City-lehti ilmestyy päivittäin verkossa eikä aio ottaa maksumuureja estämään hyvien juttujen leviämistä.
City on vapaan sanan kannattaja. Vapaa sana tarkoittaa sitä, että maksumuuria meille ei ole tulossa. Meillä vapaa sana tarkoittaa ettei hyviä sisältöjä piiloteta lukijoilta. Meille vapaa sana tarkoittaa avoimuutta.
Vapaus on myös sitä, että mainostaja ja kaupallinen kumppani saa äänensä myös kuuluviin kaupunkilaisille kohdennetun mainonnan kautta. Rahoitamme toimintaamme mainosrahoin kiitos mainostajille: lukijamme arvostavat Cityn maksuttomuutta. Ilman mainostajia ei olisi Cityä. Kiitos mainostajille ja lukijoille, jotka käytätte mainostajien palveluita ja ostatte kaupallisten partnerien tuotteita.
City-lehdelle ei ole tulossa maksumuuria.
City on vapaan sanan kannattaja. Vapaa sana tarkoittaa sitä, että maksumuuria meille ei ole tulossa. Meillä vapaa sana tarkoittaa ettei hyviä sisältöjä piiloteta lukijoilta. Meille vapaa sana avoimuutta.
Hyvä, että osa päivälehdistä opettaa kuluttajia maksullisuuteen. City-lehti on kaupunkilehti, päivälehti ja aikakausilehti. Päivälehdet eivät ole enää printtikanavan vankeja vaan päivälehti voi ilmestyä verkossa joka päivä vaikkei printtinä ilmestyisikään niin usein. Olemme nykyaikainen monikanavainen julkaisu ja haluamme olla ilmainen nyt ja aina.
Menestystä vaan niille päivälehdille, jotka aiotte menestyä maksumuureilla. City aikoo menestyä vapaana, maksumuurittomana kaupunkielämän puolustajana!
Jokaisella firmalla pitää olla selkeä arvolupaus. Selkeä yksi pointti, joka jää mieleen. Tällä videolla analysoin matkamessuilla olleita uniikkeja myyntipointteja (Unique Selling Proposition” / USP / ”ainutlaatuinen myyntitarjous”).
Kun olet messuilla tai missä tahansa, niin muista kiteyttää mikä on sun arvolupaus. Yksi selkeä pointti, joka on viestin saajalle kohdennettu.
Menestystä markkinointiisi ja elämääsi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä ja riippumattoman mainosverkosto Improve Median toimitusjohtaja
Ilkka O. Lavas pohti matkamessuilla uniikkeja arvolupauksia.
Kävin kädenvääntöä tänään Yle Puheen iltapäivässä Etelä-Suomen Medioiden medialiiketoiminnan johtaja Antti-Pekka Pietilän kanssa siitä, onko bloggari parempi kuin toimittaja.
Väittely jäi vähän kesken. Tässä vähän alkulämpöä siitä, mitä hyviä puolia molemmilta löysimme:
Väitteet toimittajan paremmuudesta
- Osaa tutkia paremmin taustat
- Ammattilainen
- Osaa kirjoittaa
- Päätoimittaja sparraa toimittajien kirjoituksia jatkuvasti ja näin laatu kehittyy
- Nuorison kulutustottumukset muuttuvat ja nuorille on oltava entistä visuaalisempi ja videoiden merkitys kasvaa. Toimittajat kouluttautuvat jatkuvasti monikanavaisuuteen ja monikanavatuotantoon -> Sama toimittaja osaa tulevaisuudessa kirjoittaa, videoida, nauhoittaa podcastin ja kuvata.
- Päätoimittaja voi kehittyä ammatissaan ja opiskella uusia kirjoittamisen, kuvaamisen, kuvittamisen ja videotoimittamisen muotoja.
- Pitää huolta median lukijasuhteesta yhdessä muiden toimittajien kanssa
- Voi olla objektiivinen tai noudattaa median agendaa, esim viihdemedioissa lukijamäärä ja kohu myös väärinymmärryksistä on usein tärkeämpi kuin totuus, toimittaja on tarvittaessa ihan sujut median viihteellisen agendan kansssa
- Toimittaja osaa tehdä paljon juttuja nopealla aikataululla
- Toimittaja osaa tehdä juttuja aiheesta kuin aiheesta reippaasti
- Vanhat ihmiset luottavat enemmän toimittajiin kuin bloggareihin
Journalistit töissä. Kuva: Esther Vargas - Journalist cc by sa.
Väitteet bloggarin paremmuudesta
- Ei ole riippuvainen mediasta, vaan palvelee omaa yleisöään.
- Tuntee yleisönsä paremmin.
- Aikaa tehdä juttuja pidempään, usein harrastus, joten ei ole pakko tehdä hommia minuuttiaikataululla
- Voi olla koulutukseltaan toimittaja ja siten yhtä pätevä kuin toimittaja
- Usein oman aihepiirinsä asiantuntija
- Intohimoinen aihepiirinsä kanssa
- Ei ole firman pakottamaa muottia klikkijournalismiin ja isojen yleisöjen tavoitteluun otsikointihuijauksilla
- Moni toimittaja haastattelee kirjoituksiinsa asiantuntijoiden lausuntoja ja usein asiantuntijalla on oma blogi. Toimittajat siis käyttävät usein lähteinään bloggareita.
- Bloggarit keskustelevat paljon keskenään ja haastavat toisiaan, näin juttuja tarkastetaan jopa kriittisemmin kuin mitä päätoimittaja ehtii tarkastamaan
- Blogiaiheista keskustelu jatkuu blogosfäärissä 24/7, jolloin yksittäin aihepiiri elää ja kehittyy
- Blogaaja voi kehittyä ammatissaan ja opiskella toimittajaksi
- Bloggaaja voi tehdä tutkivaa journalismia siinä missä toimittajakin
- Pitää huolta lukijasuhteesta
- Voi olla objektiivinen halutessaan
- Saa liikkeelle isoja yleisöjä, esim TubeCon konfferenssi ja Nordic Bloggers Experience sekä nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä Bing on toteutettu täysin bloggaajien voimin.
- Blogi on vain alusta, blogaus voi olla artikkeli siinä missä toimittajankin tekemä artikkeli.
- Moni luottaa bloggareiden teksteihin enemmän kuin lehtien toimittajien teksteihin
- Bloggaajat ovat nykyajan kirjailijoita. Ennen kirjailijoiden sanontoja siteerattiin, nykyään bloggaajien kirjoituksiin linkataan ja bloggareiden tekstejä lainataan.
- Muotiblogaaja on syrjäyttänyt muotilehdet, moni blogiyhteisö on nykyään suositumpi kuin muotilehti ennen.
- Ennen toimittajat olivat tähtiä, nykyään bloggarit, instaajat, asiantuntijat ja mallit ovat tähtiä omille yleisöilleen
- Blogaajan yksittäinen postaus voi myydä enemmän kuin Hesarin etusivu
- Median lukemiseen vaikuttaa entistä enemmän joukkovoima (power of public) ja joukkoviisaus (wisdom of crowds) ja ihmisten suosittelu, ts usein niin väärinymmärretyt sosiaalinen media eli some
- Visuaalisuus viestinnässä lisääntyy ja se on vlogareille ja bloggareille todella luonnollista
Bloggaaja Jarkko Kurvinen on kirjoittanut kirjan siitä, miten saa toimittajat haastattelemaan itseään kaikkiin aihepiirin juttuihin. Bloggaaja on usein aihepiirinsä paras asiantuntija ja auktoriteetti myös toimittajien mielestä.
Olen sitä mieltä, että molempia tarvitaan. Valitettavasti toimittajan arki on usein niin hektistä, että oikeasti tutkiva journalismi on useimmiten vain haave ja harvinaista herkkua. Toivon, että toimittajilla olisi aikaa juttujen tekemiseen yhtä paljon kuin bloggareilla. Toivon, että tulevaisuudessa toimittajille olisi työpaikkoja ja toivon, että toimittajat pysyvät median murroksessa ja kehityksessä mukana.
Toimittajienkin tulee kehittyä
Toivon, että toimittajat kirjoittavat tulevaisuudessa myös omia blogeja oppiakseen entistä paremmiksi visualisteiksi. Toivon, että toimittajat alkavat pitää omia videoblogeja, jotta he uuden harrastuksensa kautta oppivat tuottamaan materiaalia myös kasvalle sukupolvelle. Itse koetan treenata videoblogaamista, instaamista, kuvaamista ja kirjottamista jotta kehittyisin paremmaksi kirjoittajaksi.
Media pirstaloituu. Antaa sen pirstaloitua. Menestystä urallesi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
bloggaaja omana itsenään
Pääsylipputulojen määrä riippuu useimmiten salin maksimikoosta, sisällön kiinnostavuudesta, sisällön tuottajan brändistä. Samat lainalaisuudet pätevät myös media-alalla.
Median murroksessa voittaa se, kuka saa tehtyä laadukkaita sisältöjä ja saa lukijoita sisällöilleen.
Saksalainen Die Zeit -lehti on oivaltanut sisältöjensä laadukkuuden ja kääntää laatusisältöjään myös isojen massojen kielille esim englanniksi.
Englanninkielinen mediamarkkina on isompi kuin saksankielinen
Lukijat haluavat lukea sisältöjä suomalaisten medioiden onneksi omalla äidinkielellään tai ainakin jollain tutulla kielellä. Saksaa ei maailmassa osaa kuin 100 miljoonaa ihmistä, eli kyseessä on keskisuuri kieliryhmä. Englantia ymmärtää noin 1200 miljoonaa ihmistä, eli 12 kertainen markkina. Englanninkielisellä sisällöllä on potentiaalisesti isompi lukijamäärä ja siksi saksalaiset mediat ovat alkaneet kääntää sisältöjään myös englanniksi.
Mediatalojen pitää skaalata lukijakuntaa ylöspäin. Saksankielinen mediamarkkina on äärimmäisen kilpailtu ja siksi saksalaisten medioiden pitää etsiä asiakkaita myös Saksan ulkopuolelta.
Laadukkaita sisältöjä englanniksi
Die Zeit:in lisäksi kiinnostavia sisältöjä englanniksi tuottavat Handelsblatt ja Der Spiegel.
Sisältökilpailussa pärjää se media, joka pystyy luomaan lukijoille lukijasuhteen ja luotettavan imagon, laadukkailla sisällöillä.
Suomalaisilla medioilla on paljon laadukasta sisältöä ja mielestäni meidän kannattaa ottaa mediamurroksen globaaleista mahdollisuuksista kaikki irti. Media voi olla uusi suomalainen vientituote. Ennen veimme paperia, voisimmeko nyt viedä sisältöä. Suomella on laadukkaan koulutuksen ja luotettavan toimijan maine. Maine mahdollistaa menestymisen. Media on aina käsityöläisyyttä, koska laatusisältö ei synny ilman laadukasta journalismia. Media on nykyajan käsityöläisyyttä. Vienti rajojen yli on helppoa ja nopeaa.
Kilpailu tulee olemaan kovaa, mutta emmehän me suomalaiset pelkää kilpailua? Mehän haluamme olla maailman parhaita! Menestystä elämääsi !
Usein liikeidea syntyy jostain markkinamuutoksesta tai tarpeesta. Plan Brothersin tuote on pelastussuunnitelmiin liittyvä tuote kertoo Eetu Kirsi.
Plan Brothers huomasi, että markkinalla tuli regulaatio eli lakimuutos, joka pakotti taloyhtiöt tekemään selvitykset.
Eetu Kirsi / Plan Brothers kertoo miten he myivät ja skaalasivat tuotteensa 10000:lle käyttäjälle.
1. Oppi: Julkaise minimiversio ohjelmistosta ja käynnistä myynti päivänä #1
Julkaise minimituote ensin. Hanki ensimmäinen asiakas. Ensimmäisen asiakkaan kautta saat muitakin asiakkaita.
Toimita tuotteesi mahdollisimman nopeasti.
Aikaisemmin pelastussuunnitelmien tekoon oli mennyt 1 tunti. Plan Brothersin softalla tekemiseen menee vain 15 minuuttia. Aikaa säästyy huomattavasti.
Plan Brothers aloitti myynnin päivänä #1. Myynti ja markkinointi on tärkeää aloittaa aikaisin, silloin tuote kehittyy asiakkaan aitoon tarpeeseen ja riskit hukkaanheitetystä tuotkehityksestä ovat minimit.
Bisneksen parantaminen ei aina ole helppoa. Kasvuhaluja pitää olla. Joskus on helpompi perustaa uusi firma ja kasvattaa sitä kuin muokata vanhasta kasvukykyinen.
1. Hyväksy, että duuni ei tule olemaan helppoa
Hahahaha. Otsikko vedätti sua. Muka helppoa vinkkiä. Älä luule, että kasvubisnes on helppoa. Kasvubisnes vaatii todella paljon. Kasvubisnes vaatii kaiken.
Jenkeissä startupeissa työskennellään 70 tuntia viikossa. Mä teen töitä aina kun en ole tekemättä töitä. Kasvubisneksen pyörittäminen vaatii sitä asennetta, että painetaan kunnes ollaan valmiita.
Jotkut toimialat supistuvat. Lehtibisnes supistuu. Kivijalkavaatekauppa supistuu. Jos olet supistuvalla alalla, yrityskaupat ovat lähes ainoa kasvun polku. Yrityskaupoissa tarvitset joko rahaa tai valmiuden oman osakkuutesi dilutoitumiseen lukuisten fuusioiden myötä.
Toiset toimialat kasvavat. Varmista, että olet sellaisella toimialalla, joka kasvaa. Cityn hallituksen puheenjohtaja ja kiihdyttämö Gorilla Venturesin Risto Rautakorpi muistaa aina: "Variksenkin on helppo lentää kovaa kun tuuli on oikeansuuntainen."
Valitse siis toimiala, joka kasvaa.
Tämä 2 miljoonaa kävijää tuntui joskus haamurajalta. Nyt todo-listalla on 50 miljoonaa kävijää. Kasvuhalua riittää.
3. Johdon, omistajien ja rahoittajien pitää haluta kasvua
Kasvua pitää haluta. Kasvuun pitää olla strategia. Kasvuun pitää olla rahoitus. Kasvuun pitää olla intohimo.
Jos jokin näistä puuttuu, kasvu hidastuu. Luo strategia. Vaihda johto. Hanki rahoitusta.
Bonus: Kaikilla bisneksillä on optimikoko.
Joidenkin bisnesten kasvattaminen on tyhmää. Monessa firmassa on usein paljon hauskempaa kun siellä on alle 10 henkeä. 10:stä 20 henkeen kasvaessa, tulee eteen välijohdon palkkaamista ja kaikenlaista HR-byrokratiaa. 20-30 henkeen kasvaessa tulee mukaan YT-laki, pari sluibaajaa ja muita juttuja, jotka viimeistään pilaavat hyvän työyhteisön.
Joskus 6 hengen firma tekee parempaa tulosta kuin 20 hengen firma. Joskus 6 hengen firmassa on kivempi olla töissä ja yrittäjänä. Kaikkien ei ole pakko kasvaa.
Digitalisoituminen vapautti kilpailun. Ennen media omisti yleisön. Nykyään lukijalla on valta: hän valitsee joka päivä mitä medioita kuluttaa. Kilpailun vapautuminen tarkoitti sitä, että median toimijat alkoivat puhumaan fragmentaatiosta tai mediakentän pirstaloitumisesta.
Kun media pirstaloituu, tarvitaan mainosverkkoja, jotka kokoavat toimijat yhteen
Ostajalle pirstaleinen mediakenttä on haastava. Suomessa on yli 1000 nettisivua, joista voi ostaa mainostilaa. Ei kukaan voi tuntea jokaista. Mainosverkkobisneksen tarve syntyy median pirstaloitumisesta ja siitä, että tarvitaan tarkempia kohdentamisen työkaluja.
Suomen TOP10 -listalla on useita median kaltaisia mediaperheitä, jotka oikeasti ovat myös mainosverkkoja.
Perinteiset mediat ovat jo muuttuneet mainosverkoiksi
Kun katsot tarkasti vaikkapa suomalaisen mediakentän top-listaa eli TNS Metrixin päälistaa, huomaat, että isoimmat mediat eivät olekaan enää yksittäisiä medioita, vaan useasta mediasta koostuvia perinteisen median nimellä myytäviä mainosverkkoja.
Suomen suurimmat sivustot eivät olekaan suurimpia sivustoja vaan itseasiassa kohdentavia mainosverkkoja.
Perinteiset mediat kuten Iltalehti, Iltasanomat, HS, Suomi24 ja meidän City Digital ovat muuntautuneet medioista mainosverkoiksi. Nämä mainosverkot koostuvat useasta mediasta / nettisivusta, joilla on yhteisenä tunnisteena samankaltainen "hattu".
MTV, Suomi24 ja Helsingin Sanomat eivät ole enää yksittäisiä medioita, vaan mainosverkkoja, jotka koostuvat useasta mediasta.
Median valinnan lisäksi ostajalla on mahdollisuus valita yleisö
Mainosverkkoa tarvitaan, jotta ostajan on helpompi ostaa. Printtiaikakautena ja TV-aikakautena ainoa kohdennustapa oli valita sopiva media. Media tunnistettiin mediatutkimuksella, joka on useimmiten yhden tai useamman kerran vuodessa toteutettava paneelitutkimus.
"Oli helppoa, kun ei ollut nettiä. Piti vaan ostaa sopiva printtimainos ja miettiä ostaako myös telkkaria tai radiota. Usein ei ollut varaa telkkariin, joten ostettiin radiota. Sitten 90-luvulla tuli nettisivut. Perustettiin omat nettisivut. Nykyään media on niin pirstaleinen, että on vaikea pysyä perässä ja tietää mistä ihmiset saa oikeasti kiinni." - kommentoi nimettömänä eräs suomalaisen top100 firman Markkinointijohtaja
Yleisön kohdennuksessa kysymys on siitä, että voit valita haluamasi yleisön ja ostaa mainostilaa suoraan yleisökohdennuksella. Voit valita haluatko kohdentaa mainosviestisi:
- Kiinnostusalueen mukaan, esim matkailusta, urheilusta tai jääkiekosta kiinnostuneille
- Perhetietojen mukaan, esim sinkut tai perheelliset
- Sukupuolen mukaan: esim naisisille
- Iän mukaan, esim 35-55 vuotiaille
- Postinumeron perusteella, esim K-kauppias voi mainostaa lähellä asuville
Median ostajan ei tarvitse enää ostaessa muistaa millä medialla on minkäkin tutkimuksen mukaan tietty kohderyhmä vaan riittää kun valitsee yleisön. Nykyaikainen mainosteknologia hoitaa kohdennuksen sopiviin medioihin.
Valintavaihtoehtoja tulee lisää, mediakonsultteja ja mediatoimistoja tarvitaan
Median ostaminen on muuttunut jo senkin myötä, että mainontaa mitataan entistä ahkerammin. Median ostajilla on edelleen oltava strategisia tavoitteita:
- minkä kohderyhmän haluan saavuttaa kampanjalla
- miten haluan puhutella kohderyhmää kampanjallani
- mitä brändini puolia tuoda esiin kampanjassa
Taktisilla kampanjoilla voidaan yleisölle kohdentaa suoraa kehoitteita ostamiseen.
- mobiilimainonnan kautta kuluttajalle tieto, että nyt kannattaa ostaa grillattavat lähikaupasta, joka on muuten yllättävän lähellä
Mediatoimiston rooli tulee muuttumaan siten, että heillä entistä enemmän tarjouspyyntöjen ja aineistojen lähettelyn sijasta kliksutellaan sopivia yleisöjä asiakkaan puolesta ostoskoriin suoraan mainosverkoista. Mediaplannerin osaamista tarvitaan, jotta tiedetään, mistä mainosverkoista asiakkaan yleisöjä voi ostaa.
Suomalaiset mainosverkot
Suomessa kaikki mediatalot ovat jo mainosverkkobisneskessä. Mainosverkkoja myydään usein RON nimikkeellä jos asiakas haluaa ostaa isoa peittoa. RON tarkoittaa Run of Network eli ajetaan läpi mainosverkon. Tässä lista suomalaisista mainosverkoista:
TOP 10 suomalaiset mainosverkot
- Sanoma / Helsingin Sanomat mainosverkko
- Almamedia mainosverkko
- Fonecta / Verkossamedia mainosverkko
- Otavamedia mainosverkko
- Aller Media mainosverkko
- KlikkiNetwork.com mainosverkko (yhteistyössä City Digitalin kanssa)
- Improve Media mainosverkko
- Taloussanomat Verkkomediat -mainosverkko
- Kärkimedia mainosverkko
- SBS Media mainosverkko
- Talentum Verkkomediat mainosverkko
Mainosverkkolistoista usein unohtuu suomalaisten medioiden haastavin kilpailija: Googlen mainosverkko. Googlen GDN eli Google Display Network on suomen suurin mainosverkko. Premium verkko se ei kuitenkaan ole, sillä mainokset näkyvät "ties millä sivuilla". Siksi en nostanut GDN:ää suomalaisten mainosverkkojen listalle.
Medioiden on oltava mukana jossain mainosverkossa
Pienten medioiden pitää olla mukana mainosverkoissa, jotta he voivat tarjota medioitaan yleisökohdennuksella. Yksittäisen median osalta yleisökohdennuksessa dataa ei synny riittävästi. Siksi mainosverkkobisnes onkin volyymibisnestä. Iso määrä yleisöjä voidaan jakaa yleisökohdennuksella sopivan kokoisiksi yleisöiksi, jotka useimmiten ovat isompia kuin mikään kohdentava media.
Mainosverkkojen kautta saa ostettua myös tavoittavuutta
Mainosverkko on näppärä työkalu mainostajalle, kun haluaa saavuttaa suomalaisen yleisön kertalaakista. Mainosverkoissa on useimmiten yksi keskitetty mainonnanjakelu, jolla voidaan varmistaa, että yksi ihminen näkee mainoksen esimerkiksi 5 kertaa, eikä yhtään sen enempää. Mainosverkoista ostaminen on siis frequkamppiksissa (frequency=toisto, toistorajoitus) järkevää: päällekkäiset pystytään eliminoimaan tehokkaammin.
Medioita tarvitaan edelleen.
Mainosverkkobisnes ei poista medioiden tarpeellisuutta. Yksittäinen media profiloi ja median sisällä oleva artikkeli profiloi yleisöä. Sisältömarkkinoinnissa median rooli nousee isoksi: mainosverkkojen kautta voi tehdä brändimainontaa ja taktista mainontaa näppärästi, mutta syvempi sisältöyhteistyö on aina räätälin hommaa ja siinä mediavalinta on edelleen tärkeässä asemassa. Sisältömarkkinointi, jota myös natiivimainonnaksi ja advertoriaaleiksi kutsutaan, onkin medioiden nopeiten kasvava ansaintamuoto.
Suomalainen surffaa päivittäin kymmenillä sivustoilla
Ihmisen lukutottumus ei ole enää sellainen, että lukisi yhden lehden alusta loppuun. Median pirstaloituminen pirstaloi myös lukemista. Luetaan yksi artikkeli sieltä, toinen täältä, kolmas tuolta. Ihminen surffaa nettisession aikana usealla sivustolla. Hän ehkä kuluttaa 50:n eri julkaisijan mediaa / sivustoa ja joidenkin medioiden artikkeleja hän käy lukemassa pari kertaa. Yhteensä suomalainen saattaa kuluttaa 50-70 sivua yhden nettisession aikana.
Jos olisin mainostaja niin haluaisin tehdä tehokasta, kohdennettua mainontaa. Mainostajana miettisin minkä kohderyhmän haluan saavuttaa. Etsisin mainosverkon, joka pystyy löytämään tämän kohderyhmän. Tilaisin sopivia luovia toteutuksia eri yleisöille puhuttelemaan: en haluaisi nähdä samaa mainosta seitsemälläkymmenellä eri sivulla vaan mieluiten ympäristöön sopivan mainoksen. Haluaisin, että ihmisen 50 eri sivuston aikana selailun aikana varmistun, etten mainosta liikaa ja että tunnen, mitä ihminen brändistäni ajattelee. Mittaisin tekemistäni bränditutkimuksella sekä analytiikalla säännöllisesti. Kävisin myös talousjohtajan kanssa läpi, miten mikäkin kuukausi on vaikuttanut myyntiin ja koittaisin tehdä johtopäätöksiä paljonko nettimainonta on ajanut väkeä fyysiseen myymälään. Tekisin kampanjaluonteisen tekemisen sijasta enemmän jatkuvaa tunnettuuden lisäämistä ja ylläpitämistä. Tekisin paljon digitaalista display-suoraa ja muuta aktivoivaa digisuoraa. Prospektoisin isolla kädellä mainosverkkojen kautta.
Me suomalaiset voimme olla maailman parhaita markkinoijia jos vain haluamme. Menestystä markkinointiisi ja elämääsi!
Digitalisoituminen ja on-demand painaminen on tullut käyntikortteihin, suoramainontaan ja jopa kirjojen painamiseen. News 2 fax toimitti aikanaan uutisia faksilla. Digitalisoituminen tulee moneen kohtaan ja nopeuttaa tiedon siirtoa. Printti voidaan ajatella staattisena tietokoneen näyttönä, josta voit lukea siihen printatut uutiset. Printtiä voidaan innovoida edelleen. Tällä videolla esitellään uudenlainen printtimedia. Hauska ideana ja kampanjana.
Miten sinä luet uutisia? Oletko havainnut kulutustottumuksissasi mitään muutosta viimeisen 10 vuoden aikana?
Menestystä elämääsi. Muista innovoida. Tulevaisuudesta tiedämme vain, että se on erilainen kuin mitä ikinä arvasimme.
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
City Digital
Mihin kaikkeen on-demand painaminen voi mennä? Miten sinä seuraat uutisia?
Perinteinen jakelukanava tulee kohtaamaan KV-kilpailun. Jakelukanavia ja valinnanvaraa tulee lisää jolloin kuluttaja pääsee vallankahvaan.
Mediamurros ei ole ainoastaan printtilehtien jakelukanavan digitalisoitumista. Mediamurros on myös television jakelukanavan murrosta. IP-teknologian kautta voidaan näyttää samoja TV kanavia, ohjelmia ja sarjoja kuin antenni ja kaapeliverkossa. Netflix, Youtube ja ihmisten omat Vlogikanavat näkyvät pian joka telkkarissa suoraan kaukosäätimellä.
Testasin eilen Chromecastin, joka on täysiverinen tietokone. Se on kuin älypuhelin, joka liitetään telkkariin. Siinä on muistia (512Mt) ja langaton verkko. Kiintolevynä on Flash -muisti (4Gb). Verkkoyhteys saadaan joko Wlanilla tai Bluetoothilla AzureWave combo Wi-Fi:n kautta. Prosessorina toimii Armada 150-mini multimedia processori.
Chromecast on täysiverinen tietokone, jossa pyörii Android -käyttöjärjestelmä. Kuva FCC:n dokumenteista.
Digita ei ole enää monopoliasemassa
NettiTV tuli jo. Läppärin saa kytkettyä telkkariin. Nyt selainikkunan saa "heitettyä" TV-ruudulle ilman piuhoja. Chromecastin avulla vanhoista TV-ruuduista tulee jättimäisiä Padin, läppärin ja kännykän näyttöjä. "Secondscreen" trendi tuleekin väärinpäin. Telkkarista tulee se "secondscreen", jonne ensisijaiselta näytöltä heitetään kuva jos on tarve katsoa rauhassa isommalta ruudulta.
Jääkö antenniteknologia tarpeettomaksi?
IP-lähetys siirtää videosignaalin verkkoon. Lineaarinen TV tulee varmasti jäämään jollain tasolla pyörimään, mutta entistä enemmän individualismin lisääntyessä ihmiset vaativat videokanavilta interaktiivisuutta. MTV, Yle, Nelonen ja muut perinteiset mediat joutuvat uuteen kilpailutilanteeseen, jossa yhtäkkiä yleisö ei olekaan enää taattu. Yleisö pitää ansaita jokaiselle ohjelmalle uudestaan ja uudestaan. Kotimainen mediakenttä kohtaa kansainvälisen kilpailun.
TV-mainonta personalisoituu
Videoiden yhteydessä mainostaminen kohtaa kansainvälisen kilpailun ennemmin tai myöhemmin. Yleisö tunnetaan nimen, iän, kulutustottumusten mukaan. TV-mainonta voidaan kohdentaa yhtä hyvin kuin mikä tahansa suoramainonta. TV-markkinoinnista tulee suoramainontaa, jossa puhutellaan suoraan ihmisiä joko yksilöinä tai kotitalouksittain.
Voin yhtä hyvin nähdä Chromecastin kautta katsoessani lasten kanssa ToyStoryn mainostauolla Hotels.com:in mainoksen, jossa mainostetaan meidän perheelle hotelleja Milanosta, koska olen surffannut samalla ip-osoitteella Milanon hotelleja googlen hakukoneesta. Meille voidaan näyttää Legon brändimainoksia, koska pojat ovat Lego faneja ja heille voidaan mainostaa uusia Lego -pelejä ja Chomecast-Youtube-sarjoja.
Mediamurros kiihtyy. Perinteiset jakelukanavat muuttuvat kenen tahansa saavutettavaksi. Pelissä pärjää vain olemalla kansainvälinen ja osaamalla kansainvälisen kilpailun säännöt. Markkinoijalle tulee tarjolle entistä paremmin kohdennettavia videomainonnan paketteja. Aihetta kannattaa opiskella ja tutkia.
Frendi oli tilannut Chromecastin. Gigantissa ja Verkkokauppa.com:ssa hinta oli 35 euroa. Sen kautta voi laittaa Youtube -videot ja Google Play -musat soimaan telkkariin tai stereoihin. Vaikutti näppärältä ja päätin tilata itse vastaavan.
Chromecast on näppärä pieni lisälaite joka tekee televisiosta älykkään.
Asennus oli helppoa. Tulitikkuaskin kokoinen boxi HDMI töpseliin kiinni ja virtaa USB:stä. Telkkarin USB:stä tuli sopivasti virtaa joten ulkoista virtalähdettä en edes tarvitse.
Chromecast ohjelman asentamisen jälkeen sain Cromecastin langattomaan verkkoon. Kännykästä Youtube auki ja sinne ilmestyi lähetä kuva telkkariin.
Chromecast lataa itse videot joten kännykän akku kestää hyvin eikä kännykkä suotta kuumene.
Poikani (6v ja 8v) latasivat heti myös Cromecast Appin kännyyn. Annoin luvan. Nyt telkkarissa pyörii Minecraft pelaamisvideo.
Poikien lempparivideoita on Lego pelivideot sekä Minecraft pelivideot. Chromecast tuli heti heille hyötykäyttöön.
Jos haluat katsoa telkkarista Youtube videoita hyvällä kuvanlaadulla niin voin suositella Chromecastia. Chromecastilla voi katsoa myös Google Play Videoita ja kuunnella Google Play musaa.
Pian varmaan TV mainoksetkin pyörivät Youtubessa, kun kuvanlaatu on osin jo parempi kuin perinteisessä telkkarissa.
