Nettiin kytkettyjen laitteiden 21.10.2016 tekemä hyökkäys herättää kysymyksen: Miten älyjääkaappi tai riistakamera voi hyökätä Spotifyä vastaan?
Tekniikka on yksinkertainen. Hakkeri etsii ip-osoiteita, joissa on älylaitteita. Kun hakkeri löytää riistakameran tai älyjääkaapin netistä, se kokeilee voisiko sen salasana olla vakiosalasana. Vakiosalasanoja näissä laitteissa on esimerkiksi admin ja 1234.
Harva riistakameran omistaja on tajunnut vaihtaa salasanaa. Harva älyjääkaapin omistaja on tajunnut vaihtaa salasanaa. Harva on edes vaihtanut langattoman wifi tukiasemansa salasanaa.
Oletussanasanoilla sisään ja haittaohjelma sinne. Sitten vain käsketään kaikkia miljoonia kaapattuja kuuntelemaan Lady Gagaa Spotifystä kilpaa ja näin kukaan oikea ihminen ei pääse kuuntelemaan Lady Gagaa.
Hyökkääjät eivät onneksi pysty hyökkäämään joka suuntaan samaan aikaan. Sitä kuvastaa eilisen paras kommentti: "Onneksi P*rnhub toimii sentään.". Valitettavasti kommentoijalle tiedoksi, että on vain ajan kysymys, milloin älyjääkaappisi tai riistakamerasi ryhtyy katsomaan aikuisviihdettä.
Menestystä niihin salasanojen vaihtoon ja muutenkin elämään!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, joka teki vielä 10 vuotta sitten päätyönään IT-konsultointia ja tietoturva-neuvontaa omistamassaan W3 Group Finland Oy:ssä.
21.10.2016 Verkkohyökkäysten sarja on jatkunut jo pitkin päivää. Hyökkäyksiä oli ensin aamulla, uudestaan iltapäivällä ja illalla jälleen. Hyökkäysten alkuperäksi on saatu selvitettyä robottiarmeija, johon on liittynyt mitä eriskummallisempia internetiin kytkettyjä laitteita.
Ruotsin valtion tietoturvasivusto alhaalla, Twitter kaatunut, Reddit, Spotify ja jopa Google Maps on alhaalla. Robottiarmeija estää, etteivät ihmiset pääse edes pankkiin.
The New York Times, Shopify, SoundCloud, Github, Airbnb, Reddit, Freshbooks ja Heroku ilmoittavat myös hyökkäyksistä. Robottien armeija jatkaa palvelunestohyökkäyksiään.
Miten robotit tekivät hyökkäykset?
Palvelunestohyökkäys tarkoittaa sitä, että sun jääkaappi ja sen kaverirobotti wifi-valvontakamera ovat pahan vallassa ja ne yhdessä satojen tuhansien muiden riivattujen nettilaitteiden kanssa avaavat Spotifyn niin monta kertaa, että sä et pääse sinne ollenkaan kun Spotifyssä on ruuhkaa. Palvelunestohyökkäys on vähän niinkuin käsittämättömän pitkä ruuhka sillä ainoalla kassajonolla, josta saa tupakkaa ja sinä olet jonon viimeisenä ja ainoana haluamassa tupakkaa.
Onneksi tällä kertaa tiedossa ei ole, että älyjääkaapit olisivat yrittäneet varastaa mitään. Palvelunestohyökkäys häiritsee, muttei aiheuta kuin katkoksia. Mutta tapahtuiko samaan aikaan jossain harhautuksen avulla muita rikoksia? Sitä tarina ei kerro.
Hyökkäys paljastaa kuinka tärkeä osa elämäämme netti on
Netti on yhä tärkeämpi osa elämäämme. Olemme natiiveja netin käyttäjiä. Käytämme nettiä emmekä edes huomaa käyttävämme sitä kunnes yhtäkkiä se onkin poikki. Netistä on tullut meille arkinen työkalu kuin sähkö ja vesi. Laitamme valot päälle sen kummemmin ajattelematta. Emme ajattele, että kytkempäs tästä katkaisijasta nyt sähköä tuohon lamppuun. Vastaavasti nettiä käytämme niin, ettemme edes muista niitä aikoja, jolloin nettiin piti erikseen avata yhteys.
Menestystä elämääsi ja muista päivittää älyjääkaappisi tietoturvapäivitykset säännöllisesti.
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, jota harmittaa, että hyökkäys jumitti myös city.fi:n käyttöä enkä päässyt lukemaan Financial Timesia
ps. pahinta tässä oli kuulemma, että Spotifystä ei voinut kuunnella Lady Gagaa
Korporaatiostartup on vuoden uudissana. Moni toimiala on murroksessa ja ketteryyttä haetaan Lean Startup kokeilukulttuurista, startuppien ketteryydestä ja innovaatioista.
Startupin ja korporaation suurin ero on vakiintuneissa toimintamalleissa. Startupilla ei ole usein mitään rajoitteita liiketoiminnalleen. Korporaatiolla on paljonkin rajoitteita. Korporaatioiden isoin rajoite on organisaatio, joka on usein viritetty toimimaan siten, että vanha bisnes rokkaa.
Korporaatiolla on resursseja ja startupilla ketteryyttä. Kun nämä saadaan yhdistettyä, voidaan saada aikaan seuraava Über tai Supercell. Korporaatiostarup on kehikko, jolla iso yritys voi innovoida ja synnyttää oman toimialan disruptoivia bisneksiä siten, että omistaa itse seuraavan sukupolven menestysbisneksen.
Tässä 3 ydinasiaa, miten mitä korporaation startupin tekemisessä kannattaa huomioida.
1. Startupilla pitää olla huipputiimi
Jokainen menestyvä bisnes tarvitsee omistajan.
2. Startupilla pitää olla autonomia
Startupin voima on ketteryydessä, siinä ettei siellä ole vanhoja rasitteita. Useimmat korporaatiostartupit kaatuvat siihen, että niitä yritetään vahtia perinteisin sisäisen raportoinnin menetelmin. Startupeilla pitää olla erillinen innovaatioiden seuranta ja pre-revenue kirjanpitojärjestelmä, joka mittaa kehittymistä ennen kuin toiminnasta tulee mitään liikevaihtoa. Korporaatiostartupin kannattaa kehittää toimintaansa nopeasti ja jatkuvasti oppien.
3. Korporaation startupilla pitää olla exit plan
Paras voima startupille tulee sisäisestä intohimosta ja intohimon onnistuessa exit tarkoittaa myös rikastumista. Korporaatiostartupin exit voi olla exit siten, että rahoittava emo ostaa sen ennalta määrätyllä valuaatiolaskelmalla tietyn ajan päästä ja startupin kehittymisen nopeudesta riippuu miten isoksi valuaatio kasvaa.
Startupissa raha tulee useimmiten exitin yhteydessä, koska useimmiten toiminta itse on kehitysinvestoinneista johtuen tappiollista ja takaisinmaksu tulee vasta tulevaisuudessa.
Bonus: 99/100 korporaatiostartuppia pitää epäonnistua
Kun haetaan riskipitoista menestystä, pitää tehdä useita kokeiluja. Usein korporaatioissa kokeillaan 1 startup ja kun se menee munilleen, todetaan, että ei toiminut ei jatketa. Korporaatioissa on pinttyneitä ajatuksia, että "tätä kokeiltiin 20 vuotta sitten eikä toiminut silloinkaan, ei kokeilla nytkään". Korporaatioiden pitää kokeilla jatkuvasti uusia juttuja. Kokeilujen jatkuva tekeminen aiheuttaa aina oppimista organisaatiossa. Startup sijoittajilla on usein ajatuksena, että kun teet 100 sijoitusta, näistä 90 menee munilleen, 4 jää sinnittelemään, 5 on semihyviä muttei vielä aiheuta mitään isoa värinää ja 1 on se seuraava Supercell.
Lentokentän loungessa istuu pariskunta. Mies ei tiedä minne he ovat menossa. Nainen on järjestänyt heille yllätysreissun.
Viereen tupsahtaa porukka miehiä. Heillä on menossa sokkomatka, jossa vain matkanjärjestäjä tietää minne he ovat menossa.
Loungen juomatarjoilulla on kolmas porukka, työporukka, heillä on menossa tapaus tuntematon ja vain järjestäjä tietää minne he ovat menossa.
Kaikkien kohde on tuntematon. Mitä tuntemattomassa kohteessa kannattaa tehdä? Miten tilanteesta saa kaiken irti?
TOP 5 asiaa, mitä tuntemattomassa matkakohteessa kannattaa tehdä
1. Käykää terasseilla, tutustukaa toisiinne paremmin, pitäkää hauskaa yhdessä
2. Menkää syömään hyvin, syökää pitkästi, kokeilkaa uusia ruokia ja paikallisia erikoisuuksia
3. Viettäkää aikaa kaupungilla käveleskellen, eksyen, nauttikaa hetkestä, nauttikaa siitä mitä järjestäjä on teille keksinyt tai jos ei ole keksinyt mitään, nauttikaa siitäkin. Nauti ajattomuudesta.
4. Puistopiknik/rantapiknik toimii aina kun sää on aurinkoinen.
5. Tutustukaa paikalliseen historiaan
Mikä on paras matkakohde porukalle?
Tuntematon kohde voi olla lähellä tai kaukana. Tässä tyypillisimpiä:
1. Nainen varaa miehelle yllätysreissun. Kohde ei ole yllätys, se on Pariisi.
2. Miesporukka menee yllätysreissulle. Kohde ei ole yllätys, se on Tallinna, Amsterdam tai Praha
3. Firmaporukka menee yllätysreissulle. Kohde ei ole yllätys, se on Tallinna, Tukholma tai Berliini.
Yllätyskohteessa oleellista ei ole kohde vaan se, että tehdään yhdessä, ollaan yhdessä ja nautitaan hetkestä. Nautitaan siitä mitä eteen tulee ilman ennakko-odotuksia.
Menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, sokkomatkalla
Prahassa kävimme 1200-luvulta olevan kirkon katakombeissa, tutustuimme historiaan ja kävimme terasseilla sekä jokiristeilyllä