Digiajan investointeja miettiessä kannattaa ajatella 25 vuoden säteellä. Millainen maailma on 25 vuoden päästä.
Seitsemän vuotta yhdellä toimialalla opettaa paljon. Seitsemässä vuodessa oppii tuntemaan ihmisiä, mutta myös huomaamaan toimialan totuttuja tapoja.
1. uskomus: Ansaintamallimme ei tarvitse muuttua
Mediayhtiöissä 51,2% tapaamistani ihmisistä uskoo, että journalismin ansaintamalli pysyy jokaisen työssäolevan eläkeikään asti voimassa. He uskovat, että samalla tavalla tekemällä mediabisnestä voi pyörittää vielä 10 vuotta. Siksi ei ole vielä kiire tehdä mitään. Onneksi näin ajattelevat ovat pian vähemmistössä.
2. uskomus: Prosessejamme ei tarvitse muuttaa
Mediayhtiöissä 37,5% ihmistä uskoo, että digitaalinen tarkoittaa sitä, että tehdään samat asiat samalla tavalla, mutta nettiin. Siksi mediayhtiöiden verkkopalvelut ovat kaikkialla maailmassa vanhan maailman digitaalisia mallinnuksia. Onneksi suurin osa ei ajattele näin.
3. uskomus: Meidän ei tarvitse katsoa oman kaupunkimme ulkopuolelle
Mediayhtiöissä uskotaan, että heillä on joku perinteistä muodostunut omistusoikeus alueensa yleisöön. Digitaalisuus ei tunne rajoja. Nyt yhtäkkiä kun ollaan globaalissa kilpailussa ja Google ja Facebook myyvät murto-osalla mediahinnasta, mediayhtiöiden on saatava 100 kertaa isompi volyymi tavalla tai toisella saadakseen saman mainostulon. Tämä tarkoittaa 30 000 lukijan paikallislehdelle lukijamäärän 100 kertaistamista 3 000 000 ihmisen kuukausittaiseen yleisöön, jotta mediayhtiö pärjää. Tai no pärjää, mutta bisnes kutistuu huomattavasti.
Johtopäätös
Mediayhtiöt epäonnistuvat yhdestä syystä. Eläkeikä monella päättäjällä on niin lähellä, etteivät he uskalla investoida tulevaisuuteen rohkeasti. Harva uskaltaa sanoa omistajille, että nyt sijoitetaan 10 tai 100 miljoonaa digitalisaatioon. Pitkä aika on paljon rahaa. Maailman suurimmaksi ja parhaaksi tuleminen ei ole 3 eikä 5 vuoden projekti.
Investoinnit pitää laskea pidemmälle ajalle. Hotels.com yms on olleet 15 proggiksia ja nyt ne vasta on isoja. AirBnB tahkoo vielä varmaan vuosikausia tappiota, mutta iso siitä tulee. Uber tekee valtavasti tappiota, mutta iso siitä tulee.
Tulevaisuus on tuntematon. Se selviää vain tekemällä rohkeita kokeiluja ja tutkimusmatkailua. Yrityskauppoja. 25 vuoden investointeja.
Globaalissa kilpailussa pärjää vain olemalla maailman paras. Jakelualustan pitää olla maailman parhaat. Bisnesmallin pitää olla maailman paras. Ansaintalogiikka pitää olla maailman paras. Kukaan ei tiedä minkälainen tulevaisuus tulee olemaan, joten näitä maailman parhaita menestyksen malleja löytää vain ketterästi kokeilemalla. Kokeilut tarkoittavat investointeja. Kokeilut tarkoittavat rohkeutta ajatella kuin perheyhtiöissä ajatellaan: perheyhtiön kvartaali on neljännesvuosisata.
Tee bisneksestäs maailman paras. Tee rohkeita kokeiluja. Hyödynnä Tekes vipua. Tee kokeiluja, jotka kantavat vielä 25 vuoden päästäkin.
Tsekkaa Media Fast Track ja nappaa riskirahaa, joka auttaa tekemään kansainvälistymisen kokeiluja. Niistä joku sitten onnistuu.
Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä
City, Eat, Improve Media, TableOnline, EatAndTheCity
Suomen nopeiten kasvanut mediayritys Deloitte Fast 50 kilpailussa on City-lehden ympärille nopeasti kasvanut City Digital
Suomen nopeiten kasvanut mediayritys, City Digital -konserni, on noteerattu Deloitte Fast 500 -kilpailussa 10:ksi nopeiten kasvaneena mediayrityksenä.
Euroopan Nopeiten kasvaneet mediayritykset
1. United Kingdom BRAIN LABS DIGITAL 8255% Media www.brainlabsdigital.com
2. Israel MAGISTO 8119% Media www.magisto.com
3. Israel ANYCLIP 5142% Media www.anyclip.com
4. Turkey HYPE 4894% Media www.hypeistanbul.com
5. Israel TABOOLA 4268% Media www.taboola.com
6. The
Netherlands CATAWIKI 3676% Media www.catawiki.com
7. Israel CROSSRIDER 3493% Media www.crossrider.com
8. Sweden STAR STABLE ENTERTAINMENT
3476% Media www.starstable.com
9. Sweden FEO MEDIA 2909% Media www.feomedia.com
10. Finland CITY DIGITAL 2367% Media www.city.fi
City Digital palkittiin Suomen nopeimpana mediayrityksenä Deloitte Fast 50 -kilpailussa. Kansainvälisen kasvuyrityskilpailun osakilpailuihin osallistuu media-, teknologia- ja telekommunikaatioyrityksiä ympäri Eurooppaa. Kilpailua on luonnehdittu yhdeksi objektiivisimmista kasvuyrityskilpailuista. Kilpailussa kasvun mittarina on liikevaihdon kasvuprosentti.
Cityllä kasvua 2367 %
City Digital on keskittynyt digitaalisen bisneksen tekemiseen ja keskittyminen on auttanut Cityä kasvamaan muuta media-alaa nopeammin. Lähihistorian vauhdikkaan kasvun lisäksi City kasvaa jatkossakin. City Digital teki vuosi sitten rohkean peliliikkeen ravintoloiden suuntaan ostamalla TableOnline-pöytävarauspalvelun sekä MTV:ltä Eat.fi-palvelun. Iso osa City Digitalin kasvusta tulee jatkuvalaskutteisista tuotteista, mediamyynnistä ja yksi nopeiten kasvavia osia City Digital -konsernissa on Improve Media mainosverkkobisnes.
City Digital kansainvälistyy
City Digitalin ainutlaatuinen konsepti on havaittu markkinoilla ja City on laajentunut TableOnline yrityskaupan myötä myös Tallinnaan, jossa pöytävarauksia voi tehdä jo 75%:ssa laaturavintoloista. "Mediabisnes on loppujen lopuksi isolta osin globaalia bisnestä ja siksi meidän pitää olla kansainvälisellä mittareilla maailman paras, kun haluamme menestyä myös kansainvälisesti", City Digitalin toimitusjohtaja Ilkka Lavas kertoo. Cityllä on asiakkaita Suomen lisäksi Ruotsissa, Virossa, Tanskassa, UK:ssa ja Yhdysvalloissa. Neuvotteluja käymme lisäksi Tanskassa, Norjassa ja Kiinassa City Digitalin tuotteiden lisensoinnista.
Pitkä historia auttoi alkuvauhtiin
City Digitalista on jo 30 vuotta vanhan City-lehden brändillä, mutta täysin uudella toimintamallilla muodostunut nopeiten kasvava digitaalisen median konserni Suomessa.
"Cityn brändi ja tunnettuus Suomessa on vauhdittanut meitä, mutta käytännössä kaikki myynti, liiketoimintamallit, prosessit ja rakenteet on rakennettu uudestaan City Digitalin digiaikakautena", kertoo toimitusjohtaja Ilkka Lavas.
Media muuttuu ja kehittyy. Digitaalisuus on tullut jäädäkseen. City Digital on esimerkki siitä, että median murroksessa myös perinteinen toimija voi muuttua, kehittyä ja myös kasvaa nopeasti.
Media-alalla tapahtuu! Mediaparoni Ilkka O. Lavaksen luotsaama City Digital sai massiivisen pääomasijoituksen ja Lavas marssi Sanomataloon.
Cityn käytävillä huhutaan, että pitkien neuvottelujen tuloksena hän yritti jo viime vuonna ostaa koko Ilta-Sanomia, mutta kauppa olisi silloin jäänyt siihen, että sai ostettua ainoastaan NYT -liitteen sekä koko Hesarin.
Media-ala konsolidoituu. Demokratia lisääntyy. Media-ala kehittyy. Journalismi löytää uusia muotoja kun ammattilaiset julkaisevat kirjoituksia, videoita ja kuvia blogeissa ja itsenäisissä medioissa. Samalla media-ala löytää uusia bisnesmalleja sisältömarkkinoinnista sekä digitaalisista palveluista. Tänä vuonna nähty konsolidaatio, lehtikauppa ja palvelukehitys on vain pieni otos edessä olevasta media alan täydellisestä uusjaosta!
Menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
mediaparoni, City-lehden julkaisija
City täyttää 30 vuotta juuri ennen vappua vuonna 2016
City täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Miten media muuttuu? Mikä on median rooli?
Tulevaisuuteen katsominen on hyvä aloittaa katsomalla historiaan. Maailman muutosvauhti kiihtyy jatkuvasti ja kun mietimme, missä olimme 30 vuotta sitten, voimme arvata, että 10 vuoden päästä yhtä paljon on muuttunut. 30 vuotta sitten ei ollut älypuhelimia, ei mobiilidataa. Vastaavasti 10 vuotta tulevaisuudessa on laitteita, älykelloja, älylaseja tai älypiilolinssejä, joilla voimme kuluttaa sisältöä. Median kuluttaja käyttää sitä välinettä, millä hän haluaa median sisältöä kuluttaa.
Sisältö on aina ollut kuningas ja tulee olemaan
Hyvä sisältö on aina ollut keskiössä. Hienoja kuvia, upeita videoita, virtuaalitodellisuutta, 360 videoita, hyvää musiikkia, kiinnostavat kaupunkiuutiset ja paras tieto ravintoloista. Tekstimuotoisen sisällön lisäksi mediaan on tullut kuvat, videot, infograafit ja virtuaalitodellisuus.
Väline jolla kulutamme hyvää sisältöä saattaa hyvinkin muuttua, 30 vuotta sitten uudet albumit kirjoitettiin paperille listana, nyt voit seurata uusia suomalaisia musiikkivideoita videoblogista. Mediaa ei pidä kahlita välineeseen. Sisältö on aina ollut tärkeimmässä asemassa ja väline, millä kulutamme sivuseikka.
Hyvä sisältö on ollut aina kuningas ja tulee aina olemaan.
Median tehtävä on palvella kuluttajaa, mutta myös auttaa kuluttajaa löytämään kiinnostavia brändejä
Kuluttajaa kiinnostaa hyvä sisältö. Parhaimmillaan brändin sisältöä ei koeta mainoksena ollenkaan. Brändi voi ihan mainiosti tuottaa relevanttia sisältöä, kiinnostavaa informaatiota, historian tutkimusta ja mielenkiintoisia tarinoita.
Medialle syntyy digitaalisia palveluita
Ravintolaportaali eat.fi on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää laadukas informaatiosisältö mediassa on. TableOnline on mainio esimerkki siitä, miten mainonta muuttuu työkaluksi, missä pöydän voikin varata jopa suoraan median digitaalisesta palvelusta. Media on kaksisuuntainen väline, jolla kuluttaja kommunikoi brändin kanssa.
Massamainonnasta menemme kohti relevantimpaa viestintää
Median digitalisoituminen onneksi mahdollistaa brändimainonnan tarkemman kohdennuksen ja saamme joka vuosi entistä enemmän meitä kiinnostavia mainoksia. Tulevaisuudessa voimme varmasti vielä tarkemmin valita minkälaisia mainoksia tai mitä informaatiota haluamme vastaanottaa. Voimme valita, ettemme halua mitään omasta mielestämme epäeettistä. Ehkä tulevaisuudessa voimme kuluttajina päättää, että brändi saa puhutella meitä vaikkapa vain luomu-mainonnalla. Brändi voi puhutella myös sponsoroimalla hyvää kiinnostavaa sisältöä ja siksi natiivimainonta ja sisältömarkkinointi onkin jälleen kovassa nosteessa.
Median tehtävä on luoda mediastaan rakastettava, luotettava ja uskottava niin lukijoille kuin brändeille. Tämä ei ole helppoa näinä aikoina, mutta yritämme parhaamme, koska olemme teitä lukijoita varten olemassa. Kiitos brändeille, jotka mahdollistatte tämän tekemisen.
Laatumedia tuottaa laadukasta journalismia
Laadukas journalismi on median tärkeä tehtävä. Laatumediassa on aina nähty asiantuntijoiden puheenvuoroja. Mielipiteet ovat myös tärkeä osa nykyaikaista mediaa. Meemien täyttämässä maailmassa laadukkaalle sisällölle on yhä enemmän tilausta ja siksi journalismia ja laadukasta sisältöä tarvitaan tulevaisuudessakin.
Verkostojen merkitys kasvaa
Kun media pirstaloituu, se tarkoittaa ennen kaikkea enemmän valinnanvapauksia kuluttajille. Siksi mediankin on oltava valppaana ja verkotuttava. City-lehti on verkottunut ja tekee nykyään yhteistyötä yli 300 muun median kanssa sekä satojen blogaajien kanssa. Tulevaisuudessa verkottumisen ja verkostojen merkitys tulee kasvamaan entisestään. Verkostotalous on täällä. Median on verkostoiduttava.
Media muuttuu. Välineet sen lukemiseksi/ katsomiseksi/ kuuntelemiseksi muuttuvat. Sisältö pysyy silti aina kuninkaana. Menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
Julkaisija, City-lehti
City-lehti on osa City Digital konsernia. City Digitaliin kuuluu mm. TableOnline, jonka kautta tänäänkin tehdään 1000 pöytäpaikkavarausta.
www.tableonline.fi - Suomen johtava pöytävarausjärjestelmä
www.city.fi - kaupunkielämän ääni
www.eat.fi - kattavin tieto ravintoloista
www.vivas.fi - koska elämässä pitää olla myös viihdettä
www.improvemedia.fi - Suomen laajin mainosverkosto
www.blogit.fi - blogiportaali
www.telsu.fi - TV opas
www.deitti.net - Suomen vanhin treffipalvelu
www.auto1.fi - vaihtoautot
www.duunitori.fi - kaikki työpaikat
Globaali kilpailu tarkoittaa sitä, että sinun pitää olla parhaiden kanssa ja voittaa itsesi uudestaan ja uudestaan. Kuvassa City Digitalin saama kasvuyrityspalkinto.
Median murros tuo mediatalot aidosti globaaliin kilpailuun. Kilpailu tarkoittaa kahta asiaa. 1) Pitää olla paras ja 2) Täytyy kyetä pysymään parhaana.
1) Mediayhtiön pitää olla maailman paras
Ei riitä, että olet kaupungin paras, sinun pitää olla maailman paras. Kahdeksikon suoritus ei enää riitä, sinun pitää tähdätä kohti kymppiä joka kerta jos haluat pärjätä.
Pärjätäkseen mediayhtiön pitää olla maailman paras tekniikassa, maailman paras kannustava tiimi, maailman paras osaaminen, maailman paras tekemisen meininki ja maailman paras asenne. Elastisen meiningillä: Katse eteen ja suupielet ylöstäin.
2) Pitää pysyä maailman parhaana
Maailman parhaana pysyminen urheilijalle tarkoittaa sitä, että joka päivä treenaat omaa osaamistasi. Syöt hyvin, luet ammattiisi liittyviä blogeja, treenaat kuntoasi, ruokit aivojasi hyvällä tiedolla ja ympäröit itsesi sinua kannustavilla ihmisillä.
Maailman parhaana pysyminen tarkoittaa myös sitä, että siirryt harrastelijoiden joukosta sellaiseen porukkaan missä on muitakin jotka haluavat olla maailman parhaita. Samalla tavalla mediayhtiö pärjää: olemalla maailman parhaiden joukossa, maailman parhaiden diginatiivien tiimiläisten kanssa ja tekemässä kansainvälistä kasvavaa digibisnestä.
Realismia
Suomessa on muutama mediatalo, jotka ovat tosissaan digitaalisessa bisneksessä. Osa mediataloista on jo heittänyt hanskat tiskiin, osa ei ole vielä aloittanut digikehitystä. Yksi menestyvistä yhtiöistä tulee todennäköisesti olemaan Keskisuomalainen Oyj, jonka toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi puhuu jatkuvasti rohkeudesta, uudistumisesta ja menestymisestä.
Vesa-Pekka Kangaskorven blogikirjoitus muutoksesta antaa hyvin perspektiiviä siihen, miten tiimin ja tiimiläisten tulee suhtautua siihen, että mediayhtiö haluaa kehittyä parhaaksi.
Olin juuri lounaalla pitkäaikaisen luottamushenkilömme kanssa. Kyseinen rouva on jäämässä eläkkeelle pitkän työrupeaman jälkeen. Hänen työuransa alkoi yhtiössämme 1989 juuri ennen 90-luvun alun lamaa ja päättyy nyt mediamurroksen ollessa kiivaimmillaan. Puhuimme siitä, mitä näiden vuosien varrella on tapahtunut, ja mitä vuosien jälkeen jää mieleen – myönteisesti ja kielteisesti.
Kaikkea tekemistä on sävyttänyt muutos ja sen hallitseminen. Muutoksiin sopeutuminen on vaatinut paljon. Koko toimiala on näiden vuosien varrella digitalisoitunut monien toimintojen osalta. Suuri joukko perinteisistä tehtävistä on lyhyen ajan kuluessa kadonnut kokonaan. Muutos on vaatinut paljon työntekijöiltä, johdolta ja omistajilta. Olemme kaikki joutuneet mukautumaan uudenlaiseen maailmaan. Median kulutuksesta on tullut ympärivuorokautista ja täysin reaaliaikaista. Kilpailusta on tullut aidosti globaalia. Meidän on täytynyt pärjätä tässä kilpailussa. Olemme pärjänneet siinä kunnioittamalla historiaamme, mutta samalla uudistuen koko ajan. Olemme läpikäyneet yt-rumban vuosien varrella, jonka myötä henkilöstömme määrä on vähentynyt usealla sadalla, mikä pienelle yhtiölle on ollut hurja ponnistus.
Olemme toistaiseksi selvinneet hyvin. Luottamusmiehen, minun ja paikalla olleen päätoimittajamme yhteisen näkemyksen mukaan selviytymiseemme on keskeisesti vaikuttanut se, että yhtiössämme eri osapuolet ovat aina pystyneet kohtaamaan toisensa ja hakemaan vuorovaikutuksen kautta ratkaisut haasteisiin – niin tehostamisiin kuin digitalisaation ja globalisaation seurauksena tulleeseen medianmurrokseenkin. Olemme pystyneet avoimesti keskustelemaan asioista. Hitaasti mutta varmasti olemme oppineet arvostamaan toistemme intressejä. Omistaja ei halua yhtiöstä osinkoja pelkästään ilkeyttään ja ahneuttaan.
Joustavuus työoloissa ja palkitsevuus voivat oikeasti lisätä työn tuottavuutta ja työssä viihtyvyyttä. Itselleni johtajana oli pitkään vaikea oppia antamaan ihmisille riittävästi vapautta luovuuteen ja uudenlaiseen tekemiseen. Hiljalleen kokemuksen kasvaessa olen kuitenkin huomannut, että työn tehokkuuden mittarina ei välttämättä toimikaan enää se, kuinka pitkään iltaan avainhenkilön huoneessa palavat valot illan suussa tai se istuuko konttoreiden väki hieman vähemmän rupattelemassa kahvihuoneissaan. Toivottavasti tämän muistaa myös muulloinkin kuin näin joulun odotuksen yhteydessä. - Vesa-Pekka Kangaskorpi
Tehtävät muuttuvat, uusia työtehtäviä tulee media-alalle. Media kehittyy ja median rooli kehittyy. Median rooli digitaalisten palveluiden tuottajana kasvaa.
Menestystä elämääsi ja tsemppiä kehittymisessä ja kehittämisessä!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä (City Digital, Improve Media, TableOnline, Eat, Telsu, Auto1 jne), joka työskentelee maailman parhaan kilpailukykyisen huipputiimin kanssa ja haluaa olla kansainvälisessä mediamurroksessa luomassa Suomelle menestystä, mainetta ja rohkeasti uutta bisnestä.
Ennen uudenvuodenvaihdetta ennustetaan aina megatrendejä. Tässä mediaparoni Lavaksen ennustukset.
Mikä mediassa muuttuu vuonna 2016?
1. Some pirstaloituu
Oi niitä aikoja kun riitti pelkkä facepäivitys. Sitten piti opetella Twitter. Google+ piti opetella, mutta se oli liian vaikea useimmille. Osa tipahti kehityksestä tässä kohtaa jo kärryiltä. Pian nousi mukaan Pinterest ja yhtäkkiä LinkedIn:iin piti tehdä päivityksiä ja kannatti tykkäillä toisten bisnesuutisista. Google+ loppui ja Google siirtyi suoriin Tubekommentointeihin. Nuoriso karkasi Instagramiin. Messengerin ja Skypen kilpailijaksi nousivat WhatsApp, KiK, Ask, Telegram ja Snapchat. Tämä on vasta alkusoittoa, sillä videoviestintään ja pikaviestintää tulee uusia sovelluksia kuin sieniä sateella. Juuri kun olet opetellut YouTubettamisen, niin joku kysyy, oletko jo pitänyt oman Periscope lähetyksesi?
2016 vuonna Some pirstaloituu. Jos haluat saada kiinni somesta jengiä, sinun pitää olla kaikkialla. Sometoimistoja tulee lisää ja moni blogaaja alkaa tehdä monikanavaviestintää. Blogiyhteisöt korvaantuvat agentuureilla.
2. Visuaalisuus lisääntyy
Kirjoitus- ja lukutaito mullistivat aikanaan viestinnän. Visuaalisuus on tullut nuorisokulttuuriin mukaan. Jopa vanhemmat käyttävät hymiöitä :)
Tämä on vasta alkusoittoa. Kuvaviestintäsovellus Snapchat on vaikea ymmärtää ennen kuin sitä ymmärtää. Videoviestintä ja kuvaviestintä lisääntyy räjähdysmäisesti. Miksi kukaan kirjoittaisi tai lukisi mitään kun voi puhua, kuunnella tai katsoa? Kirjoitustaidolla on tulevaisuudessakin merkitys, mutta visuaalinen viestintä, tarroilla ja emojeilla viestintä tulee täydentämään itseilmaisumme ja tunneilmaisumme tapoja. <3
Emoji Keyboard Maya Ben-Ezer’s Shift Key
3. Media-alalla tapahtuu ennätysmäärä yrityskauppoja
Vetämäni City Digital toteutti tänä vuonna 4 yrityskauppaa. Tämä on vasta alkusoittoa median konsolidaatiossa. Talentum ja Alma Media ilmoittivat yhdistymisestä. Osa mediataloista tulee myymään osiaan, esimerkiksi MTV myi Radio Novan Bauerille. Osa hankkii itselleen digiosaamista yrityskaupoilla. Ennustan, että media-alalla tapahtuu ennätysmäärä yrityskauppoja vuonna 2016 ja aiomme olla näissä järjestelyissä mukana, ostolaidalla.
4. Sisällöntuottajat muuttuvat monikanavatuottajiksi
Ennenvanhaan sisällöntuottajalle riitti, kun osasi kirjoittaa. Pian media-alalla jokaisen journalistin käteen lyötiin kamera ja käskettiin ottamaan valokuvia. Sosiaalinen media on jo enemmän kuvaviestintää kuin tekstisisältöä. Vastaava murros on perinteisessä mediassa. Visuaalisuus lisääntyy niin, että osa toimittajista tekee videosisältöjä suoraan haastatteluista.
Sisällöntuottaja voi tehdä 2016 vuonna haastattelun yhteydessä tekstin, kuvan, videon, facepäivityksen, tweetin, instapostauksen, Snappiclipin ja julkaisee livenä lähetyksen Periscopeen tai facebookin live videoihin.
Brändit ostavat sometekemistä agentuurien ja sometoimistojen kautta, koska kanavia on niin paljon, että niiden kautta ihmisten kiinni saaminen vaatii moninkertaisen määrän yhteistyötekemistä sometähtien kanssa.
Somelle käy kuin perinteisille digimedioillekin. Mainosverkon kautta ostaminen tulee yksittäisen median ostamisen rinnalle. Tarve agentuureille ja sometoimistoille kasvaa.
5. Top 5 listoja tulee entistä enemmän!
Media-ala kilpailee huomiosta ja huomiohakuisten otsikoiden luominen jatkaa kasvuaan. Klikkijournalismi kiihtyy kunnes tuhoutuu. Onko tämä minun viimeinen top 5 listani? Alanko kenties blogien otsikoihin tuomaan enemmän sisältöä? Klikinsäästäjä tietää vastauksen.
Monikanavaisuutta on se, että tämä blogaus tulee videosarjana Snapchatissani @ilkkalavas . Jos et jaksa lukea, katso sieltä tai Tubekanavastani.
Menestystä elämääsi ja vuoteen 2016!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, mediaparoni
Kirjoittaja on City Digital mediakonsernin ja Improve Media mainosverkoston toimitusjohtaja sekä advisor Asennemedia agentuurissa. City Digital mediakonserniin kuuluu aiemmin mainittujen lisäksi Vivas, Eat, City-lehti, Ratkojat sekä TableOnline. Improve Media myy mainostilaa suomalaisten suosimiin medioihin, joita mainosverkostossa on yli 300 mediaa.
Tubecon on tubettajien suurtapahtuma. Tubecon järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. 2015 vuonna Hartwall Areenalla järjestetty Tubecon oli jo ensimmäistä kertaa loppuunmyyty. 10500 osallistujaa tietävät mitä tahtovat. Ensimmäiset olivat ovella jo kolmelta aamuyöstä.
Ensimmäiset olivat ovella jo kolmelta aamuyöstä.Yli 10000 ihmistä osallistui Tubecon15 -tapahtumaan.
Parhaat tubettajat 2015
Tubeconissa palkittiin parhaita tubettajia. Tube Awardsit jaettiin yhdessätoista kategoriassa ja palkitut olivat:
Tulokas - Pernilla Böckerman
Lifestyle - Mariieveronica
Moto - Stunt Freaks Team
Musa - Steve ´n´Seagulls
Tubettajaryhmä - Stunt Freaks Team
Huumorikanava - Papananaama
Pelikanava - Lakko
Vloggaaja - Pinkku Pinsku
Yleisöäänestyksen voittaja - Niilo22 (toim huom: onkohan tuloksia manipuloitu tai onkohan otos varmasti ihan kattava ???)
Miestubettaja - Lakko
Naistubettaja - Mmiisas
Tubeconin Tube Awardseissa palkittiin vuoden parhaat tubettajat.Vuoden paras Lifestyle tubettaja: mariieveronica eli Veronica Verho
Miksi Tubeconiin?
Tubeconissa voi bongata livenä YouTubessa seuraamiaan tähtiä, siis tubettajia. Kun Facessa ja Instassa seurataan, niin tubessa subataan (subscribe) tai tilataan. Tubessa videoita myös kommentoidaan ja niistä voi tykätä (laikkaa, likettää, like) tai antaa peukkua alaspäin (dislike, dislaikkaa).
YouTubessa ammattimaisia tubettajia oli viime vuoden Tubeconin aikaan vasta noin 3, nyt ammattimaisia tubettajia on noin parikymmentä. Harrastajatubettajia onkin sitten enemmän ja juuri suureen mikroyleisöjen massaan tämän uudenlaisen "television" suosio perustuukin. Tubettaminen kasvattaa suosiotaan ja uusia tubettajia on tullut suomeen viimeisen vuoden aikana 58000. Kilpailu huomiosta kovenee ja vain harvoilla suosituilla tubettajilla on Suomessa yli 100000 tilaajaa.
Vuoden parhaan huumorikanavan palkinnon sai Papananaama eli Sini Laitinen. Papananaama nimi tulee pisamista kasvossa.
Median pirstaloituminen näkyi myös Tubeconin ohjelmassa. Pieniä meet&greet mikrotapahtumia oli jatkuvalla syötöllä joka puolella Hartwall Areenaa. Piti tietää missä pitää olla ja mihin aikaan, jotta sai nimmarin siltä omasta mielestä parhaalta tubettajalta. Päälavalla ohjelmien kestot olivat nopeatempoisia ja nopeasti vaihtuvia. Jos Flow festareilla bändin keikka kestää tunnin, niin Tubeconissa tubettaja on lavalla 10 minuuttia, korkeintaan 20 minuuttia. Vanhempien mielestä ohjelma vaikuttaa poukkoilevalta, sekavalta ja pirstaleiselta, nuorille se on uutta normaalia.
Kulutuskäyttäytyminen muutoksessa
Terhi-Anna Wilska, sosiologian professori Jyväskylän yliopistosta kertoo, että
"nuorten keskittymisaika on lyhentynyt paljon liittyen erityisesti median kulutukseen. Myös kaikenlainen vuorovaikutteisuus on lisääntynyt siinä mukana. Eli oli kyse mistä tahansa kuluttamisesta, niin halutaan osallistua, jakaa kokemusta ja kuulla muiden kokemuksia ja mielipiteitä. Kulutus on siis paitsi lyhytjänteisempää, myös paljon kollektiivisempaa kuin aikaisemmin. Urheilun katsominen on toinen hyvä esimerkki; kukaan (nuori) ei tee sitä enää ilman sosiaalisen median "seuraa"."
Tubecon on kulutuskäyttäytymisen lisäksi myös esimerkki siitä, että tulevaisuuden tähdet tulevat aivan uusista kanavista esille. Perinteinen Idols tai Big Brother julkisuus saa jatkuvasti rinnalleen uusia kanavia. Kanavia joissa fanikulttuuri syntyy ja syvenee uudella sosiaalisen median tavalla. Flowssa ihmetellään, että mikä ihme on Tubecon ja samaan aikaan Tubeconissa ollut sukupolvi ei ole kiinnostunut Flown artistikattauksesta pätkääkään.
Selfiesukupolvi kerää Tubeconissa nimmareita sekä selfieitä julkkisten, esim kuvan Prinssi Jusufin kanssa.
Maailma muuttuu reaaliaikaiseksi. Lineaarisen television aikakauden kasvaneille on ollut luonnollista odottaa jotain ohjelmaa. Diginatiivit taas ovat tottuneet siihen, että kännykkä on aina mukana ja heti voi instata, viestittää tai soittaa kaverille heti, kun olet saanut oman tubetähden nimmarin.
YouTube on suosittu varsinkin 12-20-vuotiaiden joukossa ja se kasvattaa jatkuvasti suosiota kaikenikäisten suomalaisten keskuudessa.
Tubettajaryhmä Twice As Nice, eli Noora ja Nea jakamassa nimikirjoituksia.
Mitä Suomen YouTubessa tapahtuu?
Suomitubessa on vuodessa on tapahtunut paljon. Tubeconin luova johtaja Pauli Kopu kertoo että viimeisen vuoden aikana Suomitubeen on tullut 58000 uutta tubettajaa. Samaan aikaan Suomitubettajat ovat ehtineet julkaista jo 945000 videota. Pauli kertoo, että kommentointi YouTubessa on ahkeraa ja suomitubettajien videoita onkin kommentoitu 4,7 miljardia kertaa viimeisen vuoden aikana.
Suomitubettajien videoita on katsottua yhteensä 2,7 miljardia kertaa viimeisen vuoden aikana.
Vuoden pelikanavan palkinnon voitti Lakko (oikea nimi Eric Savolainen). Kuvassa selin Herbalisti (oikea nimi Juuso Karikuusi)
YouTube on mainosrahoitteinen
YouTube on Googlen omistama alusta ja sovellus. YouTube myy mainoksia tubettajien videoiden alkuun ja ottaa tästä oman siivunsa. Tubettajat tienaavat myös promoamalla tuotteita: Pelikanavilla näkyy pelejä, pelikonsoleita, energiajuomia. Meikkikanavilla näkyvässä roolissa ovat sponsorien meikit. Urheilukanavilla tubettaja saa rahansa usein lisäravinnekauppiailta. Tubettajien sponsorointia voi verrata urheilusponsorointiin. Tässä vielä toistaiseksi tuotteet ovat paita- ja lippislogojen sijaan isommassa roolissa.
YouTube haluaa lanseerata tilaajamaksut
Tuben mainosrahalla ei Suomessa elä juuri kukaan. Vain muutama (1-3) pääsee kunnollisiin 50-150k vuosiansioihin. Hekin satunnaisesti. Useimmat tekevät tubettamista harrastuksena ja vain harva (20-50 henkeä) elää tubettamisella.
Matalan palkan vuoksi mediatalot pysyvät ahkerasti YouTubesta poissa. Youtube vaatii kansainvälisen yleisön. Suomen kielellä on harvinaista, jos saa yli 100000 tilaajaa. Parhaimmilla suomalaisilla tubettajilla onkin englanninkielinen kanava ja englanninkielisiä videoita. Vasta miljoonasta videosi katselusta saat nimittäin noin 3000 euroa.
Lisätuloja tubettaja saa makeis-, juoma-, vaate-, meikki-, brändi yms sponsoreilta, mutta kunnon tuloihin pääsee vasta kun saa kansainvälistä näkyvyyttä ja menestystä. 40 miljoonaa katselukertaa tarkoittaa silloin jo 120000 euron tuloja. Siksi moni tubettaja siirtyy nopeasti tekemään tubettamista kansainväliselle yleisölle.
Moni tulee tubeconiin tapaamaan tubettajia, keräämään nimmareita ja ottamaan selfieitä tähtien kanssa.Moni tulee Tubeconiin tapaamaan tubettajia, keräämään nimmareita ja ottamaan selfieitä tähtien kanssa. Kuvassa Minecraft pelaaja JKokki faniensa kanssa.
Tubettamisessa jokainen voi kasvaa tähdeksi
Tubettajilla on tilaajia, joille puhelimiin menee automaattisesti tieto, kun kanavalla on uusi video. Pienet 1000-5000 ihmisen yleisö voi keskittyä jonkin tuotteen tai aiheen ympärille. Massamedian sijaan keskitytään pieniin kiinnostusaiheisiin. Tubettajista osa tekee videoita yksin, osa porukalla. Jokaisella on oma fanijoukkonsa.
Tubecon 2015 kommenttiseinä.
Tubecon on melkoinen sekoitus päälavalla tapahtuvaa liveshowta, mutta tärkeimpiä tapahtumia ovat tubettajien tapaamiset, sillä mikään ei ole upeampaa kuin nimmarin saaminen tubekanavan pitäjältä. Haastattelen muutamia osallistujia ja kysyn:
Miksi tulit Tubeconiin?
"Haluun nähdä cessupetshopsin ja muita petshop -tubettajia"
"Tulin kattoo stuntsfreakteamia"
"Haluun nähdän Herban (herbalisti) n ja Lakon"
"Emmätiiä. Kaikkee. Haluun mentaalisavukkeen nimmarin."
"Haluun nähä mariaveronican ja saada ainaki siltä ja ehkä soikkun nimmarin"
"Haluun nähdä ku Wildeem pelaa"
Tubecon on siis täynnä genrejen tapaamisia, tilaisuuksia, kilpailuja ja livepelaamista sekä muuta hauskaa tekemistä.
Me ei kiusata -kampanjassa mukana Duudsonit sekä muut Töttöröön tubettajat. #meeikiusata
Esiintyjien joukossa nähtiin muun muassa Soikku, Eetu, Justimus, Mmiisas, Herbalisti, Lakko ja Mentaalisavuke sekä kymmeniä muita kotimaisia ja kansainvälisiä YouTube-tähtiä.
Tubecon #meeikiusata
Duudsonit ja muut Töttöröön tubettajat pitivät Tubeconissa esillä #meeikiusata kampanjaa.
"Kiusaajan pitäis kattoa peiliin. Usein kiusaaja pelkää ja suojautuu itse kiusaamista vastaan kiusaamalla. Ei tartte pelätä. Kiusaaminen ei ole mitenkään hyvä puolustautumismuoto.", sanoo MariaVeronica ja jatkaa: "Ei pidä välittää kiusaamisesta. Rakastakaa itseänne."
MCN:t ovat Tubettajien managereita
Youtubessa on Suomessakin aktiivisena muutamia MCN:iä, eli multi channel networkejä. Suomessa aktiivisia MCN:iä ovat suomalainen Töttöröö, ruotsalainen Splay sekä ruotsalainen United Screens. Nämä keräävät tubettajia yhteen ja myyvät mainostajille mainoksia. Töttöröö Networkin tallissa on Duudsoneiden lisäksi paljon maailmankuuluja tekijöitä, mm Stuntsfreakteam ja suomen tähtinimiä. Töttöröön idea onkin etsiä talentteja ja tuottaa laatuvideota YouTubeen, mutta myös muihin jakelukanaviin. MCN:t ovat siis digimaailman tuotantoyhtiöitä. MCN:stä seuraava vaihe on MPN, eli Multi Platform Network. MPN julkaisee videoita usealla alustalla: Facebookissa, Youtubessa, Instagramissa sekä medioiden julkaisualustoilla. MPN:n etu on, että se tavoittaa myös YouTuben ulkopuolisen maailman.
Tubettajilla on tärkeitä yhteishankkeita, esimerkiksi pienempikuin3 eli <3 hyväntekeväisyysyhdistys www.pienempikuinkolme.fi
Tubettajilla on yhteishankkeita: #meeikiusata sekä Pienempikuinkolme ry. www.Pienempikuinkolme.fi yhdistys haluaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua. Hankkeessa mukana
Tubecon on uudenlaista kulttuuria ja tapahtuman suosio osoittaa, että tällaiselle on kysyntää. Tubecon tuplasi vuodessa kävijämäärän 5000 kävijästä 10500 kävijään ja laajenee vuonna 2016 myös Ruotsiin. TubeConiin kiteytyy yksi tämän hetken nuorisokulttuurin suurimmista ilmiöistä. YouTube tubettajineen on tullut jäädäkseen. Yli 1,2 miljoonaa suomalaista katselee YouTube-sisältöjä päivittäin ja jopa 2,2 miljoonaa viikoittain. Maailmalla YouTube-tähdet menevät suosiossaan jo ohi perinteisten julkkisten, kiteyttää TubeConin vastaava tuottaja Eevamaria Vassinen.
Hienoa toimintaa! Tubeconin järjestäjille ja tubettajille hatunnosto! Menestystä elämääsi!
Diginatiivit määrittelevät uudet median laatustandardit, kirjoittaa Leif Jonasson. Pureuduin taustalla olevaan Harwardin tutkimukseen ja navigoin syvemmälle aiheeseen.
Nuorilla diginatiiveilla on paremmat lähtökohdat elämään. He ovat kasvaneet maailmassa, jossa uutisista saa heti tiedon eikä tarvitse odottaa yhdeksän "pää"uutislähetystä. Diginatiiveille postilaatikolla käyntiin ei liity uutisten odotusten riemua. Diginatiivi oppii kirjoittamaan hipaisunäytöllä ennen näppäimistöä. Diginatiivi on tottunut siihen, että kuvat ovat värikuvia ja median videon ja tv-sarjat pystyy katsomaan älypuhelimella milloin haluaa.
Diginatiivit strukturoivat maailmansa eri tavalla kuin ennen digiaikaa syntyneet. Digiaikana tiedon lähteitä on saatavilla enemmän kuin ennen digiaikakautta ja tiedon luotettavuuden arviointi on taito, jota diginatiivi joutuu pienen ikänsä opettelemaan, mutta samoja tiedon luotettavuuden arvioinnin taitoja tarvitaan myös vanhempana. Myös mediassa toimitus joutuu jatkuvasti arvioimaan tieton luotettavuutta ja luotettavanakin pidetty lähde saattaa levittää väärää tietoa, jolloin mikään perinteinen tiedon luotettavuuden arviointimenetelmä ei päde digiaikana. Tiedon ja tietolähteen luotettavuudelle syntyy digiaikakaudelle uusi määritelmä. Median laatua arvioidaan hakukoneita käyttäessä, mediaa lukiessa, sekä myös käyttäjän itse julkaistessa, jakaessa ja kommentoidessa.
Diginatiiville on enemmän ok tilata spotify, kuin ostaa cd fyysisestä kaupasta. Diginatiiville on luonnollista maksaa tv-sarjojen katselusta kuukausimaksua, jos hän voi katsoa niitä milloin haluaa. Diginatiiville tekstiviesti tarkoittaa whatsappia ja perinteisen puhelun korvannut chatti tai skypesessio on tapaamis- ja keskustelumuotona uusi vakio.
Näin diginatiivi määrittelee uuden laatustandardin
Harwardin tutkimuksessa Urs Gasser, Sandra Cortesi, Momin Malik ja Ashley Lee löysivät seuraavat havainnot:
- Lähes kaikki nuoret käyttävät mediaa ensisijaisesti digitaalisesti
- Nuorilla on hyvät digiosaamisen lähtökohdat
- Digimedia vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen
- Hakukoneiden tulosten lisäksi nuoret arvioivat lähteiden luotettavuutta kysymällä kavereiltaan (ja opiskeluissa myös tarkistamalla tietoja myös offline lähteistä)
- Nuoret varmistavat tiedon luotettavuutta heuristisesti ja monien vihjeiden perusteella. Erityisesti interaktiiviset elementit ja visuaaliset elementit mediassa ovat ratkaisevia.
- Suorien Urlien kirjoittamisen sijasta nuoret käyttävät hakukoneita sivustolle menemiseen.
- Visuaalisuudella, videolla ja interaktiivisuudella on merkitystä luotettavuuden arviointiin
- Nuoret luottamus mediaan heikkenee, jos siellä ei ole lähteitä mainittuna
- Diginatiivi ei luota mediaan, jos siinä on kirjoitusvirheitä
- Myös sovellusten ja medioiden sisäisellä haulla on merkitystä, esimerkiksi YouTuben ranking on merkityksellinen sisällön luotettavuuden arviolle
- Nuoret suosivat medioita, joissa on paljon sisältöä
- Sattumanvaraisella selailulla on myös merkitystä luotettavuuden arviointiin ja tiedon hakuun. Nuoret esimerkiksi klikkailevat sattumanvaraisesti tietyn aihepiirin linkkejä tietoa etsiessään.
- Tiedon etsimisessä nuorilla lopputulos voi myös riippua käytettävissä olevasta ajasta, ylipäänsä fiiliksestä ja tiedon määrän ylitarjonnasta tai vähyydestä
- Nuorilla tytöillä ja nuorilla pojilla on usein hyvin erilaiset strategiat tiedon haussa ja navigoinnissa. Myös sosioekonominen asema, ikä ja etninen tausta vaikuttaa mediakäyttäytymiseen
- Nuoret ovat osallistuneet netin pelisääntöjen kehittämiseen ja ovat jo koulussa nähneet kaikki nettikiusaamisen, identiteettivarkauksien ja yksityisyyden suojan ja loukkaamisen muodot.
- Netin mahdollisuuksia ja haittoja on käsitelty ja kehitetty eteenpäin nuorten, vanhempien, opettajien, teknologiatoimittajien ja median kanssa.
- Diginatiivi käyttää eri lähteitä riippuen tiedonhakutilanteesta. Esimerkiksi koulutehtävissä suositaan eri medioita kuin vapaa-ajan tehtävissä.
- Feminiineille käyttäjille on visuaalisuudella enemmän merkitystä kuin maskuliinisille käyttäjille
- Median kulutuksessa iso haaste on infoähky ja tiedon strukturoimattomuus
Miten Z-sukupolvi eroaa aiemmista sukupolvista?
Nykyiset teini-ikäiset ovat "z-sukupolvea". Z-sukupolvi on diginatiivia, koska he ovat syntyneet "kännykä kädessä". Diginatiivien tiedonhaku eroaa aiempien sukupolvien tiedonhausta seuraavasti:
- Z-sukupolven kriteerit: laadullisia, heuristisia, sosiaalisia, ei merkitystä kaupallisen ja ei-kaupallisen tiedon välillä
- Aikaisempien sukupolvien kriteerit: auktoriteettimediat, tiedon täsmällisyys ja uskottavuus
Median tulee olla laadukkaampi visuaalisuudeltaan. Medioiden välinen navigoitavuus pitää olla helpompaa kuin nykyään. Sisällöistä pitää pystyä keskustelemaan helposti tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Lähteet tulee olla selkeästi merkitty ja myös linkitetty alkuperäislähteisiin. Hakukoneiden merkitys tiedon etsimisessä on iso, mutta myös ihmisten välinen kommunikointi eri viestivälineillä ja naamakkain. Digitaalisuus ja diginatiivien suhtautuminen mediaan siis asettaa median kehittäjille uudet laatunormit. Pitkällä tähtäimellä tämä on vain hyvä asia, lyhyellä tähtäimellä on häiritsevää, että digitaalinen sisällöntuottaminen vaatii enemmän panostuksia kuin perinteiseen mediaan. Diginatiivi odotaa lähtökohtaisesti parempaa laatua visuaalisuudessa ja luotettavuuden varmistamisessa.
Menestystä elämääsi ja digitaalinen yläfemma!
Ilkka O. Lavas
kirjoittaja on media-alan sarjayrittäjä, joka on Improve Media mainosverkoston toimitusjohtaja, City-lehden julkaisija ja rakentaa diginatiiviyhteensopivia verkkopalveluita W3 Groupissa.
Lähteet:
- Pew Internet/Lenhart et al., 2011; boyd
& Marwick, 2011; Palfrey, boyd, & Sacco, 2008
- Youth and Digital Media: From Credibility to Information Quality, Urs Gasser, Sandra Cortesi, Momin Malik, Ashley Lee - Harvard University - Berkman Center for Internet & Society, February 16, 2012
- Emma Magazines 2014-2015: Leif Jonasson: Digital natives are redefining the quality standards
Kaupan on uudistuttava ja luotava käynnistä sellainen elämys, josta kuluttaja on valmis maksamaan ja haluaa kertoa elämyksestään muillekin. Kuva Apple Store 5th Avenuella.
Kauppakeskukset autioituvat. Pienet kivijalkamyymälät lopettavat. Isot kauppakeskukset etsivät innokkaita yrittäjiä korkeilla vuokrilla ja jopa Helsingin keskustassa on valtavia tiloja tyhjillään. Kivijalkoja muutetaan asunnoiksi kun ihmiset eivät enää halua perustaa kivijalkakauppaa vaan mieluummin verkkokaupan. Mistä kaupan alan murroksessa on kyse?
Meille ei kelpaa enää keskinkertaisuus
Meille ei kelpaa enää tunkkainen myymälä. Haluamme raikkautta. Haluamme laatua. Halauamme huippulaatua. Haluamme valtavan valikoiman ja parhaan palvelun.
Kansainvälinen kilpailu on tullut suomeen. Kun kauppa haluaa menestyä, sen on oltava maailman huipputasoa. Valikoimaltaan maailman paras. Palvelultaan maailman johtava. Myyntipuheiltaan, kuvitukselta, esittelyteksteiltään ja käyttökokemukseltaan maailman paras. Käytettävissä joka päivä. Avoinna silloin kun asiakkaat haluavat.
Kustannusjohtaja vie hintatietoiset
Useimmiten tuotteiden hintoja googlaillaan kännyköistä myymälöissä. Myymälässä tarkistetaan, onko hinta kohdillaan. Jos ei ole, niin myymäläostoksen sijaan random verkkokauppias voi saada kaupan myymälän sijasta. Kuitenkin maltilliset hintaerot eivät haittaa edes kustannustietoisia ja myymälässä usein voi olla hieman korkeampi hinta jos palvelu, nopeus ja saatavuus on parempi ja siitä saatava lisäarvo on maksamisen arvoinen.
Moni tarkastaa myymälän hintatietoja ja saatavuustietoja jo etukäteen verkossa. Vastaavasti myymälässä tarkastamme, ettei myymälän hinta ole vedetty överiksi. Sakari Forslund, Strategic Planner, Dagmar
Paranna palveluasi ja rakenna muita kilpailuetuja
KV hintakilpailu on tullut paikallisiin liikkeisiin. Se ei tarkoita, että paikallisten pitäisi myydä halvemmalla. Se tarkoittaa, että kivijalkojen on nostettava hintoja, myytävä enemmän niille, joille on ihan sama maksaako se naulakko 18,90 vai 24,90. On valittava asiakkaansa ja annettava hintojen perässä juoksijoiden juosta sinne minne haluavat.
Kivijalkamyymälöiden on luotava ostoskäynnistä elämys. Ikimuistoinen kokemus, jonka haluaa kokea uudelleen ja uudelleen. Kivijalkamyymälöiden on tehtävä yhteistyötä ja luotava uuden ajan viihtymiskeskuksia, jonne asiakkaat haluavat tulla kohtaamaan asiantuntijoita ja nauttimaan shoppailusta. Erikoistuminen ja palvelu ovat mielestäni kaupan menestymisen edellytyksiä. Asiakkaille pitää myös antaa mahdollisuus ostaa kaikilla ostamisen tavoilla. Moni perinteinen kauppa voi hyvinkin myydä verkossa toisella brändillä, toisella hinnalla, toiselle yleisölle.
Jopa purukumin myynnin voi elämyksellistää. Lapsi ei osta purukumia purukumin vuoksi, vaan elämyksen ja jännityksen vuoksi.
Myymälöissä voi luoda kokemuksia
Jopa purukumin myymisestä voi saada kokemuksellisen pelin kuten Joe Pine kertoo allaolevassa videossa:
Kaupan, myymälöiden ja kivijalkaliikkeiden on muututtava
Kivijalkaliikkeiden on muututtava joko niin, että ne tekevät asioita isommin globaalisti tiukassa focuksessa tai sitten myytävä enemmän vaikkapa palvelua ja elämyksiä asiakkailleen. Kivijalkakaupan on yhä useammin tehtävä bisnes jollain aiheeseen liittyvällä palvelulla. Esimerkiksi sisustusliikkeen paras bisnes voi olla sisustussuunnittelu.
Osa valokuvausliikkeistä on muuttanut myyntiänsä kansalliseksi, osa kansainväliseksi. Pieni kivijalkamyymälä voi muuttua kansainväliseksi menestysbisnekseksi jos vain haluat. Monta hienoa muuntautumista on nähty esim 1991 valokuvien kehittämiseen perustetun IFIn brändin freessaus IFI:stä Ifoloriksi ja bisneksen kääntäminen lähes konkurssin partaalta 19 miljoonan bisnekseksi. Myymälä ja kivijalkaliike voisi yhtä hyvin muuntautua vaikka miksi.
Me kuluttajat pakotamme kaupan alan muuttumaan
Kaupan alan murros johtuu meidän kulutusmuutoksesta. Haluamme parempaa palvelua, parempia elämyksiä ja haluamme nauttia ostoksista. Haluamme jakaa kokemuksemme muille ja haluamme varmistaa, että shoppailusta tulee meille onnistunut kokemus. Onneksi pitkän linjan toimijat ovat havahtuneet ja esimerkiksi jopa Keskon huhutaan käyttävänsä tänä vuonna yli 50% mainosbudjetistaan digitaaliseen.
Luo myymälästäsi, kivijalastasi tai verkkoasioinnista sellainen elämys, että asiakas haluaa palata uudelleen ja uudelleen ja kertoo kokemuksestaan kavereilleenkin!
Menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä joka vetää Suomen nopeiten kasvavaa mainosverkosto Improve Mediaa ja on City-lehden julkaisija.
Luo kaupassa käymisestä elämys - Ilkka O. Lavas / City & Improve Media
Venäjä-uutisoinnissa on internetin ihmeellisenä aikakautena mielenkiintoista lukea uutisia itä-lehdistä ja länsi-lehdistä. STT syöttää Suomen medioihin uutisia, joita nostetaan ilman kritiikkiä. Reutersiin luotetaan ilman kritiikkiä. Venäjän lehdistössä on omat sääntönsä ja siellä nousee esiin venäjän näkemys asioista. Twitter ja Face luovat mukaan vielä omat huhumyllynsä. Kehen sinä uskot uutislähteenä? Kuka ampui Mainilan laukaukset?
Yle nosti esiin suoraan Reutersin uutisen. Kuvakaappauksessa Ukrainan presidentti Petro Porošenko pitää kädessään venäläisiä passeja.
Passien väitetään olevan Venäläisten upseerien passeja. Pian Twitterissä alkaa kiertää kuva, jossa kerrotaan, minkälainen on venäläinen sotilaspassi. Wikipedian (onko sekään luotettava lähde?) mukaan sotilaille ei myönnetä tavallisia passeja vaan sotilaspassi korvaa tavallisen passin. Tosin sodassa on aina eri säännöt kuin rauhassa. http://en.wikipedia.org/wiki/Identity_card_of_the_Russian_Armed_Forces
Twitterhuhun mukaan kuvassa ei ole sotilaspassi vaan siviilipassi. Kuva on ovelasti katkaistu siihen kohtaan missä pitäisi näkyä yksi sotilaspassi. Alkuperäisellä videolla sekin näkyy.
No pointti tässä kirjoituksessa ei ole kritisoida uutisointia vaan muistuttaa siitä, että kun luet artikkeleita mistä tahansa, muista aina lähdekritiikki. Muista myös kirjoittaessasi juttuja tarkistaa lähde ja jos olet epävarma, niin kerro sekin. Yksi passeista näyttää olevan venäläinen sotilaspassi, mutta muut vaikuttavat olevan siviilipassien näköisiä. Tiedä nyt sitten näistä.
Alkuperäinen video (vai onko tästäkin pätkä leikattu pois?):
