"Wauuuuuuuuuuuuuuuuuu!", sanoisi Matti Willamo jos olisi ollut paikalla tapaamassa median epäarvostetuimpia tulevaisuuden mediastaroja. Sanon, että olipa todella energisoiva ja inspiroiva tapaaminen eilen Suomen tulevaisuuden mediatähtien kanssa Tradetrackerin bileissä.
Mediascene muuttuu voimakkaasti. Mediamurros on vuoden puheenaihe ja ensi vuonna se vain korostuu. Vanhojen tekijöiden uudistumiskyky kiihtyy, mutta nuoret ketterät innovaattorit ja yrittäjät ovat jo tuhat askelta edellä.
Muutosvoimia vuodelle 2014:
- Innovaattorit synnyttävät uusia medioita
- Tulee enemmän ihmisiä, joilla on yhden median sijasta 200 mediaa
- Muotilehdet eivät vie enää muotia eteenpäin, bloggarit ja katumuoti vievät muotia eteenpäin.
- Ennen toimittajat olivat tähtiä, nykyään bloggarit, instaajat, affijäbät ja mimmit, superverkottujat ja mallit ovat tähtiä
- Yksittäisistä bloggareista tulee tähtiä
- Blogaajan yksittäinen postaus myy enemmän kuin Hesarin etusivu
- Telkkaria ei tarvita ilmiöiden synnyttämiseen. Videoita katsotaan netin kautta entistä enemmän. Nettivideomainonta ja videoparaatimainonta lisääntyy.
- Printtimainonnan todellinen tehokkuus paljastuu ja jengi tajuaa, että display konvertoi yhtä hyvin, oli se printissä tai digissä.
- Verkottuminen media-alalla lisääntyy
- Kuratointi ammattina lisääntyy
- Median lukemiseen vaikuttaa entistä enemmän joukkovoima (power of public) ja joukkoviisaus (wisdom of crowds) ja ihmisten suosittelu, ts usein niin väärinymmärretyt sosiaalinen media eli some
- Visuaalisuus viestinnässä lisääntyy
- Syntyy uusia ammatteja kuten tunnetilajournalisti, häshtägjournalisti jne
- Ammattibloggareiden määrä lisääntyy
- Bloggaajilla on valtava voima myyjinä. Bloggaaja on esikuva, idoli.
- Brändimainonta verkossa lisääntyy
- Bloggareiden tuottama sisältö perinteisissä medioissa lisääntyy. Esim Cityn Blogit
- Brändidominanssimainonta saiteilla (esim City) lisääntyy
- Nichesaitteja syntyy kuin sieniä sateella, (esim Brunsseihin erikoistunut Brunssipartio )
- Sisältömarkkinointi lisääntyy
- Digimarkkinoinnin osto-osaaminen kehittyy
- Kampanjat suunnitellaan digi-first -mallilla
- Media keskittyy, City Digital:in kaltaiset mediaperheet kasvavat voimakkaasti
Olin eilen ihan fiiliksissä. Tradetrackerin bileissä oli 140 tyyppiä. Kaikki ihan tavallisia kansalaisjournalisteja. Laskeskelin, että siinä salissa oli väkeä, jotka voivat yhdessä tavoittaa 3,5 miljoonaa Suomalaista ja vähintään 5 miljoonaa suomen ulkopuolelta.
Media pirstaloituu. Antaa sen pirstaloitua.
Suomen mediaskenessä tullaan näkemään seuraavan vuoden aikana ällistyttäviä verkottumisia ja yhteenliittymiä.
Media pirstaloituu. Tulevaisuuden media olet sinä. Jokainen meistä on oman elämänsä toimitusjohtaja ja päätoimittaja. Me voimme liittoutua yhteen ja luoda blogiyhteisön tai blogiringin. Voimme mennä töihin nettisaitille tuottamaan juttuja. Voimme jakaa ajatuksia ja niputtaa niitä yhteisiin häshtägeihin. Mediat pirstaloituvat, syntyy yhä pienempiä heimoja - niche medioita.
Ennen vanhaan kaikki oli helppoa, oli vain printti ja www-sivut. Nettisivujen listauksen pystyi painamaan yhteen kirjaan. Ei ole enää helppoa. Media pirstaloituu ja infoähky pakottaa meitä valitsemaan mitä me haluamme seurata.
Nykyään jakelukanavat ovat luottamukseen perustuvia striimejä ja verkostoja. Brändiuskollisuus voi olla tiettyyn nimimerkkiin liittyvä. Eri alustoilla on eri seuraajajoukko. Esimerkiksi Twitterissä ihmisellä on eri seuraajajoukko kuin Facessa. Cityssä on eri blogiyhteisö kuin irl (in real life). Hallitsen montaa eri jakelukanavaa, luottamusmediaa, joissa voin jaella mitä oman elämäni päätoimittajana valitsen yleisölleni jaettavaksi, diginä ja livenä.
Walter de Camp on brändi. Cheek on brändi.@lavas on brändi. Jos brändillä on sanottavaa, se saa sanottavansa läpi tilaajajoukolleen eli fanijoukolleen. Muut mediat saattavat toistaa brändin sanomiset. Twitterissä se on retweettausta, perinteisessä mediassa sitaatin tekemistä, lainaamista. City Digital mediaperheessä nostetaan juttuja päätoimittajien valintojen perusteella. Jutun saa kopioida jos sen muuttaa omille sanoilleen. Twitterissä retweetti kertoo että handlen päätoimittaja haluaa jakaa saman uutisen oman median seuraajajoukolleen. Tulevaisuuden mediat ovat siis brändejä, joihin liittyy brändiuskollisuus.
Varmasti suurin osa lukijoista on tipahtanut tässä kohti kärryiltä. Tiivistän kertauksen vuoksi:
Tulevaisuuden media on siis luottamukseen perustuva suhde viestijään, eli brändiin joka voi olla ihminen, yritys, nimimerkki, yhdistys tai teknologinen handle tai yhteenliittymä.
Uusi ammattikunta: kuratoijat
Kun media pirstaloituu, täytyy meidän ihmisten valita, ketä seuraamme. Entisistä kaikentietävistä medioista tulee haavoittuvaisia. Luottamus pitää ansaita joka päivä uudelleen.
Luottamusta voi olla myös suhde kuratoijaan. Kuratoijakin on brändi. Kuratoija valitsee pirstaleisesta mediajoukosta ne uutiset, joita hän haluaa omalle yleisölleen viestiä.
Tulevaisuuden media on päätoimittaja, journalisti, viestijä tai asiantuntija, johon luotat. Tulevaisuuden media on yhteisö tai mediaperhe johon luotat. Luottamus ansaitaan. Brändiuskollisuus ansaitaan. Siksi brändejä pitää varjella. Päätoimittajien tulee olla uskollisia yleisölleen. Brändejä kannattaa vahvistaa sellaisten brändien yhteydessä, joissa luottamus kuluttajaan lisääntyy entisestään.
City Digital on mediaperhe, joka auttaa lukijoita navigoimaan pirstaleisessa mediakentässä. Autamme löytämään hyvää journalistista sisältöä elämään. City Digital kattaa pian kaupunkilaisen koko elämän osa-alueet.
Mainostajalle City Digital on luottamusverkosto, jossa brändisi pääsee kohtaamaan luottamuksellisesti ne kuluttajat, joille haluat luoda lisäarvoa. Brändin kannattaa olla Cityssä, sillä City Digital verkostossa brändiäsi arvostetaan ja luottamus brändiin kasvaa sekä brändin arvo kasvaa.
Terveiset mediakentän etulaidalta. Kasvuyrittäjyys on mahtavaa!
Olin tänään markkinointiviestinnän seminaarissa. Keskustelin Viestinnän ammattilaisten liiton toiminnanjohtaja Elina Melginin kanssa toimialan konvergenssista. Samaa pohdimme myöhemmin päivällä Edita Publishingin Tuula Wäyrysen kanssa.
"Journalismin ja viestinnän raja hämärtyy." - Tuula Wäyrynen
Olen aloittanut työurani nettisivujen tekijänä. Aluksi minua halveksittiin, ettei se ole oikeaa viestintää. Siten aloin tekemään mobiilimarkkinointia. Ei kukaan kännyköitä katso, tänään sms-markkinoinnilla ja sähköisellä viestinnällä vedimme yhden yrittäjien tilaisuuden täyteen. Olen myös pyörittänyt menestyksekkäästi verkkokauppaa. Rakennamme W3 Groupissa monikanavaisia asiointiratkaisuja sekä automatisoidun markkinoinnin ratkaisuja. Mulla on firmoja markkinoinnin, median, viestinnän ja sähköisen asioinnin eri osa-alueilla. Nyt yhtäkkiä mua pyydetään puhumaan eri tilaisuuksiin mediamurroksesta ja huomaan että osaamistani arvostetaan enemmän kuin koskaan.
Olin ensimmäistä kertaa elämässäni tänään markkinointiviestinnän viikolla. Olen ollut enemmän it-alan messuilla, koska olen aina luullut, että teen it-juttuja. Yhtäkkiä huomaan, että it, viestintä, journalismi ja markkinointi yhtyvät ja olemme samassa päätepisteessä: kommunikaation ytimessä.
Tämä pitkä johdanto saattelee nyt meidät siihen, että alan luetella mitä kaikkia titteleitä minulla ja työkavereillani it-media-journalismi-viestintä-markkinointi -konsernissani on.
Olisihan noita lisääkin. Aikamoinen kirjo ammatteja yhdessä talossa.
Menestystä ja selkeyttä viestintään. Älkää antako termien tai titteleiden hämätä teitä. Muistakaa, että asiakas on tärkein ja asiakkaalle pitää viestiä selkeästi!
Olin tänään puhumassa Yrityshautomo KEUKEn ja Uusyrityskeskuksen synttäreillä. Siellä oli myös yhdessä hallitusammattilainen KTT Anne Brunila, Vallila Interiorin Anne Berner, Ifolorin Pekka Ketonen, VTT Anssi Rantala Suomen Pankista, Riku Niemi Riku Niemi Orchestrasta, DI Anni Vepsäläinen Diacor terveyspalvelut Oy:stä, Yleisen Teollisuusliiton toimitusjohtaja, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tsupari. Arvostettu porukka. Oli upeaa olla mukana tuollaisessa porukassa.
Tässä slidet mediamurroksesta, joka on globaali teknologinen mahdollisuus.
Kerroin mediamurroksesta ja kuinka se on globaali mahdollisuus. Kannustin yrittäjiä miettimään teknologiamurrosten tuomia kansainvälistymismahdollisuuksia.
Maarit Tastula taitavana haastattelijana veti multa jalat alta kysymyksellä täysin toimialan ulkopuolelta: "Teetkö tätä rahan takia?", kysyi Maarit Tastula.
2001 saneerauksen jälkeen olen kelannut todella paljon minkä vuoksi teen mitäkin. En voisi tehdä mitään työtä pelkän rahan takia. Työllä pitää olla jokin muu merkitys.
Vastasin Maaritille hämmentyneenä jotenkin näin: "En. Tai siis tottakai yritysten pitää olla kannattavia, mutta ei ne pysyisi muuten hengissä, mutta en sen takia tee tätä. Teen tätä koska tämä on hauskaa.".
En selkeästikään ole tyytyväinen vastaukseeni, koska oikeasti teen tätä myös kymmenestä muusta syystä: 1) haluan auttaa yrityksiä, ihmisiä yrittäjiä kehittymään, kasvamaan
2) haluan sparrata aloittavia yrityksiä
3) Cityn brändin ja mahtavan kulttuuriperinnön halusin pelastaa ja koska tiesin saavani Citystä kannattavan, uskalsin hypätä projektiin.
4) Rakastan IT-, Media- ja markkinointialaa, koska täällä on käynnissä niin monta asiaa, joita osaan ja joissa voin hyödyntää omaa teknistä taustaani ja osaamistani
5) Media pirstaloituu ja siinä on globaali mahdollisuus, haluan nähdä suomalaisia kansainvälistyviä menestystarinoita ja olla jossain sellaisessa tai sellaisissa mukana
7) City Digitalista on mahdollista rakentaa suomen suurin media ja se on inspiroivaa.
8) Opin paljon uutta joka päivä
9) Saan olla töissä tosi mahtavien työkaverien kanssa ja tutustun tosi mahtaviin tyyppeihin
10) JA JOO TODELLAKIN, MULLA ON YRITTÄJÄNÄ TÖISSÄ HAUSKAA!
Tässä otteita mun pysäyttämätön yrittäjyys -kirjasta, jossa käsittelen rahaa:
"Raha on vain seuraus jostain hyvästä, ei itse tarkoitus."
"#37 Raha on väline, ei palkinto
Pysäyttämätön suhtautuu rahaan kuin sijoittaja. Raha ei ole palkinto. Se on väline, jolla voi kasvattaa yritystä. Aloittavalle yritykselle se on usein itsestään selvää. Perinnöksi yhtiön saaneille se on joskus hieman hämärää.
Sukuyritysten jatkuvuutta tutkineet ovat havainneet usein käyneen niin, että ensimmäinen sukupolvi perustaa yrityksen, toinen kasvattaa ja kolmas tuhoaa sen. Valitettavan usein sukupolvenvaihdos menee kaseikkoon. Usein olisikin järkevämpää antaa perinnöksi kasa rahaa kuin yritys.
Onko yrityksen tarkoitus edes elää ikuisesti? Pysäyttämättömän omistajan rooli on sijoittajan rooli. Sijoittajan roolista pysäyttämätön näkee, että yrityksen olemassaolon tarkoitus on tehdä tulosta. Pysäyttämättömän silmissä rahan olemassaolon tarkoitus on lisätä pääomaa. Omistajan tärkein tehtävä on huolehtia, että hänen sijoituksensa arvo kasvaa ja että sitä pyörittävät henkilöt saavat kasvatettua firman arvoa mahdollisimman pitkään.
Aasialaisilla on periaate: Rikastu hitaasti. Pohjoismaissa tunnemme hieman vastaavan periaatteen: Varjele omaisuuttasi ja pidä siitä huolta niin, että omaisuus jää lapsillesi paremmassa kunnossa kuin missä itse sen sait.
Jos olet saanut perinnöksi yritysvarallisuutta, vaali ja kehitä sitä eteenpäin. Ellet osaa, jaksa tai halua pitää yrityksestä huolta, palkkaa joku itseäsi osaavampi. Joku, joka haluaa pitää siitä huolta. Jos et löydä sopivaa johtajaa, myy firma jollekulle, joka osaa huolehtia siitä. Voit törsätä hyvällä omallatunnolla vain itse ansaitsemaasi rahaa.
On vaikea jättää perintöä. Et voi koskaan tietää, kuinka jälkeläisesi kohtelevat omaisuuttasi sitten, kun potkaiset tyhjää. Et voi kommentoida edes heidän käytöstään. Et ojentaa etkä opettaa. Materia ja maallinen omaisuus on helppo jättää. Markkinatalous pitää siitä joka tapauksessa huolen. Eihän kukaan saa täältä mukaansa mitään.
Ellet uskalla jättää yritystäsi perinnöksi lapsillesi ja koet työntekijäsi olevan lastesi kaltaisia kasvatteja, mieti hetki. Voitko löytää yrityksesi sisältä jatkajan yrityksellesi? Sukupolvenvaihdoksessa on mahdollista myös hajauttaa omistusta ja tehdä osakesarjojen äänioikeuksien muutoksia niin, ettei yksi liian iso omistaja pääse hölmöilemään.
Vuoden 2012 sukupolvenvaihdosbarometrin mukaan 55-vuotiaat eivät vielä edes mieti sukupolvenvaihdosta. Prosessi kestää kuitenkin usean vuoden. Siksi sinun kannattaa miettiä sitä hyvissä ajoin.
Perintö on omaisuutta. Se on myös oppeja, läheisyyttä ja lastemme kasvattamista. Kun saat lahjaksi elämän, pidä huoli, että lapsillasi on vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet kuin sinulla onnistua elämässään sekä henkisesti että materiaalisestikin." - Kirjasta Pysäyttämätön yrittäjyys
Muista, tärkeintä ei ole raha. Menestystä päivääsi!
Malcolm Gladwell puhui tänään aiheesta yrittäjämäinen asenne. David ja Goljat otsikolla. Linda Saukko-Rauta piirsi jälleen aivan mahtavan ihanat muistiinpanot.
"Innovation is not enough.
You also need the urge to execute." - Malcolm Gladwell
Media-alalla on käynnissä valtava murros. Luotsaan City Digitalia, joka on kuin David. City on pieni, innovatiivinen, ketterä. Itseasiassa City ei ole enää niin pieni. Printtijulkaisumme levikki 1.1M on yksi Suomen suurimmista. Netissä tavoitamme jopa yli puoli miljoonaa Suomalaista viikossa (TNS Metrix).
Kuten Malcolm totesi: innovaatioihin liittyy operatiivisen riskin ottaminen, mutta se on myös sosiaalinen riski.
Innovaatio on sosiaalinen riski
City on yksi suomalaisista kulttuuriaarteista. Siihen liittyy paljon tunteita, mielikuvia, odotuksia. Mitä jos feilaan? Mitä muut ajattelevat? Mitä jos teen erilailla kun toimialalla on perinteisesti ajateltu? Pitävätkö muut minua hulluna?
Kyllä olen hullu! Ja samalla en ole.
Yrittäjyys on hullunrohkeutta. Yrittäjyys on sitä, että seuraa joka tapauksessa unelmiansa kuin IKEAN Ivar Kamprad. Yrittäjyys on innovointia ja asioiden tekemistä ei-totutulla tavalla. Täytyy ajatella win-win-win.
Pienellä Davidilla, tai siis Cityllä ei ole sataa toimittajaa tekemässä juttuja. Meillä on jotain enemmän, meillä on City Digital mediaperhe ja yrittäjäverkosto, joka luo juttuja ennennäkemättömällä asenteella. Laskin, että meillä on yli 150 sisällöntuottajaa tekemässä hyvää sisältöä. Määrä kasvaa. Tulevaisuudessa journalisteja tarvitaan entistäkin enemmän.
Kilpaile niillä kilpailueduilla joita sinulla on.
Kun muut media alan Goljatit yrittävät pitää asemiaan, niin pienten on pidettävä yhtä. City Digital hyötyy median pirstaloitumisesta ja kokoaa alan innovaattoreita yhteen saman sateenvarjon alle.
Pieni on ketterä. Vallankumouksen tekijän tulee olla nopeampi kuin Goljat.
Aika jännää aikaa olla media-alalla. Paljon tapahtuu koko aika. Olen innoissani joka päivä rakentamassa Cityä, joka on Suomen nopeiten kasvava mediaperhe. Tämä on yksi hauskimmista ja opettavaisimmista yrittäjäseikkailuista, mitä eteeni on tullut.
Kiitos kaikille kanssayrittäjille ja City Digital verkoston sisällöntuottajille. Nauttikaamme journalismin uudesta noususta. Olkaamme nopeampia ja ketterämpiä.
Hyppäsin media-alalle vajaa vuosi sitten. Olen tehnyt mainontaa, markkinointia ja nettisivuja koko pienen elämäni (17 vuotta työuraa takana). Mainonnassa minua on paljon häirinnyt alan jargon. Tulen IT alalta, joten olen tottunut jargoniin ja joka alalla on oma slanginsa. Ensimmäinen alan jargonia minulle tuputtanut oli legendaarinen Timo Rope.
Olisikohan ollut vuosi 1997 kun Timo Rope yritti syöttää aivoni täyteen tuotteistusta. 4P tuli tutuksi. Mikä ihmeen 4P. Product on tuote ja tuotteena mä myin palveluita. Ihmettelin hieman, mutta yritin kuitenkin opetella Ropen litanjan ulkoa:
- Product, Price, Place, Promotion.
Ajatus ei istunut mun nettisivujen myyntibisnekseen. Mä myin palveluita. Palvelu oli niinku tuote. Ahaa siis palvelutuote. Konsultointia. Tein nettisivuja. Miten tää Place nyt tähän liittyy. Mä oon himassa ja teen näitä etänä. Markkinointi sai mun pään vaan sekaisin.
Tein nettisivuja ja ajattelin, ettei markkinointi osaa ratkaista mun tarpeita. Siis hetkinen, tein nettisivuja, jotka nimenomaan on markkinointia. Tein sisältömarkkinointia, sähköisiä tuote-esitteitä, digitaalisia käyntikortteja, hakukonenäkyvyyttä, link buildingia jo vuonna 1995 ennenkuin termeistä edes tiedettiin. Yhdet ensimmäisistä nettisivuistanikin on vielä olemassa. En kehtaa linkittää niihin kun ne on niin rumat, mutta perustehtävänsä ne toteuttavat edelleet: yrityksen tiedot löytyvät hakemalla netistä ja ulkoasu kelpaa pienyrittäjälle. Eikä ne oikeasti ole rumat, olen vain muuttunut kriittisemmäksi designin suhteen. Myin tuotteitani suhdemarkkinoinnilla tuttaville ja verkostoille. Myin hakukoneoptimoinnin kautta sekä suosittelumarkkinoinnin kautta. Tein markkinointia, vaikkei markkinoinnin opit istuneetkaan toteutukseni viitekehykseen.
Myöhemmin kun luin Evert Gummessonin Suhdemarkkinointi 4P:stä 30R:ään kirjan ja tajusin, että Rope yritti asettaa mua muottiin, johon en mahtunut. Onneksi ei mennyt kuin 5 ensimmäistä yrittäjuran vuotta hukkaan markkinointia väärin ymmärtäessäni. Tajusin, että sittenkin markkinointi on mun juttu. Kirjoissa esitetty konsepti vaan on jotenkin vanhanaikainen. Täytyi vain löytää sopiva viitekehys. Myöhemmin olen myös törmännyt bisneksiin jossa 4P toimii todella hyvin mallintamisessa.
1995 vuonna rakensimme sisältömarkkinoinnin konseptin. Teimme "Kaavut Keravalla" -nimisen Kerava-pelin, jossa seikkailtiin ympäri Keravaa. Keravan kartalta pystyi klikkaamaan javascript ohjelmallisesti tehdyllä kikkareella minne haluaa mennä. Karttaan oli upotettu rasteja, joissa piti käydä. Rasteista löytyi esimerkiksi apteekki. Apteekkari maksoi sisältömainospaikasta 500 markkaa. Keravan Kotipizza -yrittäjä tilasi mainospaikan, muttei ole vieläkään maksanut sitä 500 markkaista minulle.
1997-1999 vuosina meillä oli Artic.net portaali. Myimme bannereita asiakkaille. Asiakkaat kysyivät hölmistyneenä puhelimessa: "Mikä on banneri". Ei onnistunut myynti. Nykyään banneri sana jo tunnistetaan ja nettimainonta onkin yksi nopeimmin kasvavista mainosmuodoista. Display mainonnan eli bannerimainonnan lisäksi myimme sisältönostoja Chattiin. Siis oikeasti myimme inline mainontaa jo 90-luvulla. Eipä sitäkään asiakkaat osanneet ostaa. Paras myynti tuli omien soittoäänien ja taustakuvien myynnistä. Oli pakko hyödyntää itse mainostila myymällä itse jotain kun mainostajat eivät ymmärtäneet nettimainonnan hyötyjä.
Display mainonta = bannerimainonta joka voi sisältää videota, kuvaa, tilauslomakkeen, hakulomakkeen, ponnahtavia liikkuvia juttuja, staattista juttua, tuoteesitteen, tilauskehotteen jne.
Hakukoneoptimointi
2004 pistin pystyyn http://www.ilmainensanakirja.fi -palvelun. Hakukoneoptimointi oli helppoa kuin heinän teko. Nettimainonnalla pystyi tuomaan tietoisuutta ja sisältömarkkinoinnilla saimme aikaan hyvää pr:ää.
Siis PR = toimittajien kirjoittamaa julkisuutta eli yrittäjän näkökulmasta "ilmaista, lähes kontrolloimatonta mainosta"
Hakukoneoptimointi = nettiaktivistit kertovat hyvästä palvelustasi muille jättäen digitaalisia sormenjälkiä ympäriinsä sivustostasi ja palvelustasi.
Geokohdennus, printin mittaaminen, some, konversio, affiliate jne
2005 perustimme Suomikauppa.fi:n. Pistimme kiskan pystyyn ja aloitimme tykittämään mainontaa GEOKOHDENNUKSELLA. Ostimme mainontaa sopivilta markkina-alueilta. Teimme myös ensimmäiset PRINTTImainokset. Minua häiritsi suunnattomasti, kun en keksinyt sopivaa tapaa mitata printtimainonnan tehokkuutta.
Olin tottunut, että kaikkia nettikampanjoita pystyi optimoimaan. Kampanjoiden ländäreitä pystyi optimoimaan. Konversioita pystyi parantamaan, mutta tämä PRINTTImainos oli vaikeasti mitattavissa. Myöhemmin opin, että PRINTTImainosta voi mitata uniikilla urlilla ja uniikilla promokoodilla. No sen opittuani opin, että PRINTTImainonta on usein reippaasti ylihinnoiteltua. Ei tietenkään sovi yleistää, mutta olen huomannut usein, että printissä on todella valtavat hintahaitarit. Omassa City printissämme on hinnat lähempänä digimaailman impressiohintoja. Digin sentti on City printin sentti.
Mittaaminen = Mainonnan tehokkuuden mittaaminen. Verkkokauppias esimerkiksi mittaa sivuston kävijöitä, uutiskirjeen tilaajia ja tuotteiden tilaajia sekä keskihintaa ja keskikatetta.
Kampanjan optimointi = kampanjan aikana muutetaan mainosta, A/B testataan eri vaihtoehtoja. Valitaan paremmin toimiva jatkoon ja tehdään jälleen variointia ja testausta ja mittausta. Printissä tämä vaatii valtavaa volyymiä. Digissä voi tehdä edullisesti.
Geokohdennus = maantieteellisesti rajattua mainontaa. Esim stadissa asuville voi ostaa mainontaa nykyään http://www.citydigital.fi :n kaupunkikohdennuksella. (hahaa, tämä oli inline mainontaa eli piilomainontaa, jonka tarkoituksena on saada sinut ostamaan paljon mainoksia Citystä ;) )
Teimme myös somekamppiksia. Hiphei. Onneksi kukaan ei ollut silloin somessa. Nykyään Suomikauppa.fi saa paljon suositteluja somessa.
Some = kaikki missä ihmiset voivat keskustella keskenään. Tyypillisimpiä Facebook, Twitter, Instagram, Tumblr. Myös f2f on sosiaalista mediaa. Niin, siis ihan normaali ihmisten välinen kanssakäyminen on sosiaalista mediaa. Sosiaalista suosittelua.
Tutustuin myös affiliate markkinointiin. WTF? Mikä affiliate markkinointi. Ahaa siis kumppanuusmarkkinointi. Kumppanuusmarkkinointi eli otetaan joku nettijulkaisija kumppaniksi ja annetaan provikkaa. Ikäänkuin jälleenmyyjä muttei kuitenkaan jälleenmyyjä vaan agentti tai suosittelija joka suosittelee tai markkinoi palveluitasi tai tuotteitasi provisiopalkalla.
Affiliate markkinointi = provisiopohjaista myyntiä. Harvoin tällä on tekemistä brändimarkkinoinnin kanssa, ennemminkin myyntiä ja myyntiin aktivoivia markkinointitoimenpiteitä.
2012 ostin Cityn. Minulta kysyttiin mikä teidän levikki on? Siis mikä levikki? Me ollaan netissä. Minulle teki vaikeata omaksua, että jos jotain lehteä painetaan 100000 kpl, niin levikki voi olla kertaa 5 eli puoli miljoonaa. Levikki on siis monta kertaa isompi kuin todellinen painosmäärä, koska iso osa lehdistä on paikoissa, joissa useat ihmiset voivat lukea lehteä (?). Tästä on oikein tutkimuksiakin, joissa jaetaan peittojakeluna lehteä oikein älyttömän paljon ja sitten saadaan isot levikit joita sitten myydään mainostajille.
Esimerkki: Cityn tuoreinta lehteä painettiin 900.000 kpl. Levikki jonkun mielestä on 1.1M, mutta mielestäni 900.000 on painos ja siitäkin suuri osa menee suoraan takkaan poltettavaksi tai avaamattomana paperinkeräykseen. Printti vaan on sellainen media, ettei sitä avata niin paljon kuin levikissä väitetään numeroksi (tilastointi tehdään kyselytutkimuksilla ja riippuu soittaako tutkija jollekin kahvilanpitäjälle, että onko teillä siellä joku lehti x niin se lehti sitten saa kertoimen tai ei saa ja tässä on Suomessa pitkään ollut joidenkin toimijoiden mielestä liian pieni N eli otanta joka vääristää joidenkin lehtien levikkiä).
Levikki = jollain yli ykkösen kertoimella kerrottu määrä painoksesta, jonka perusteella oletetaan lukijamäärä.
Kävijät. Sivuilla kävijöitä. Eli siis sivuja lukevia ihmisiä. ERI ihmisiä. Tässäkin on vähän eri tilastointimenetelmiä, mutta nämä ovat ihan oikeita ihmisiä eli silmäpareja. Olkoonkin subjektiivinen näkemys, mutta mielestäni tämä on lähempänä todellisuutta kuin printin levikkiluku.
Opin, että printti konvertoi muuten aika lailla samalla lailla kuin mitä nettikin. Esimerkiksi mittasin alkuvuodesta, että 0.6M levikin omaavassa lehdessä mainos konvertoi seuraavalla kaavalla:
Printtimainoksen konversioprosentti =
Levikki * roskiinmenoprosentti * mainoksenkohdeyleisön osuus levikistä * lehden sivumäärä painotettuna mainoksen suhteellisella huomioarvolla eli sijainnilla lehdessä * oletus ctr eli 0,001 painotettuna mainoksen aktivoivuudella = aktivointien määrä.
Esimerkiksi deittimainos 600.000 levikki * 50% roskiin * 20% sinkkuja * 25% todennäköisyys että lukija näkee mainoksen * 0,004 aktivoivuus.
Eli jos printtimainos maksaa 600.000 levikkisessä lehdessä 6000€, niin se aiheuttaa välittömiä tuloksia 60 kpl.
Toki sitten brändihyöty yms tulevat kaupan päälle, mutta niitä saa nettimainonnassakin halvemmalla.
Nettimainoksen toimivuutta ja nettisivuston toimivuutta voidaan mitata automaattisesti. Esimerkiksi Google Analytics on ilmainen mittaustyökalu. Kätevä on myös Snoobi. Analysointi kannattaa opetella itse, jotta osaa sitten tehdä parempaa mainontaa. Analytiikan kautta voi saada myös liidejä.
Jokohan selitin kaikki jargonit? Niin tuo RTB on vielä selittämättä. Real Time Bidding on yksi mainonnan tämän vuoden kohutermeistä. Siis ostajat ja myyjät käyvät reaaliaikaista huutokauppaa mainostilasta. Ketäs se hyödyttää? RTB hyödyttää myyjää jos on niukat markkinat ja ostajaa jos on liikaa myytävää. Suomi on niin pieni markkina, että täällä ei ole RTB:stä todellista hyötyä. RTB toimii suomessa lähinnä sellaisilla saiteilla, joista voi muutenkin Google Adsensen tms Turn.Com:n kautta ostaa halvalla mainostilaa. Niitä mainospaikkoja tarvitaan, mutta jos haluaa pitää brändinsä turvassa, tarvitaan yksityisiä mainosverkkoja ja mediaperheitä kuten Sanoma, Iltalehti, City Digital, KlikkiCom, Verkossamedia jne. Brändi on turvassa kun tiedät missä sivuilla mainoksesi näkyy.
Yhteenveto:
CTR = Click Trough Rate, eli se kuinka monta mainoksen näkijää klikkaa siitä eteenpäin. CPM = Cost Per Mille eli hinta per tuhat näyttöä. Siis ei per million vaan per mille. Mille = 1000. Levikki = laskennallinen maksimilukijamäärä Kävijät = sivuilla olevat kävijämäärät, lähempänä todellisuutta kuin levikki RTB = automatisoitu huutokauppa, jossa dumpataan medioiden hintoja kv markkinoilla Konversio = kerroin, jolla mainoksesta tullaan sivuille. Kerroin, jolla sivuille tulija päätyy tekemään sivuilla jotain, esim tilaamaan uutiskirjeen tai rekisteröitymään tai yrittäjän ajattelen että mieluiten tilaamaan tuotetta tai palvelua tai ainakin jättää liiditietonsa. Mediaperhe = Mediakonserni ilman konsernirakennetta, esim http://www.citydigital.fi Printti = nettisivusto julkaistuna painomusteen, painokoneen, postipojan tms jakelutien ja paperin kautta lukijalle. Nettisaitti = yhdestä tai useammasta sivustosta koostuva media tai mediaperhe. Twitteriä esim voidaan lukea monenlaisilla härveleillä ja applikaatioilla eli URL ei ole enää nykyään merkityksellinen. Ländäri = Laskeutumissivu (Landing Page) eli se sivu esim tämä sivu jonne päädyt jostain vaikkapa somen kautta, eli suosittelun kautta tai mainoksen kautta. Ländäriltä sinut sitten ohjataan ostamaan tai tekemään jotain, esim meilaamaan mulle ilkka at ilkkaolavas.com että haluat ostaa mainostilaa tai tilata kirjan tai jotain kivaa ;) (tämäkin oli piilomainos) Affiliate markkinointi = provisiopohjaista myyntiä. Some markkinointi = ihmisten suosittelua. Joko f2f, puhelimitse tai sähköisesti esim foorumeilla tai facessa, twitterissä instassa jne. Sisältömarkkinointi = Relevantteja sisältöjä lukijoille sopivan median kautta välitettynä. Kaikki uutistoimitus ja journalismi on sisältömarkkinointia. Kaupallinen sisältömarkkinointi on sellaista, josta sisältö aiheuttaa tai edesauttaa jotain välillistä tai välitöntä vaihdantaa.
Siis PR = toimittajien kirjoittamaa julkisuutta eli yrittäjän näkökulmasta "ilmaista, lähes kontrolloimatonta mainosta" Advertoriaali = Addu eli ostettu artikkelisarja, esim bloggarilta tai nettisivustolta (ainiin ja http://www.citydigital.fi myy myös näitä ;) ) Kamppis = mainoskampanja, jolla boostataan jotain tiettyä aihetta tai sisältöä. Banneri = pikseleitä ruudulla, parhaimmillaan sisältää kehoituksen toimintaan kuten printtimainoskin. Klikkaa tästä ei ole enää nykyaika. Alla oleva kuva on banneri, joka altistaa oppimiselle. Bannerissa ei välttämättä ole aktiivista linkkiä eteenpäin.
Jäikö jokin termi selittämättä? Jäi varmasti. En edes vielä uppoutunut kunnolla CPA, SOV, eCPM, ristiinlinkitys, levikkimarkkinointi yms termeihin. Ehkäpä jos jostain noista jää kysymyksiä, niin laitat kysymykset alle kommenttikenttään ja saadaan tähän keskustelua aikaan.
Muista varmistaa, että brändisi on turvallisilla sivustoilla! Menestystä bisneksiisi!
On kahdenlaisia ihmisiä:
- sellaisia joille muutos on mahdollisuus
Ja
- sellaisia joille muutos on uhka.
Asenne ratkaisee.
Yrittäjänä näen bisnesmahdollisuuksia syntyvän seuraavissa tilanteissa:
- Veromuutos
- Lakimuutos
- EU Direktiivi
- Sukupolven vaihdos / Eläkkeelle jäänti
- Jos joku joutuu myymään firman pakosta tai tappiollisuuden tai velkojen vuoksi tai jos sairastuu vakavasti
- Teknologinen muutos
Mediamurroksessa on kyse Teknologisesta muutoksesta. Esimerkiksi Digikameroiden tulo markkinoille on vastaavanlainen murros kuin mitä mediamurros on nyt.
Digikameroiden tulo markkinoille yllätti filmien valmistajat ja kehitysfirmat. Vain uudistuksessa laitteistonsa ja koneistonsa ja organisaationsa täysin päivittäneet pärjäävät edelleen. Filmien sijasta alettiin myydä muistikortteja. Kehittäminen siirtyi itsepalveluun, etämyyntiin ja postimyyntiin. Valokuvaliikkeet alkoivat myymään enemmän palveluita. Muutos oli mahdollisuus uusille alan pelureille ja uhka perinteisille toimijoille. Vain muutokseen reagoineen ja täyskäännöksen tehneet ovat pysyneet hengissä.
Mediamurros iskee nopeiten paperisiin lehtiin.
Ennen tabletteja ja älypuhelimia paperilehtien jakelutie oli kallis eikä uusilla pelureilla ollut mahdollisuuksia tulla sinne markkinoille. Toinen kilpailutekijä paperilehdillä ennen tabletteja ja älypuhelimia oli levikki. Riittävän iso levikki takasi mahdollisuuden riittävän isoon painokseen, jolloin mainosmyynnillä tai tilaajatuloilla voitiin kattaa isot kiinteät kustannukset.
Digibisneksessä kilpailutekijöinä ovat aivan toiset kuin paperisilla lehdillä.
- Jakelutie on "lähes" ilmainen. Digitaalisesti voidaan jaella mikä tahansa artikkeli tai blogipostaus mistä tahansa maasta mihin tahansa maahan.
- Levikillä ei ole enää merkitystä. Isoilla luvuilla on edelleen väliä, mutta ihmiset lukevat entistä enemmän mediaa pirstaleisesti. Sitoutuminen yhteen brändiin on heikompaa ja kuluttaja voi vaihtaa sivustoa sekunnissa. Verkostojen, innovatiivisuuden ja yrittäjien välisen yhteistyön merkitys kasvaa.
- Sisällön merkitys kasvaa. Journalisteja tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin ennen. Journalistien tulee olla älykkäitä ja ymmärtää lukijoita entistä paremmin.
- Mittaaminen lisääntyy. Jokainen artikkeli on suurennuslasin alla. Tykätäänkö jutusta. Herättääkö juttu keskustelua. Jaetaanko artikkelia. Kommentoidaanko. Paperilehteä on vaikea mitata. Digiä on helppo mitata ja mittaamisen kautta toimintaa voi kehittää.
- Mainonnan ostaminen keskittyy. Isoista tulee isompia. Pienistä tulee pienempiä. Meidän ratkaisu tähän on http://www.citydigital.fi -mainosverkko ja innovaatioverkosto.
Kun viikolla 36/2013 julkaisimme paperisen City -lehden, teimme sen markkinoidaksemme City:n verkkopalveluita ja muistuttaaksemme olemassaolosta. Mediamurros on siinä vaiheessa, että kannattava digibisnes on jo mahdollista. Silti tiedän (mittauksiemme perusteella) ja uskon, että paperilehtiä luetaan. Valitettavasti moni paperilehdistä tulee muuttumaan kannattamattomiksi.
Moni paperilehti tulee ilmestymään harvemmin.
Moni paperilehti tulee ilmestymään ensin netissä ja sitten vasta printtinä. Mediamurros on muuttumista.
Mediamurros on muutoksia prosesseihin.
Mediamurros on vanhojen raja-aitojen murtamista.
Mediamurros on uuden oppimista.
Kuulutko sinä siihen väkeen, joka uskoo muutoksen olevan mahdollisuus. Vai uskotko muutoksen olevan uhka?
Mainostajista monet ovat rummuttaneet lisäävänsä mediapanostuksia. Esimerkiksi L'Oreal on ilmoittanut vaihtavansa digitaaliseen mainontaan. Samoin Stockmann. Mediamurros on sitä, että mainostajat tutkivat digitaalista mediaa ja oppivat käyttämään digitaalisen median parhaita puolia mainonnassa. Digitaalinen media muuttuu nopeasti ja tämän päivän ammattilainen on vuoden päästä amatööri, jollei suhtaudu digimaailmaan oppijan silmälaseilla.
Muutos on todellinen taloudellinen uhka heille, jotka omistavat liikaa vaikkapa liikaa painokoneita. Suomessa painokoneiden määrä tulee vähentymään. Painot tulevat väistämättä keskittymään. Vain harvalla mediatalolla tulee olemaan omia painokoneita.
Muutos on mahdollisuus heille, jotka ovat jo nyt rakentamassa digitaalista tulevaisuutta. Jos sinulla on webbisivusto, ota yhteyttä ja liity Suomen nopeimmin kasvavaan City Digital -verkostoon.
Maailma on kääntynyt päälaelleen. Ennen printtilehdissä tehtiin isoja tuloksia ja digiyksiköt tekivät tappiota. Mediamaailmassa on paljon halveksittu sitä, että printin euro on digin 10 senttiä. Ostin City-lehden vajaa vuosi sitten ja uskoin, että tässä mahdollisuus säilyttää yksi suomen arvokkaimmista kulttuuria ylläpitävistä voimista.
1.11.2012 oli ensimmäinen päivä City-lehden kustantajana. Printti oli lopetettu. Tunnelma yrityksessä oli pelokas. Kerroin, että aion tehdä Cityn digitaalisesta bisneksestä kannattavaa. Osa katsoi minua epäilevästi. Osa oli jo karannut takavasemmalta. Kilpailijoiden piireistä kuului räkäistä naurua ettei City voi pysyä pitkää aikaa pystyssä.
En kertonut vielä mitä aion tehdä. Lukijoiden käsitys maailmasta on muuttunut. Kännykät ovat yleistyneet. Älypuhelin on fiksumpi kuin koskaan. Monella työmatkalaisella kulkee salkussa pädi. Nettiä surffataan sähköisillä välineillä. Maailma on muuttunut. Cityn on muututtava.
Maailma on pirstaloitunut. Ihmiset seuraavat nykyään entistä valikoivammin medioita. Nykyaikainen mediatalo ei voi lähteä siitä lähtökohdasta, että palkataan kaikki parhaat toimittajat, niin sitten meitä seuraavat kaikki. Maailma on muuttunut niin, että toimittajia pitää olla entistä isompi määrä. Cityllä oli viime vuonna 20 täysipäiväistä työntekijää. Tämän vuoden loppuun mennessä Cityllä tulee olemaan City Digital -verkostossa yli 100 sisällöntuottajaa. Osa palkattuja journalisteja, osa itsenäisiä yrittäjiä ja osa harrastajia ja kansalaisjournalisteja.
8.2.2013 julkistimme ensimmäisen yhteistyön legendaarisen MoonTV:n ja Festarit.org:n kanssa. Nämä olivat ensimmäiset avaukset City Digital -verkoston perustamiseksi. Myös www.ilmainensanakirja.fi -liitettiin mukaan verkostoon.
15-28.3.2013 Vietimme perinteistä SYÖ -viikkoa ja ravintoloiden palaute: "Syö-viikot toimii paremmin kuin koskaan" -todisti meille, että sähköinen markkinointi toimii stadissa paremmin kuin printti.
30.4.2013 Julkistimme uuden sivuston. Deitti.net käyttöliittymä parani huomattavasti ja deittailijoiden määrä lähti valtavaan kasvuun. Blogit yleistyivät nopeasti. Cityyn pystyy nyt perustamaan kuka tahansa ikioman blogin.
Toukokuussa Vivas.fi :n Aleksilta tulee meili. Styylattaisko. No kimpsut yhteen, kihlat kaupoista, firma pystyyn ja City Digital hattu päähän.
15.6.2013 saimme uudet tutkimustiedot. Meidät yllätti se, että Cityä lukevat 20-45 vuotiaat. Luulimme että te lukijat olisitte vain nuoria, mutta olettekin nuorekkaita: http://www.city.fi/mediatiedot/tutkimus
Viikolla 31 kävijöitä oli lähes 450 000. Enemmän kuin paperilehdellä ikinä.
19.8.2013 City Digital kasvaa ja särkee ennätyksiä
Kaksi viikkoa edellisen ennätyksen jälkeen City Digitalin kumppaniverkosto takoo jälleen uusia huippulukemia. Viikolla 33 City Digital tavoitti yli puoli miljoonaa, tarkalleen 507 054 uniikkia kävijää ja 604 283 eri selainta sijoittuen TNS Metrixin viikkotilastossa sijalle 8. Taakse jäivät mm. Kauppalehti, Voice, Indiedays, Stara sekä Seiska. City Digitalin päämääränä on tavoittaa jatkuvasti vähintään 400 000 urbaania suomalaista sekä tarjota mainostajalle helpon ja tehokkaan välineen pysäyttää ihmisen, joka ei koskaan pysähdy.
Cult24, Duunitori, Vitonen ja Tyyliniekka mukaan
City Digitalin kasvavaan verkostoon kuuluu emosivusto City.fi:n lisäksi Suomen vanhin nettideittipalvelu Deitti.net, viihteeseen keskittynyt supersuosittu Vivas.fi, legendaarinen nettitelevisio MoonTV.fi, festaritiedon lähde Festarit.org sekä Ilmainensanakirja.fi.
Kahden viikon aikana City Digitaliin on liittynyt myös kulttuurin sekakäyttäjille suunnattu Cult24.fi, innovatiivisia ratkaisuja työnhakuun tarjoava Duunitori.fi, ideoita, ilmiöitä ja ihmisiä listaava Vitonen.fi sekä miesten klassiseen muotiin keskittyvä Tyyliniekka.fi. Tulevista kumppaneista tiedotamme pian lisää.
Tutustu City Digitaliin
28.8.2013 Blogaajien joukko kasvaa Kirsi Salo aloittaa City:ssä blogaajana
3.9.2013 Kustantajaurani ensimmäinen CITY -printtilehti ilmestyy
Olemme kääntäneet ansaintalogiikan ylösalaisin. Teemme digitaalisella medialla bisnestä julkaistaksemme paperilehteä. Paperilehden tehtävä on kertoa, että City Digital -verkosto on olemassa ja elävämpänä kuin koskaan.
Kiitos Panu "maailman paras päätoimittaja" Jansson! Hieno lehti tuli! Kiitos City -tiimi. Kiitos myyntitiimi Ulla, Karo, Tuomas ja Antti. Kiitos devaajat Leo ja Tomi! Kiitos super-Jesse! Kiitos City Digital -verkosto. Kiitos Vivasin Aleksi, Leo ja Rosanna. Kiitos MoonTV:n Jarkko & Co! Kiitos Jarno ja Festarit.org porukat! Kiitos Pauli & Cult24 porukat! Kiitos Martti, Thomas, Elisa & muut Duunitorin jengi! Kiitos Sasu & Stadissa jengi! Kiitos Matti the Tyyliniekka Airaksinen! Kiitos kaikki duunikaverit ja yhtiökumppanit ja jotka unohdin tästä listasta! Kiitos Samuli Seppälä ja www.verkkokauppa.com . Kiitos että teitte City -printin mahdolliseksi!