppa.fi, vivas.fi sekä improvemedia.fi

ps. tämä kirjoitus ei ole sijoitussuositus. Sijoitat omalla riskilläsi ja kun olet hävinnyt kaikki rahasi, niin älä tule mulle valittamaan.

Tulevaisuudesta tiedämme vain sen, että se on erilainen. Tapaan jatkuvasti ihmisiä, jotka ruikuttavat, että verkkokauppa tuli ja vei asiakkaat. Eilen järkytyin kun yhdessä kyselylomakkeessa ihan pokkana kysyttiin, että ilmoitatko kesätyöpaikkoja paperilehdessä. Haloo! Nyt on viimeinen aika herätä! Kesätyöpaikat meni nettiiin jo 10 vuotta sitten. 2005 vuoden tulevaisuus on erilainen ja 2005 vuodesta kymmenen vuoden päästä oleva tulevaisuus on NYT.

Tulevaisuus on NYT

Nyt on se tulevaisuus, jossa kaikki työpaikat, asunnot, autoilmoitukset on jo menneet nettiin. Jopa konservatiivinen Kesko ilmoittaa ostavansa entistä enemmän digiä. Nyt on se tulevaisuus, jossa koulutuspaikat mainostetaan verkossa. Nyt on se tulevaisuus, jossa sun taskussa on supertietokone, jolla voit surffata verkkolehtiä joka päivä missä tahansa. Aamun metrossa, bussissa ja junassa kaikilla on nenä kiinni kännykässä. Nyt on se tulevaisuus, jossa joka eläkeläismummot ja papat surffailevat kahviloissa ipadeillansa. Nyt on se tulevaisuus, jossa treffit sovitaan netissä ja tapahtumakutsu on interaktiivinen mainos. Nyt on se tulevaisuus, jossa City-lehteä luetaan netissä enemmän kuin printtinä koskaan.

Herää mukaan muuttumiskilpailuun

Nyt on se tulevaisuus, jossa sun täytyy viimeistään herätä. Kamerakauppiaista tuli kännykkäkauppiaita ja kännykkäkauppiaista kamerakauppiaita. Nyt on se tulevaisuus, jossa kameran sijasta bändien keikat kuvataan kännyköillä ja bändien keikoilla sytkärien sijasta laitetaan kännyköiden valot päälle.

Nyt on se tulevaisuus, jossa sun pitää erikoistua, ajatella laajempaa yleisöä. Paikalliskahvila elää vain, jos silllä on monta toimipistettä, omaa kustannustehokasta tuotantoa tai maahantuontia. Kännykkäoperaattoreista tuli puhelinmyyjiä ja puhelinmyyjistä palveluyrityksiä.

Mistä on kyse?

Median murros -> Teknologiset muutokset, kuluttajien lukutottumukset muuttuneet
Kaupan alan murros -> Kuluttajien nopeus, helppous ja valikoimavaatimukset kasvavat
Digitalisaatio -> Mobiilit päätelaitteet ja pädit ovat yleistyneet
Telealan murros -> Mobiililaajakaistat ovat yleistyneet, lankapuhelinten sijasta käytämme kännyköitä
Rakentamisen murros -> Rakennusvaatimukset muuttuneet
Taksialan murros -> Säännelty ala kohtaa kilpailun
Musiikkialan murros -> Ostokanavien digitalisoituminen, räätälöityvät nettiradiot ja spotify
Pankkialan murros -> Nettipankkien yleistyminen
Digimainonnan murros -> Ostajat osaavat vihdoin ostaa digiä

Nyt on se tulevaisuus, jossa mä kirjoitan tän nyt ja tunnin päästä 400 ihmistä on lukenu tän kirjoituksen. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Eläköön digi. Eläköön muutos. Eläköön sun firma koska olet muutoksessa mukana etkä jäänyt kehityksessä jälkeen.

Menestystä kaupan alan murrokseen, median murrokseen, digitalisoitumiseen, palvelualojen murrokseen ja tähän eilisen tulevaisuuteen! Muista, ette saa jämähtää tähänkään, vaan sun pitää myös muuttua tulevaisuudessa, jotta kymmenen vuoden päästä et ajattele niin kuin nyt ajattelet vaan ajattelet, että olipa se Lavaksen 10 vuotta sitten kirjoittama kirjoitus sen ajan mukaan nykyaikainen, mutta 10 vuotta myöhemmin tajuamme, että tulevaisuudesta ennustimme oikein vain sen, että tulevaisuudesta tulee taas erilainen.

Menestystä elämääsi!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, joka on käynyt läpi 2 lamaa, median murroksen, web 2.0 hypen, mobiilin murroksen ja kaupan alan murroksen ja vetää tällä hetkellä suomen nopeiten kasvavaa digitaalista mainosverkostoa Improve Mediaa, rakentaa verkkoon digitaalisia palveluita W3 Groupissa ja on City-lehden julkaisija.

Olen nyt ollut tipattomalla 4 vuotta. Kannattiko? Onko mitään järkeä?

Plussat:
- työn teko ei enää häiriinny bileistä kun ei juo ollenkaan. Ei tarvitse varata torstain poikain saunaillan jälkeiselle perjantai-aamulle "etätyövarausta".
- työskentely tehostuu huomattavasti
- arki tehostuu huomattavasti, perjantaisin ja viikonloppu-aamuisin on paljon virkeämpi ja voi vaikka lueskella ja kirjoitella blogia
- olen keksinyt uusia tapoja nollaamiselle: olen itse löytänyt säännöllisen sporttailun. Käyn uimassa, venyttelen, otan päiväunet (max 7-8 min). Hyvä hyvä.
- parempi puolisko ei valita juomisesta, (keksii kyllä muita valittamisen aiheita)
- yöunet ovat parempilaatuisia
- jaksan paremmin töissä, vapaa-ajalla yms.
- on aina ajokunnossa (etenkin prätkäilykunnossa)
- musta on tullut aamuvirkku
- nukun paremmin (tästä on tutkittuakin tietoa)
- bileissä on edelleenkin yhtä hauskaa tai jopa hauskempaa
- pärjään noin 1,5h lyhyemmillä yöunilla
- pulloja ja tölkkejä ei tartte viedä kauppaan niin usein, siitä säästyy paljon aikaa
- säästyy ihan törkeänä rahaa esim Burman reissuihin, Alpeille yms
- ruokien yms tuoksut ja maut ovat voimakkaampia
- lasten kanssa tulee touhuttua enemmän
- tulee kirjoitettua enemmän blogia
- säästyy taksikuluissa
- muistaa paremmin mitä on tehnyt :D
- ei oo ollut krapulaa neljään vuoteen

Miinukset:
- Ei voi vetää päätä täyteen nollatakseen. Alkoholi on yksi tapa nollata, tipattomalla ei voi vetää päätä täyteen vaan pitää sportata tai ottaa päiväunet nollatakseen aivot
- Kun vituttaa, ei voi mennä jääkaapille nappaa bissee ja painua autotalliin, asiat pitää ratkaista puhumalla
- Ei voi ottaa yömyssyä (tyypillinen tekosyy: en saa muuten unta)
- Ravintoloissa tulee tilattua laadukkaampia ruokia jotka maksavat enemmän, toki saman rahan säästää sitten kun ei ota viinipulloa.
- Jotkut tyrkyttävät sinulle väkisin juotavaa väittäen: "Mun kanssa kukaan ei ole ennenkään lasiin sylkenyt. Nyt kyllä juot!"
- Yksille lähteminen tarkoittaa sitä, että toivot baarimikon osaavan tehdä hyviä alkoholittomia drinkkejä
- Joskus baarissa baarimikko ei suostu ymmärtämään, että oikeasti haluat alkoholitonta vaan yrittää ehdottaa "alkoholitonta olutta", jossa on kuitenkin 0,5% eli se ei todellakaan ole alkoholitonta. Usein joudut juomaan limpparia, koska joissain baareissa baarimikot ovat niin taidottomia, etteivät osaa tehdä hyviä alkoholittomia drinkkejä. (Pastorissa on esim tosi hyviä alkoholittomia drinkkejä.
- Joissain koktailkutsuissa ei ole ollenkaan alkoholitonta vaihtoehtoa, siinähän sitten koitat elää terveellistä elämää ja heilut täyden lasin kanssa kun muitten lasit tyhjenevät
- ei voi keskustella eri viinilajikkeiden toimivuudesta muuten kuin tuoksun perusteella
- ei voi keskustella eri oluiden toimivuudesta muuten kuin tuoksun perusteella
- olet ärsyttävä ruokakriitikko. Sama ruoka maistuu sulle surkealta mauttomalta, kun taas vieressä pullon viiniä juovalle se ateria oli hemmetin hyvä. Totuus on, että se ruoka oli surkeaa, mutta viininousuhumala sai aikaan mielihyvätunteen, joka sekoitti arvostelukyvyn.
- Kaikki odottavat, että olet baarissa myös ilmainen taksikuski
- Klo 02.30 jälkeen jengi tulee tyrkyttää juotavaa eivätkä usko edelleenkään, että olet tipattomalla
- Klo 02.30 jälkeen tekee mieli lähteä himaan, koska useimmilla on sama levy päällä, sama levy päällä, sama levy päällä. Sä oot vitun hyvä jätkä. Sä oot vitun hyvä jätkä. Sä oot vitun hyvä jätkä.
- pojille ei kerry niin paljon rahaa pullojen viennistä
- juhannus, uusivuosi ja muut perinteiset kosteat bileet oli aluks haasteellisia, mutta myöhemmin muuttuvat paljon hauskemmiksi, kun on muutakin tekemistä kuin juominen
- ei muista minkälainen krapula oli

Menestystä elämääsi! Kokeile tipatonta jos siltä tuntuu :D

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä

Kauppakeskukset autioituvat. Pienet kivijalkamyymälät lopettavat. Isot kauppakeskukset etsivät innokkaita yrittäjiä korkeilla vuokrilla ja jopa Helsingin keskustassa on valtavia tiloja tyhjillään. Kivijalkoja muutetaan asunnoiksi kun ihmiset eivät enää halua perustaa kivijalkakauppaa vaan mieluummin verkkokaupan. Mistä kaupan alan murroksessa on kyse?

Meille ei kelpaa enää keskinkertaisuus

Meille ei kelpaa enää tunkkainen myymälä. Haluamme raikkautta. Haluamme laatua. Halauamme huippulaatua. Haluamme valtavan valikoiman ja parhaan palvelun.

Kansainvälinen kilpailu on tullut suomeen. Kun kauppa haluaa menestyä, sen on oltava maailman huipputasoa. Valikoimaltaan maailman paras. Palvelultaan maailman johtava. Myyntipuheiltaan, kuvitukselta, esittelyteksteiltään ja käyttökokemukseltaan maailman paras. Käytettävissä joka päivä. Avoinna silloin kun asiakkaat haluavat.

Kustannusjohtaja vie hintatietoiset

Useimmiten tuotteiden hintoja googlaillaan kännyköistä myymälöissä. Myymälässä tarkistetaan, onko hinta kohdillaan. Jos ei ole, niin myymäläostoksen sijaan random verkkokauppias voi saada kaupan myymälän sijasta. Kuitenkin maltilliset hintaerot eivät haittaa edes kustannustietoisia ja myymälässä usein voi olla hieman korkeampi hinta jos palvelu, nopeus ja saatavuus on parempi ja siitä saatava lisäarvo on maksamisen arvoinen.

Paranna palveluasi ja rakenna muita kilpailuetuja

KV hintakilpailu on tullut paikallisiin liikkeisiin. Se ei tarkoita, että paikallisten pitäisi myydä halvemmalla. Se tarkoittaa, että kivijalkojen on nostettava hintoja, myytävä enemmän niille, joille on ihan sama maksaako se naulakko 18,90 vai 24,90. On valittava asiakkaansa ja annettava hintojen perässä juoksijoiden juosta sinne minne haluavat.

Kivijalkamyymälöiden on luotava ostoskäynnistä elämys. Ikimuistoinen kokemus, jonka haluaa kokea uudelleen ja uudelleen. Kivijalkamyymälöiden on tehtävä yhteistyötä ja luotava uuden ajan viihtymiskeskuksia, jonne asiakkaat haluavat tulla kohtaamaan asiantuntijoita ja nauttimaan shoppailusta. Erikoistuminen ja palvelu ovat mielestäni kaupan menestymisen edellytyksiä. Asiakkaille pitää myös antaa mahdollisuus ostaa kaikilla ostamisen tavoilla. Moni perinteinen kauppa voi hyvinkin myydä verkossa toisella brändillä, toisella hinnalla, toiselle yleisölle.

Myymälöissä voi luoda kokemuksia

Jopa purukumin myymisestä voi saada kokemuksellisen pelin kuten Joe Pine kertoo allaolevassa videossa:

Kaupan, myymälöiden ja kivijalkaliikkeiden on muututtava

Kivijalkaliikkeiden on muututtava joko niin, että ne tekevät asioita isommin globaalisti tiukassa focuksessa tai sitten myytävä enemmän vaikkapa palvelua ja elämyksiä asiakkailleen. Kivijalkakaupan on yhä useammin tehtävä bisnes jollain aiheeseen liittyvällä palvelulla. Esimerkiksi sisustusliikkeen paras bisnes voi olla sisustussuunnittelu.

Osa valokuvausliikkeistä on muuttanut myyntiänsä kansalliseksi, osa kansainväliseksi. Pieni kivijalkamyymälä voi muuttua kansainväliseksi menestysbisnekseksi jos vain haluat. Monta hienoa muuntautumista on nähty esim 1991 valokuvien kehittämiseen perustetun IFIn brändin freessaus IFI:stä Ifoloriksi ja bisneksen kääntäminen lähes konkurssin partaalta 19 miljoonan bisnekseksi. Myymälä ja kivijalkaliike voisi yhtä hyvin muuntautua vaikka miksi.

Me kuluttajat pakotamme kaupan alan muuttumaan

Kaupan alan murros johtuu meidän kulutusmuutoksesta. Haluamme parempaa palvelua, parempia elämyksiä ja haluamme nauttia ostoksista. Haluamme jakaa kokemuksemme muille ja haluamme varmistaa, että shoppailusta tulee meille onnistunut kokemus. Onneksi pitkän linjan toimijat ovat havahtuneet ja esimerkiksi jopa Keskon huhutaan käyttävänsä tänä vuonna yli 50% mainosbudjetistaan digitaaliseen.

Luo myymälästäsi, kivijalastasi tai verkkoasioinnista sellainen elämys, että asiakas haluaa palata uudelleen ja uudelleen ja kertoo kokemuksestaan kavereilleenkin!

Menestystä elämääsi!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä joka vetää Suomen nopeiten kasvavaa mainosverkosto Improve Mediaa ja on City-lehden julkaisija.